Uusi taistelijan ase

Me saadaan ukrainan ak seiskaneloset kun niiltä joutaa ja ne saa arskat usasta puolueettomuuden vakuudeksi, kaikki voittaa ja kaikilla kaliiperi vaihtuu :giggle:
 
Ei pidä liioitella erilaisten aseiden opettamisen hankaluutta, tai sitä kuinka vaikeita ne ovat oppia.
Esimerkkinä joku ase RK:n lisäksi, meillä koulutetiin pistooli 80, PKT/PKM, AK47(vaunun varustukseen kuulunut ase), NSV, kvkk, Suomi-kp ja mitä näitä olikaan. Alokas aikana hierottiin RK:ta, sen jälkeen erikoiskoulutuskaudella pistooli taidettiin käydä läpi yhdellä oppitunilla ja kylmäharjoittelemaan, sen jälkee radalla. Tuohion meni alle päivä. Sen jälkee ammuttiin 1-3 kertaa viikko. Muut aseet opetettiin lyhyellä rastilla, tai (vaunuaseet) lyhyellä oppitunnilla ja sitten räpläämään.

Jos ihminen osaa ampua RK:lla ja on turvallinen aseenkäsittelijä, hän oppii hyvin helposti ja nopeasti uuden aseen. Toki se hierominen jossa tietyt toiminnat saadaan automaatio tasolle vie aikaa, mutta väitän että isolla osalla reserviläisiä samat asiat joudutaan treenaamaan RK:llakin. Nykyaikana osataan tehdä hyvin toimivia virtuaalisia oppiamateriaaleja jolla aseen ominaisuudet ja toiminta kyetään opettamaan ja samalla käydä läpi käyttäjätason huolto, yms. Toki samalla voitaisiin hankkia MPK:lle käsittelyaseita joita voi purkaa ja koota aivan kuten oikeita aseita ja mielellään varustaa myös jonkinlaisella laser pointerilla jolla pääsisi kylmäharjoittelemaan ko tyypin käyttämistä.
 
Ei pidä liioitella erilaisten aseiden opettamisen hankaluutta, tai sitä kuinka vaikeita ne ovat oppia.
Esimerkkinä joku ase RK:n lisäksi, meillä koulutetiin pistooli 80, PKT/PKM, AK47(vaunun varustukseen kuulunut ase), NSV, kvkk, Suomi-kp ja mitä näitä olikaan. Alokas aikana hierottiin RK:ta, sen jälkeen erikoiskoulutuskaudella pistooli taidettiin käydä läpi yhdellä oppitunilla ja kylmäharjoittelemaan, sen jälkee radalla. Tuohion meni alle päivä. Sen jälkee ammuttiin 1-3 kertaa viikko. Muut aseet opetettiin lyhyellä rastilla, tai (vaunuaseet) lyhyellä oppitunnilla ja sitten räpläämään.

Jos ihminen osaa ampua RK:lla ja on turvallinen aseenkäsittelijä, hän oppii hyvin helposti ja nopeasti uuden aseen. Toki se hierominen jossa tietyt toiminnat saadaan automaatio tasolle vie aikaa, mutta väitän että isolla osalla reserviläisiä samat asiat joudutaan treenaamaan RK:llakin. Nykyaikana osataan tehdä hyvin toimivia virtuaalisia oppiamateriaaleja jolla aseen ominaisuudet ja toiminta kyetään opettamaan ja samalla käydä läpi käyttäjätason huolto, yms. Toki samalla voitaisiin hankkia MPK:lle käsittelyaseita joita voi purkaa ja koota aivan kuten oikeita aseita ja mielellään varustaa myös jonkinlaisella laser pointerilla jolla pääsisi kylmäharjoittelemaan ko tyypin käyttämistä.
On noita tullut itsekin opeteltua pistoolista 100mm tornikanuunaan ja 76mm it-tykkiin sekä kevyeen heittimeen saakka. En kuitenkaan sanoisi niitä hallitsevani :)

Lähinnä mietin sitä kannattaako varusmieskoulutuksessa säilyttää yhden kiväärin malli ja hieroa se perusteellisesti eikä lähteä sekoittamaan uutta ja vanhaa kivääriä. Sijoitusten myötä käytettäisiin sitten sitä tuttua kivääriä tai rinnakkaismallia ja opeteltaisiin tarvittava määrä lisää.. Tuntuisi riskialttiille jakaa ne lopulta vähät ampumakoulutukset vielä kahdelle täysin erilaiselle aseelle.
 
Minkälaiset lipastaskut toimii AR-kiväärien kanssa, jos kuvitellaan että olisi käytössä PV standardiliivi ja suljettavat taskut Savotan valmistamana? Lippaat vaikuttaa erilaisilta käsitellä? Mitään avoimia tacotaskuja ei PV varmasti teetä.
 
Aika monta vuotta pyssyhommia opettaneena erilaisille ihmisille sanoisin että jos yksilö osaa pyyhkiä itse takalistonsa, oppii se ylläpitämään minkä tahansa nykyaikaisen rynnäkkökiväärin. Ei ne ole mitään ylivertaisen kummallisia vehkeitä sillä tasolla mitä käyttäjän, ei tvällärin, tarvitsee aseensa tuntea.
 
Ei pidä liioitella erilaisten aseiden opettamisen hankaluutta, tai sitä kuinka vaikeita ne ovat oppia.
Esimerkkinä joku ase RK:n lisäksi, meillä koulutetiin pistooli 80, PKT/PKM, AK47(vaunun varustukseen kuulunut ase), NSV, kvkk, Suomi-kp ja mitä näitä olikaan. Alokas aikana hierottiin RK:ta, sen jälkeen erikoiskoulutuskaudella pistooli taidettiin käydä läpi yhdellä oppitunilla ja kylmäharjoittelemaan, sen jälkee radalla. Tuohion meni alle päivä. Sen jälkee ammuttiin 1-3 kertaa viikko. Muut aseet opetettiin lyhyellä rastilla, tai (vaunuaseet) lyhyellä oppitunnilla ja sitten räpläämään.

Jos ihminen osaa ampua RK:lla ja on turvallinen aseenkäsittelijä, hän oppii hyvin helposti ja nopeasti uuden aseen. Toki se hierominen jossa tietyt toiminnat saadaan automaatio tasolle vie aikaa, mutta väitän että isolla osalla reserviläisiä samat asiat joudutaan treenaamaan RK:llakin. Nykyaikana osataan tehdä hyvin toimivia virtuaalisia oppiamateriaaleja jolla aseen ominaisuudet ja toiminta kyetään opettamaan ja samalla käydä läpi käyttäjätason huolto, yms. Toki samalla voitaisiin hankkia MPK:lle käsittelyaseita joita voi purkaa ja koota aivan kuten oikeita aseita ja mielellään varustaa myös jonkinlaisella laser pointerilla jolla pääsisi kylmäharjoittelemaan ko tyypin käyttämistä.
On noita tullut itsekin opeteltua pistoolista 100mm tornikanuunaan ja 76mm it-tykkiin sekä kevyeen heittimeen saakka. En kuitenkaan sanoisi niitä hallitsevani :)

Lähinnä mietin sitä kannattaako varusmieskoulutuksessa säilyttää yhden kiväärin malli ja hieroa se perusteellisesti eikä lähteä sekoittamaan uutta ja vanhaa kivääriä. Sijoitusten myötä käytettäisiin sitten sitä tuttua kivääriä tai rinnakkaismallia ja opeteltaisiin tarvittava määrä lisää.. Tuntuisi riskialttiille jakaa ne lopulta vähät ampumakoulutukset vielä kahdelle täysin erilaiselle aseelle.
Tässä kun vanhoja muistellaan niin rynkky oli useasti selässä taikka jalanpäällä ja kädet täynnä millimetripahvia taikka muuta ns. tavaraa. Tällöin kiroili rynkyn olemassa oloa, pitkää mittaa ,mohloa putkiperää sekä suuria haaveita teleskooppi perästä. Samoihin aikoihin pääsi siviilipuolella arskaa ihmettelemään joka oli aselainmukaisesti minimi mitoissa siivilii puolelle. Kys arska olisi ollut joka tapauksessa mukavempi käsitellä tehtävissä joissa on useasti ns. kädet täynnä tavaraa.
Huomioidaan vielä että kuinka monella nykyään rynkky on se ensisijainen työkalu tehtävään vai onko se menettänyt merkitystänsä.

Sitten kun pääsi useamman vuoden(noin 10v) jälkeen rk ta koittamaan niin kertaus oli helppo vaikka lähes kaikki oli unohtunut. Kaikki tarpeellinen kerrattiin parin minuutin aikana.
 
Aika monta vuotta pyssyhommia opettaneena erilaisille ihmisille sanoisin että jos yksilö osaa pyyhkiä itse takalistonsa, oppii se ylläpitämään minkä tahansa nykyaikaisen rynnäkkökiväärin. Ei ne ole mitään ylivertaisen kummallisia vehkeitä sillä tasolla mitä käyttäjän, ei tvällärin, tarvitsee aseensa tuntea.
Asiaan perehtyneelle nämä varmaan ovatkin itsestään selviä asioita. Kun oma ja varmaan monen muunkin kokemus rajoittuu siihen muinaiseen varusmiespalvelukseen ja muutamaan kertauksien yhteydessä tehtyyn kohdistusammuntaan niin kysymyksiä riittää. Sen olen toki huomannut että nykyään asekäsittelyn opetus on kokonaisuutena ihan eri tasolla kuin pimeällä 80-luvulla. Ja hyvä niin.
 
Tässä kun vanhoja muistellaan niin rynkky oli useasti selässä taikka jalanpäällä ja kädet täynnä millimetripahvia taikka muuta ns. tavaraa. Tällöin kiroili rynkyn olemassa oloa, pitkää mittaa ,mohloa putkiperää sekä suuria haaveita teleskooppi perästä. Samoihin aikoihin pääsi siviilipuolella arskaa ihmettelemään joka oli aselainmukaisesti minimi mitoissa siivilii puolelle. Kys arska olisi ollut joka tapauksessa mukavempi käsitellä tehtävissä joissa on useasti ns. kädet täynnä tavaraa.
Huomioidaan vielä että kuinka monella nykyään rynkky on se ensisijainen työkalu tehtävään vai onko se menettänyt merkitystänsä.
Minusta taas arskan suurin ongelma on juurikin perä/rekyylijousen siainti joka ei salli taittoperää.
 
Aika vähän palveluksen aikana kuitenkin pääsee ampumaan. Syntyykö se osaaminen samalla tavalla vaikka määrä per ase puolittuu tai menee vielä pienemmäksi? Vai onko peräti niin että aseen tyyppi ei ole olennainen kunhan nyt jollakin ampuu.

Sen tiedän että Rk:n käsittely tulee selkäytimestä vielä vuosikymmenien päästä vaikka silmät kiinni. Tulisiko samalla tavalla kahdelle eri kiväärille tai osaisiko samalla tavalla käsitellä toista täysin erilaista ja entuudestaan vierasta asetta?

Ei varmaan ihan niin sujuvaa ole käsittely alussa, mutta ajattelisin että jos ase uran aikana vaihtuu niin siinä on kuitenkin aikaa ottaa asetta haltuun.

Omasta mielestä sillä aseen mallilla ei ole niin suurta merkitystä. Ampuminenhan on about samanlaista aina, eikä useimmissa paikoissa kuitenkaan ole niin kriittistä jos lipasta räplää pari sekuntia pidempään.

Tietenkin hyvä jos käsittely on priimaa, mutta ei aina välttämätöntä.
 
Ei varmaan ihan niin sujuvaa ole käsittely alussa, mutta ajattelisin että jos ase uran aikana vaihtuu niin siinä on kuitenkin aikaa ottaa asetta haltuun.

Omasta mielestä sillä aseen mallilla ei ole niin suurta merkitystä. Ampuminenhan on about samanlaista aina, eikä useimmissa paikoissa kuitenkaan ole niin kriittistä jos lipasta räplää pari sekuntia pidempään.

Tietenkin hyvä jos käsittely on priimaa, mutta ei aina välttämätöntä.
Muissa asioissa tahtoo toisinaan olla niin että yhteen värkkiin totuttuaan yrittää soveltaa samaa toiseenkin ja siinä homma voikin edetä päinvastaisessa järjestyksessä jolloin homma menee aina reisille ja vanhan poisoppiminen kestää ja kestää. Mut ehkä RK ja automaattisorvi eivät ole suoraan vertailukelpoisia :D
 
Joo, polskien beryl lisenssillä 556 kaliiperissa?
Ei todellakaan, ase on painava ja ja oli Puolallekin siirtymävaiheen ersatz-ratkaisu, jotta asekanta saatiin NATO-standardiin. Nythän Puola on sitä korvaamassa uudella MSBS Grotillaan, joka siis on vahvasti saanut inspiraatiota Magpul Masada/Remington ACR:stä.

Toki samalla voitaisiin hankkia MPK:lle käsittelyaseita joita voi purkaa ja koota aivan kuten oikeita aseita ja mielellään varustaa myös jonkinlaisella laser pointerilla jolla pääsisi kylmäharjoittelemaan ko tyypin käyttämistä.
Miksei suoraan puolareita - järkevämpäähän se olisi.

Minkälaiset lipastaskut toimii AR-kiväärien kanssa, jos kuvitellaan että olisi käytössä PV standardiliivi ja suljettavat taskut Savotan valmistamana? Lippaat vaikuttaa erilaisilta käsitellä? Mitään avoimia tacotaskuja ei PV varmasti teetä.
Savotta on valmistanut jo koe-eriä 30 patruunan STANAG/Magpul-lipastaskuja, ja noihin PV:n nykyisiin taskuihin muistaakseni menevät 40 patruunan Magpulit vielä.

Jos nyt RK-linja polkaistaisiin uudelleen käyntiin 5,56x45:ssä ottamalla muotit naftaliinista, ja sitten kun uuden aseen kokeet ovat valmiit, alettaisiin tuottaa niiden tuloksena valittua asetta, voisi 5,56 Kalashnikovin hankkiminen ollakin järkevää. Sakollahan oli jo 5,56 RK 95, ja jos tuotannossa olisikin taittoperän ja etukädensijan sijaan RK 62 M -tyyppiset teleskooppiperä ja etukädensija, olisi kyseessä ihan käyttökelpoinen ase siirtymäkaudelle, joka olisi patruunoiltaan yhteensopiva tulevan kanssa. En nimittäin jaksa uskoa, että valitsemme mitään muuta kuin 5,56x45:ttä - ja vaikka etulinjan joukoille tulisikin 6.8 NGSW, olisi silti tukeville aselajeille järkevää olla 5,56 rynnäkkökivääri. Teknisesti myös 6,5x39 olisi mielenkiintoinen, mutta sen ongelma on se, ettei sitä ole otettu missään käyttöön (Serbia valitsi sen serkun 6.5 Grendelin käyttöön, mutta Grendel on näistä kahdesta huonompi, koska se ei ole lippailtaan yhteensopiva 7,62x39:n kanssa).
 
Viimeksi muokattu:
Jos nyt RK-linja polkaistaisiin uudelleen käyntiin 5,56x45:ssä ottamalla muotit naftaliinista, ja sitten kun uuden aseen kokeet ovat valmiit, alettaisiin tuottaa niiden tuloksena valittua asetta, voisi 5,56 Kalashnikovin hankkiminen ollakin järkevää. Sakollahan oli jo 5,56 RK 95, ja jos tuotannossa olisikin taittoperän ja etukädensijan sijaan RK 62 M -tyyppiset teleskooppiperä ja etukädensija, olisi kyseessä ihan käyttökelpoinen ase siirtymäkaudelle, joka olisi patruunoiltaan yhteensopiva tulevan kanssa. En nimittäin jaksa uskoa, että valitsemme mitään muuta kuin 5,56x45:ttä - ja vaikka etulinjan joukoille tulisikin 6.8 NGSW, olisi silti tukeville aselajeille järkevää olla 5,56 rynnäkkökivääri. Teknisesti myös 6,5x39 olisi mielenkiintoinen, mutta sen ongelma on se, ettei sitä ole otettu missään käyttöön (Serbia valitsi sen serkun 6.5 Grendelin käyttöön, mutta Grendel on näistä kahdesta huonompi, koska se ei ole lippailtaan yhteensopiva 7,62x39:n kanssa).
Ainut vaan että kotimainenkin jyrsityllä runkolla on jo alkujaan liian painava viritys ja painoa tulisi varmaan 100-150g lisää jos piipun profiilia ei muuteta alkuperäisestä.
 
Ainut vaan että kotimainenkin jyrsityllä runkolla on jo alkujaan liian painava viritys ja painoa tulisi varmaan 100-150g lisää jos piipun profiilia ei muuteta alkuperäisestä.
Tekemällä aseesta lyhytpiippuisemman painoa säästyisi niin piipusta kuin kaasukoneistostakin, ja painopiste siirtyisi taaemmas. Sakohan omistaa Ruotsin FFV 890 C -hankkeen immateriaaliomaisuuden ja sitä kautta 5,56 RK/Galil-tyyppisen rynnäkkökiväärin kaiken kehityksen, koska Valmet osti ne 80-luvun alussa silloista PV:n 5,56x45 -projektia varten.

FFV_890_C.jpg

Em. FFV 890 C oli 13,7'' piipulla.
 
Ei todellakaan, ase on painava ja ja oli Puolallekin siirtymävaiheen ersatz-ratkaisu, jotta asekanta saatiin NATO-standardiin. Nythän Puola on sitä korvaamassa uudella MSBS Grotillaan, joka siis on vahvasti saanut inspiraatiota Magpul Masada/Remington ACR:stä.


Miksei suoraan puolareita - järkevämpäähän se olisi.


Savotta on valmistanut jo koe-eriä 30 patruunan STANAG/Magpul-lipastaskuja, ja noihin PV:n nykyisiin taskuihin muistaakseni menevät 40 patruunan Magpulit vielä.

Jos nyt RK-linja polkaistaisiin uudelleen käyntiin 5,56x45:ssä ottamalla muotit naftaliinista, ja sitten kun uuden aseen kokeet ovat valmiit, alettaisiin tuottaa niiden tuloksena valittua asetta, voisi 5,56 Kalashnikovin hankkiminen ollakin järkevää. Sakollahan oli jo 5,56 RK 95, ja jos tuotannossa olisikin taittoperän ja etukädensijan sijaan RK 62 M -tyyppiset teleskooppiperä ja etukädensija, olisi kyseessä ihan käyttökelpoinen ase siirtymäkaudelle, joka olisi patruunoiltaan yhteensopiva tulevan kanssa. En nimittäin jaksa uskoa, että valitsemme mitään muuta kuin 5,56x45:ttä - ja vaikka etulinjan joukoille tulisikin 6.8 NGSW, olisi silti tukeville aselajeille järkevää olla 5,56 rynnäkkökivääri. Teknisesti myös 6,5x39 olisi mielenkiintoinen, mutta sen ongelma on se, ettei sitä ole otettu missään käyttöön (Serbia valitsi sen serkun 6.5 Grendelin käyttöön, mutta Grendel on näistä kahdesta huonompi, koska se ei ole lippailtaan yhteensopiva 7,62x39:n kanssa).
Säilytyksen vuoksi, kun kyse ei ole ampuma-aseesta säilyttäminen on helpompaa, lupa asioista puhumattakaan.
 
Back
Top