En taida viitsiä asepornoilla henkkoht tuunatun AK:n kuvilla, mutta moninaisten vaiheiden jälkeen jäljellä on kollimaattoritähtäin, gripod (etukahvan ja pikkuhaaratuen yhdistelmä), "taktinen" hihna, asevalaisin, tee-se-itse -poskipakka ja valmius suujarrun tai äänenvaimentimen käyttöön. Suujarru on puhtaasti toiminta-ammuntaa varten, änkkärille voisi keksiä muutakin käyttöä. Lippaita on sekä perinteisiä että rumpuja. Lähitoimintaan eli 0-300 metriä on oivallinen laite. Erilaisia kokeiltuja helistimiä on laatikollinen tyhjän panttina.
Kritiikkinä asetta kohtaan on yleensä etupainoisuus (tunnustan, itseäni ei haittaa, käytän vastamassamenetelmää...) ja lyhyt perä (tarkoituksellista, ammun usein suojaliivi päällä). Jos osaisin ampua (harjoittelisin enemmän...) niin kyllä tuolla perusmosurointi hoituisi.
"Satasen vallilta" putoaa platea kiivaaseen tahtiin, jos makuulta / tuelta pääsee pyssyttämään. En haluaisi tulla lyhyin syöksyin vastaan.