Uusi taistelijan ase

[fulcrum]

EI toki saada 14,5" piipusta ulos 5.56:n täyttä potentiaalia mutta suorempaan ja pitemmälle käytännössä se lentää kuin n. 16" piipusta ammuttu 7.62x39.

Erot eivät taida kuitenkaan olla kovin isoja enää vrt. täysimittaisesta 20.5 tuuman piipusta ammuttaessa.

Niin tarkoitat tätä 80-luvulla tehtyä testiä? AR-15 on jonkin verran kehittynyt sinä aikana.

Ai, joko ovat korjanneet sen lippaanvapauttimen joka muistaakseni tuossa testissä jäätyi kiinni? Samaten varmistimen jolle taisi käydä samalla lailla?

Joka tapauksessa ovat vaihtaneet aseita ja asteittain edenneet eivätkä jääneet odottamaan "pian tulee uusi kaliiberi"-vaihetta, jota suomalaiset ovat odottaneet yli 20 vuotta...

Niin, heille tuli se uusi, vanhaa selkeästi parempi kalibeeri johon kannatti vaihtaa. 5.56mm ei ole niin selkeästi parempi kalipeeri kuin 7.62x39 että sen vuoksi pelkästään kannattaisi vaihtaa.

 

[commando]

Erot eivät taida kuitenkaan olla kovin isoja enää vrt. täysimittaisesta 20.5 tuuman piipusta ammuttaessa.

Joo, eivät olekaan mutta muita eroja se ei poista, esimerkiksi sitä että ei sillä AK:n kehnolla kopiolla ammutakaan sitä toista laukausta noin vain.

Ai, joko ovat korjanneet sen lippaanvapauttimen joka muistaakseni tuossa testissä jäätyi kiinni? Samaten varmistimen jolle taisi käydä samalla lailla?

Voit laittaa vaikka linkin jakeluun siitä jos muistat noin hyvin. Kiinnostaa tietysti millä metodilla ko. osat saatiin jäätymään kiinni. Tätä voi ehkäistä aika hyvin pitämällä aseen poissa esim. teltan sisältä ja puhdistamalla aseen lumesta aina silloin tällöin. RK:nkin saa jäätymään ja pois toimintakunnosta kun oikein sopivasti sattuu. Olen nähnyt useankin RK:n jota käyttämällä teltan sisällä ja ulkona on saatu sellaiseen kuntoon ettei ilman sulattelua patruunaa saatu pesään. Kun aseita säilytetään ulkona niin ko. ilmiötä ei pääse syntymään.

 

[Samses]

Jeps, tilanne ei siis ole muuttunut miksikään. Minusta on käsittämätöntä, että hankitaan valonvahvistinkiikareita, että vihollinen nähdään pimeässä, mutta sitten kun pitäisi ampua, niin sitä ei enää nähdäkkään. Talviaikaan pimeää piisaa ja jos toisella puolella on asianmukaiset yötähtäykset aseissaan, niin paha juttu.

Eli ongelmana on se, että kotimainen rynnäkkökivääriteollisuus ajetaan alas kaikenmaailman Elisabeth Rehnien ja Norico -intoilijoiden takia. Hyvin varusteltu rynnäkkökivääri tulisi olla kaikilla. Kalleus ei voi olla selityksenä samaan aikaan, kun kymmeniä miljardeja pumpataan keski-euroopan pankeille ja taataan muiden velkoja samaan aikaan kun niiden takaisin saantimahdollisuuksia mitätöidään. Esimerkiksi USA ei voi ostaa muualta pyssyjä tuosta vain, mutta suomalaiset kiltisti kilpailuttaa aina kuorma-autoista lähtien. Järkyttävää. Kumpa ammattisotilaat uskaltaisivat aukaista suunsa ja kertoa totuuden. Suomessa ollaan siinä tilanteessa, että "puolueettomuus" säilyy vain tuplaamalla armeijan määrärahat. Pelkästään yllätyshyökkäyksen torjuntaan tarvitaan julmasti ensi vaiheen miehittämättömiä asejärjetelmiä ja raskaita heittimiä (mielestäni) jalkaväen ukkojen puuttuessa.

Viestinnän tilanne on siis hyvä ja lennokkien arvo tiedustelussa + maalinosoituksessa arvostettu. Näin minä olen ymmärtänytkin. Ei mitään pahaa jos ei hyvääkin.

Mielestäni vertaus 200 000 nykysotilasta 20 000 hyvin varustettuun on hiukan karrikoitua. Lähinnä penäisin 3 asiaa rivisotilaalle. Parempi rynkky, enemmän olalta laukaistavia it-ohjuksia ja enemmän pst -ohjuksia. Toivelistalla järeä miinatuotanto, joskaan se toive ei toteudu. Entäs pienillä teloilla liikkuva miehittämätön robotti, johon asennettu pst-ohjuksen laukaisulaite... Sehän ei olekaan miina Monikäyttömiina henkilöohjauksella tai passiivisella liiketunnistinsensorilla ei siis nykykäsityksen mukaan olekaan enää miina. Ylipäätään tuo miina -käsite on tolkuttoman venyvä.

Pointtiani julistaakseni, nykymäärärahat ei riitä. Niistä ei saa veivattua mitenkään uskottavaa maanpuolustusta.

Enimmäkseen olen samaa mieltä, erityisesti sen kunnolla varustetun rynkyn osalta. Pari kommenttia/tarkennusta muihin juttuihin:

Eli ongelmana on se, että kotimainen rynnäkkökivääriteollisuus ajetaan alas kaikenmaailman Elisabeth Rehnien ja Norico -intoilijoiden takia.
-> Ennen Norinco-ostosta oli suurella osalla sodan ajan joukkoja aseistuksena viime sotien aikaista kalustoa - Suomi-konepistooleja, sotasaalis-Emmoja yms. Surkea ruppanahan se Kiinan-rynkky kuulemma on, mutta parempi sekin kuin Suomi-kp joka esim. läpäisyn osalta on niin heikkotehoinen että 300 metrin etäisyydeltä suojavarusteeksi riittää toppatakki. Elisabeth Rehniä dissataan aivan turhaan tämän vuoksi. Suomalaisen RK-teollisuuden alasajo oli toki turhaa, siitä olemme samaa mieltä.

suomalaiset kiltisti kilpailuttaa aina kuorma-autoista lähtien.
-> Se oli nimenomaan PV joka HALUSI kilpailuttaa kuorma-auto-ostoksen. Syynä oli se että PV nimenomaan HALUAA ihan tavallisen rekan eikä mitään milspekstattua ylihinnoiteltua. Sisu yritti tunkea kilpaan väkisin jotain sikakallista sotavehjettä - muuten hyvä, mutta kun intti haluaa tuikitavallisen rekan, joita saa halvalla sen muistaakseni 150 kpl (määrä oikein?) mikä oli tarve. Tässä rekkahankinnassa on kyse logistiikasta, konttien siirtämisestä A:sta B:hen.

enemmän olalta laukaistavia it-ohjuksia ja enemmän pst -ohjuksia.
-> olkapää-IT:llehän on kilpailutus menossa ja määrärahat ostojen aloittamiseen ensi vuoden budjettiesityksessä, eli kohta niitä pitää oleman. Määristä voidaan toki keskustella mutta homma on alullaan. PST-ohjuksia (NLAW) on jatkossa 18 kpl jokaisessa alueellisten kiväärikomppaniassa. Kun NLAW:n kappalehinta on luokkaa 20 000 EUR, lienee selvää että ihan joka jampalle niitä ei saada. Ostomäärät kuitenkin pyörivät tuhansissa yksistään jo ostettujen NLAW-laukausten osalta, plus kaikki muut puikot.

Miinoja meillä on varastossa tarpeeksi, uusia sytyttimiä voidaan aina kehitellä ja niinhän on tehtykin - moniherätesytytin on oikeasti vaikuttava vehje, muuttaa tavallisen tellun pohjamiinaksi.

 

[neme]

Enimmäkseen olen samaa mieltä, erityisesti sen kunnolla varustetun rynkyn osalta. Pari kommenttia/tarkennusta muihin juttuihin:

Eli ongelmana on se, että kotimainen rynnäkkökivääriteollisuus ajetaan alas kaikenmaailman Elisabeth Rehnien ja Norico -intoilijoiden takia.
-> Ennen Norinco-ostosta oli suurella osalla sodan ajan joukkoja aseistuksena viime sotien aikaista kalustoa - Suomi-konepistooleja, sotasaalis-Emmoja yms. Surkea ruppanahan se Kiinan-rynkky kuulemma on, mutta parempi sekin kuin Suomi-kp joka esim. läpäisyn osalta on niin heikkotehoinen että 300 metrin etäisyydeltä suojavarusteeksi riittää toppatakki. Elisabeth Rehniä dissataan aivan turhaan tämän vuoksi. Suomalaisen RK-teollisuuden alasajo oli toki turhaa, siitä olemme samaa mieltä.

suomalaiset kiltisti kilpailuttaa aina kuorma-autoista lähtien.
-> Se oli nimenomaan PV joka HALUSI kilpailuttaa kuorma-auto-ostoksen. Syynä oli se että PV nimenomaan HALUAA ihan tavallisen rekan eikä mitään milspekstattua ylihinnoiteltua. Sisu yritti tunkea kilpaan väkisin jotain sikakallista sotavehjettä - muuten hyvä, mutta kun intti haluaa tuikitavallisen rekan, joita saa halvalla sen muistaakseni 150 kpl (määrä oikein?) mikä oli tarve. Tässä rekkahankinnassa on kyse logistiikasta, konttien siirtämisestä A:sta B:hen.

enemmän olalta laukaistavia it-ohjuksia ja enemmän pst -ohjuksia.
-> olkapää-IT:llehän on kilpailutus menossa ja määrärahat ostojen aloittamiseen ensi vuoden budjettiesityksessä, eli kohta niitä pitää oleman. Määristä voidaan toki keskustella mutta homma on alullaan. PST-ohjuksia (NLAW) on jatkossa 18 kpl jokaisessa alueellisten kiväärikomppaniassa. Kun NLAW:n kappalehinta on luokkaa 20 000 EUR, lienee selvää että ihan joka jampalle niitä ei saada. Ostomäärät kuitenkin pyörivät tuhansissa yksistään jo ostettujen NLAW-laukausten osalta, plus kaikki muut puikot.

Miinoja meillä on varastossa tarpeeksi, uusia sytyttimiä voidaan aina kehitellä ja niinhän on tehtykin - moniherätesytytin on oikeasti vaikuttava vehje, muuttaa tavallisen tellun pohjamiinaksi.

Ah ja kylläpä kanssasi onkin rauhoittavaa vaihtaa ajatuksia. Kiitos siitä Elisabeth Rehnin valtakausi puolustusministerinä oli historiallisen erinomaista tuuria. Rynkkyä Kiinasta ja Itä-Saksan varastoista, tankkia ja muuta nannaa. Olihan siinä hyviä puolia. Paitsi, että valtiolla olisi ollut varaa kaivaa kuvetta ja työllistää/kehittää sitä omaa. Muistatko kun Sauli Niinistön kieli lipoi kansaa hänen valtiovarainministeriökaudellaan ja ohitti mielistelyllään 6 miljardin ylijäämän budjetissa veronalennuksin, kun kerrankin olisi ollut sijoitusvaraa, johon Niinistön pelisilmä ei riittänyt. Sekin tosiasia, että nekin rahat oli leikkauksien hedelmää ja seuraavan hallituksen riesaa. Elisabethin kaudella oltiin vielä lamasta toipumassa... Ehkä minä vielä jonain päivänä annan anteeksi Elisabethille?
Mitä tulee rekkoihin, minä olen lukenut vain otsikot siitä. Tuo mainitsemasi on perusteltua, mutta tilattaessa luulisi PV:n osaavan määritellä kehykset.

Aikoinaan Yhdysvalloissa lamalääkkeeksi tarjottiin velkarahalla rakennustöitä. Infraa, junarataa, jne. ostovoiman kasvattamiseksi. Suomen vapaassa markkinataloudessa tämä ei käy, koska apajat veisi suoraan ulkomaiset yritykset ja virolaiset työntekijät.

Mutta tahtosin lisätä vielä purnausta PV:n hankinnoista ja tarpeesta. Mielestäni M270 MRLS on aivan järkyttävän hyvä ostos. Vastaavia saisi Kiinasta halvemmalla lisää ja miksei vaikka yhteistyössä Patrian kanssa kehitellä sopivat ammukset? Minusta niitä tulisi hankkia paljon, samoin kuin jalkaväen maalinosoituslaitteita. Putkiin tavaraa maalinosoitusta varten. Tuollaisten tulisi olla osin asemissa jo rauhan aikana, jolla potentiaalinen yllätysvyörytys voitaisiin katsastaa rajavartioiden tai MASS -lennokkien toimesta ja pysäyttää etummaiset tuntuvasti. Raskaalla raketinheittimellä kun pyyhkii jumalauta komppanian kartalta kun sopivasti ovat hollilla.

 

[Ottoville]

Olen kaukana ballistiikan asiantuntijasta, siksi koetan vain kertoa miten asian näen yksinkertaisen peruskiväärimiehen näkökulmasta.


2) kyky ampua nopeasti paikkolaukauksia (= mitä pienempi rekyyli, sen parempi).

Molemmat puoltavat pientä kaliiperia. Em. syyt, tosin hienommin muotoiltuna, olivat myös alkuperäiset syyt miksi 5.56 millin väljyys kehitettiin 50-luvun alussa. Olen muuten aina ihmetellyt sitä, miten 5.56 ja 5.45 millin kaliiperit toimivat Ruotsissa (AK-5), Norjassa (HK-416) ja Venäjällä (AK-74 & -74M), mutta ei Suomessa. On se jännä homma että suomalainen risukko on niin erilainen kuin naapurimaan risukko.

No, anyway. En tiedä mikä tulee olemaan tai minkä tulisi olla uusi taistelijan ase Suomessa, tai ampuuko se mitä kaliiperia, pitkää tai lyhyttä patruunaa vaiko kenties lentosuukkoja. Minua viisaammat valitsevat, ja hyvä niin. Kunhan kouluttavat meidät jantterit käyttämään asetta, olen tyytyväinen. Käyttäjän osaamisesta on kuitenkin aseen teho loppupeleissä kiinni, ei siitä onko rata-ammuntatarkkuus jollain patruunatyypillä 0,05 MOA parempi kuin toisella.

 

[Ottoville]

Noiden tuplalaukausten ampumiseen ja samalla osumiseen vaikuttaa tähtääminen ja ennen kaikkea aseen laukaiseminen.
Jollei ole riittävää harjoittelua.
Siis aseen käsittelyä ja ampumista.
On aivan sama mikä kaliberisia luoteja, vetelee pitkin metsää.

Esim. Viime kesänä Jasteri oli viallinen ampujan mielestä, kun se ei kaatunut ”Arskalla”. Vaikka tosi asiassa lähi puista lenteli kaarnat. Oli kyllä nopea ampua mutta ei se tulosta sillä parantanut.

 

[commando]

Mitä vähemmän harjoitellut yksilö on kyseessä sitä helpommaksi se pitää tehdä kaluston puolesta. Suomalainen keskivertoreserviläinen on saanut niin lyhyen koulutuksen ettei meillä ole yhtään varaa antaa kaluston puolesta etua viholliselle! Huippuampuja osuu huonommallakin kalustolla paremmin ja nopeammin kuin aloittelija huippukalustolla. Kehittyäkseen hyväksi välineiden pitää olla kunnossa ja treeniä tarpeeksi. Jos treeniä ei saada tarpeeksi (varusmiespalvelus lyhyt ja ammutaan vähän) niin kaluston pitää olla ainakin kunnossa!

 

[Samses]

Noiden tuplalaukausten ampumiseen ja samalla osumiseen vaikuttaa tähtääminen ja ennen kaikkea aseen laukaiseminen.
Jollei ole riittävää harjoittelua.
Siis aseen käsittelyä ja ampumista.
On aivan sama mikä kaliberisia luoteja, vetelee pitkin metsää.

Olen varma että kaikki tällä foorumilla ovat samaa mieltä kanssasi harjoittelun kriittisyydestä. Silti, jos ja kun harjoittelua on vähän, helposti ammuttava ase on parempi kuin vaikeammin ammuttava.

Mutta, olemme molemmat ymmärtäneet toistemme pointin ja hyvä niin.

 

[fulcrum]

Joo, eivät olekaan mutta muita eroja se ei poista, esimerkiksi sitä että ei sillä AK:n kehnolla kopiolla ammutakaan sitä toista laukausta noin vain.

Mikä sen estäisi? RK:ssä tosin haittana on tähtäin, joka ei ole kovin kenttäkelpoinen, eikä sovellu kovin hyvin mm. liikkuviin maaleihin.

Voit laittaa vaikka linkin jakeluun siitä jos muistat noin hyvin. Kiinnostaa tietysti millä metodilla ko. osat saatiin jäätymään kiinni. Tätä voi ehkäistä aika hyvin pitämällä aseen poissa esim. teltan sisältä ja puhdistamalla aseen lumesta aina silloin tällöin. RK:nkin saa jäätymään ja pois toimintakunnosta kun oikein sopivasti sattuu. Olen nähnyt useankin RK:n jota käyttämällä teltan sisällä ja ulkona on saatu sellaiseen kuntoon ettei ilman sulattelua patruunaa saatu pesään. Kun aseita säilytetään ulkona niin ko. ilmiötä ei pääse syntymään.

En löytänyt koko artikkelia, lopputulokset joku oli skannannut nettiin. Testi oli kuitenkin aika rankka, jos oikein muistan niin kiväärit kasteltiin jossain välissä, lopuksi ne jätettiin yöksi pakkaseen.

M16 ei tainnut pärjätä myöskään Ruotsin talvitesteissä. Siellä loppusuoralla olivat FNC ja Galil.

 

[Kapiainen]

RK:nkin saa jäätymään ja pois toimintakunnosta kun oikein sopivasti sattuu. Olen nähnyt useankin RK:n jota käyttämällä teltan sisällä ja ulkona on saatu sellaiseen kuntoon ettei ilman sulattelua patruunaa saatu pesään. Kun aseita säilytetään ulkona niin ko. ilmiötä ei pääse syntymään.

No, eiköhän minkä aseen tahansa saa jäätymään jos niin haluaa.. Tuo on vähän ikuisuuskysymys tuo jätetäänkö se RK teltan ulkopuolelle vai otetaanko se telttaan.. Riippuu tietysti ympärillä vallitsevasta tilanteestakin, mutta jos vihollisuhkaa on, niin en jätä..enkä kouluta jättämään asetta teltan/vast ulkopuolelle, vaan pitämään sen aina ulottuvilla. RK pysyy kyllä toimintakuntoisena myös silloin, vaikka sitä pitää mukanaan teltan sisälläkin - kyse on vain siitä, että ymmärtää nähdä riittävän vaivan aseen toimintakunnon säilyttämiseksi. Valitettavan useinhan homma menee niin, että RK otetaan kasarmilta mukaan maastoon ja ainoa asia mitä sillä siellä (maastossa) tehdään koko harjoituksen aikana on se että sillä ammutaan - toki tämä on ennenkaikkea koulutuskysymys ja on valitettava fakta, että tätäKIN ase- ja ampumakoulutuksen osa-aluetta on koulutuksessa laiminlyöty raakasti vuosikausia. Nykyisin asiaan on tehty korjausliikkeitä, mikä on hyvä - mutta ennenkuin uudet opit tässäkin asiassa siirtyy kunnolla kenttäarmeijaan, menee aikaa vuosia ja taas vuosia.

 

[commando]

Mikä sen estäisi? RK:ssä tosin haittana on tähtäin, joka ei ole kovin kenttäkelpoinen, eikä sovellu kovin hyvin mm. liikkuviin maaleihin.

Viittaan tässä rekyyliin ja hitaaseen tuplalaukaukseen.

En löytänyt koko artikkelia, lopputulokset joku oli skannannut nettiin. Testi oli kuitenkin aika rankka, jos oikein muistan niin kiväärit kasteltiin jossain välissä, lopuksi ne jätettiin yöksi pakkaseen.

Tuo nyt riippuu ihan siitä että kun sitä vettä valutetaan päälle niin että minne sitä valuu (paljonko valutetaan ja missä kulmassa jne.) että jokin tietty osa kastuu ja mikä on pakkaslukema että jäädyttääkö se jonkun osan nopeammin kuin vesi saadaan poistettua yms. Yhtä hyvin RK:n laukaisukoneistosta saadaan jäätymään osia tuolla tavalla. Sytkäri ja väkivalta auttaa tuohon ongelmaan. Tietenkin RK/AK, jossa osat ovat suurempia ja koko toiminta väkivaltaisempi on tuo ratkaistavissa helpommin ja siten AK/RK parempi talvella mutta kuinka paljon normaaleissa talvioloissa eikä pelkissä kaadetaan vettä ja viedään 30-asteen pakkaseen testeissä.

 

[commando]

No, eiköhän minkä aseen tahansa saa jäätymään jos niin haluaa.. Tuo on vähän ikuisuuskysymys tuo jätetäänkö se RK teltan ulkopuolelle vai otetaanko se telttaan.. Riippuu tietysti ympärillä vallitsevasta tilanteestakin, mutta jos vihollisuhkaa on, niin en jätä..enkä kouluta jättämään asetta teltan/vast ulkopuolelle, vaan pitämään sen aina ulottuvilla. RK pysyy kyllä toimintakuntoisena myös silloin, vaikka sitä pitää mukanaan teltan sisälläkin - kyse on vain siitä, että ymmärtää nähdä riittävän vaivan aseen toimintakunnon säilyttämiseksi. Valitettavan useinhan homma menee niin, että RK otetaan kasarmilta mukaan maastoon ja ainoa asia mitä sillä siellä (maastossa) tehdään koko harjoituksen aikana on se että sillä ammutaan - toki tämä on ennenkaikkea koulutuskysymys ja on valitettava fakta, että tätäKIN ase- ja ampumakoulutuksen osa-aluetta on koulutuksessa laiminlyöty raakasti vuosikausia. Nykyisin asiaan on tehty korjausliikkeitä, mikä on hyvä - mutta ennenkuin uudet opit tässäkin asiassa siirtyy kunnolla kenttäarmeijaan, menee aikaa vuosia ja taas vuosia.

Jos vihollisuhkaa on niin eikö se ole aivan sama onko se kivääri teltassa vai teltan ovensuussa. Teltan sisältä nyt on hankala ruveta ampumaan. Ja jos vihollinen on päässyt teltan viereen rk:ta koplaamaan niin tilanne taitaa olla menetetty ihan näin muutenkin. Kipinämikon ja vartiomiesten täytyy vastata siitä että rk:t voi jättää ulos etteivät ne altistu lämpötilanvaihteluille ja kondensaatiolle ja siten toimintahäiriöille. Se että niitä kivääreitä viedään juuri teltan sisälle putsattavaksi, teltan katon lävitse tippuu aseisiin vettä ja sitten viedään niitä pakkaseen teltan ulkopuolelle on yksi syy häiriöille. Ei asetta tarvitse putsata usein, harvoin ampumalla aseeseen saadaan toimintahäiriötä vaikka sitä ei putsaisi koko varusmiesaikana näillä laukaisumäärillä. Kuten autoissakin talvella, ruostumista ei juuri tapahdu pakkasen puolella oltaessa mutta kun sen auton vie yön ajaksi lämpimään autotalliin jo alkaa tapahtumaan.

 

[Kapiainen]

Jos vihollisuhkaa on niin eikö se ole aivan sama onko se kivääri teltassa vai teltan ovensuussa. Teltan sisältä nyt on hankala ruveta ampumaan. Ja jos vihollinen on päässyt teltan viereen rk:ta koplaamaan niin tilanne taitaa olla menetetty ihan näin muutenkin. Kipinämikon ja vartiomiesten täytyy vastata siitä että rk:t voi jättää ulos etteivät ne altistu lämpötilanvaihteluille ja kondensaatiolle ja siten toimintahäiriöille. Se että niitä kivääreitä viedään juuri teltan sisälle putsattavaksi, teltan katon lävitse tippuu aseisiin vettä ja sitten viedään niitä pakkaseen teltan ulkopuolelle on yksi syy häiriöille. Ei asetta tarvitse putsata usein, harvoin ampumalla aseeseen saadaan toimintahäiriötä vaikka sitä ei putsaisi koko varusmiesaikana näillä laukaisumäärillä. Kuten autoissakin talvella, ruostumista ei juuri tapahdu pakkasen puolella oltaessa mutta kun sen auton vie yön ajaksi lämpimään autotalliin jo alkaa tapahtumaan.

Joa vihollisuhkaa ei ole, on ihan sama vaikka kuivattaa ne aseet kosteudesta siellä lämpimässä ja jättää se sinne kun menee ulkohommiin - toimii se niinkin päin..

Omaa asettani en jätä pois käsieni ulottuvilta, jos vihollisuhka on..enkä myöskään kouluta ketään niin tekemään. En ole koskaan saanut omaa RK:ä jäätymään toimintakunnottomaksi ikinä missään olosuhteissa, vaikka niitä potentiaalisia olosuhteita on tähän mennessä ehtinyt karttumaan "muutamia" - ja äärimmäisen harvoin olen myöskään nähnyt kenellekään muulle käyvän niin. Oikeastaan ainoat kerrat joilloin olen nähnyt RK:ien jäätymisiä, ovat olleet sellaiset talvikelit joissa ensin on menty kunnolla plussalla ja vesisateessa ja sitten sää on tunneissa muuttunut kunnon pakkaseksi - silloin aseita on jäätynyt, eikä siihen ole tarvittu telttaa ja teltan ja ulkoilman lämpötilavaihteluita. Noin 20 vuotta jalkaväessä on antanut ihan kohtuullisen käsityksen siitä, mikä on RK:n jäätymisherkkyys - se on olematon, enkä näe mitään rationaalista syytä ainakaan aseen toimintavarmuuden kannalta jättää sitä lähtökohtaisesti teltan ulkopuolelle kun aseen haltija menee itse telttaan. Useimmiten talviset toimintahäiriöt ovat johtuneet siitä, että ase on kasarmilla/varastossa öljytty suunnilleen hukuttamalla se öljyyn, joka on aina joskus ollut jopa melko huonolaatuista öljyä ja sitten tällä huonolaatuisella öljyllä "yliöljyttynä" viety ase pakkaseen, jolloin huonolaatuinen öljy on jähmettynyt ja aiheuttanut jähmettyessään toimintahäiriöitä. Ampuminen sinänsä ei juurikaan RK:ssä toimintahäiriöitä aiheuta - sensijaan niitä aiheuttaa jalkaväen maastokäytössä aseen muu likaantuminen itse toiminnan seurauksena. Ampumalla RK:ta ei juurikaan toimintahäiröihin saa.
Kaikenkaikkiaan RK on hämmästyttävän toimintavarma ja immuuni esim juuri noille lämpötilanvaihteluille.

 

[baikal]

No ihan huvikseenko intissä opetetaan aseen purkaminen, puhdistaminen ja kokoaminen? Minusta siihen on syy: se on aseen toimintakuntoisena säilyttäminen. Ja puhdas ja kuiva ase säilyy paremmin kuin paskainen ja räntäsateessa uitettu. Jos otat puhdistetun ja kuivatun aseen kainaloosi telttaan, panet liikkuviin talvipakkasilla vaikka dieseliä, niin eihän se kyllä jumita, ei varmasti.

Ilmanko näitä ihme jumituksia aina tulee, jos asenne on se, että torvilla vaan ammutaan ja ne voi heittää kuusen alle odottamaan huomista päivää. Metsästäjissäkin näitä näkee, samat heput sitten itkevät, kun "hirvi tuli passiin, mutta nallipiikki ei liikahtanutkaan tms.". Kun kysyt, että onko paskainen, niin vastaukset ovat hyvin pälyileviä.....

Vihollisalueella en suostuisi millään siihen, että aseeni olisi jossain kuusen alla ja itse piehtaroisin teltassa makuupussissa, en varmasti. Pitäisin taatusti tuon henkivakuutuspelin kainalossani visusti. Ja ennen maatapanoa käyttäisin sen viisi minuuttia aseen kuivaamiseen ja tarkastamiseen, panisin vähän öljyä liikkuviin ja aloittaisiin ansaitun kuorsaamisen ja hampaiden narskuttelun.

 

[fulcrum]

Ah ja kylläpä kanssasi onkin rauhoittavaa vaihtaa ajatuksia. Kiitos siitä Elisabeth Rehnin valtakausi puolustusministerinä oli historiallisen erinomaista tuuria. Rynkkyä Kiinasta ja Itä-Saksan varastoista, tankkia ja muuta nannaa. Olihan siinä hyviä puolia. Paitsi, että valtiolla olisi ollut varaa kaivaa kuvetta ja työllistää/kehittää sitä omaa.

Mielestäni kotimaista rynkkyä on turhaan myytillistetty. On Valmetin/Sakon oma vika ettei pystytty toimittamaan aidosti kilpailukykyistä asetta. Hyytinenhän kertoi että Valmetilla tajuttiin jo Steyr AUGin ilmaannuttua kuvioihin että RK oli vanhentunut. Kuitenkaan mitään ei tehty asian korjaamiseksi, vasta rk95:ssä oli lähinnä sellaisia kosmeettisia parannuksia. (Tämä voi tietysti olla myös PV:n vika joka ei osannut parempaa vaatia).

Lisäksi asiaan vaikutti siviilimarkkinoiden kuivuminen. Puolarithan mm. kiellettiin Briteissä, ja ennen niin houkutteleville jenkkimarkkinoille pääsy muuttui tuontikieltojen myötä vaikeaksi/mahdottomaksi.

Kivääreitä on kuitenkin edelleen tarjolla maailman sivu, eiköhän sieltä löydy meillekin sopiva jos sellaista lähdetään hakemaan. Eikä pidä muuten paikkaansa että jenkeissä ei kilpailutettaisi puolustusvälineteollisuuden hankintoja: onhan siellä pistoolitkin Italiasta. Itse asiassa Yhdysvallat nojaa nykyään enemmän ja enemmän ulkomaiseen asesuunnitteluun.

 

[Kapiainen]

Mielestäni kotimaista rynkkyä on turhaan myytillistetty.

Niin no, eiköhän kotimaisen RK:n myytti ole osa AK-47:n myyttiä - ja eihän siitä mihinkään pääse, että kotimainen RK on lähinnä yksi AK:n versio monien muiden joukossa. Eihän se huono sota-ase ole, mutta eihän se täydellinenkään toki ole.

 

[commando]

Kivääreitä on kuitenkin edelleen tarjolla maailman sivu, eiköhän sieltä löydy meillekin sopiva jos sellaista lähdetään hakemaan. Eikä pidä muuten paikkaansa että jenkeissä ei kilpailutettaisi puolustusvälineteollisuuden hankintoja: onhan siellä pistoolitkin Italiasta. Itse asiassa Yhdysvallat nojaa nykyään enemmän ja enemmän ulkomaiseen asesuunnitteluun.

Paitsi ettei niitä tehdä Italiassa! Yhdysvaltojen asekilpailuihin osallistuminen vaatii sen että piirrustukset ja kaikki salaisuudet avataan ja että asetta voi valmistuttaa muutkin alk. per. tarjoajan saadessa vain rojalteja. Tämän takia Glock ei ole hirveästi osallistunut näihin kilpoihin. Tämä tosin voi tulevaisuudessa muuttua, koska Glockeja valmistetaan nykyään Yhdysvalloissakin.

 

[commando]

No ihan huvikseenko intissä opetetaan aseen purkaminen, puhdistaminen ja kokoaminen? Minusta siihen on syy: se on aseen toimintakuntoisena säilyttäminen. Ja puhdas ja kuiva ase säilyy paremmin kuin paskainen ja räntäsateessa uitettu. Jos otat puhdistetun ja kuivatun aseen kainaloosi telttaan, panet liikkuviin talvipakkasilla vaikka dieseliä, niin eihän se kyllä jumita, ei varmasti.

No pakkasella se ase ei ruostu mihinkään, toisin kuin sitä edes takaisin lämmitetään, kosteutetaan ja kylmennetään teltan sisälle ja ulos rampatessa. Myöskään se ase ei itsestään likaannu ja ampumalla AK/RK-tyyppiseen aseeseen on vaikea saada siihen häiriöitä. Asetta pitäisi putsata tarpeen mukaan, ei huvin vuoksi. Aseen putsaaminen turhan vuoksi ei tuo mitään lisäarvoa.

Ilmanko näitä ihme jumituksia aina tulee, jos asenne on se, että torvilla vaan ammutaan ja ne voi heittää kuusen alle odottamaan huomista päivää. Metsästäjissäkin näitä näkee, samat heput sitten itkevät, kun "hirvi tuli passiin, mutta nallipiikki ei liikahtanutkaan tms.". Kun kysyt, että onko paskainen, niin vastaukset ovat hyvin pälyileviä.....

Ei sitä kuusen alle tarvitse heittää vaan putsata tarpeen mukaan ja talviolosuhteissa säilyttää kylmässä eikä edestakaisin sulatella ja jäädytellä. Ja metsästäjienkin aseongelmat ovat sitä, että aseita tuodaan syysmetsältä märkinä sisälle lämpiämään ja ei putsata ja öljytä ja sama kun toistuu tarpeeksi monta kertaa niin ei ole ihme että ruostetta alkaa syntymään ja öljyt ja muut alkavat kerätä roskia. Varsinkin kun asehuolto on tyyliä öljyt piippuun ja piippu ylöspäin asekaappiin jolloin se kaikki öljypaska (yleensä anti-corrolia) valuu piipusta lukkoon ja nallipiikkiin! Jos ase pitää tuoda pakkaskeleiltä sisälle niin tottakai se silloin pitää huoltaa mutta jos on mahdollisuus säilyttää asetta pakkasella ulkona metrin tai puolentoista päässä niin ei sitä turhan takia kannata tuoda sisälle lämpiämään.

Vihollisalueella en suostuisi millään siihen, että aseeni olisi jossain kuusen alla ja itse piehtaroisin teltassa makuupussissa, en varmasti. Pitäisin taatusti tuon henkivakuutuspelin kainalossani visusti. Ja ennen maatapanoa käyttäisin sen viisi minuuttia aseen kuivaamiseen ja tarkastamiseen, panisin vähän öljyä liikkuviin ja aloittaisiin ansaitun kuorsaamisen ja hampaiden narskuttelun.

Sen ei tarvitse olla kuusen alle, se voi olla esim. teltan oviaukolla "telineessä". Jos taas on mahdollista yöpyä esim. sisällä talossa niin tottakai sinne kannattaa sitten jo ase ottaa mukaan ja huolto sään mukaan. Jos sitten ajatellaan henkivakuutusta itsepuolustustilanteessa niin rynkyn kanssa ei tarvitse nukkua. Jokaisella oman arvonsa tuntevalla on oma pistooli tuollaisia tilanteita varten.

 

[Kapiainen]

Niinkuin aiemmin sanoin: lähes kaikki RK:n jäätymiset joita olen nähnyt, ovat johtuneet siitä että sääolosuhteet ylipäätään ovat vaihtuneet nopeasti ääripäästä toiseen - vesisateisesta plussakelistä, kipakkaan pakkaseen - kuten aina joskus Suomessa käy. Äärimmäisen harvoja ovat olleet ne kerrat, jolloin RK olisi jäätynyt sen vuoksi, että aseen käyttäjä on kuljettanut asetta mukanaan telttaan ja sieltä ulos. Minusta tässä syntyy nyt hieman..tai siis aika paljonkin liioiteltu kuva siitä, miten helposti RK jäätyy - käytännössä se ei siitä jäädy kuin äärimmäisen harvoin jos sitä telttaan ja sieltä ulos mukanaan kuljettaa - ja silloinkin syy on ollut useimmiten se, että aseessa on ollut lunta, loskaa jne..joka siis olisi pitänyt käyttäjän toimenpitein älytä hoitaa kuntoon jokatapauksessa.

 

[commando]

No ihan minkä tahansa aseen jäätyminen on harvinaista jos siinä on oikea voitelu ja sitä huolletaan oikein. Joku kastellaan ase vesiletkulla ja pistetään Alaskan pakkaseen testit ovat vain testejä ääritilanteista. Voihan sitä aina tuoda aseen teltan sisälle, putsata ja öljytä sen joka kerta mutta miksi vaivautua jos ulkona on 20 astetta pakkasta niin sen aseen voi jättää siihen ulos 20 asteen pakkaseenkin metrin päähän kuin turhaan tuoda teltan sisälle, sulattaa se, pyyhkiä ja kuivata pois kosteus ja öljytä. Varsinkin jos edes kertausharjoituksissa ei ole sillaa ja öljyä saatavilla puhumattakaan sotatilanteesta.