Uusi taistelijan ase

[Heikkiv]

Ei sitä aloitekaan vaan erikoisjoukoista ensin mutta koulutettu määrä tuplautuu vuosittain joka tapauksessa.

Voisi kuvitella, että kansainvälisistä valmiusjoukoista tai ns Nato-valmiusjoukoista aloitetaan.

Tuo sinun laskentaesimerkki 100 k:n 5v vuoden päästä oli rakennettu, siten että kaikki uudet varusmiehet koko Suomessa siirtyisivät heti uuteen kivääriin ( 20k * 5v = 100 k)

Todellisuudessa tuo voisi esimerkiksi mennä:
1v (1k) , 2v (2k), 3v (4k) , 4v (8k) , 5v (10k)= 25k

 

[OTL]

Enpä usko että uusia rynkkyjä nähdään ennen 2030. PV:llä on niin isoja rahareikiä tällä hetkellä, että ei vaan rahat riitä.

Sekun ei ole oikein valintakysymys kun ne patruunavarastot vanhenevat. Sitten ollaan kokonaan ilman rynkkyjä.

Mikään PV:n viestinnässä ja julkaistuissa sopimuksissa ei viittaa siihen että rynnäkkökiväärihankintaa oltaisiin lykkäämässä. Herranjestas ei siitä ole kuin pari kuukautta kun julkaistiin esisopimus rynkkyjen yhteishankinnasta Ruotsin kanssa.

 

[Vääpeli]

Sekun ei ole oikein valintakysymys kun ne patruunavarastot vanhenevat. Sitten ollaan kokonaan ilman rynkkyjä.

Mikään PV:n viestinnässä ja julkaistuissa sopimuksissa ei viittaa siihen että rynnäkkökiväärihankintaa oltaisiin lykkäämässä. Herranjestas ei siitä ole kuin pari kuukautta kun julkaistiin esisopimus rynkkyjen yhteishankinnasta Ruotsin kanssa.

Mitkä ihmeen vanhenevat patruunavarastot? Ei ole olemassa mitään ikuisuus patruunavarastoja, vaan olemassa olevia kierrätetään koko ajan. Eli vanhimpia ammutaan pois ja ostetaan uutta tilalle.
Esisopimus... ehkä, ehkä ei.

RK 62 on tulossa elinkaarensa päähän ja tarvitsee seuraajan – Luovutaanko samalla 7,62 x 39 mm patruunasta?

Ruotsin puolustusvoimat kertoi viime toukokuussa Suomen ja Ruotsin suunnittelevan yhteishankintaa. Tieto poistettiin verkkosivuilta myöhemmin. Nyt Suomi jää seuraamaan Ruotsin hankintaa, mutta ei poissulje mahdollisuutta osallistua hankintaan myöhemmin.

www.tekniikkatalous.fi

Ruotsin puolustusvoimat kertoi viime toukokuussa Suomen ja Ruotsin suunnittelevan yhteishankintaa. Tieto poistettiin verkkosivuilta myöhemmin. Nyt Suomi jää seuraamaan Ruotsin hankintaa, mutta ei poissulje mahdollisuutta osallistua hankintaan myöhemmin.​

Jos mietitään, että prototyyppin kehittelyyn menee vuosi, vaikkakin käytettäisiin kaupallisia osia, tämän jälkeen pari vuotta eriversioiden testaamista, muutoksia v1, v2 yms, lisää testaamista talvella, kesällä yms.... jonka jälkeen tehdään päätös PV:ssä, jonka hyväksyy PLM.. jonka jälkeen aloitetaan tuotanto, kaupallisten osien haalinta yms... Vähintään 6 vuotta jos ovat aivan saatanan nopeita ja rahaa on. Realismi 8-10vuotta.

 

[Mikfin70]

Eli vanhimpia ammutaan pois ja ostetaan uutta tilalle.

PV ei ole ostanut yhtään patruunaa JVA0316 noin 20 vuoteen tai tämä tilanne oli 2020 vuonna.

 

[OTL]

Mitkä ihmeen vanhenevat patruunavarastot? Ei ole olemassa mitään ikuisuus patruunavarastoja, vaan olemassa olevia kierrätetään koko ajan. Eli vanhimpia ammutaan pois ja ostetaan uutta tilalle.

Ei ammuta. Valtaosa SA-varastoista on itäpatruunaa, jota ei todellakaan ammuta rauhan aikana missään PV:n rynnäkkökiväärissä. Kokeiltiin 90-luvulla parin vuoden ajan, ja sitten todettiin että patruuna syövyttää aseita niin paljon että ei ole harjoituskäyttöön tämä.

Lännen Media: Armeija syö sodan ajan varastoja – pulaa jopa patruunoista

Armeija käyttää harjoituksissaan sodan ajan tarvikevarastoja, kertoo 12 maakuntalehden Lännen Media.

www.mtvuutiset.fi

Suomella on varastoissa runsaasti itäsaksalaisia rynnäkkökiväärin patruunoita, mutta niitä ei saa käyttää rauhan aikana, koska Niinistön mukaan niissä on elohopeaa.

PV ei ole ostanut yhtään patruunaa JVA0316 noin 20 vuoteen tai tämä tilanne oli 2020 vuonna.

Puolustusvoimat hankkii ampumatarvikkeita Nammo Lapua Oy:ltä

Puolustusministeriö.

www.defmin.fi

Puolustusministeri Jussi Niinistö on valtuuttanut Puolustusvoimat hankkimaan 7.62 mm rynnäkkökiväärin ja kiväärin patruunoita Nammo Lapua Oy:ltä.

En toki tiedä oliko kyseessä JVA0316. Mutta tuon jälkeen ei ole mitään hankittu taaskaan, tai ainakaan sellaisesta ei ole tiedotettu.

Esisopimus... ehkä, ehkä ei.

RK 62 on tulossa elinkaarensa päähän ja tarvitsee seuraajan – Luovutaanko samalla 7,62 x 39 mm patruunasta?

Ruotsin puolustusvoimat kertoi viime toukokuussa Suomen ja Ruotsin suunnittelevan yhteishankintaa. Tieto poistettiin verkkosivuilta myöhemmin. Nyt Suomi jää seuraamaan Ruotsin hankintaa, mutta ei poissulje mahdollisuutta osallistua hankintaan myöhemmin.

www.tekniikkatalous.fi

Ruotsin puolustusvoimat kertoi viime toukokuussa Suomen ja Ruotsin suunnittelevan yhteishankintaa. Tieto poistettiin verkkosivuilta myöhemmin. Nyt Suomi jää seuraamaan Ruotsin hankintaa, mutta ei poissulje mahdollisuutta osallistua hankintaan myöhemmin.​

Kaivoit sitten vanhan uutisen. Tämä mihin minä viittasin on uudempi tapaus 18.05.2022: https://www.defmin.fi/ajankohtaista..._puolustusmateriaalin_hankinnoissa.12757.news

Implementing Arrangement for Joint Procurement of Small Arms Family –toimeenpanoasiakirja käynnistää valmistelut Suomen ja Ruotsin yhteishankinnaksi käsiaseperheestä, johon kuuluvat seuraavat nimikkeet: rynnäkkökiväärit, kerta- ja sarja-automaattiset kiväärit, henkilökohtaiset suoja-aseet, kertalaukaisutoimiset tarkkuuskiväärit ja sotilashaulikot. Mahdolliset tulevat hankinnat edellyttävät erillistä päätöstä.

 

[Samovarius]

Pitäis olla melkein päivänselvää että hommattaisiin välittömästi jotain hyvää ja halpaa 5.56 rynkkyä kun kerta Natoon ollaan menossa. Senverta että kaikille varusmiehille riittää koulutettavaksi. Jos joku M4 saisi parhaimmillaan 500$ ja JOPA tällähetkellä olisi mahdollista lähettää jotain Norincoja yms varastotavaraa tarpeeseen Ukrainaan ja saada jollain EU rahoituksella ja halvalla Usa:sta soivia pelejä tilalle niin.... pakko ostaa ku halvalla sai mjötäh?

Sitä olisi mukava tässäketjussa myös spekuleerata ja pähkäillä voisiko jalkaväkimiehellä olla muukin perusase kuin rynkky? Varsinkin kun näitä lentäviä pikku rupelivehkeitä voi mahdollisessa konfliktissa lennellä pään päällä. Jonkinlainen isokaliberinen "taistelukivääri" jolla voi ampua hauliparvea droneen, kranaattia linnoitukseen, alikalia btr:n? Tarvittaessa hauliparvea myös siihen jalkaväkeen. Koneiden sodaksihan tätä nykyistä on sanottu, mies ampumassa miestä ei taida olla yleisin taistelutilanne?

Ajatus on vähän retrogradinen, sillä aikanaan rynnäkkökivääri korvasi pulttilukkokiväärin, pikakiväärin ja konepistoolin ryhmän aseina.

Täysin vailla pohjaa se ei kuitenkaan ole. Nykyäänkin tulitukitarkka-ampujalla ja usein myös kk-miehellä on suurempikaliiperinen ase, kuin ryhmän kiväärimiehillä, riippumatta siitä, onko kiväärimiehillä AR vai AK. Joskus on haluttu kustannustehokkuutta eli käyttää vanhoja tukiaseita, joskus taas on haluttu lisää tulivoimaa logistiikan ja kustannustehokkuuden kustannuksella. Isokaliberinen taistelukivääri oli useimpien NATO-armeijoiden pääase 80-luvulle saakka, mutta siitä kuovuttiin aseen ja ampumatarvikkeen suuren painon ja yleisen epäkäytännöllisyyden takia (tosin ilmeisesti mm. Kreikassa G3 on edelleen palvelusase ja reserveille niitä on varattuina varmaan kaikkialla). Haaveilemiasi asioita ei sillä tehty. Ehkä AP-luodilla BTR:n kylkiä oltaisiin voitu puhkoa?

Kuitenkin puhut taas jostain jack-of-all-tardesta, joka ei ole mahdollista ja vähän hylkää ajatuksesi. Et voi tehdä asetta, joka ampuu korkeapaineisia kovametalliytimiä, kapeaa haulipilveä kahteen kilometriin ja vielä kaupan päälle roikulla 40 mm kranaatteja. Nämä ovat kolme täysin erilaista asetta kolmeen eri tarkoitukseen (mitä nyt keskimmäinen on mahdoton). Droneja voisin nähdä parhaiten torjuttavan ajoneuvoasenteisella rsakaalla konekiväärillä, jolla on jonkin sorttinen tutka(vast)ohjaus, tai lennokintorjuntalennokilla. Hyvissäkin olosuhteissa rynnäkkökiväärin tehokas ampumaetäisyys on reilut 300 metriä, täysitehoisella automaattikiväärilläkään ei juuri sen yli ihan jo ihmissilmän erottelutarkkuudesta johtuen ilman optiikkaa, eikä se lennokin etsiminen taivaalta kiikarilla ja ampuminen alas kiväärillä oikein ole realistista, ellei se lennä suht matalalla. Asejärjestelmälennokit lurkkivat yleensä parissa kilometrissä ja siitä ylöspäin. Kivääritulella torjumiseen maalin pitää kuitenkin olla sen kokoinen, että ampuja voi kohtuudella sen nähdä.

40 mm kranaateille sen sijaan kehitettiin jo 60-luvulla se M203 ja vastaavat, piipun alle asennettavat tukiaseet. En näe tässä vikaa, joka vaatisi korjausta.

 

[Bombsquad]

Sitä olisi mukava tässäketjussa myös spekuleerata ja pähkäillä voisiko jalkaväkimiehellä olla muukin perusase kuin rynkky? Varsinkin kun näitä lentäviä pikku rupelivehkeitä voi mahdollisessa konfliktissa lennellä pään päällä. Jonkinlainen isokaliberinen "taistelukivääri" jolla voi ampua hauliparvea droneen, kranaattia linnoitukseen, alikalia btr:n? Tarvittaessa hauliparvea myös siihen jalkaväkeen. Koneiden sodaksihan tätä nykyistä on sanottu, mies ampumassa miestä ei taida olla yleisin taistelutilanne?

Eikös noita 20-30mm airburst kranaattia ampuvia kiväärejä suunniteltu joskus 90-luvulla..

 

[Bombsquad]

AR on toki vanha keksintö, mutta se on kyllä aidosti kehittynyt koko ajan ja Stonerin nerokas pyrkimys keveyteen, tarkkuuteen ja modulaariseen rakenteeseen aiheuttanut sen että se on vieläkin ns. ajan tasalla. AK taas... ei huvita edes kirjoittaa siitä mitään.

Se modulaarisuus taitaa kyllä olla myöhempää perua.

 

[Heikkiv]

Se modulaarisuus taitaa kyllä olla myöhempää perua.

Kyllä sen modulaarisuuden mahdollistava rakenne on jo 60-luvun M16:ssa. Mm. suorakaasujärjestelmä on suunniteltu niin, että siinä voidaan käyttää monia eri pituisia suorakaasujärjestelmiä, joka mahdollisti myöhemmän M4:n karabiinikaasuilla. Sen jälkeenhän niitä on tullut lisää eri pituuksia, joilla saadaan optimoitua piipun pituuden ja rekyylin mukaan sopiva kokoonpano.

Alusta asti ase oli suunniteltu siten, että siinä ei ole mitään typerää heiluvaa "laatikonkantta" AK:n tapaan, joka estäisi optiikan helpon kiinnittämisen. Lisäksi raitatähtäimilläkin M16:n tähtäinväli oli alusta asti pidempi kuin naurettava lyhyt Kalashnikovin vastaava.

Yhteenvetona. Mielestäni M16 oli alunperin suunniteltu jalkaväen sotilaan kivääriksi, joka on kevyt, tarkka ja tulevaisuuden haasteet huomioon ottava.

AK-47 on suunniteltu venäläisen sotilasdoktriinin mukaan. Ase pitää olla halpa ja yksinkertainen. Idän kertakäyttösotilaille ja afrikan lapsisotilaille. Kehittäminen 2000-luvun vaatimukseen on ollut tuskaista osaksi tämänkin takia.

Tosin tuhoa tuollakin saa aikaan, ei se siitä jää kiinni. Eikä mäntäkäyttöinen järjestelmä sinällään huono ole. Ylikaasutuksella ryssä saa komea hylsyjen poistokaaren ja laite, ainakin tuntuu, siltä kuin se söisi mitä tahansa patruunoita. Sitten voidaan pauhata palstoilla, aina lähtee kun koukusta vetää ...

 

[Kyylä]

PV ei ole ostanut yhtään patruunaa JVA0316 noin 20 vuoteen tai tämä tilanne oli 2020 vuonna.

Merkittävän osan SA-varantoa muodostanee harppi-Saksasta laivattu patruunavuori, joka happanee ehkä vuosikymmenen jänteellä. Sen jälkeen tarvitaan uusia pelimerkkejä.

Tuo kyseenalaistaa myös itsekin ylempänä ennustamani AK-pohjaisten aseiden säilömisen mahdollisen myöhemmän tarpeen varalle. Kohtuullinen ammusvaranto ja siihen rinnalle myös kyky valmistaa lisää tarvittaisiin jatkossakin, kun pelkillä aseilla ei tee mitään. Aika näyttää halutaanko tuohon panostaa. Hyvänä vaihtoehtona voisi olla jonkun hylkykiväärierän hankkiminen, mikäli se käyttäisi pääkaluston patruunaa.

 

[Samovarius]

Merkittävän osan SA-varantoa muodostanee harppi-Saksasta laivattu patruunavuori, joka happanee ehkä vuosikymmenen jänteellä. Sen jälkeen tarvitaan uusia pelimerkkejä.

Tuo kyseenalaistaa myös itsekin ylempänä ennustamani AK-pohjaisten aseiden säilömisen mahdollisen myöhemmän tarpeen varalle. Kohtuullinen ammusvaranto ja siihen rinnalle myös kyky valmistaa lisää tarvittaisiin jatkossakin, kun pelkillä aseilla ei tee mitään. Aika näyttää halutaanko tuohon panostaa. Hyvänä vaihtoehtona voisi olla jonkun hylkykiväärierän hankkiminen, mikäli se käyttäisi pääkaluston patruunaa.

Jaa-a, onhan tietysti mahdollista, että kun 90 % todennäköisyydellä uusi ase tulee olemaan 5,56 NATO, valde hankkii jotain käytettyjä M16 (tai FN FNC, eikös Belgian ollut tarkoitus korvata ne FN SACRilla?) täydennykseksi reserville, jos niitä hyvään hintaan saadaan. Voisin kuitenkin kuvitella, että kustannustehokkaampaa olisi tilata sitä harppisaksan röykkiötä pienempi erä x39:ää, kun sille on aseita jo olemassa. NATO:n jäsenenä kuitenkin voidaan tiettyyn rajana asti nojata myös liittolaismaiden materiaaliapuun, ja x39:ää on entisen itäblokin jäsenmaissa kyllä hillottuna, ja sitä saadaan uutena tehtaastakin.

 

[fulcrum]

Kyllä sen modulaarisuuden mahdollistava rakenne on jo 60-luvun M16:ssa. Mm. suorakaasujärjestelmä on suunniteltu niin, että siinä voidaan käyttää monia eri pituisia suorakaasujärjestelmiä, joka mahdollisti myöhemmän M4:n karabiinikaasuilla. Sen jälkeenhän niitä on tullut lisää eri pituuksia, joilla saadaan optimoitua piipun pituuden ja rekyylin mukaan sopiva kokoonpano.

Alusta asti ase oli suunniteltu siten, että siinä ei ole mitään typerää heiluvaa "laatikonkantta" AK:n tapaan, joka estäisi optiikan helpon kiinnittämisen. Lisäksi raitatähtäimilläkin M16:n tähtäinväli oli alusta asti pidempi kuin naurettava lyhyt Kalashnikovin vastaava.

Yhteenvetona. Mielestäni M16 oli alunperin suunniteltu jalkaväen sotilaan kivääriksi, joka on kevyt, tarkka ja tulevaisuuden haasteet huomioon ottava.

Alkuperäinen M16 oli kyllä kevyt, myöhemmät versiot ei enää. A2 oli pitempi ja painavampi kuin vaikka kotimainen rk. Modulaarisuus ei myöskään merkinnyt 60-luvulla yhtään mitään koska ei jalkaväen peruskivääriä ruvettu virittelemään joihinkin ihme konfiguraatioihin: kaikilla 3 miljoonalla jannulla oli prikulleen samanlainen ase, tai tämä ainakin oli tavoite. Nykyään prioriteetit sotavoimilla voivat olla osittain muuttuneet, mutta silti 'modulaarisuus' on kahvipöytäkeskusteluissa aivan ylikorostunut kriteeri koska aseista puhuvat siviilimaailman propellihatut jotka itse tykkäävät niitä viritellä. Sotavaltiolle tällaisesta palapeli-aseesta olisi vain haittaa.

 

[Mikfin70]

Jaa-a, onhan tietysti mahdollista, että kun 90 % todennäköisyydellä uusi ase tulee olemaan 5,56 NATO, valde hankkii jotain käytettyjä M16 (tai FN FNC, eikös Belgian ollut tarkoitus korvata ne FN SACRilla?) täydennykseksi reserville, jos niitä hyvään hintaan saadaan. Voisin kuitenkin kuvitella, että kustannustehokkaampaa olisi tilata sitä harppisaksan röykkiötä pienempi erä x39:ää, kun sille on aseita jo olemassa. NATO:n jäsenenä kuitenkin voidaan tiettyyn rajana asti nojata myös liittolaismaiden materiaaliapuun, ja x39:ää on entisen itäblokin jäsenmaissa kyllä hillottuna, ja sitä saadaan uutena tehtaastakin.

Hollainin kauppojen yhteydessä meille tarjottiin n 2000 kpl Kanadan Coltia, ei kelvannut.

 

[kimmo.j]

Alkuperäinen M16 oli kyllä kevyt, myöhemmät versiot ei enää. A2 oli pitempi ja painavampi kuin vaikka kotimainen rk. Modulaarisuus ei myöskään merkinnyt 60-luvulla yhtään mitään koska ei jalkaväen peruskivääriä ruvettu virittelemään joihinkin ihme konfiguraatioihin: kaikilla 3 miljoonalla jannulla oli prikulleen samanlainen ase, tai tämä ainakin oli tavoite. Nykyään prioriteetit sotavoimilla voivat olla osittain muuttuneet, mutta silti 'modulaarisuus' on kahvipöytäkeskusteluissa aivan ylikorostunut kriteeri koska aseista puhuvat siviilimaailman propellihatut jotka itse tykkäävät niitä viritellä. Sotavaltiolle tällaisesta palapeli-aseesta olisi vain haittaa.

Tuo esittämäsi "kaikille kelpaa sama" asenne on menneen maailman juttuja. Modulaarisuus mahdollistaa tehtävän mukaisen varustelun, ei pakota hankkimaan kaikkea kaikille. Siksi palapeli ase on juuri hyvä sotavaltiolle.

Kahvipöytä keskustelussa korostuu "mulle kaikki kilkuttimet" tyyppinen keskustelu, joka tietysti on sotavaltio tasolla mahdoton vaatimus.

 

[Samovarius]

Hollainin kauppojen yhteydessä meille tarjottiin n 2000 kpl Kanadan Coltia, ei kelvannut.

Siihen aikaan toisaalta ei ollut RK:n korvaaminenkaan vireillä.

 

[OTL]

Sotavaltiolle tällaisesta palapeli-aseesta olisi vain haittaa.

Eiköhän se olisi parempi, että meillä olisi "palapeliase" jossa voidaan helposti muokata yhtä perusrakennetta eri tehtäväprofiiliin? Joidenkin mielestä toki varmaan parempi tämä nykyinen malli missä meillä on varastossa mitä, tusina eri rynnäkkökiväärimallia?

1. RK-62
2. RK-62M1
3. RK-62M2/3
4. RK-62 TP
5. RK-62/76
6. RK-62/76 TP
7. RK-95
8. RK-54
9. RK-54 TP
10. RK-56 TP
11. RK-72
12. RK-72 TP

 

[Heikkiv]

Alkuperäinen M16 oli kyllä kevyt, myöhemmät versiot ei enää. A2 oli pitempi ja painavampi kuin vaikka kotimainen rk. Modulaarisuus ei myöskään merkinnyt 60-luvulla yhtään mitään koska ei jalkaväen peruskivääriä ruvettu virittelemään joihinkin ihme konfiguraatioihin: kaikilla 3 miljoonalla jannulla oli prikulleen samanlainen ase, tai tämä ainakin oli tavoite. Nykyään prioriteetit sotavoimilla voivat olla osittain muuttuneet, mutta silti 'modulaarisuus' on kahvipöytäkeskusteluissa aivan ylikorostunut kriteeri koska aseista puhuvat siviilimaailman propellihatut jotka itse tykkäävät niitä viritellä. Sotavaltiolle tällaisesta palapeli-aseesta olisi vain haittaa.

Heh, olen aika sanaton näistä kommenteista. Pitäisi kyllä ensin kirjoittaa auki mitä kukin edes tarkoittaa modulaarisuudella. Ei kuitenkaan jaksa. Asia nyt vaan on niin, että AR:n perusarkkitehtuuri mahdollistaa HYÖDYLLISET muokkaukset. Paljon on tehty ja kehitetty Stonerin jälkeenkin, totta kai.

Se itse ainakin jossain sanoi, ettei tavoite ollut luoda välttämättä armeijalle kivääriä. Vaan kivääri joka on mahdollisimman kevyt, tarkka ja "muokattava"/"modulaarinen". Sellainen kivääri minkä itse haluaisi olevan olemassa ja jota itse haluaisi käyttää. Käyttikö termiä flexible tai modular tms en enää muista.

 

[Kyylä]

Jaa-a, onhan tietysti mahdollista, että kun 90 % todennäköisyydellä uusi ase tulee olemaan 5,56 NATO, valde hankkii jotain käytettyjä M16 (tai FN FNC, eikös Belgian ollut tarkoitus korvata ne FN SACRilla?) täydennykseksi reserville, jos niitä hyvään hintaan saadaan. Voisin kuitenkin kuvitella, että kustannustehokkaampaa olisi tilata sitä harppisaksan röykkiötä pienempi erä x39:ää, kun sille on aseita jo olemassa. NATO:n jäsenenä kuitenkin voidaan tiettyyn rajana asti nojata myös liittolaismaiden materiaaliapuun, ja x39:ää on entisen itäblokin jäsenmaissa kyllä hillottuna, ja sitä saadaan uutena tehtaastakin.

En minäkään tuota kovin todennäköisenä pidä, mutta mahdollisuutena, jota varmasti tarkastellaan osana isoa kokonaisuutta. RK-jäämistölle kuitenkin pystytään tarvittaessa tuottamaan kotimaassakin lisää ammuttavaa, vaikka varanto oliskin rauhan aikana vähän nirkoinen.

 

[Wagner]

Alusta asti ase oli suunniteltu siten, että siinä ei ole mitään typerää heiluvaa "laatikonkantta" AK:n tapaan, joka estäisi optiikan helpon kiinnittämisen.

Silti RK-62:ta pidetään tarkimpana AK -sarjalaisena, vaikka takatähtäin on siinä "typerässä heiluvassa" laatikossa. (Mitä herra Kalashnikovkin kritisoi) Suomalaiset suunnittelijat saivat sen erittäin tukevaksi ja se on riittävän tarkka ainakin 200 metriin rautatähtäimilläkin.

..aina lähtee kun koukusta vetää ...

Huomasit sentään aseen tärkeimmän ominaisuuden.

 

[Heikkiv]

Silti RK-62:ta pidetään tarkimpana AK -sarjalaisena, vaikka takatähtäin on siinä "typerässä heiluvassa" laatikossa. (Mitä herra Kalashnikovkin kritisoi) Suomalaiset suunnittelijat saivat sen erittäin tukevaksi ja se on riittävän tarkka ainakin 200 metriin rautatähtäimilläkin.


Huomasit sentään aseen tärkeimmän ominaisuuden.

Ja se laatikon kansi todettiin niin stabiiliksi, että siihen istututettiin pp tähtäinkin modernisoinnissa... eikun

Jep joo, kun on niin täydellinen niin eikun linjat kuumiksi taas.

Aseen tärkein ominaisuus ei ole "laukaus lähtee kun koukusta vetää" vaan osuva ja riittävän nopea laukaus kun koukusta vetää.