Uusi taistelijan ase

[Nexter]

Huh. Aika sitkeä vänkääjä tämä nexteri. Hänellä on osa ajatuksista järkeviä, osa ei.

Harmi, että se että puolustaa näkemyksiään koetaan vänkäämisenä. Minulla ei ole taipumus muuttaa käsityksiäni huutoäänestyksellä vaan perusteilla.

RK62 ja 7,62*39 ovat edelleen hyviä sodassa, mutta on olemassa parempaakin. Tämä on puolustusvoimilla tiedostettu ja jo 10-20 vuotta sitten on tehty päätös, että nykyiset käytetään taloudellisesti loppuun uuden aseen ja kaliberin rinnalla. Tämä viimeisin lause on se, jota Nexter ei suostu tajuamaan.

Ei tuollaista päätöstä ole tehty, eivätkä sadat tuhannet aseet varastoissa kulu mihinkään. Varusmiesten ja aktiivireserviläisten käyttöön voidaan hyvin kehittää/ostaa uusi ase, mutta sitä reserviläsimassaa varten meillä on nuo sadat tuhannet rynkyt hyvässä rasvassa. Niitä tarvitaan, jos sota syttyy. Ei silloin enää riitä muutama eliittipataljoona.

Nexter voisi pakittaa mielipiteissään sen verran, että suostuu ymmärtämään, että RK62 (ja RK95) sekä kaliberi 7,62*39 hävitetään meiltä taloudellisesti vähitellen.
Ja voisi myöntää, että parempiakin aseita ja kalibereja on.

En minä ole missään vaiheessa kehunut RK62:sta mitenkään parhaaksi. Tosiasia vain on, että niitä on paljon, a-tarviketta on paljon ja vaihtaminen kallista. Vaihdon panos-tuotos-suhde on myös hyvin kyseenalainen, koska ero RK62:sen ja vastaavan Nato-kaliiberisen aseen välillä on kuitenkin varsin pieni. Ja meillä on juuri kehitetty varsin hieno M23, jolla ratkotaan paljon pidemmän toimintamatkan haasteista.

Paljon rynkyn uusimista fiksumpi projekti olisi päivittää kaikki kevyet kk:t ja tarkkuuskiväärit näihin muutamaan nykykaliiberiin. Silloin taistelujoukolla olisi käytössä hyvin rajallinen määrä eri kaliibereita ja a-tarvikehuolto on paljon helpompaa.

Teknisten ominaisuuksien lisäksi ase- ja kaliberivalinnassa tulee huomioida paljon muutakin. Voi olla järkevää odottaa mitä jenkit tekee noille 5-10 vuoden päästä. Jos vaihtavat asetyypin ja kaliberin, niin meille tarjoutuu 2 vaihtoehtoa. Eli voidaan hankkia samaa kuin jenkit (kallista) tai sitten ostaa maailmalta vapautuvat hyvät AR15 kiväärit ja 5,56 Nato patruunat (halpaa).

Siinä tulee huomioida myös suojavarusteiden kehitys, joka on se primäärisyy, joka tekee 5,56:sesta tehottoman. Suojaliivitön peura sillä kyllä kaatuu, mutta moderneilla suojaliiveillä varustettu sotilas hieman kauempaa enää ei. Siksi USA onkin käynnistänyt tuon NGSW-projektin. Ja samasta syystä Suomen siirtyminen nykyisestä kaliiberista 5,56:seen olisi pelkkää rahan haaskausta plus että sekoittaa patruunalogistiikkaa.

 

[hillosibul]

5,56 vaikuttavuus perustuu luodin kavitointiin osuessaan, ja Afganistanin sekä Irakin kokemuksista 500m etäisyydellä tekee vain pistoreikiä. Piipun pituudesta riippuen tehokas kantama on n. 100-300m, sen jälkeen alkaa vaikutus nopeasti heiketä.

Tasapuolisuuden nimissä ja ennenkun joku alkaa tästä taas hihkua 5,56:n "alitehoisuudesta" vs. JVA 0316, olisi voinut todeta myös että 7,62x39 lähtönopeus ei edes piipunsuulla (~700m/s) ylitä sitä mitä 5,56:lla on vastaavasti jäljellä vielä parinsadan metrin päässä, ja ihan tyypillistä on että 7,62x39 tekee niitä ns. pistoreikiä jo lyhyiltäkin etäisyyksiltä ammuttuna.

 

[Nexter]

Tasapuolisuuden nimissä ja ennenkun joku alkaa tästä taas hihkua 5,56:n "alitehoisuudesta" vs. JVA 0316, olisi voinut todeta myös että 7,62x39 lähtönopeus ei edes piipunsuulla (~700m/s) ylitä sitä mitä 5,56:lla on vastaavasti jäljellä vielä parinsadan metrin päässä, ja ihan tyypillistä on että 7,62x39 tekee niitä ns. pistoreikiä jo lyhyiltäkin etäisyyksiltä ammuttuna.

Tuo riippuu siitäkin, mitä lukuja katselee. Wikin mukaan 7,62:sen lähtönopeus on 8g luodilla n. 738m/s.

Ruotsalaisten mittausten mukaan 5,56:n nopeus riippuu huomattavasti piipun pituudesta, ja RK:n piippua (418mm) vastaava nopeus olisi 892m/s. M4:sen piipulla noin 870m/s.

5.56×45mm NATO - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[KIM]

Harmi, että se että puolustaa näkemyksiään koetaan vänkäämisenä. Minulla ei ole taipumus muuttaa käsityksiäni huutoäänestyksellä vaan perusteilla.

Ei tuollaista päätöstä ole tehty, eivätkä sadat tuhannet aseet varastoissa kulu mihinkään. Varusmiesten ja aktiivireserviläisten käyttöön voidaan hyvin kehittää/ostaa uusi ase, mutta sitä reserviläsimassaa varten meillä on nuo sadat tuhannet rynkyt hyvässä rasvassa. Niitä tarvitaan, jos sota syttyy. Ei silloin enää riitä muutama eliittipataljoona.


En minä ole missään vaiheessa kehunut RK62:sta mitenkään parhaaksi. Tosiasia vain on, että niitä on paljon, a-tarviketta on paljon ja vaihtaminen kallista. Vaihdon panos-tuotos-suhde on myös hyvin kyseenalainen, koska ero RK62:sen ja vastaavan Nato-kaliiberisen aseen välillä on kuitenkin varsin pieni. Ja meillä on juuri kehitetty varsin hieno M23, jolla ratkotaan paljon pidemmän toimintamatkan haasteista.

Paljon rynkyn uusimista fiksumpi projekti olisi päivittää kaikki kevyet kk:t ja tarkkuuskiväärit näihin muutamaan nykykaliiberiin. Silloin taistelujoukolla olisi käytössä hyvin rajallinen määrä eri kaliibereita ja a-tarvikehuolto on paljon helpompaa.


Siinä tulee huomioida myös suojavarusteiden kehitys, joka on se primäärisyy, joka tekee 5,56:sesta tehottoman. Suojaliivitön peura sillä kyllä kaatuu, mutta moderneilla suojaliiveillä varustettu sotilas hieman kauempaa enää ei. Siksi USA onkin käynnistänyt tuon NGSW-projektin. Ja samasta syystä Suomen siirtyminen nykyisestä kaliiberista 5,56:seen olisi pelkkää rahan haaskausta plus että sekoittaa patruunalogistiikkaa.

Olen monesta argumentistasi samaa mieltä. Vänkäämistä ja virheellistä sinulta on mielestäni se, että et ole pystynyt taipumaan ajatukseen siitä, että suomen armeijan tavallisin ase ja tavallisin patruuna vaihdetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti 1-2 vuosikymmenen aikana. Kirjoitit useaan kertaan, että on (vapaasti lainattuna) tyhmää vaihtaa kaikki kerralla. Sitä nimenomaan ei olla tekemässä. Esim. RK62 modifiointia tehtiin osaan aseista mielestäni osittain siksi, että saadaan käytettyä nykyisten aseiden kapasiteettia ja patruunavarantoa paremmin loppuun. Modausosia on mahdollista siirtää toiseen aseyksilöön, jos edellinen kuluu liikaa.

Suomen armeijassa ei ole hötkyilty armeijan yleisaseen vaihdon kanssa. Meillä on yli 100 vuoden historian aikana tähän mennessä vaihdettu yleisasetta vain kerran. Syynä on ollut nimenomaan se, että aina on katsottu käytettävissä olevalla rahamäärällä parempi panos/tuotos -suhde jossakin muualla. Joskus kuitenkin tulee eteen se, että paras hyötysuhde rahalle saadaan vaihtamalla yleisase. Ja se aika alkaa olla näköpiirissä. Ja silti siihen etsitään kustannustehokkaita ratkaisuja.

"Uutena" ideana voin heittää tähän väliin, että Ukrainan sodan laajentumisen seurauksena voidaan suomessa(kin) nähdä tarvetta kasvattaa oleellisesti armeijan yleisaseen varastoituja määriä. Eli saattaa käydä niinkin, että ostetaan kertahankintana 300 000 uutta asetta ja pidetään rinnalla vielä saman verran Ak:ta parinkymmenen vuoden ajan koko ajan kustannustehokkaasti vaihtaen tuohon uuteen malliin.

 

[Nexter]

Olen monesta argumentistasi samaa mieltä. Vänkäämistä ja virheellistä sinulta on mielestäni se, että et ole pystynyt taipumaan ajatukseen siitä, että suomen armeijan tavallisin ase ja tavallisin patruuna vaihdetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti 1-2 vuosikymmenen aikana. Kirjoitit useaan kertaan, että on (vapaasti lainattuna) tyhmää vaihtaa kaikki kerralla. Sitä nimenomaan ei olla tekemässä. Esim. RK62 modifiointia tehtiin osaan aseista mielestäni osittain siksi, että saadaan käytettyä nykyisten aseiden kapasiteettia ja patruunavarantoa paremmin loppuun. Modausosia on mahdollista siirtää toiseen aseyksilöön, jos edellinen kuluu liikaa.

Miksi minun pitäisi taipua ajatukseen, joka ei ole realismia. PV ei ole tehnyt mitään päätöksiä RK:n uusimisesta muuten kuin periaatteelista höpinää ylläpidetty iät ajat. Ja kuten itsekin sanoit: pitää vielä odottaa 10-20 vuotta jotta selviää tuo USA:n suunta asian suhteen. On mahdollista, että joku päivä meillä on polymeerihylsy tai joku muu uusi systeemi, jolla tuohon paino-ongelmaan voidaan vastata. Sellaiseen siirtyminen olisi edistystä. Moni vastaus tähän state of the art -tasoon selviää tuosta NGSW-projektista, jossa pitkälti samat tavoitteet kuin Suomella.

Samaan aikaan suojavarusteet kehittyvät ja 5,56:sen "teho laskee". Toki laskee siinä RK:kin teho, mutta tuossa muutoksessa ei olisi mitään järkeä. Se ei tuo juurikaan hyötyä, että meillä on sama kaliiberi kuin Espanjalla tai briteillä. Patruunoiden saatavus on kansallisesti varmistettava oli se kaliiberi mikä tahansa.

 

[hillosibul]

Tuo riippuu siitäkin, mitä lukuja katselee. Wikin mukaan 7,62:sen lähtönopeus on 8g luodilla n. 738m/s.

Kun kerran sujuvasti siteeraat wikipediaa ja ymmärrät piipun pituuden vaikutuksen lähtönopeuteen, niin varmaan ihan vahingossa ja epähuomiossa "unohdit" mainita että tuo 738m/s on samaisen wikipedia-sivun mukaan "Test barrel length: 520 mm (20 in)". Rynnäkkökiväärin piipunpituushan tunnetusti ei ole 520mm vaan 420mm joten lähtönopeuskaan ei ole 738m/s.
Pystyt varmaan parempaan jos hiukan edes yrität?

Sinänsä täysin merkityksetöntä onko 7,62x39 lähtönopeus 700, 715 vai "jopa" 738m/s sillä edelleen, 7,62x39 ei osuessaan tyypillisesti sirpaloidu vaan vastaa osumavaikutukseltaan lähietäisyyksiltäkin samaa kuin 5,56 kaukaa ammuttuna.

 

[herttakurko]

Selkeästi olisi nyt tilausta Twitter-kuvavuodolle tms., jotta keskustelu tässä ketjussa kehittyisi parempaan suuntaan. Oma epäilys on, että Sakolla taitaa olla seuraaja ollut jo pitkään testeissä, moni voi olla muutakin mieltä.

Voisiko johonkin valokuvaan unohtaa vaikka patruunalaatikon näkyviin, jotta kaliberin sijasta voimme keskittyä muihin uuden rynnäkkökiväärin ominaisuuksiin. Mokan voi laittaa vaikka jonkun innokkaan ruotsalaisen hankinta-/kilpailutusupseerin piikkiin.

 

[Erik]

Tuo riippuu siitäkin, mitä lukuja katselee. Wikin mukaan 7,62:sen lähtönopeus on 8g luodilla n. 738m/s.

Ruotsalaisten mittausten mukaan 5,56:n nopeus riippuu huomattavasti piipun pituudesta, ja RK:n piippua (418mm) vastaava nopeus olisi 892m/s. M4:sen piipulla noin 870m/s.

5.56×45mm NATO - Wikipedia

en.wikipedia.org

JVA 0316, oletettavasti mitattu lähtönopeus 709 m/s, sivulla 84 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38716/SY_38_2006.pdf?sequence=3&isAllowed=y

 

[Nexter]

Kun kerran sujuvasti siteeraat wikipediaa ja ymmärrät piipun pituuden vaikutuksen lähtönopeuteen, niin varmaan ihan vahingossa ja epähuomiossa "unohdit" mainita että tuo 738m/s on samaisen wikipedia-sivun mukaan "Test barrel length: 520 mm (20 in)". Rynnäkkökiväärin piipunpituushan tunnetusti ei ole 520mm vaan 420mm joten lähtönopeuskaan ei ole 738m/s.
Pystyt varmaan parempaan jos hiukan edes yrität?

Olet oikeassa. Nyt huomasin, että tuossa oli mainittu mittauspiipun pituus. Ei ollut tarkoitus johtaa harhaan. RK:n omilla sivuilla oli mainittu 715m/s, mikä lienee varsin lähellä totuutta.

Entä olisiko mahdollista kehittää 7,62x39 patruunaa? Voisiko sen luotia hieman keventää ilman, että vakaus kärsii? Siinä voisi olla yksi keino jatkaa nykyisen rynkyn elinkaarta. Käsittääkseni ainakin 308win toimii ihan ok 6,6g luodilla.

 

[Heikkiv]

Osa keskustelijoista voisi pakittaa siinä, että ei pidettäisi 5,56 Natoa ja AR15 asetta teknisesti ainoana hyvänä ratkaisuna.

Tuo on parasta mitä nyt saatavilla kombinaationa. Voidaan aina sanoa sitä ja tätä heikkoutta, mutta tuo on nykyisistä vaihtoehdoista paras. Teknisesti ja taloudellisesti. Kaikissa muissakin valinnoissa on omat heikkoudet ja hyvät puolet.

6.8:n kokemuksia toki odotellaan ja mutustellaan. On kuitenkin vaarallista hirttäytyä ajatukseen, että nyt täytyy sitten löytyä niin hyvä vaihtoehto joka kestää aikaa seuraavat 80 v. Muuten ei tehrä mitään !

Tuollaisessa ajattelussa jumiudutaan sinne poteroon, eikä todellakaan tehdä mitään. Kyllä noissa käsiaseissakin PV:n pitää olla ajan hermolla. Kuten se on ollutkin ja epäilen että on nytkin. Vaikkei se niin tärkeä olekaan painoarvoltaan nykysodankäynnissä, kuin monet muut sodan osa-alueet.

Kyllä tuossa jonkinlaista joustavuutta voi ja pitää käyttää. Kyllä eri asioita voi kokeilla pienemmissä erissä, ilman että nousee valtava paskamyrsky, jossa jokainen kynnelle kykenevä esittää sitä ja tätä ja että kuinka hukataan miljardeja. Kyllä Israel esimerkiksi kokeilee käsiaseissaan asioita, välillä tulee Tavoria ja sitte sitä ehkä jopa palataan osaksi takaisin M4:een

Kyllä minun mielestäni tuo M23 on uuden käsiaseperheen alku PV:lläkin. Odotellaan uusia julkaisuja.

 

[Jorde]

Osa keskustelijoista voisi pakittaa siinä, että ei pidettäisi 5,56 Natoa ja AR15 asetta teknisesti ainoana hyvänä ratkaisuna.

Johtuuko tuo osittain siitä että ak ja ar ovat yleisimmät itselataavat kiväärit mitä suomessa on liikkeellä joten näiden kahden järjestelmän erot on keritty testaamaan varsin tarkkaan.
Ei minua haittaa jos sa hommaa vaikka Czekeistä brenejä tarvittavissa kalibereissa mutta luulen että sakolle halvin reitti on kehittää seuraava kivääri ar:n pohjalle.

 

[Aarne1]

Käsittääkseni ainakin 308win toimii ihan ok 6,6g luodilla.

Mihin kohteeseen, millä piipun pituudella ja rihlauksella, mikä lähtönopeus, luodin tyyppi?

Mihin käsityksesi perustuu?

 

[Nexter]

Mihin kohteeseen, millä piipun pituudella ja rihlauksella, mikä lähtönopeus, luodin tyyppi?

Mihin käsityksesi perustuu?

Siihen, että noita patruunoita myydään metsästyskäyttöön. Pikaisesti vilkaisin, niin 935m/s lähtönopeus. Em. voisi päätellä, että 7,62x39 voisi myös toimia vastaavan massaisella luodilla. Jos näin on, niin nykyiselläkin kaliiberilla saadaan enemmän samaa vaikutusta kuin 5,56mm kaliiberilla.

Energian kautta jos laskee niin 6g luoti, 856m/s = 2200J

 

[Erik]

Siihen, että noita patruunoita myydään metsästyskäyttöön. Pikaisesti vilkaisin, niin 935m/s lähtönopeus. Em. voisi päätellä, että 7,62x39 voisi myös toimia vastaavan massaisella luodilla. Jos näin on, niin nykyiselläkin kaliiberilla saadaan enemmän samaa vaikutusta kuin 5,56mm kaliiberilla.

Energian kautta jos laskee niin 6g luoti, 856m/s = 2200J

Vihtavuoren latausoppaasta. Ensimmäinen 3,7 grammainen on alumiiniluoti eikä sitä kannata katsoa:



Lähtönopeus ei tappilatauksellakaan näytä oleellisesti parantuvan, vaikka luotia kevennettäisiin 20 %. Mielestäni ryssät vaihtoivat alkaen vuodesta 1974 hyvin perustelluista syistä, joista yksi on lähtönopeus, kaliiperiin 5,45x39.

 

[Vääpeli]

Mitä hittoa te vertailette jotain lähtönopeuksia eri kaliiberien välillä? Ton auton on pakko olla kova kun sen mittarissa on 320kmh (96 Saab)....

 

[hillosibul]

voisi päätellä, että 7,62x39 voisi myös toimia vastaavan massaisella luodilla

Mikäli puolustusvoimat siirtyisi käyttämään rk:n a-tarvikkeissa 6,6g tai 6,5g luotia, "perinteisen" 8g luodin sijaan, lopputuloksena saataisiin jonkin verran suorempi lentorata ainakin maltillisille etäisyyksille, mutta koska kevyen 7,62mm luodin ballistinen kerroin jää todennäköisesti selvästi heikommaksi verrattuna vaikka ihan perus 5,56mm 3,6g fmj-luotiin, sen lentorata olisi silti huonompi kuin 5,56:lla. Luodin nopeuden lisäys myöskään tuskin toisi mahdollisesti haluttua parempaa vaikutusta osumassa.

Sensijaan, kyseisen muutoksen myötä huomattava osa koulutusmateriaalista sekä ammuntoja koskevista ohjesäännöistä ja varomääräyksistä pitäisi laittaa uusiksi, ja aseisiin tehdä muutostöitä esim. ainakin tähtäimien merkintöjen osalta.

Paljon melua, vähän villoja. Ei maksa vaivaa.

 

[hillosibul]

Mitä hittoa te vertailette jotain lähtönopeuksia eri kaliiberien välillä? Ton auton on pakko olla kova kun sen mittarissa on 320kmh (96 Saab)....

Lähtönopeus olennaisesti vaikuttaa kunkin kaliiperin ominaisuuksiin alkaen lentoradasta, läpäisystä ja osuman vaikutuksesta.
Kovin olisi vaikea tuoda esiin eroja kaliiperien välillä mikäli lähtönopeus tulisi jättää huomiotta, etenkin kun tässä nyt ruvettiin joissain puheenvuoroissa korostamaan ikääntyvän itäkaliiperin "etevyyttä"...

 

[Sarek1]

Meinaa, että pitäisi pyrkiä käyttämään niin pientä patruunavalikoimaa kuin suinkin mahdollista, eikä ainakaan lisätä sitä vain siksi, että Nato-yhteensopivuus. Se ei kuitenkaan toteutuisi kuin osittain ja vain sotkisi systeemiä.

Tämä tosiasia kun huomioidaan, niin kaliiberin vaihto 7,62:sta 5,56:seen on todella marginaalinen hyöty-kysymys. Mutta sen kustannukset ovat miljardiluokkaa, joten täysin älyvapaa projekti.

Jos välttämättä halutaa AR-pohjainen ase, niin voihan sitä tehdä uuden rynkyn sillä tekniikalla ja silti säilyttää yhteensopivuuden tuohon perinteiseen a-tarvikkeeseen.

Hmm. No, koetetaan vääntää rautalangasta vielä.

Erikoisjoukot voivat valita, mitä varusteita he käyttävät. Massa-armeijat menevät sillä välineistöllä, mitä heille annetaan.

”Perinteinen” ampumatarvike eli 7,62x39 on jäämässä länsimaailmassa erikoisuudeksi, jota ei ole massa-armeijoilla käytössä. Suurin hyöty siirtymästä sotilasliiton käyttämiin kaliipereihin tulee yhteensopivuudesta ja suuruuden ekonomiasta. NATO -maiden patruunatuotannon yhteinen kokonaiskapasiteetti ja valmistuspotentiaali on kokonaisuudessaan ehkä mahdollisesti jopa ihan hivenen suurempi kuin meidän kansallinen kykymme. Kun on paljon sopivaa tavaraa, sitä riittää ja löytyy hyllystä paremmin myös akuuttiin tositarpeeseen.

Meillä olevat morsmaikut ja niiden ampumatarvikkeet ovat tulossa jonkin ajan kuluttua vääjäämättä elinkaarensa päähän. Uusia heiloja hankittaessa otetaan huomioon aikuisten oikeesti NATO -yhteensopivuus erittäin painavana argumenttina. Kansallinen järjestelmämme sopeutuu varsin jouhevasti myös tällaiseen muutokseen. Siirtymäaikana mennään todennäköisesti vielä tovin aikaa rinnakkain, mutta ei sekään vaikeaa tai mahdotonta ole.

———
Auringon lakipiste horisonttiin nähden on ilmeisesti ylittänyt keskipäivällä 19,5 asteen kulman ja käpyrauhanen on alkanut napsuuttaa aurinkokennon saadessa virtaa.

Voivathan ne ääntää, mutta ei nettitrollilla ole mitään tekemistä pääsiäisperinteiden kanssa. Termi trolli tulee kalastustermistä trolling eikä pääsiäisnoidasta.

Alun perin eräs foorumisti teki havainnon trullista ja ehkäpä osui siinä ensi laukauksella napakymppiin. Ja ei, kyse ei ole (netti)trollista eikä trollaamisesta vaan trullin hommista. Pääsiäinenkin on sopivasti ovella.

 

[Nexter]

Vihtavuoren latausoppaasta. Ensimmäinen 3,7 grammainen on alumiiniluoti eikä sitä kannata katsoa:

Katso liite: 60113

Lähtönopeus ei tappilatauksellakaan näytä oleellisesti parantuvan, vaikka luotia kevennettäisiin 20 %. Mielestäni ryssät vaihtoivat alkaen vuodesta 1974 hyvin perustelluista syistä, joista yksi on lähtönopeus, kaliiperiin 5,45x39.

No mä en tutkisi latausoppaita, kun mietitään mahdollista patruunan kehittämistä. Todelliset rajat ovat räjähdyspaine ja luodin vakaus. Tuossa taulukossa on joku syy, miksi luodille on haettu alhainen lähtönopeus reilusti pienemmällä ruutimäärällä kuin tuolle kevyimmälle luodille. Ehkä se on joku linnustukseen liittyvä syy, ettei osuma hajoita lintua tms. metsästykseen liittyvä.

 

[Nexter]

Mitä hittoa te vertailette jotain lähtönopeuksia eri kaliiberien välillä? Ton auton on pakko olla kova kun sen mittarissa on 320kmh (96 Saab)....

Siksi, että tuo lähtönopeus on eräs keskeinen syy, miksi Natossa on menty pieneen 5,56 kaliiberiin. Patruunan paino toinen.