Uusi taistelijan ase

Kohta 12:30, Stonerin haastattelu, hänen mielipiteensä forward assistista.

Kannattaa muistaa, että Stoner oli asesuunnittelija, ja hänen sotilaskokemuksensa rajoittuvat takalinjan ylläpito tehtäviin.

On tilanteita joissa syystä tai toisesta lukko luisti kombinaatio ei mene ihan perille asti, tai jää "out of battery".
Yleisin ja hyödyllisin on ns. "brass check", eli operaatio jossa tarkistetaan, että patruuna on mennyt piippuun. (Tämä on ihan hyvä operaatio tehdä, muuten voi joutua sukeltamaan lipasta vedellä täytetystä juoksuhaudasta. ;)) Tämä on myös ns. hiljainen tapa ladata ase. Kuinka hyödyllistä tämä on sotatilanteessa melko kyseenalaista, mutta...

Toinen tilanne jossa sille olisi käyttöä, on kun ase tarraa kahvasta kiinni jononkin ja luisti jää hieman ulos. Tämän voi korjata ihan vain painamalla FA:ta.

Sitten on liuta erialisia olosuhteista / ajasta johtuvia ongelmia joissa FA auttaa. Noiden yllä mainittujen olosuhteista johtuvien syiden lisäksi esimerkiksi: Ampumisen aikana räjähdyksen/kaatumisen takia jousi ei saa lukkoa eteen. Ilman FA:ta ainoa keino on räkätä ase, joka vaatii kaksi kättä ja pari sekunttia enemmän aikaa. Esimerkiksi Kyle Rittenhouse esimerkiksi pääsi 12 tuomittavaksi, sen sijaan että olisi 6 kannettavana, FA:n ansiosta.
 
Kuten sanoin aiemmin, oma kokemukseni AR:sta on ohut. Mutta AK/RK/PK:a on tullut käytettyä suhteellisen paljon, enkä siinä ole nähnyt tarvetta hakata patruunaa pesään, jos se ei ole mennyt jousen voimalla, vaikka kiinteä latauskahva sen mahdollistaa. Jos ase ei ole useamman latausliikkeen jälkeenkään syöttänyt patia, niin sen hakkaaminen sisään kyllä aiheuttanee ongelman, aseesta riippumatta. Tietysti AK:n saa purettua hyvin nopsaa jos on tarve ja selvitettyä, mikä on pielessä.
Itselläni on aika monta kertaa RK tehnyt sellaisen häiriön, että luisti on pysähtynyt sulkuvarmistimeen, eikä inertia ole vain riittänyt sulkuvarmistimen työntämiseen alas ja lukonkääntöön ja luistin loppuun asti liikkumiseen. Luistin liikkeessähän n. viimeisen sentin kohdalla tulee kohta, jossa jousiviritteinen sulkuvarmistin painuu alas luistin inertialla, samalla kun lukko kääntyy/sulku menee kiinni. Siviiliaseissa tätä ei tietenkään niin vahvasti tule, koska sulkuvarmistinta ei ole, vaan ainoastaan lukonkääntö vie luistin inertiaa.

Tämä häiriö on hyvin helppo tunnistaa ja korjata: luisti on pysähtynyt n. 1 cm ennen kuin on perillä, aseen ei myöskään pitäisi laueta tällöin, eikä mitään erikoisia muita seikkoja näy, luistin raosta näkyy lukko siististi sulkeutumassa/patruuna menossa siististi pesään. Nopea napautus luistiin riittää, ei mene patruunoita hukkaan, eikä tarvitse tehdä latausliikkeitä.

Yleisin ja hyödyllisin on ns. "brass check", eli operaatio jossa tarkistetaan, että patruuna on mennyt piippuun. (Tämä on ihan hyvä operaatio tehdä, muuten voi joutua sukeltamaan lipasta vedellä täytetystä juoksuhaudasta. ;)) Tämä on myös ns. hiljainen tapa ladata ase. Kuinka hyödyllistä tämä on sotatilanteessa melko kyseenalaista, mutta...
Hyvä lisähuomio. Jos pesittymisen haluaa tarkistaa, on luistia vedettävä jonkin verran taaksepäin, jolloin tulee väistämättä tämä takaisinpesittymiseen liittyvän inertian ongelma, kun luisti ei ole ehtinyt kerätä inertiaa palautuksesta.
 
Itselläni on aika monta kertaa RK tehnyt sellaisen häiriön, että luisti on pysähtynyt sulkuvarmistimeen, eikä inertia ole vain riittänyt sulkuvarmistimen työntämiseen alas ja lukonkääntöön ja luistin loppuun asti liikkumiseen. Luistin liikkeessähän n. viimeisen sentin kohdalla tulee kohta, jossa jousiviritteinen sulkuvarmistin painuu alas luistin inertialla, samalla kun lukko kääntyy/sulku menee kiinni. Siviiliaseissa tätä ei tietenkään niin vahvasti tule, koska sulkuvarmistinta ei ole, vaan ainoastaan lukonkääntö vie luistin inertiaa.
Tuota ei ole itselleni tullut vastaan, tosin tähän mennessä RK:ni ovat olleet tuoreita (80-luvun loppupuolen ja 90-luvun malleja). Tarkoittaako tuo väsynyttä jousta? Muistan kuinka intissä tupakaverillani oli yksi ensimmäisiä RK:a, valmistettu joskus 60-luvun lopulla, vielä vanhalla raastinrautaetutukilla. Se oli varsinainen murheenkryyni, väsynyt rekyylijousi, kulunut ulosvedin, lippaassa kulahtaneet jouset. Se ase oli enemmän purettuna kuin ammuttuna. Ilmeisesti vasarankin jousi oli jo tiensä päässä, välillä vasara oli lyönyt, pati pesässä mutta laukausta ei kuulunut.
 
Köhöm. Aika monta kertaa käyty läpi tämä FA asiakin tällä palstalla. En ole koskaan tajunut sitä vastustavaa puhetta. Sitten aina loppujen lopuksi selviää, ettei sitä AR:aa nyt niin paljon olekaan käytetty.

FA ei maksa oikein mitään, eikä tuo painoakaan kovin paljoa. Ihan hyvä olla olemassa.
 
Köhöm. Aika monta kertaa käyty läpi tämä FA asiakin tällä palstalla. En ole koskaan tajunut sitä vastustavaa puhetta. Sitten aina loppujen lopuksi selviää, ettei sitä AR:aa nyt niin paljon olekaan käytetty.

FA ei maksa oikein mitään, eikä tuo painoakaan kovin paljoa. Ihan hyvä olla olemassa.
Siltä näyttää, pahoittelen.
 
Forward assistin olemassaololle tai pois jättämiselle on sinänsä käypäisiä perusteluja kummallekin.
Tämä Full Spectrumin video mielestäni käsittelee asiaa ansiokkaasti ja siinä myös asian historia käydään kattavasti läpi mutkat oikovien "Stoner ite ei halunnu FA:ta"-heittojen sijaan:

InrangeTV päätyi WWSD-kiväärissään jättämään forward assistin pois, mikä osaltaan väistämättä muokkaa ns. yleistä mielipidettä siihen suuntaan. Edellä mainittujen videoiden perusteella nousee kuitenkin pari kysymystä:
1. Ovatko esitetyt perusteet FA:n hylkäämiselle loppujenlopuksi kovin kestäviä, ja
2. Päädyttiinkö tähän ratkaisuun em. perusteluista huolimatta osaltaan siksi että saataisiin lisää kaupallista näkyvyyttä ja erottuvuutta markkinoilla
 
Tarkoittaako tuo väsynyttä jousta?
Voi myös olla, että kaasumännän suojaputkessa on karstan ja kondenssiveden jäätynyttä sekasotkua, joka lisää kitkaa karstanraapijakaulusten ja putken välillä tai jäädyttää männän kokonaan kiinni. Omasta kokemuksesta yleisin olosuhdehäiriö talvella. AK ei ole aivan yhtä altis tälle, mutta on nähty pakkasilla myös kaasuporttiin kiinni jäätyneitä mäntiä niissä. Kummassakin tapauksessa kurinalainen asehuolto on ennaltaehkäisevä lääke.
 
^Tuosta ranskalaisten kiväärivalinnasta, jossa ainakin ensimmäisessä 70 000 aseen tilauksessa lyhytpiippuisia 11-tuumaisia hankitaan enemmän kuin 14,5-tuumaisia, voikin sitten taas aloittaa keskustelun piipunpituudesta. Millaisilla piipuilla Sakon arskat pitäisi hankkia?

Kivääri 23:sta päätellen yläraja on 16 tuumaa. Mutta tuleeko myös 5.56 NATO -pesäiset aseet samalla piipunpituudella vai mennäänkö lyhyempään? Pituuden lyhentämisen myötä painokin tippuisi hivenen ja ehkä hakintakustannuskin marginaalisesti, mutta luodin lähtönopeus ja sitä myöten lentorata sekä terminaaliballistiikka kärsisivät. Asutuskeskustaistelu ei ehkä ole kovin keskeistä, mutta äänenvaimentimien, laserosoittimien ja muiden lisävarusteiden asentelu puoltaisi pituuden karsimista.
 
^Tuosta ranskalaisten kiväärivalinnasta, jossa ainakin ensimmäisessä 70 000 aseen tilauksessa lyhytpiippuisia 11-tuumaisia hankitaan enemmän kuin 14,5-tuumaisia, voikin sitten taas aloittaa keskustelun piipunpituudesta. Millaisilla piipuilla Sakon arskat pitäisi hankkia?

Kivääri 23:sta päätellen yläraja on 16 tuumaa. Mutta tuleeko myös 5.56 NATO -pesäiset aseet samalla piipunpituudella vai mennäänkö lyhyempään? Pituuden lyhentämisen myötä painokin tippuisi hivenen ja ehkä hakintakustannuskin marginaalisesti, mutta luodin lähtönopeus ja sitä myöten lentorata sekä terminaaliballistiikka kärsisivät. Asutuskeskustaistelu ei ehkä ole kovin keskeistä, mutta äänenvaimentimien, laserosoittimien ja muiden lisävarusteiden asentelu puoltaisi pituuden karsimista.
Jakaisin joukkojen mukaan. Kaarti lyhkäset, sama vaunuissa kökkijät. Traktorin lavan jakke jääkärit vois olla pidemmällä.
 
Jakaisin joukkojen mukaan. Kaarti lyhkäset, sama vaunuissa kökkijät. Traktorin lavan jakke jääkärit vois olla pidemmällä.

Tämä voisi olla järkevää. Vaunuissa kökkijät (panssarijääkärit?) lienevät todennäköisemmin sitä porukkaa, jolle jaetaan änkkiä ja lasereita, vaikka perusjalkaväelle niitä ei saataisikaan hankituksi vielä pitkään aikaan.

Herkullinen ajatus kyllä, huippuunsa varusteltu suomalainen panssariyhtymä vastahyökkäämässä pimeyden keskellä venäläisten mobikkien hakiessa mustikoista vahvistusta pimeätoimintakykyynsä. :LOL:
 
Tämä voisi olla järkevää. Vaunuissa kökkijät (panssarijääkärit?) lienevät todennäköisemmin sitä porukkaa, jolle jaetaan änkkiä ja lasereita, vaikka perusjalkaväelle niitä ei saataisikaan hankituksi vielä pitkään aikaan.

Herkullinen ajatus kyllä, huippuunsa varusteltu suomalainen panssariyhtymä vastahyökkäämässä pimeyden keskellä venäläisten mobikkien hakiessa mustikoista vahvistusta pimeätoimintakykyynsä. :LOL:
Vihollisen tykistö tasapainottaa tilannetta huomattavasti. Edelleenkin, tappaminen tehdään enimmäkseen epäsuoralla.

Ja lasereiden käyttö voi paljastaa koko porukan.
 
^Tuosta ranskalaisten kiväärivalinnasta, jossa ainakin ensimmäisessä 70 000 aseen tilauksessa lyhytpiippuisia 11-tuumaisia hankitaan enemmän kuin 14,5-tuumaisia, voikin sitten taas aloittaa keskustelun piipunpituudesta. Millaisilla piipuilla Sakon arskat pitäisi hankkia?

Kivääri 23:sta päätellen yläraja on 16 tuumaa. Mutta tuleeko myös 5.56 NATO -pesäiset aseet samalla piipunpituudella vai mennäänkö lyhyempään? Pituuden lyhentämisen myötä painokin tippuisi hivenen ja ehkä hakintakustannuskin marginaalisesti, mutta luodin lähtönopeus ja sitä myöten lentorata sekä terminaaliballistiikka kärsisivät. Asutuskeskustaistelu ei ehkä ole kovin keskeistä, mutta äänenvaimentimien, laserosoittimien ja muiden lisävarusteiden asentelu puoltaisi pituuden karsimista.
Itsellä 13" ja 18" piipuilla Arskat ja onhan tuo tynkä aivan mielettömän paljon näppärämpi varsinkin kun molemmissa on valot ja vaimentimet. Käytännössä osumiseen 5" piipun mitalla ei eroja yleisimmin käytettyillä 5-150m matkoilla (en ole pidemmälle vielä ehtinyt pätkällä ampua) paitsi lyhyttä helpompi ajaa lähelle nopeasti kun taas makuulta/polvelta pitkällä ja painavammalla kiväärillä rauhallisempi ampua kauas. Jos pilliin viheltäessä pitäisi omasta kaapista mukaan valita, 13" lähtisi kantoon.
 
Vihollisen tykistö tasapainottaa tilannetta huomattavasti. Edelleenkin, tappaminen tehdään enimmäkseen epäsuoralla.
Kyllä, tämä on hyvä pitää mielessä vaikka henkilökohtainen ase tärkeältä tuntuukin.
 
  • Tykkää
Reactions: DM
Itsellä 13" ja 18" piipuilla Arskat ja onhan tuo tynkä aivan mielettömän paljon näppärämpi varsinkin kun molemmissa on valot ja vaimentimet. Käytännössä osumiseen 5" piipun mitalla ei eroja yleisimmin käytettyillä 5-150m matkoilla (en ole pidemmälle vielä ehtinyt pätkällä ampua) paitsi lyhyttä helpompi ajaa lähelle nopeasti kun taas makuulta/polvelta pitkällä ja painavammalla kiväärillä rauhallisempi ampua kauas. Jos pilliin viheltäessä pitäisi omasta kaapista mukaan valita, 13" lähtisi kantoon.

Noinhan tuo varmasti on. Sitä vain mietin, että meneekö jo liiankin tyngäksi jalkaväelle tuollainen ranskalaisten lyhytpiippuinen 11-tuumainen (tai 10,5-tuumainen), jos kompromissivaihtoehtona on M4:stä tuttu 14,5-tuumainen?

Sotilaspoliisit ja kaupunkijääkärit ehkä mielellään ottaisivat 11-tuumaisen lisävarusteilla, mutta kun poistutaan rakennusten sisältä avoimempaan maastoon, niin onko se jo liiankin lyhyt? Selustan vastaerikoisjoukkotoiminnassahan henkilökohtaisten ja ryhmäaseiden merkitys korostunee vaunujen ja epäsuoran puutteessa. 14,5 tuuman piipulla M4 on teleperä ulkona 10 cm lyhyempi ja teleperä sisällä 18 cm lyhyempi kuin alkuperäinen RK-62 perä avattuna, eli ase on jo huomattavasti kompaktimpi, mutta vaimentimen kiinnittämällä sekin alkaa lähestyä RK-62:n mittoja... jolloin päädytään siihen, että pitäisikö kuitenkin ottaa nysäarska 11 tai 10,5 tuuman piipulla.
 
Kyllä, tämä on hyvä pitää mielessä vaikka henkilökohtainen ase tärkeältä tuntuukin.
Toisaalta tasapaino on tärkeää. Muuten käy niin, että meillä on loppuun ammutuilla rynkyillä ja vanhoihin rääsyihin puettua jalkaväkeä joka on varustettu state of art lapioilla joilla kaivetaan syviä poteroita. Ja henkilokohtainen ase on jalkaväkimiehen tärkein tappioiden tuottamisväline. Kun taas esim. tykkimiehelle sen "arvo" on täysin marginaalinen.

Tykistön vaikutus heikkenee jos jalkaväki ei kykene pysäyttämään vihollista ennen tuliasemaa. Ei siis pidä vähätellä asioiden merkitystä, tai korostaa liikaa jotain osa-aluetta.
 
Noinhan tuo varmasti on. Sitä vain mietin, että meneekö jo liiankin tyngäksi jalkaväelle tuollainen ranskalaisten lyhytpiippuinen 11-tuumainen (tai 10,5-tuumainen), jos kompromissivaihtoehtona on M4:stä tuttu 14,5-tuumainen?

Sotilaspoliisit ja kaupunkijääkärit ehkä mielellään ottaisivat 11-tuumaisen lisävarusteilla, mutta kun poistutaan rakennusten sisältä avoimempaan maastoon, niin onko se jo liiankin lyhyt? Selustan vastaerikoisjoukkotoiminnassahan henkilökohtaisten ja ryhmäaseiden merkitys korostunee vaunujen ja epäsuoran puutteessa. 14,5 tuuman piipulla M4 on teleperä ulkona 10 cm lyhyempi ja teleperä sisällä 18 cm lyhyempi kuin alkuperäinen RK-62 perä avattuna, eli ase on jo huomattavasti kompaktimpi, mutta vaimentimen kiinnittämällä sekin alkaa lähestyä RK-62:n mittoja... jolloin päädytään siihen, että pitäisikö kuitenkin ottaa nysäarska 11 tai 10,5 tuuman piipulla.
Molemmille lienee paikkansa. Yleiskiväärin ajatus yhtä kuollut kun yhden koon kalsarit.
 
Noinhan tuo varmasti on. Sitä vain mietin, että meneekö jo liiankin tyngäksi jalkaväelle tuollainen ranskalaisten lyhytpiippuinen 11-tuumainen (tai 10,5-tuumainen), jos kompromissivaihtoehtona on M4:stä tuttu 14,5-tuumainen?

Sotilaspoliisit ja kaupunkijääkärit ehkä mielellään ottaisivat 11-tuumaisen lisävarusteilla, mutta kun poistutaan rakennusten sisältä avoimempaan maastoon, niin onko se jo liiankin lyhyt? Selustan vastaerikoisjoukkotoiminnassahan henkilökohtaisten ja ryhmäaseiden merkitys korostunee vaunujen ja epäsuoran puutteessa. 14,5 tuuman piipulla M4 on teleperä ulkona 10 cm lyhyempi ja teleperä sisällä 18 cm lyhyempi kuin alkuperäinen RK-62 perä avattuna, eli ase on jo huomattavasti kompaktimpi, mutta vaimentimen kiinnittämällä sekin alkaa lähestyä RK-62:n mittoja... jolloin päädytään siihen, että pitäisikö kuitenkin ottaa nysäarska 11 tai 10,5 tuuman piipulla.
Ranskalaisilla on niin omat kuviot näissä hommissa että ei kannata edes yrittää ymmärtää. 😁

Sitten kun ei tiedä mikä on pv:n resurssi ja tarkoitus hankkia lisäkampetta aseisiin esim tähtäimet, vaimennin jne niin tämä juurikin vaikuttaa piipun pituuteen.

Operatiivisilla ja paikallisilla on eri tarpeensa ja siihen vielä toiminta alueen erikoisuudet.
 
Back
Top