Uusi taistelijan ase

[Samses]

Ohjus-tiedustelija & rukkaskikka:
Rantapyssyissä koulutettiin aina 1990-luvun lopulle asti Emman, Suomi-kp:n ja Maximin käyttöä. SA-varauksesta kyseinen aseistus poistui vasta 2000-2005 vuosina.

Kuinkahan syvällisesti, pääkalustona vai pikaisesti sivuten?
Onko tietoa tykistön käsiaseiden koulutuksen painopisteistä esim. 80-luvun lopulta?

Sen verran osaan kertoa omasta kokemuksesta, että Suomi-kp oli sisseillä sodanajan aseena vielä 1990-luvun alkupuolella - se myös kerrottiin meille ihan suoraan kouluttajien taholta -, ja Suomen käyttö koulutettiin meille varusmiehille ihan kunnolla vaikka RK olikin kuittiaseena. Tehtiin Suomella myös kissanpolkuammuntaa yms eli ammuttiin ihan reilusti, vaikutelma jonka itse sain oli että Suomen patruunoita oli vaikka millä mitalla vaikka RK:n kovien patien kanssa oli hiukan nihkeää.

Sattui vielä niin että se Kiinan 100 000 RK:n ostos tapahtui vielä varusmiehenä ollessani. Sillä oli sellainen vaikutus että Suomet hävisivät yhtäkkiä komppanian varastolta ja niistä ei puhuttu mitään sen jälkeen, jonka tulkitsimme tarkoittavan sitä että Kiinan ostos toi meille sodanajan kalustoksi kinkkirynkyt.

Emmasta ja Maximista ei puhuttu tuolloin 90-luvulla mitään ainakaan meille, mutta uskon helposti että linnakeaseina niitä on voinut olla vielä silloinkin rantapyssyn puolella.

Nythän Kiinan rynkyt on ymmärtääkseni jo ajat sitten stenattu eli varastolta pitäis löytyä vain suomalaisia ryntäilypyssyjä (paremmin tietävät korjatkoot).

 

[baikal]

Kyllä persu-Niinistön väliintulo taisi pelastaa kiina-kiväärit aivan punaisella minuutilla.

 

[Samses]

Kyllä persu-Niinistön väliintulo taisi pelastaa kiina-kiväärit aivan punaisella minuutilla.

Voi olla (ehkä Tvälups tai Kapiainen tietää?) mutta näin maallikosta tuntuu oudolta että niitä olis säästetty, kun suomirynkkyjä on valmistettu luokkaa 350 000 kpl tms. ja sodanajan vahvuus on 230 000... Vaikka ottaisi kulumisen huomioon niin sitä tyhmempi luulisi että suomirynkkyjäkin on varastot pullollaan.

 

[Laamanator]

Nythän Kiinan rynkyt on ymmärtääkseni jo ajat sitten stenattu eli varastolta pitäis löytyä vain suomalaisia ryntäilypyssyjä (paremmin tietävät korjatkoot).

Voinko kysyä, että mistä tämä käsitys kiinalaisten rynnäkkökiväärien hävittämisestä on oikein peräisin?

Onko käsitys peräisin kansanedustaja Jussi Niinistön taannoisesta blogikirjoituksesta vai jostain muusta aprillipilasta? Tähän päivään mennessä en ole tämän ihmeellisen väittämän alkulähdettä pystynyt paikantamaan.

näin maallikosta tuntuu oudolta että niitä olis säästetty, kun suomirynkkyjä on valmistettu luokkaa 350 000 kpl tms. ja sodanajan vahvuus on 230 000... Vaikka ottaisi kulumisen huomioon niin sitä tyhmempi luulisi että suomirynkkyjäkin on varastot pullollaan.

Niin, miksi ihmeessä aseita ei ole varauksessa vain tasan tulevan SA-vahvuuden verran, eli 230 tuhatta kappaletta.:a-rolleyes:

 

[Tvälups]

Kyllä persu-Niinistön väliintulo taisi pelastaa kiina-kiväärit aivan punaisella minuutilla.

Voi olla (ehkä Tvälups tai Kapiainen tietää?) mutta näin maallikosta tuntuu oudolta että niitä olis säästetty, kun suomirynkkyjä on valmistettu luokkaa 350 000 kpl tms. ja sodanajan vahvuus on 230 000... Vaikka ottaisi kulumisen huomioon niin sitä tyhmempi luulisi että suomirynkkyjäkin on varastot pullollaan.

harppi-Saksan ja Neuvostoliiton valmistamat rk:t meni pataan. Samoin kotimaiset RK60, RK62PT (ei Tp) ja RK62-76:t.
Kotimaiset RK62, 62Tp ja 95Tp:t jäivät vahvuuteen kinukkien kanssa. Kotimaisia valmistettu noin 370 000 asetta, joista mennyt poistoon 10-15%.
Mikäli Aimo Lahden lanseeraus kahdesta aseesta per kiväärimies on edelleen validi niin noin 430 000 rynnäkkökivääriä löytyy SA-vahvuuteen. 230 000 sotilasta, joista 15 000 varustettu kk- tai tak-kalustolla eli tuo 430 000 on varattuna rk-miehille.

Ei edes salaista tväl-matematiikkaa vaan perusteet löytyvät julkisista ja painetuista lähteistä.

 

[Samses]

Kyllä persu-Niinistön väliintulo taisi pelastaa kiina-kiväärit aivan punaisella minuutilla.

Voi olla (ehkä Tvälups tai Kapiainen tietää?) mutta näin maallikosta tuntuu oudolta että niitä olis säästetty, kun suomirynkkyjä on valmistettu luokkaa 350 000 kpl tms. ja sodanajan vahvuus on 230 000... Vaikka ottaisi kulumisen huomioon niin sitä tyhmempi luulisi että suomirynkkyjäkin on varastot pullollaan.

harppi-Saksan ja Neuvostoliiton valmistamat rk:t meni pataan. Samoin kotimaiset RK60, RK62PT (ei Tp) ja RK62-76:t.
Kotimaiset RK62, 62Tp ja 95Tp:t jäivät vahvuuteen kinukkien kanssa. Kotimaisia valmistettu noin 370 000 asetta, joista mennyt poistoon 10-15%.
Mikäli Aimo Lahden lanseeraus kahdesta aseesta per kiväärimies on edelleen validi niin noin 430 000 rynnäkkökivääriä löytyy SA-vahvuuteen. 230 000 sotilasta, joista 15 000 varustettu kk- tai tak-kalustolla eli tuo 430 000 on varattuna rk-miehille.

Ei edes salaista tväl-matematiikkaa vaan perusteet löytyvät julkisista ja painetuista lähteistä.

Kiitos! Eli ne olikin ne DDR-kalut ja vanhat suomirynkyt jotka stenattiin. Aina oppii.

 

[Kapiainen]

Pv:n materiaalitilanteeseen tyytymättömän lienee syytä purkaa kiukkuaan ennenkaikkea vaaliuurnilla seuraavien vaalien aikaan. Toki rahankäytössä on järkeistämistä myös nykyisellä kehyksellä, mutta loppupeleissä ne määrärahat ratkaisevat mitä jakke jääkäri saa pilliin puhallettaessa käyttöönsä. Ja se on politiikkaa.

Se on juuri näin!

Monissa eri keskusteluissa kun henki tuppaa olemaan se, että syy on ikäänkuin Puolustusvoimien kun ei ole sitä eikä tätä eikä tuotakaan - Puolustusvoimissa kyllä on selkeä käsitys siitä, mitä tarvitaan ja kuinka paljon - rahamäärä niiden hankkimiseen nyt vaan päätetään muualla kuin PE:ssa..

 

[Iso-Mursu]

Eikös näitä Emmoja ja Maximeja ollut sodanajan kalustona joillain joukoilla vielä ainakin 80-luvulla? Ehkei niillä varusmiesaikana harjoiteltu kuin korkeintaan pinnallisesti. Kertauksessa olen nähnyt kvkk:n, jossa ei ollut liekinsammuttimessa sysäyksenvahvistajalle uraa. Ei sellaista voi oikein täysipainoisesti käyttää varusmieskoulutuksessa, kun ei voi ampua paukkupatruunoita. Sama juttu Kiinan Kalashnikoveissa, joissa taitaa olla se jiirisahattu suujarru.

Eiköhän noita raskaampia sarjatuliaseita ole ollut sijoutuksissa linnakkeilla vielä 90-luvun puolellakin. Ei kovin oleellista millä roiskitaan menemään jos asemat on hyvin pitkälle linnoitetut/kiinteät. Vähän veikkaan että kiinalaiset AK:kin ostettiin korvaamaan ns. takaportaan joukkojen (huolto/tykistö, vartiojoukot jne.) aseistusta että suomi kp:stä ja pystykorvista voitiin A-tarvikkeineen vihdoin luopua.

Se mitä itse olen kuullut esim. suomi-kp kouluttamisesta, on viitannut nimen omaan johonkin 2-portaan mahdolliseen SA-sijoitukseen että ase on jotenkin edes tuttu jos sellainen sijoitus joskus kohdalle osuu.

Tietääkö TvälUps on esim. tykistössä ja/tai linnakkeilla koulutettu tunnollisemmin / pisimpään 2ms aikaisilla henk.koht aseilla?

Meillä oli Suomi-kp koulutus (1/2 päivää) varusmies aikana vuonna 1999. Itse en osallistunut kun olin komennuksella tärkeämmissä hommissa

 

[Kapiainen]

harppi-Saksan ja Neuvostoliiton valmistamat rk:t meni pataan. Samoin kotimaiset RK60, RK62PT (ei Tp) ja RK62-76:t.
Kotimaiset RK62, 62Tp ja 95Tp:t jäivät vahvuuteen kinukkien kanssa.

Ei edes salaista tväl-matematiikkaa vaan perusteet löytyvät julkisista ja painetuista lähteistä.

Kyllä se näin on - ja ei voi sanoa kuin että valitettavasti ne kiinanpaskat tosiaan taisivat jäädä varastoihin..Venäläinen AK-47 sentään oli kunnolla tehty sotakalu, Harppi-Saksan versio sekin kohtuullinen sentään - Kiinalainen kopio on sellainen kuin Kiinalainen halpakopio pahimmillaan on..

 

[Laamanator]

Tahaton tuplapostaus.

 

[Laamanator]

harppi-Saksan ja Neuvostoliiton valmistamat rk:t meni pataan. Samoin kotimaiset RK60, RK62PT (ei Tp) ja RK62-76:t.
Kotimaiset RK62, 62Tp ja 95Tp:t jäivät vahvuuteen kinukkien kanssa.

Tähän kommentoin nyt sen verran, että kaikkia jo edellä lueteltuja Puolustusvoimien käytössä olevia tai olleita rynnäkkökiväärimalleja on eri yhteyksissä hylätty X, Y ja Z määrä, jonka jälkeen ne on niin sanotusti stenattu.

Vastoin tämän foorumin yleistä outoa käsitystä RK56TP (kiinalainen), RK72 (DDR, kiinteäperäinen ja TP) ja RK62-76 (levyrunko) asejärjestelmiä ei kuitenkaan ole kategorisesti hylätty. Ne kuuluvat yhä edelleen tämän päivän ja myös huomisen sotavarustukseen.

Lyhyenä rautalankamallisena yhteenvetona tällä hetkellä rynnäkkökiväärikaluston repertuaariin voidaan todeta kuuluvan seuraavat asejärjestelmät:
- RK62* (ja TP)
- RK62-76 (levyrunko)
- RK56TP
- RK72 (kiinteäperäinen ja TP)
- RK95TP

*Sisältäen myös RK62:n päivitetyt mallit.

Pv:n materiaalitilanteeseen tyytymättömän lienee syytä purkaa kiukkuaan ennenkaikkea vaaliuurnilla seuraavien vaalien aikaan. Toki rahankäytössä on järkeistämistä myös nykyisellä kehyksellä, mutta loppupeleissä ne määrärahat ratkaisevat mitä jakke jääkäri saa pilliin puhallettaessa käyttöönsä. Ja se on politiikkaa.

Niin, hyvät kansalaiset. Olettaen tämän foorumin kirjoittajien äänestysaktiivisuuden olevan 100%, tyydyn lähinnä toteamaan, että olette saaneet täsmälleen sitä politiikkaa, mitä olette äänestämällä ilmaisseet tahtovanne. Kansanedustajat, ministerit ja heidän johtamansa ministeriöt toimivat teidän antamallanne mandaatilla. Jos puolustusmäärärahojen ja sotilaallisen maanpuolustuksen kohtalo nykyisessä kansantalouden syöksykierteen syövereissä aiheuttavat huolestumista, niin tehkää asialle jotain. Tuottakaa vaikka verorahoja ja vaikuttakaa niiden kohdentamiseen. Jo pelkästään sillä on mahdollista päästä aika pitkälle.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Eikös näitä Emmoja ja Maximeja ollut sodanajan kalustona joillain joukoilla vielä ainakin 80-luvulla? Ehkei niillä varusmiesaikana harjoiteltu kuin korkeintaan pinnallisesti. Kertauksessa olen nähnyt kvkk:n, jossa ei ollut liekinsammuttimessa sysäyksenvahvistajalle uraa. Ei sellaista voi oikein täysipainoisesti käyttää varusmieskoulutuksessa, kun ei voi ampua paukkupatruunoita. Sama juttu Kiinan Kalashnikoveissa, joissa taitaa olla se jiirisahattu suujarru.

Eiköhän noita raskaampia sarjatuliaseita ole ollut sijoutuksissa linnakkeilla vielä 90-luvun puolellakin. Ei kovin oleellista millä roiskitaan menemään jos asemat on hyvin pitkälle linnoitetut/kiinteät. Vähän veikkaan että kiinalaiset AK:kin ostettiin korvaamaan ns. takaportaan joukkojen (huolto/tykistö, vartiojoukot jne.) aseistusta että suomi kp:stä ja pystykorvista voitiin A-tarvikkeineen vihdoin luopua.

Se mitä itse olen kuullut esim. suomi-kp kouluttamisesta, on viitannut nimen omaan johonkin 2-portaan mahdolliseen SA-sijoitukseen että ase on jotenkin edes tuttu jos sellainen sijoitus joskus kohdalle osuu.

Tietääkö TvälUps on esim. tykistössä ja/tai linnakkeilla koulutettu tunnollisemmin / pisimpään 2ms aikaisilla henk.koht aseilla?

Meillä oli Suomi-kp koulutus (1/2 päivää) varusmies aikana vuonna 1999. Itse en osallistunut kun olin komennuksella tärkeämmissä hommissa

Aselaji?

 

[Ohjus-tiedustelija]

Ohjus-tiedustelija & rukkaskikka:
Rantapyssyissä koulutettiin aina 1990-luvun lopulle asti Emman, Suomi-kp:n ja Maximin käyttöä. SA-varauksesta kyseinen aseistus poistui vasta 2000-2005 vuosina.

Kuinkahan syvällisesti, pääkalustona vai pikaisesti sivuten?
Onko tietoa tykistön käsiaseiden koulutuksen painopisteistä esim. 80-luvun lopulta?

Sen verran osaan kertoa omasta kokemuksesta, että Suomi-kp oli sisseillä sodanajan aseena vielä 1990-luvun alkupuolella - se myös kerrottiin meille ihan suoraan kouluttajien taholta -, ja Suomen käyttö koulutettiin meille varusmiehille ihan kunnolla vaikka RK olikin kuittiaseena. Tehtiin Suomella myös kissanpolkuammuntaa yms eli ammuttiin ihan reilusti, vaikutelma jonka itse sain oli että Suomen patruunoita oli vaikka millä mitalla vaikka RK:n kovien patien kanssa oli hiukan nihkeää.

Sattui vielä niin että se Kiinan 100 000 RK:n ostos tapahtui vielä varusmiehenä ollessani. Sillä oli sellainen vaikutus että Suomet hävisivät yhtäkkiä komppanian varastolta ja niistä ei puhuttu mitään sen jälkeen, jonka tulkitsimme tarkoittavan sitä että Kiinan ostos toi meille sodanajan kalustoksi kinkkirynkyt.

Aika erikoista että sisseillä on ollut s-kp noin pitkään... eikös se kuitenkin ole aika painava kapistus rk:h verrattuna. Pistää ihmettelemään etteikö jo tuohon aikaan olisi ollut jakaa noin fyysineen tehtävään kevyempää rk kalustoa ja suomet prikaatien takaportaisiin. Vai katsottiinkohan suomen lippaan ammusvetoisuus tms. (?) ominaisuus kuitenkin plussaksi sisseilyssä?

 

[Samses]

Sen verran osaan kertoa omasta kokemuksesta, että Suomi-kp oli sisseillä sodanajan aseena vielä 1990-luvun alkupuolella - se myös kerrottiin meille ihan suoraan kouluttajien taholta -, ja Suomen käyttö koulutettiin meille varusmiehille ihan kunnolla vaikka RK olikin kuittiaseena. Tehtiin Suomella myös kissanpolkuammuntaa yms eli ammuttiin ihan reilusti, vaikutelma jonka itse sain oli että Suomen patruunoita oli vaikka millä mitalla vaikka RK:n kovien patien kanssa oli hiukan nihkeää.

Sattui vielä niin että se Kiinan 100 000 RK:n ostos tapahtui vielä varusmiehenä ollessani. Sillä oli sellainen vaikutus että Suomet hävisivät yhtäkkiä komppanian varastolta ja niistä ei puhuttu mitään sen jälkeen, jonka tulkitsimme tarkoittavan sitä että Kiinan ostos toi meille sodanajan kalustoksi kinkkirynkyt.

Aika erikoista että sisseillä on ollut s-kp noin pitkään... eikös se kuitenkin ole aika painava kapistus rk:h verrattuna. Pistää ihmettelemään etteikö jo tuohon aikaan olisi ollut jakaa noin fyysineen tehtävään kevyempää rk kalustoa ja suomet prikaatien takaportaisiin. Vai katsottiinkohan suomen lippaan ammusvetoisuus tms. (?) ominaisuus kuitenkin plussaksi sisseilyssä?

Jaa-a, hyviä kysymyksiä joihin en osaa vastata. Itse pidin Suomea näppäränä pelinä, erittäin helppoa ampua "lonkalta" ja vähäinen rekyyli. Patruunat ovat myös kevyempiä kantaa per lukumäärä kuin rynkyn patit. Se on toki selvää että tehollinen ampumamatka on lyhyt, ja jo 90-luvulla kouluttajat mainitsivat huonon läpäisyn merkittävänä heikkoutena. Kaiken kaikkiaan muistaakseni olimme ihan tyytyväisiä kun ne Suomet hävisivät varastolta ja kouluttajien puheista.

 

[Ottoville]

OT: No, Suomen Sotilaassa on ollut kauniisti sanottuna kummallisia artikkeleita ennenkin, ja paljon isompiakin virheitä.

Edelleen OT: Kaikki muistanevat esimerkiksi legendaarisen risukon, joka maagisesti [Suomessa mutta ei muualla] on Suomen Sotilaan mielestä ylitsekäymätön ongelma 5.56 millin kaliiperille, puhumattakaan PAK-FA:sta joka Suomen Sotilaan mielestä on sellainen kone että muiden maiden tulevat ilmavoimat tippuvat taivaalta pelkästä kauhusta [luonnollisesti kuvaan kuuluu että ko. artikkelin numerotiedot oli revitty kyseenalaisista lähteistä ja olivat länsikoneisiin liittyen vuosia vanhoja ensimmäisten protojen arvoja, kun taas itäraudan osalta oli sellaisenaan kopioitu valmistajan mainosmateriaali...!]

OT: No, Suomen Sotilaassa on ollut kauniisti sanottuna kummallisia artikkeleita ennenkin, ja paljon isompiakin virheitä.

Edelleen OT: Kaikki muistanevat esimerkiksi legendaarisen risukon, joka maagisesti [Suomessa mutta ei muualla] on Suomen Sotilaan mielestä ylitsekäymätön ongelma 5.56 millin kaliiperille, puhumattakaan PAK-FA:sta joka Suomen Sotilaan mielestä on sellainen kone että muiden maiden tulevat ilmavoimat tippuvat taivaalta pelkästä kauhusta [luonnollisesti kuvaan kuuluu että ko. artikkelin numerotiedot oli revitty kyseenalaisista lähteistä ja olivat länsikoneisiin liittyen vuosia vanhoja ensimmäisten protojen arvoja, kun taas itäraudan osalta oli sellaisenaan kopioitu valmistajan mainosmateriaali...!]

Olen itse lopettanut SS:n lukemisen sen PAK-FA -jutun jälkeen, se oli niin huonoa journalismia (lähdekritiikki nolla) että meni kuppi nurin.

En tiedä asiasta, mutta kyllä 223miehet inhoavat puuskaista tuulta ja pitempää matkaa yhdessä.

Samoin kuin risukkoa taulujen/maalien edessä. Nämä ampujat ovat suomen huippua ipsc/sra ammunnassa.

Joten vaikka joku asia on suomen sotilaassa ei se välttämättä ole väärin.


Ps. Valittaessa suomeen RK:n kaliberia tuo asia oli esillä ja se testattiin koe ammunoilla.

 

[Samses]

En tiedä asiasta, mutta kyllä 223miehet inhoavat puuskaista tuulta ja pitempää matkaa yhdessä.

Samoin kuin risukkoa taulujen/maalien edessä. Nämä ampujat ovat suomen huippua ipsc/sra ammunnassa.

Joten vaikka joku asia on suomen sotilaassa ei se välttämättä ole väärin.


Ps. Valittaessa suomeen RK:n kaliberia tuo asia oli esillä ja se testattiin koe ammunoilla.

Olen kaukana ballistiikan asiantuntijasta, siksi koetan vain kertoa miten asian näen yksinkertaisen peruskiväärimiehen näkökulmasta.

Faktat ovat mielestäni seuraavat (saa nauraa vapaasti, olen kiväärimies. Tarkkarit ovat erikseen. Samoin rata-ammunta ja taistelutilanne ovat eri asioita.):

- suomalaisessa maastossa ampumamatkat ovat yleensä lyhyitä.
- paras ennuste viholliseen saatujen osumien määrälle on ammuttujen laukausten määrä. (Tästä on tutkimusta paljon, en jaksa kaivaa.)
- jos eteen sattuu risu, luoti saattaa muuttaa suuntaansa. Tämä ei riipu luodin kaliiperista. Risuja on eri paksuisia...!

- em. syistä aseen kantamalla tai yksittäisen laukauksen "risunkestävyydellä" ei ole suurta merkitystä, ja tärkeäksi muodostuu
1) kyky kantaa paljon pateja (= mitä suurempi yksittäisen patruunan koko ja paino, sen huonompi) sekä
2) kyky ampua nopeasti paikkolaukauksia (= mitä pienempi rekyyli, sen parempi).

Molemmat puoltavat pientä kaliiperia. Em. syyt, tosin hienommin muotoiltuna, olivat myös alkuperäiset syyt miksi 5.56 millin väljyys kehitettiin 50-luvun alussa. Olen muuten aina ihmetellyt sitä, miten 5.56 ja 5.45 millin kaliiperit toimivat Ruotsissa (AK-5), Norjassa (HK-416) ja Venäjällä (AK-74 & -74M), mutta ei Suomessa. On se jännä homma että suomalainen risukko on niin erilainen kuin naapurimaan risukko.

No, anyway. En tiedä mikä tulee olemaan tai minkä tulisi olla uusi taistelijan ase Suomessa, tai ampuuko se mitä kaliiperia, pitkää tai lyhyttä patruunaa vaiko kenties lentosuukkoja. Minua viisaammat valitsevat, ja hyvä niin. Kunhan kouluttavat meidät jantterit käyttämään asetta, olen tyytyväinen. Käyttäjän osaamisesta on kuitenkin aseen teho loppupeleissä kiinni, ei siitä onko rata-ammuntatarkkuus jollain patruunatyypillä 0,05 MOA parempi kuin toisella.

 

[Teräsmies]

En tiedä kuuluuko oikeastaan tähän ketjuun, mutta en tiedä minne muuallekkaan laittaisin.

The Italian Army has suspended orders for the Grenade Launcher Fire Control System (GLFCS) attached to its GLG-160 40 mm grenade launchers following feedback from operations, according to Lieutenant Colonel Carlo Pasqui, the army's chief of Light Weapons, Ammunition, Equipment and Future Soldier projects.
Speaking at the Defence IQ's Infantry Weapons conference in London, he said that the system had proven effective in theatre, but that trained grenadiers reported that they had achieved first-round hits on target using the weapon's basic iron sights with no recourse to the GLFCS' rangefinder and ballistics calculator.
Col Pasqui told IHS Jane's that the GLFCS also "adds half a kilo to the front of the weapon, changing its centre of gravity" and making it less easy and more tiring to operate.

http://www.janes.com/article/27427/...buffer&utm_medium=twitter&utm_campaign=Buffer

 

[fulcrum]

Olen kaukana ballistiikan asiantuntijasta, siksi koetan vain kertoa miten asian näen yksinkertaisen peruskiväärimiehen näkökulmasta.

Faktat ovat mielestäni seuraavat (saa nauraa vapaasti, olen kiväärimies. Tarkkarit ovat erikseen. Samoin rata-ammunta ja taistelutilanne ovat eri asioita.):

- suomalaisessa maastossa ampumamatkat ovat yleensä lyhyitä.
- paras ennuste viholliseen saatujen osumien määrälle on ammuttujen laukausten määrä. (Tästä on tutkimusta paljon, en jaksa kaivaa.)
- jos eteen sattuu risu, luoti saattaa muuttaa suuntaansa. Tämä ei riipu luodin kaliiperista. Risuja on eri paksuisia...!

- em. syistä aseen kantamalla tai yksittäisen laukauksen "risunkestävyydellä" ei ole suurta merkitystä, ja tärkeäksi muodostuu
1) kyky kantaa paljon pateja (= mitä suurempi yksittäisen patruunan koko ja paino, sen huonompi) sekä
2) kyky ampua nopeasti paikkolaukauksia (= mitä pienempi rekyyli, sen parempi).

Molemmat puoltavat pientä kaliiperia. Em. syyt, tosin hienommin muotoiltuna, olivat myös alkuperäiset syyt miksi 5.56 millin väljyys kehitettiin 50-luvun alussa. Olen muuten aina ihmetellyt sitä, miten 5.56 ja 5.45 millin kaliiperit toimivat Ruotsissa (AK-5), Norjassa (HK-416) ja Venäjällä (AK-74 & -74M), mutta ei Suomessa. On se jännä homma että suomalainen risukko on niin erilainen kuin naapurimaan risukko.

Toistan vain sen minkä olen aikaisemminkin tuonut esille: risunkestävyys on sivuseikka. 5.56:n ongelma Suomen suhteen on että sen edut ovat kuitenkin aika vähäisiä. Se on vähän kevyempi kuin 7.62. Se on vähän pienirekyylisempi kuin 7.62. Siinä on vähän laakeampi lentorata. Mikään näistä eroista ei ole kvantitiivisesti niin suuri että se puoltaisi kalipeerin vaihtoa, joka on kuitenkin aika suuri operaatio. Aseita pitäisi hommata paljon, lippaita pitäisi hommata paljon, patruunoiden varmuusvarastot pitäisi uusia. Puhutaan satojen miljoonien investoinneista. Mistä rahat?

Ja sitten kun se kaikki on tehty, niin todetaan että suojaliivien kehitys on tehnyt 5.56:sta vanhanaikaisen, ja maailmalla on alettu siirtymään johonkin toiseen kalipeeriin. 60 vuotta vanha .223 ei tosiaankaan edusta sekään mitään kivääriballistiikan uusinta hottia. En yksinkertaisesti näe mitään järkeä sitoutua selkeästi vanhenevaan kalipeeriin vain siksi että siitä on vähäisiä etuja verrattuna omaan vanhenevaan kalipeeriimme.

 

[Tvälups]

Toistan vain sen minkä olen aikaisemminkin tuonut esille: risunkestävyys on sivuseikka. 5.56:n ongelma Suomen suhteen on että sen edut ovat kuitenkin aika vähäisiä. Se on vähän kevyempi kuin 7.62. Se on vähän pienirekyylisempi kuin 7.62. Siinä on vähän laakeampi lentorata. Mikään näistä eroista ei ole kvantitiivisesti niin suuri että se puoltaisi kalipeerin vaihtoa, joka on kuitenkin aika suuri operaatio. Aseita pitäisi hommata paljon, lippaita pitäisi hommata paljon, patruunoiden varmuusvarastot pitäisi uusia. Puhutaan satojen miljoonien investoinneista. Mistä rahat?

Ja sitten kun se kaikki on tehty, niin todetaan että suojaliivien kehitys on tehnyt 5.56:sta vanhanaikaisen, ja maailmalla on alettu siirtymään johonkin toiseen kalipeeriin. 60 vuotta vanha .223 ei tosiaankaan edusta sekään mitään kivääriballistiikan uusinta hottia. En yksinkertaisesti näe mitään järkeä sitoutua selkeästi vanhenevaan kalipeeriin vain siksi että siitä on vähäisiä etuja verrattuna omaan vanhenevaan kalipeeriimme.

Ja tässä on syy miksi (onneksi) Suomessa ei ole hätiköity kaliiperi- ja asemallin vaihtorumbassa. Voi olla, että seuraava taistelijan ase on kaliiperia X ja Suomi siirtyy sen käyttöön yhtenä ensimmäisistä.

 

[neme]

Mikähän se tänä päivänä on suomalaisen sotilaan pimeätaistelukyky? Onhan se varmasti ärsyttävää keskeyttää hyvin alkaneet sotatoimet ilmoittamalla vihulle, ettei enää kuulkaas nää sotia. Ei ole kuin yökiikareita ja niiden kanssa tähtäys on kovin vaivalloista. Kyllähän se niin on, että kyllä rynkyn tulisi olla kunnon pimeänäkö- ja tähtäyksillä varustettu niin, että etäisyydetkin voi mitata. Mukaan kranaatin ampumismahdollisuus tietysti. Luotejakin tulisi miehelle olla. Paria laatuakin. Kyllä tänä päivänä on hyvä olla teflonia ja vaikka vähän jotain nanoakin mukana. Minä olen myöskin huolissani viestinnästä ja sen häiriösietokyvystä, sekä häiriön aiheuttamiskyvystä. Pieniä tiedustelulennokkeja tulisi olla paljon. Mikähän helvetti siinä on, ettei muka reppuun mahtuisi pikkuista ip-kameraa liiketunnistimilla, että kipinämikko voisi pelata teltassa tetristä kaikessa rauhassa, ellei piippari ilmoita välisivun vaihtamisen tarpeesta? Kumma juttu, kun noinkin rikas maa ei saa perusvarustusta sotimiskelpoiseksi, vaan lähettää poikansa rintamalle hät hätää vietnamin sodan aikaisilla vermeillä. Ei määrällä, mutta laadulla.