Uusi taistelijan ase


Lyijy vs teräs. 410gr 45-70 läpäisy 25, 50, 100 jaardia. 200 jaardia pysähtyi. Eli tarpeeksi massaa ja vauhtia tuottaa läpäisyn vaikka projektiilin materiaali on pehmeä.
 
Mitenköhän lääkintähuolto pärjää nimikkeidensä kanssa? Pitäiskö vain suosiolla palata siihen sota-aikoina pakattuun sideharsorullaan? :D Liian vaikea täydentää Catteja, nenänieluputkia ja Celoxeja... Ja voi voi, jos korohorolle tulee vain savuja ja valoja, vaikka tilattiin myös räjähtävää.

Uskon vahvasti siihen, että useammankin kaliberin kanssa pärjätään. Kustannukset voi myös kääntää toisin päin, jos niitä haluaa optimoida. Mikä on hintaero 5.56 versus pitkä kiväärinpatruuna (oli se sitten 6.8 tai 7.62)? Olisko pienempi puolet halvempi... Jos sulla on 1000 euron patruunakiintiö käytettäväksi varusmiehen asekoulutukseen, niin ammutatko kaikki tuota isompaa kaliberia vai kannattaisiko noviisin opetella ammunnan perusteet pienemmällä kaliberilla ennen siirtymistä ylöspäin?



7,62x39 ja 5,56 välillä ei ole juuri eroa suojavarusteiden läpäisyssä. Ei etenkään niillä max. 16 tuuman piipuilla, joita peruskivääriin todennäköisimmin laitetaan. Oikeastaan edes isommalla 7.62:lla ei ole merkitystä. (Teoriassa 7,62x51 omaa tietysti enemmän kehityspotentiaalia suojavarusteiden läpäisyyn, mutta jopa graalinmalja M993:lla on vaikeuksia läpäistä parhaita ylispeksattuja nelostason kovia levyjä.)

Nyt alkaa olla jo vähän mielivaltaista tulkintaa. Kyllähän monimutkaisetkin logistiikkaketjut voidaan järjestää, ei siinä mitään, mutta se on aina yksi ylimääräinen vaikeusaste, mitä ei haluta. Lisäksi se vaikuttaa koko kustannusketjuun pääomien kautta.

Väitteeseen keskitehoisten patruunoiden läpäisykyvystä totean lyhyesti, että olet väärässä. Sama määrä energiaa jaettuna puolet pienemmälle pinta-alalle on yksinkertaisesti vaikesti ohitettava yhtälö. Tämä on jo moneen kertaan osoitettu, joten en viitsi tehdä sitä uudestaan. Joissain väliaineissa tietysti näin voi olla, mutta se on todennäköisesti betoni eikä teräs tai kevlar.
 
Nyt alkaa olla jo vähän mielivaltaista tulkintaa. Kyllähän monimutkaisetkin logistiikkaketjut voidaan järjestää, ei siinä mitään, mutta se on aina yksi ylimääräinen vaikeusaste, mitä ei haluta. Lisäksi se vaikuttaa koko kustannusketjuun pääomien kautta.

Väitteeseen keskitehoisten patruunoiden läpäisykyvystä totean lyhyesti, että olet väärässä. Sama määrä energiaa jaettuna puolet pienemmälle pinta-alalle on yksinkertaisesti vaikesti ohitettava yhtälö. Tämä on jo moneen kertaan osoitettu, joten en viitsi tehdä sitä uudestaan. Joissain väliaineissa tietysti näin voi olla, mutta se on todennäköisesti betoni eikä teräs tai kevlar.

Katsoin kyllä sen taulukon Ramorista. Läpäistävät millimetrit ei kuitenkaan ole tässä se ykkösasia. Voihan sitä kulmahousu argumentoida kapakassa, että ysimillisessä on parempi läpäisy kuin nelivitosessa - mutta mitä väliä sillä on, kun kaikilla itseään kunnioittavilla kiinniottajilla on IIIA-tason suojaliivit? Kumpikin pysähtyy.

Sama juttu rynkyn kaliberissa. Molemmat pysähtyvät edes puoliksi moderneihin koviin levyihin perusampumatarvikkeella, kumpikin menee läpi kevlarista. Akateemista keskustelua 80-luvun CRISAT-maalista ja sen läpäisystä voi tietysti käydä, mutta kylmän sodan päättymisestä on jo yli 30 vuotta ja teknologia on mennyt eteenpäin.
 
En toki kiistä, etteikö aina olisi erikoistilanteita. Ehkä 5,56 poraisi läpi kypärästä huonommassakin osumakulmassa siinä missä 7,62x39 kimpoaisi. Ehkä 5,56 menisi läpi sirpaleliivistä 600 metrin päässä siinä missä 7,62x39 jo pysähtyisi. Mistä tuota tietää. Mutta pidän 5,56:n parempaa suojavarusteiden läpäisykykyä hyvin marginaalisena käytännön kannalta.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Uskallan olla eri mieltä. 5,56:n suorituskyky nyt on yksinkertaisesti monta kertaa mitattu tässä paremmaksi.

Mitä taas tulee vaikkapa kypäriin. niin jo aikanaan heikkotehoisena pidetty .30 Carbine läpäisi teräskypärän edestä ja tuli läpi takaa. Ne eivät yleisesti ottaen olekaan luotisuojalaitteita, vaan sirpalesuojaa. Kyllä silläkin tapettiin, mutta eipä jäänyt vallitsevaksi palveluskaliiperiksi, muilla paukuilla nyt vaan oli parempi suorituskyky.
 
Valehtelet, kahdesti. Ensinnäkin Venäjällä ei ollut T-34 -vaunuja, mutta nyt ne liikkuvat, koska niitä ostettiin Vietnamista käytettäväksi propagandassa. :D


Taisi olla Pekka Toveri tai Martti J Kari, joka tuosta Venäjän säilömisestä mainitsi ja sanoi esimerkkina T34:n. Ehkä sitten olivat väärässä.
 
Taisi olla Pekka Toveri tai Martti J Kari, joka tuosta Venäjän säilömisestä mainitsi ja sanoi esimerkkina T34:n. Ehkä sitten olivat väärässä.

No, kaipa siellä saattaa olla jokin varikon tapainen jossa on edelleenkin ruostumassa T34:ia, mutta ovat todenneet että niitä on turha ruveta laittamaan kuntoon ja varasto jossa olisi ollut osia millä nuo saataisiin liikkeelle on ryövätty tyhjäksi. Sateliittikuvissa ne edelleen näkyy, mutta siinäpä se sitten onkin.
 
En toki kiistä, etteikö aina olisi erikoistilanteita. Ehkä 5,56 poraisi läpi kypärästä huonommassakin osumakulmassa siinä missä 7,62x39 kimpoaisi. Ehkä 5,56 menisi läpi sirpaleliivistä 600 metrin päässä siinä missä 7,62x39 jo pysähtyisi. Mistä tuota tietää. Mutta pidän 5,56:n parempaa suojavarusteiden läpäisykykyä hyvin marginaalisena käytännön kannalta.
Pitkällä matkallahan 7,62x39 nimenomaan saa suhteellista hyötyä hitaammasta nopeudestaan ja suuremmasta massastaan, koska ilmanvastus kuluttaa sen energiaa vähemmän kuin 5,56x45:n, vaikka BC on jälkimmäisen puolella.
Muistaakseni myös keraamimateriaaleissa läpäisy on enemmän energiaan kuin paineeseen perustuvaa, ja siksi ainakin tiiltä 7,62x39 läpäisee paremmin kuin saman rakenteen 5,56x45. Metalleissa tass tilanne on toisin päin.

Usein vertailu tehdään rakenteellisesti erilaisten luotien välillä, jolloin tulos ei kerro oikeastaan mitään. Rehellisempi vertailu olisi JVA 0316 vs. M193, M43/57-N-231/JVA 0320 vs. M855, 7N23 vs. M855A1, JVA 0331/0333 vs. M995, eikä näissäkään saavuteta ihan selkeää samankaltaisuutta, mutta materiaalit ovat kuitenkin samat jo.
 
Viimeksi muokattu:
Täällä on väännetty kaliiperista viimeiset pari sataa sivua.

Ainoat hyvät puolet joita kukaan on 7.62x39 on löytänyt ovat:

Tämä vielä vaatii pienin asteriskin: TIETTYJEN rakenteiden läpäisy. Ja tällä on sekä omat hyvät, että huonot puolensa.
Ja koska tehokkuus aliäänisenä ei ole millään tavalla relevantti taistelijan aseessa, niin aika heikolta vaikuttaa wanhan kunnon seiska-kuus-kakkosen tulevaisuus.
Lisätään tähän vielä että 7,62 tekee isomman reijän kohteeseen.
 
Menee jo jenkkien hifistelyksi. Sodassa osumat ratkaisevat. Nuo venäläiset sotilaat eivät ole mitään bodattuja pirinarkkareita jotka syksyvät kohti onnetonta nallipistoolilla ampujaa kuten tilanne kuvataan jenkkien jutuissa. Muistutan edelleen, että maailman parhaat ja parhaiten rahoitetut erikoisjoukot käyttävät pääasiallisesti kivääri/karabini patruunana 5,56 Natoa.

Reikiä paikanneena, väitän että 100m päästä ammuttu luoti poistaa taistelijan kentältä.
Se, että siihen ei kuole heti, ei ole pahitteeksi.
 
Juttu aiheesta Helsingin Sanomissa (19.3.2022 15:09).

Kotimaa|Maanpuolustus

Puolustusvoimat harkitsee rynnäkkökivääri RK62:n vaihtamista kokonaan uuteen malliin​

Harkinnassa on niin kaliiperi kuin valmistusmaakin.

Kuvassa suomalainen RK62. Perusmallia modernisoitiin 2010-luvulla kolmella eri versiolla.

Kuvassa suomalainen RK62. Perusmallia modernisoitiin 2010-luvulla kolmella eri versiolla. KUVA: PUOLUSTUSVOIMAT
Jukka Harju HS

15:09
PUOLUSTUSVOIMAT harkitsee sotilaan perusaseen eli rynnäkkökivääri RK62:n vaihtamista kokonaan uuteen malliin. Hanke on iso, sillä siinä saattaisi vaihtua toiseksi myös tuttu 7.62-kaliiperi.

Voi myös käydä niin, että lähivuosina Suomen ja Ruotsin armeijoilla olisi sama rynnäkkökivääri, kun maiden puolustusyhteistyö muutenkin syvenee.

Hanke on niin alkuvaiheissa, että varmasti voi sanoa vain se, että nykyinen RK62 alkaa jossain vaiheessa olla käyttöikänsä päässä. Myös se on varmaa, että RK62 pysyy yhä käytössä osalla joukoista.

”Päätöksiä rynnäkkökiväärin mahdollisen korvaajan hankinnasta ei ole, eikä mahdollista aikataulua voi vielä täsmentää. Rynnäkkökivääri 62 on edelleen täysin toimiva ase. Voi olla, että vaikka korvaava ase hankittaisiin, osa joukoista voisi edelleen olla varustettuna RK62:lla myös tulevaisuudessa”, kertoo jalkaväen tarkastajan sijainen, everstiluutnantti Riku Rantakari.

Sekin on auki, olisiko tuleva ase Suomesta vai jostain muusta maasta.

”Tässä vaiheessa ei ole suljettu pois mitään vaihtoehtoja. Tämä tarkentuu tutkimuksemme ja suunnittelun edetessä”, Rantakari jatkaa.

Puolustusvoimissa on hänen mukaansa käynnissä tutkimus nimeltä Käsiaseperhe. Siinä selvitetään millaisia ominaisuuksia pitäisi tulevaisuudessa olla rynnäkkökiväärillä, pistoolilla ja muilla käsiaseilla. Niitä ovat esimerkiksi läpäisykyky, ampumatarvikkeet ja niiden saatavuus, ampumaetäisyys ja paino.

NIMENOMAAN paino on yksi ratkaiseva tekijä.

”Asetekniikka kehittyy ja uudella aseella voi olla mahdollista keventää sotilaan mukana kantamaa kokonaiskuormaa. Uudemmissa aseissa on paremmin huomioitu myös modulaarisuus, jolloin aseeseen voidaan kiinnittää helpommin tarpeen mukaan erilaisia tähtäimiä ja lisävarusteita. Tällöin aseen keveys on etuna, ettei järjestelmän kokonaispaino nouse.”

Jo nyt Puolustusvoimilla on käytössä modifioituja rynnäkkökiväärejä, joiden kiinnityskiskoihin voidaan helposti liittää erilaisia tähtäimiä ja laserosoittimia.

Muita pohdittavia seikkoja ovat muun muassa optiset tähtäimet, pimeätoimintavälineistö, lippaat, huoltovälineet ja varaosat, tarkastuslaitteet, varastointi ja koulutus.

Jos nykyinen ase vaihdettaisiin kokonaan uuteen, tilattavien aseiden määrä olisi suuri. Rantakari ei kommentoi, miten suuri. Hanke on ollut vireillä jo ennen kuin Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan.

”Muuttunut turvallisuusympäristön tilanne ei ole muuttanut aikataulua. Oleellista on tehdä pohjatyö eli tutkimus kunnolla ja sen pohjalta lähdetään hakemaan suorituskykyistä ja sopivaa ratkaisua”, hän toteaa.

SUOMESSA on perinteisesti käytetty 7,62-kaliiperia, kuten myös Venäjällä. Nato-maat ovat käyttäneet 5,56-kaliiperia ja nyttemmin esimerkiksi Yhdysvalloissa tutkitaan näiden väliin sijoittuvaa 6,8-kaliiperin ammusta sen armeijan uuden rynnäkkökiväärin hankinnassa.

Rantakarin mukaan keskeistä on riittävä läpäisykyky ja paino.

”Kaliiperi tarkentuu tutkimuksen ja suunnittelun edetessä. Suomessa seurataan tarkasti myös maailmalla tehtävää tutkimusta uusista kaliipereista. Lisäksi keräämme kokemuksia nykyisistä muissa maissa käytössä olevista käsiaseista.”

Läheisin suunnittelukumppani on siis Ruotsi.

”Monista hankinnoista keskustelemme heidän kanssaan jatkuvasti ja vakavasti, jotta voimme löytää mahdollisia synergiaetuja. Rynnäkkökiväärin kohdalla tilanne on sama. Ruotsin kanssa on erinomaisen tiiviit suhteet, ja keskustelua käydään monilla tasoilla.”

Nykyisiä RK62-malleja eri variaatioineen on Rantakarin mukaan Suomessa ”riittävästi normaali- ja poikkeusolojen tarpeisiin”.

(edit. Lisätty aikaleima)
 
Viimeksi muokattu:
Tuo 5.56 olisi minunkin valinta. Ei se yksinkertaisesti voi hävitä maailmasta seuraavaan 30 vuoteen. Aseita tehty PALJON, järjestelmä stabiili (aseet,lippaat etc). Löytyy karabiini, mid ja rifle suorakaasuja ja mäntävehkeitä. Ihan mitä tahansa. 5.56 on helppo ampua ja tarkka. Noilla vehkeillä on sodittu ympäri maailmaa jo yli 50 vuotta. 6.8 olisi tosi kiinnostava, mutta en oikein tiedä jaksaako sitä odottaa, menee 1-2 v kunnon testituloksiin, 2-5 v sotakokemuksiin ja sitten 2-5 v aseiden halpenemisiin jos tuosta tulisi NATO standardi ja siviilitkin ihastuisi..

Minä itse haluaisin että Sako tekisi jonkun hyvän AR-15 5.56 rynkyn armeijalle. Olisi ihan hyvä pari M23:lle.
Jos se 5,56 on niin ylivertaisen hyvä, niin miksi ihmeessä siellä ameriikassa suunnittelevat jotain 6,8 tai jopa .300, eli 7,62 kaliiperia sen korvaajaksi?
 
Jos se 5,56 on niin ylivertaisen hyvä, niin miksi ihmeessä siellä ameriikassa suunnittelevat jotain 6,8 tai jopa .300, eli 7,62 kaliiperia sen korvaajaksi?

Koska sen kantama ei riittänyt Afghanistanin vuoristoon. Ja tuo .300 blackout taas taitaa olla vaimennettuja aseita varten.
 
Tämä väittely on loputon suo, mutta sama kai se, kunhan vain asiat riitelevät, eivät henkilöt. Eli 5,56 ei riittänyt kantamaltaan, ja päätettiin hakea parempaa, vaikkapa isommasta kaliberista? Mikä tahansa kaliberi voidaan ladata paremmin äänenvaimentimia varten sopivaksi, myös 5,56 tai jopa se "vanhentunut ja tehoton(!!!)" x39, kehitetty v.1947, 5,56 v.1957. Omasta mielestäni .300 BLK on sama kuin 7,62x39, mutta, mikä monille on hyvinhyvin tärkeää, ilman mahorkankäryä.
 
Tämä väittely on loputon suo, mutta sama kai se, kunhan vain asiat riitelevät, eivät henkilöt. Eli 5,56 ei riittänyt kantamaltaan, ja päätettiin hakea parempaa, vaikkapa isommasta kaliberista? Mikä tahansa kaliberi voidaan ladata paremmin äänenvaimentimia varten sopivaksi, myös 5,56 tai jopa se "vanhentunut ja tehoton(!!!)" x39, kehitetty v.1947, 5,56 v.1957. Omasta mielestäni .300 BLK on sama kuin 7,62x39, mutta, mikä monille on hyvinhyvin tärkeää, ilman mahorkankäryä.
5.56 x 45 on NATO yhteensopiva ja näillä näkymin PV:n linjausten mukainen kaliberi mikä otetaan käyttöön myös Suomessa.
 
Back
Top