Uusi taistelijan ase

Hämärätähtäimet voi olla kohdistettu kertaalleen edellisen käyttäjän toimesta joskus 60-70-luvulla, ei kai monikaan ole uutta asetta saanut kouraan intissä?

Kai tuohonkin saisi yhden koulutuspäivän käytettyä ampumaradalla. Onko järkevää massatuotannossa, kun varushenkilö ei ole valmiuden ykkösnyrkki. Kovaan tilanteeseen lähdettäessä muistetaan sitten kohdistaa riittävällä tarkkuudella, kun ammutaan vehkeet kohdilleen jollain väistöalueella 25 metristä.

Sikäli hyviä huomioita, että pitänee tsekata ja lisätä tarvittaessa joku maininta aiheesta omaan koulutuskorttiin...
Nythän oli kysymys siitä onko avotähtäin pääsääntöisesti diopteria parempi kaikessa muussa kuin rata-ammunnassa. Monen mielestä vaikuttaisi olevan. Jos näin tosiaan on niin sen käyttö kannattanee opetella? Turha kirota diopteria jos apu on kahden senttimetrin ja yhden sekunnin päässä.
 
Nythän oli kysymys siitä onko avotähtäin pääsääntöisesti diopteria parempi kaikessa muussa kuin rata-ammunnassa. Monen mielestä vaikuttaisi olevan. Jos näin tosiaan on niin sen käyttö kannattanee opetella? Turha kirota diopteria jos apu on kahden senttimetrin ja yhden sekunnin päässä.
Tuo on niin tottumuskysymys, kyllä diopterilla osuu yhtä nopeasti ja helposti kuin avotähtäimillä. Kaikki on täysin kiinni harjoittelun määrästä ja avotähtäintä en juuri käyttäisi ainakaan RK:llä yli 50 m matkoille.
 
Hahlo kun on lähellä tähtäävää silmää niin aiheuttaa jokseenkin epämääräisen tähtäinkuvan siksi yleensä hahlotyyliset raudat on sijoitettu edemmäksi n. bauttiarallaa keskelle asetta. Diopterilla tämä ei haittaa koska tähtäinkuva on symmetrinen pyörylä.
 
Tuo on niin tottumuskysymys, kyllä diopterilla osuu yhtä nopeasti ja helposti kuin avotähtäimillä. Kaikki on täysin kiinni harjoittelun määrästä ja avotähtäintä en juuri käyttäisi ainakaan RK:llä yli 50 m matkoille.
Diopteri herättää ainakin voimakkaita tuntemuksia ja nousee aina esiin vakavana virheenä kun foorumeilla asioista keskustellaan. Mut ei tosiaan ole sellaista harrastuneisuutta että osaisi perskohtaisesti kommentoida kuin rata-ammuntaa. Siellä diopteri ainakin pelittää.
 
Se on AR-tyylinen käyttöliittymän osalta eli varmistin, lippaan ja luistin vapauttimet jne. on sijoitettu samalla tavalla kuin AR:ssä. Käyttöjärjestelmä eli miten se muuten toimii on erilainen eikä se ole ns. mäntä-AR kuten esim. H&K:n 416/MR556.

Tuossa on video, jossa näytetään sekä MCX:n että AR15:sta lukko/luisti.


MCX on tosiaan AR18 joka on jumissa AR15:sta ruumiissa. MCX ylärunko menee paikalleen AR15 alarunkoon, ja sillä voisi vissiin jopa ampua.

Tuosta videosta puutuu lukon purkaminen, joka tekee aseesta toiseksi hirveimmäiksi aseeksi huoltopurkaa, heti Ruger Mark II:n jälkeen.
Mark 2:nen tosiaan vaatii vasaraa...
 
Diopteri herättää ainakin voimakkaita tuntemuksia ja nousee aina esiin vakavana virheenä kun foorumeilla asioista keskustellaan. Mut ei tosiaan ole sellaista harrastuneisuutta että osaisi perskohtaisesti kommentoida kuin rata-ammuntaa. Siellä diopteri ainakin pelittää.
Ainahan kaikki herättää intohimoa ja kaikki keskustelu on hyvästä 👍 Itse en vaihtaisi pp-tähtäintä enää mihinkään muuhun. Pidemmälle ampuessa sen jatkeelle voi lisätä kertojan. Joku ei ymmärrä tuota yhdistelmää.
Mikä on hyvä yhdelle ei välttämättä ole hyvä toiselle.
 
Ainakin meillä -90 kohdistettiin hämärätähtäimet ampumaradalla ja niitä käytettiin ahkerasti asutuskeskustaistelua harjoitellessamme. Käytössäni ollut aseyksilö oli valmistettu 1982 ja tritiumit olivat jo aika kehnot. Mutta rakennuksissa sisällä hämärässä toimiessa ne olivat paljon nopeammat kuin diopteritähtäin.
 
tse en vaihtaisi pp-tähtäintä enää mihinkään muuhun. Pidemmälle ampuessa sen jatkeelle voi lisätä kertojan. Joku ei ymmärrä tuota yhdistelmää.
Mikä on hyvä yhdelle ei välttämättä ole hyvä toiselle.
Piste vai ristikko? Omasta mielestä pisteellä pärjää 200 metrin rajoille, ja sen yläpuolella haluaa ristikkoa.
 
Hämärätähtäimet voi olla kohdistettu kertaalleen edellisen käyttäjän toimesta joskus 60-70-luvulla, ei kai monikaan ole uutta asetta saanut kouraan intissä?

Kai tuohonkin saisi yhden koulutuspäivän käytettyä ampumaradalla.

Sikäli hyviä huomioita, että pitänee tsekata ja lisätä tarvittaessa joku maininta aiheesta omaan koulutuskorttiin...
Eihän ne uusia aseita olleet, tritiumit eivät varsinaisesti loistaneet (pun intended) suorituskyvyltään. Varmasti joku lähihistorian saapumiserä hämäräkoron oli kohdistanut, mutta varusmies keksii rynchesterille uusia ei-asiallisia kuluttavia käyttötapoja + TJ-kepposet + 62:sen altis hämärätähtäin…

Eikä tuohon päivää olisi kulunut, meillä oli vm-johtajien lomillasaannista ja joukkueen käytöksestä riippuen (l. marssittiinko vai juostiinko) n. vartin kävelymatka radalle, eli neljännespäivä tehokkaasti vetäen?
 
Hämärätähtäimet voi olla kohdistettu kertaalleen edellisen käyttäjän toimesta joskus 60-70-luvulla, ei kai monikaan ole uutta asetta saanut kouraan intissä?
Varmasti joku lähihistorian saapumiserä hämäräkoron oli kohdistanut, mutta varusmies keksii rynchesterille uusia ei-asiallisia kuluttavia käyttötapoja + TJ-kepposet + 62:sen altis hämärätähtäin…

Ei ikinä kannata luottaa siihen että "on joku tämän jo kohdistanut". TJ-pilojen lisäksi huomioitava se, että ihan normaali toimenpide aseelle tehtävässä teknisessä tarkastuksessa (mikä aseelle tehdään kun se luovutetaan takaisin asevarastolle käytöstä) on tähtäinten säätöjen kokeilu, jolla todetaan että tähtäimien säädöt toimivat (ruuvien kannat ei ole pyöristyneet, osat eivät ole ruostuneet tai jämähtäneet kiinni jne). Näitä tarkastuksia kun tehdään massamaisesti, niin siinä ei kauheasti kiinnitetä huomiota siihen palaako säädöt tarkalleen siihen asentoon jossa ne oli varastolle tullessa.

Kai tuohonkin saisi yhden koulutuspäivän käytettyä ampumaradalla. Onko järkevää massatuotannossa, kun varushenkilö ei ole valmiuden ykkösnyrkki. Kovaan tilanteeseen lähdettäessä muistetaan sitten kohdistaa riittävällä tarkkuudella, kun ammutaan vehkeet kohdilleen jollain väistöalueella 25 metristä.
Ei se hämärätähtäimen kohdistaminen vie aikaa enempää kuin korkeintaan sen kaksi ampumakierrosta. Ja pitäähän tämäkin toimintamalli kouluttaa rj+jj-varusmiehille, jotta osaavat/muistavat toimenpiteen teettää myös perustamisen jälkeen.
 
Piste vai ristikko? Omasta mielestä pisteellä pärjää 200 metrin rajoille, ja sen yläpuolella haluaa ristikkoa.
Piste, täytyy vain tuntea oma ase yli 150 m matkalle, mutta ristikko on varmasti parempi kun mennään 200m pidemmälle puolelle.
300m olen ampunut vain ymmärtääkseni kuinka ylös pitää tähdätä, että osuu paikallaan olevaan maaliin.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Hämärätähtäimet voi olla kohdistettu kertaalleen edellisen käyttäjän toimesta joskus 60-70-luvulla, ei kai monikaan ole uutta asetta saanut kouraan intissä?
Ainut vaan että eihän se pidä kohdistustaan, aina kun diopteria säädetään niin myös sen hahlon kohdistus muuttuu.
 
Ja monet ymmärtää diopteri tähtäimen väärin. Se reikä huijaa silmää suurentamaan kuvaa. Eli köyhänmiehen kiikari. Tätä voi testata vaikka lukemalla tekstiä ja sit ottamalla A4 paperin ja tekemällä siihen pienen reiän ja voit lukea pienempää tekstiä... Esim Tak85 ammuttiin 300m diopterilla, ei kiikarilla.
Taittoperä on aika turha varuste, ainut missä tarvinu sitä on Defenderin takapenkki. Mieluummin etäisyyden säätö perään.
 
Kaikissa niissä paikoissa opetetaan missä se on mahdollista.
Hätilässä on yksi liikemaalirata, mutta siinä ei voi ampua kuin kahta jaster-maalia kerrallaan. Reserviläisten kanssa olemme ampuneet siellä RK:llä.
On ainoa paikka missä voi ampua kk-kouluammuntoja, mutta vain liikkuvaan maaliin.

Alunperin tehty taivaallisen ohiampujien 23 ITK apuaseammintoihin.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Back
Top