Uusi taistelijan ase

[Mikfin70]

Ei sentään näin.....erilliset säädöt paitsi jyvän osalta joka siirtyy samalla kuin tavallinen päiväjyvä.

Takatähtäimen levyssä on diopteri ja hämärätähtäin kiinni samassa levyssä. Kun muuttaa dioperin säätöä niin samassa levyssä oleva hahmo siirtyy myös.
Hämärä/tähtäimen korkeuden säätö tehdään erillisellä ruuvilla jota pitää säätää saman verran kuin dioperi-levyä on säädetty.

Näin ainakin RK62 aseissa

 

[Mengele_Joseph]

Ei sitä noin kuulu säätää. Säädät diopterilevyn koron kohdilleen ja kun aletaan säätään hämärätähtäintä niin koron säätö tehdään ylöspäin sojottavasta ruuvista kiertämällä jonka päällä tangentti lepää hämäräasenossa. Tällöin et enää koske päivätähtäimen säätöön.

 

[Mengele_Joseph]

n

 

[Mengele_Joseph]

Eikun joo, ootte ihan oikeessa. Aina jos koroo siirtää päivätähtäimestä niin pitäs uudelleen kohdistaa myös hämärätähtäimen hahlo. Kyllä se näin on.

 

[Mikfin70]

Eikun joo, ootte ihan oikeessa. Aina jos koroo siirtää päivätähtäimestä niin pitäs uudelleen kohdistaa myös hämärätähtäimen hahlo. Kyllä se näin on.

Harvinaista, joku myöntää pienen virheen respect

 

[Mengele_Joseph]

Ysivitosessa olen nähnyt kahta eri ratkasua. Hämärätähtäimen jyvää pystyy säätämään ylös ja alas sitä kiertämällä (kuten päiväjyvääkin), tai sitten hämäräjyvä on kiinteä mutta hämärähahlossa on koron säätö. Näissä ratkasuissa tuota 62:n "ongelmaa" ei ole, lainausmerkeissä siksi että hämärässä ammuttaessa tuskin se 100% kohdistus on ihan se ratkaisevin.

 

[Norppa]

Eikun joo, ootte ihan oikeessa. Aina jos koroo siirtää päivätähtäimestä niin pitäs uudelleen kohdistaa myös hämärätähtäimen hahlo. Kyllä se näin on.

Mä olin aivan sataprosenttisen varma Joosepin mielipiteestä, eli saranan molemmin puolin, kannen tasossa, olisi omat ruuvit ja hämärähahlo ja diopteri kiinteänä tuossa ”kirvesvarressa.” Helvetillinen huuto syntyi jos joku sääti takatähtäimen ruuvia jättäen tähtäimen pystyasentoon puoleenväliin - kun se napsahtikin sitten jompaan kumpaan suuntaan, pelkkä ääni käräytti ja punnerrettiin.

Kuva kyllä todistaa toisin ja tuollakin konstruktiolla tuo puolivälissä säätäminen on mahdollista. Mutta oma mielikuva on toinen, onko joku erilainen kansierä mahdollinen? 62:ssa on kuitenkin vähän helvetisti variaatioita

 

[Mikfin70]

Ysivitosessa olen nähnyt kahta eri ratkasua. Hämärätähtäimen jyvää pystyy säätämään ylös ja alas sitä kiertämällä (kuten päiväjyvääkin), tai sitten hämäräjyvä on kiinteä mutta hämärähahlossa on koron säätö. Näissä ratkasuissa tuota 62:n "ongelmaa" ei ole, lainausmerkeissä siksi että hämärässä ammuttaessa tuskin se 100% kohdistus on ihan se ratkaisevin.

95 olen tutkinut viimeksi 10 v sitten ulkomailla ja siellä en juuri perehtynyt rautatähtäimiin pimeän osalta koska VV2000 joten ei mitään muistikuvaa..

 

[Lunni]

Kaikissa niissä paikoissa opetetaan missä se on mahdollista.
Hätilässä on yksi liikemaalirata, mutta siinä ei voi ampua kuin kahta jaster-maalia kerrallaan. Reserviläisten kanssa olemme ampuneet siellä RK:llä.
On ainoa paikka missä voi ampua kk-kouluammuntoja, mutta vain liikkuvaan maaliin.

Alunperin tehty taivaallisen ohiampujien 23 ITK apuaseammintoihin.

Vekaralla ~25v sitten oli yksi rata, olisko ollut joku 75m pitkä jos ihan takarajalta ampui. Ei me taidettu käyttää kuin 25 ja 50m. Kaksi maalia kulki kiskoilla ja aina kun tulivat suurin piirtein sen etutähtäimen reunan kohdille niin silloin ampumalla tipahti. Lähempää sitten vähän vähemmän ennakkoa...

Taisi toimia myös pistooliratana, ainakin silloin kun suhteellisen vapaasti saimme 9mm patruunoita tuhlata...

 

[Mengele_Joseph]

Mä olin aivan sataprosenttisen varma Joosepin mielipiteestä, eli saranan molemmin puolin, kannen tasossa, olisi omat ruuvit ja hämärähahlo ja diopteri kiinteänä tuossa ”kirvesvarressa.” Helvetillinen huuto syntyi jos joku sääti takatähtäimen ruuvia jättäen tähtäimen pystyasentoon puoleenväliin - kun se napsahtikin sitten jompaan kumpaan suuntaan, pelkkä ääni käräytti ja punnerrettiin.

Kuva kyllä todistaa toisin ja tuollakin konstruktiolla tuo puolivälissä säätäminen on mahdollista. Mutta oma mielikuva on toinen, onko joku erilainen kansierä mahdollinen? 62:ssa on kuitenkin vähän helvetisti variaatioita

Onhan siinä tangentissa päiväasennossa tietysti etäisyyden mukaan pikasäätö joka ei taas vaikuta hämärätähtäimen kohdistukseen. 150 m perusasetus, 100 m, 200 m jne. Sekoitatko kenties tähän?

 

[Norppa]

Onhan siinä tangentissa päiväasennossa tietysti etäisyyden mukaan pikasäätö joka ei taas vaikuta hämärätähtäimen kohdistukseen. 150 m perusasetus, 100 m, 200 m jne. Sekoitatko kenties tähän?

Mielikuva, vahva, on korkeussäädön ruuvista jossain siellä sivusuojien välissä pohjalla syvällä. Toisaalta tuossa todisteena olevan kuvan tangentissa oleva säätökin jää päiväasennossa suojien poteroon, ja säätäminen vaatii kääntämisen pystyyn (tsot tsot) tai eteenpäin.

Päässä takoo, että kahdella ruuvilla olisi säädetty vain tangentin liikeradan ääripäitä, mutta silloinhan tuo liukuva pikasäätö olisi aivan hyödytön. Ergo, ainoa toimiva toteutus on että hahlo+diopteri liikkuu yhdessä jolloin pikasäätö toimii ja kannen pystyruuvilla hoidetaan vain hämäräpuolen korkeussäätö. Kuvatodiste 10 - muistot 0

Näin ajatuksia auki kirjoittamalla on taas poistettu viimeinenkin epäilys muistikuvien oikeellisuudesta - mielikuvat ja järki heitti, heittää, tulee heittämään. Jatkakaa.

 

[Jorde]

Ei sentään näin.....erilliset säädöt paitsi jyvän osalta joka siirtyy samalla kuin tavallinen päiväjyvä.

Mietihän nyt oikein tarkkaan mitkä osat liikkuvat yhtäaikaa, jos nostat diopteria minne se hahlo liikkuu ja siten yötähtäimen osumat?

 

[Norppa]

Mietihän nyt oikein tarkkaan mitkä osat liikkuvat yhtäaikaa, jos nostat diopteria minne se hahlo liikkuu ja siten yötähtäimen osumat?

Ratkes jo, yksimielisyys löydetty.

Hahlohan liikkuu diopterin kanssa, mutta hämäräasennosta katsoen päinvastaiseen suuntaan. Mitä enemmän muutat diopterin paikkaa, sitä enemmän hahlo on pielessä hämärässä. Nosta diopteria, hahlon osumat laskee ja päinvastoin. Korjataan kannen/hämäräpuolen pystyruuvilla.

Tää ketju olikin pitkästä aikaa mukava ”mikä kuppi täyttyy ensin”-somearvuuttelu.

 

[Fibo]

Ysivitosessa olen nähnyt kahta eri ratkasua. Hämärätähtäimen jyvää pystyy säätämään ylös ja alas sitä kiertämällä (kuten päiväjyvääkin), tai sitten hämäräjyvä on kiinteä mutta hämärähahlossa on koron säätö. Näissä ratkasuissa tuota 62:n "ongelmaa" ei ole, lainausmerkeissä siksi että hämärässä ammuttaessa tuskin se 100% kohdistus on ihan se ratkaisevin.

Olen nähnyt kaikissa 95-yksilöissä vain tuota hämäräjyvästä säädettävää versiota.
Sen pikakohdistusohje meillä oli, että säätää samaan koroon päiväjyvän kanssa.
Joskus kohdistettiin se oikeastikin hämärässä ja eihän sen kohdistus todellisuudessa ihan vastannut sitä päiväjyvää, mutta oli todennäköisesti riittävän lähellä.

 

[tommi]

?

Vai "amatööri", heh! Rohkenen epäillä

 

[Rannari]

Vai "amatööri", heh! Rohkenen epäillä

Siis reserviläinen joka on ollut varusmiehenä 80-luvulla ja käynyt sittemmin muutamat kertaukset. Ei ainakaan tämän aihepiirin ammattilainen

 

[Heikkiv]

MCX on tosiaan AR18 joka on jumissa AR15:sta ruumiissa. MCX ylärunko menee paikalleen AR15 alarunkoon, ja sillä voisi vissiin jopa ampua.

Tuosta videosta puutuu lukon purkaminen, joka tekee aseesta toiseksi hirveimmäiksi aseeksi huoltopurkaa, heti Ruger Mark II:n jälkeen.
Mark 2:nen tosiaan vaatii vasaraa...

Missä tuo.video on ?

 

[tiedotusosasto]

Nythän oli kysymys siitä onko avotähtäin pääsääntöisesti diopteria parempi kaikessa muussa kuin rata-ammunnassa. Monen mielestä vaikuttaisi olevan. Jos näin tosiaan on niin sen käyttö kannattanee opetella? Turha kirota diopteria jos apu on kahden senttimetrin ja yhden sekunnin päässä.

Minun mielestäni molemmat avotähtäintyypit vaativat erittäin hallitun ja tiiviin asennon ampumisessa. Oma kokemus on, että punapiste on tässä anteeksiantavampi.

Kun on sinut sen kanssa, että asento on tiivis ja vakio sekä molemmat silmät käytössä niin mielestäni diopterin tähtäinkuva on selkeämpi. Liikkuvan maalin seuraaminen diopterikuvan läpi molempia silmiä käyttäen on helpompaa kuin avotähtäimellä jossa tähtäinkuva on helpompi ns hukata liikkeessä.

Nyt täytyy myöntää, että nämä näkemykset perustuvat jo enemmän kuin muutaman vuoden takaisiin kokemuksiin. Mutta kyllä kiikaritähtäimellä joskus tulee avotähtäintä/diopteria ikävä. Kokemuksethan on hyvinkin subjektiivisia ja esim silmälasit, hajataitto, parralaksi, hämäränäkö ja pelkästään silmän väsyminen vaikuttaa kullekin hyvin henkilökohtaisesti. Eikä molemmat silmät auki liikettä seuraamassa ole sekään kaikille itsestään selvää. Siksi sopivin tähtäin on jokaiselle se paras.

Edit. Jos olet vaikka kolme-neljä päivää kentällä ja seuraat maisemaa niin sanotusti tähtäinoptiikan läpi niin kyllä siinä on silmät helvetin kovilla. Jos teet tämän sen sijaan avotähtämen läpi niin silmät pääsevät puolta helpommalla. Toki kummassakin tapauksessa se suurentavakin optiikka on tarpeen ja jos se on monokulaari niin, et voi sillä ampua. Tahtoo siis sanoa, että tilanne, käyttötarkoitus, kaveri vierellä ja omat silmät paljolti ratkaisevat.

 

[Oantteri]

Missä tuo.video on ?

Tässä videossa näkyy sen palautinjousien ohjainten liittimen lukkorunkoon paikelleen pistmäminen.

Siinä on siis tuollainen hauskan muotoinen osanen, pitää pistää paikalleen juuri oikein, jotta hommaa kasassa pitävän pidätin tapin voi painaa paikalleen.
Ja kyllä, sen voi tehdä parillakin tavalla väärin. Mm. pistämällä tapin väärästä suunnasta sisään...

Ei mitenkään mahdoton operaatio, kunhan sen on pari kertaa tehnyt, ja tietää suunnilleen miten paljon painetta, ja miten sitä osaa pitää painaa sinne, mutta ei ole todellakaan se kaikkein yksinkertaisin tai helpoin operaatio. Mutta melkoinen Amerikantemppu se kyllä on, varsinkin ensimmäiset pari kertaa.

 

[atanos]

Ja sitten joku tuollainen viritelmä varusmiesten* käsiin

*erittäin iso osa varusmiehistä on kaikkea muuta kuin tekniikkaa ymmärtäviä, hyvä jos ovat joskus ruuvimeisseliä tai vasaraa joskus käsissään pitäneet. Näille käsiteltäväksi joku monimutkainen rynsesteri ja kappas kun alkoi pieniä pidätintappeja ym. aseen osia lentämään pitkin kasarmin käytävää tai metsäleirillä pitkin sammalmättäitä, survovat tapit reikiinsä väkisin käyttämällä vaikka kypärää tai pahimmassa tapauksessa toista aseen osaa vasarana. Juu kyllä, näitä tuuhioita löytyy hyvin paljon jokaisesta saapumiserästä.