Uusi taistelijan ase

Johan se tuolla ylempänä sanottiin, jos täyspitkälle patruunalla ei saa levyä rikki niin kannattaa keskittyä vähän rekyylisiin ja suoralla lentoradalla varustettuihin patruunoihin ja aseisiin, joilla voidaan tarkasti ampua levyttömään kohtaan ja mahdollisimman monia laukauksia nopeasti. Naamaan pitää opettaa ampumaan. Valitettavasti Suomen Puolustusvoimille se taitaa olla liian epäkorrektia, että miehiä opetettaisiin tappamaan ja murhaamaan ihmisiä, joka on heidän sodan ajan tehtävänsä ja jonka vuoksi heitä yleensäkin varusmiespalvelukseen pakotetaan.

Juuri näin. Sen lisäksi näkisin että myös 40mm kranaattilaukaisimien ja XM25:n tyyppisten ilmassa räjähtävien sirpaleammusten rooli lisääntyy. Uskon että niillä saadaan aiheutettua tappioita suojatuillekin vihollisille, ainakin haavoittumisten muodossa.
 
Ihanaa, tämän jälkeen täytyy alata käyttelemään lähitaistelussa jujutsu-heittoja ja tunkemaan tikaria suojaamattomista kohdista sisään kuten muinaiset samurait. Ympyrä pyörähtää? ;) Entä sitten Euroopassa? No varmasti keskiajan hyvät tavat palaavat kuten siviileiden täysasekielto ja eliitin omat armeijat keräämässä mielivaltaisia ja korkeita veroja niitä ansaitsemattomille?

Ivallinen sävy on noloa jos ei ole esittää argumentteja sen tueksi.

Kuvatunlainen kehityskulku on äärettömän todennäköinen, osittain jo toteutumassakin. Tuskin silti palataan sotamoukareihin ja tikareihin: kun jalkaväkisotilas panssaroidaan nykyisiä aseita vastaan, keksitään tietysti uusia aseita, tai uusia taktiikoita vanhoille aseille. Esimerkiksi 338 Lapua Magnum menee kyllä läpi melkein kaikista luotiliiveistä: sellaista vastustajaa vastaan jolla on vähän mutta hyvin suojattuja sotilaita, tällaiset aseet ovat tietenkin suhteessa paljon tehokkaampia. -Siviiliaseiden täyskieltohan on muuten monessa maassa jo hyvällä mallilla...

Kasvoihin tähtääminen ei ole mikään automaattinen juustotaktiikka. Ensinnäkin aseilla pyritään tähtäämään massakeskipisteeseen ilmeisistä syistä. Päähän tähtääminen on enemmän tarkka-ampujan heiniä ja onnistuu yleensä vain yllätettävään kohteeseen. Lisäksi kuten sanottua, suojavarusteet tullevat kehittymään niin että kasvotkin saadaan suojattua kohtuullisella painolla. Kehoon jää toki suojaamattomia kohtia, mutta osuma-alat jäävät pieneksi eikä niihin enää osu kuin tuurilla. Samoilla keinoilla millä suojataan sotilas käsiaseita vastaan muuten suojataan hänet samalla myös sirpalevaikutusta vastaan, joten epäsuoran tulenkin vaikutus jää pienemmäksi.
 
Paljonko titaanirautaa mielestänne pysäyttää 7.62 Nato läpäisyluodin? 7.62 Rus - se pitkä omaa suunnilleen saman tehon. Seuraavaksi laskette tuon titaanipökäleen painon, ollee luokkaa 1 sentti per neliön levy noin 85 kg. Helposti mennään 8 kilon palikoihin pelkästään eturessussa, siihen liivin paino, noin 4-5 kiloa. Ja siltikään taistelija ei ole absoluuttisesti suojattu, ei sinne päinkään. Silti osumaa voi tulla kaula-pää, kädet, alavatsa, kyljet, selkä, jalat.....hmmmm. Jospa ratkaisu onkin siinä, että kurantti sotavaltio hankkii sellaisia rautoja, että titaanissa helähtää?

Joskus -90-luvulla tätä asiaa selvitettiin mm. Suomessa. Tuolloin ymmärtääkseni tutkittiin mm. 7 mm rem.mag-käyttökelpoisuutta rautojen rikkomiseen, tulokset olivat puhkonnan osalta lupaavia, asekonstruktioiden osalta vähemmän.

Hlökoht. käsiase on tietyllä tapaa nykyaikaisen sodankäynnin marginaalia, ainakin herrojen suunnittelutiskillä, koska kuten koponen valisti, ylivoimaisesti suurin osa tappioista syntyy muilla tavoin kuin hlökoht.aseiden rätkyttämisellä. Se on sitten toinen asia, miten toissijaiselta asia tuntuu jalkaväentaistelijan näkökulmasta toden tullen.
 
Isoimissa sodissa käsiaseet ovat varmasti sivuroolissa, mutta matalan intensiteetin sodankäyntiin kehitellään sitten näitä.

 
Kasvoihin tähtääminen ei ole mikään automaattinen juustotaktiikka. Ensinnäkin aseilla pyritään tähtäämään massakeskipisteeseen ilmeisistä syistä. Päähän tähtääminen on enemmän tarkka-ampujan heiniä ja onnistuu yleensä vain yllätettävään kohteeseen. Lisäksi kuten sanottua, suojavarusteet tullevat kehittymään niin että kasvotkin saadaan suojattua kohtuullisella painolla. Kehoon jää toki suojaamattomia kohtia, mutta osuma-alat jäävät pieneksi eikä niihin enää osu kuin tuurilla. Samoilla keinoilla millä suojataan sotilas käsiaseita vastaan muuten suojataan hänet samalla myös sirpalevaikutusta vastaan, joten epäsuoran tulenkin vaikutus jää pienemmäksi.

Kasvoihin ampumalla saadaan pysäytettyä vastustaja lähes sata varmasti, koska päätietokoneen sulkeminen myös hermoradat sormeen. Lisäksi jos nyt ihan oikeasti käydään tulitaistelua niin ei siellä miehet hölkkää rintamasuunta ampujaan nähden suon ylitse vaan maastoa käytetään ja joka tapauksessa takaisin ampujasta ei näy kuin pää, ase ja hieman käsiä jos hän yhtään osaa perustekniikkaa. Tämä asettaa tarkkuusvaatimukset aivan toiselle tasolle kuin helvetin ison ympyrän ampuminen 150 metrin matkalta pehmustetulta makuualustalta. Jo nyt saadaan IIIA-suojaustason kypäriin pultattua otsaan paksumpaa levyä kivääreitä vastaan, visiirejäkin on jotka ovat tuota IIIA-tasoa ja luppakorvalisäosia saadaan kypäriin, jolloin ne alkavat spartalaisten päähineitä muistuttamaan. Valitettavasti tälläiset ratkaisut heikentävät tilannetajua ja erikoisjoukot harvemmin kypärämiehiä ovatkaan vaikka heillä olisi resurssit jo nyt näihin Cryen ja muiden valmistajien kypäriin ja lisäosiin. Panssarointia lisättäessä on aina muistettava että se tulee liikkuvuuden kustannuksella niin kauan kuin emme tunne parempia ja uudempia materiaaleja ja juuri äsken mainittua ulkoista rankaa.
 
Viimeksi muokattu:
Kasvoihin ampumalla saadaan pysäytettyä vastustaja lähes sata varmasti, koska päätietokoneen sulkeminen myös hermoradat sormeen. Lisäksi jos nyt ihan oikeasti käydään tulitaistelua niin ei siellä miehet hölkkää rintamasuunta ampujaan nähden suon ylitse vaan maastoa käytetään ja joka tapauksessa takaisin ampujasta ei näy kuin pää, ase ja hieman käsiä jos hän yhtään osaa perustekniikkaa. Tämä asettaa tarkkuusvaatimukset aivan toiselle tasolle kuin helvetin ison ympyrän ampuminen 150 metrin matkalta pehmustetulta makuualustalta.

Uskon kyllä että kasvo-osuma on tehokas, ei siinä mitään: kasvoihin osuminen on kuitenkin n. 10-20 kertaa hankalampaa kuin vartalo-osuma. Lisäksi jos kasvoihin ampuminen muuttuu olennaiseksi osaksi taistelutekniikkaa niin vihollinen luonnollisesti pyrkii sitä neutraloimaan mm. lisäämällä suojavarustusta. Täyssuojaus vanhojen ritarikypärien tai Ned Kellyn tyyliin toki luultavasti heikentäisi tilannetajun liian huonoksi, mutta pitää muistaa että suojaus on suhteellista, ei absoluuttista. Jokainen neliösentti lisäsuojaa vähentää tappioita. Ja vaikka nykymateriaaleilla tämän tason suojaus onkin vielä epäkäytännöllinen niin 10-20 vuoden päästä tilanne voi olla toinen. Paljon mielenkiintoisia materiaaleja on kehitysputkessa.
Lähitulevaisuuden mekanisoidulla jalkaväkitaistelijalla luultavasti tulee olemaan nykyistä NIJ Class III-tasoa vastaava suojaus vartalossa, kypärässä, olkapäissä, lantiossa ja reisissä, mahdollisesti myös selässä. Tuon lisäksi niska, kengät, käsivarret ja silmät voidaan sirpalesuojata. Tuolla perusteella en usko että taktillisesti tämä dilemma voidaan ratkaista vain hankkimalla nykyistä tarkempia rynnäkkökivääreitä. Tällainen taistelija olisi myös aika hyvin suojassa epäsuoran tulen sirpalevaikutukselta, vaikka suora paine- ja räjähdysvaikutus olisi toki edelleen tehokasta. (Lisäksi epäsuora tuli voi luonnollisesti olla edelleen hyvin hermostuttavaa vaikka sirpalevammat jäisivätkin vähäisiksi).
 
Mitäs Herrat tuumisivat, jos uusi kivääri olisi Berettan malli, kokoonpanoa Suomessa jne.? Kattaisiko ko. ase tarpeemme, olisiko se kelvollinen. Mitä arvelette elinkaaresta ja sen huollettavuudesta ja korjattavuudesta? Veikkaan, että varsin mielenkiintoinen vääntö on jo käynnissä jollain tasolla.
 
Modulaarisen aseen kokoonpanoa Suomessa... :D :D :D Hirvittävän suuri työllistävä vaikutus joka varmasti kantaa kortta kekoon kriisitilanteiden varautumiseen...
 
Jos nyt lähdetään siitä että otetaan käyttöön 5.56x45 koska tätä on paljon saatavilla niin silti jää paljon muita ase vaihtoehtoja kuin M16 pohjaiset aseet.
On huomionarvoista että Itävalta ja Israel joilla on myös asevelvollisuus armeija ovat siirtyneet tai siirtymässä bullpup aseisiin. (AUG ja Tavor)
Sveitsiläisillä taas on Sturmgewehr 90 joka on AK-47:n paranneltu versio vaikka ulkoisesti näyttäisi tulevan eri planeetalta.
 
No sveitsiläisten Sig on yhtä paljon AK kuin M1 Garand... Tietysti voidaan kysyä että miten tyytyväisiä ranskalaiset ovat FA-MASiin tai britit L85:een. Onhan australialaisillakin AUG myös. Mutta katsellaanpa näiden maiden erikoisjoukkoja, jotka voivat valita aseensa. Mikäs heillä onkaan käytössä kuin AR-15 ja yleensä M4A1!
 
Viimeksi muokattu:
No sveitsiläisten Sig on yhtä paljon AK kuin M1 Garand...
Sigejä on useampia malleja mutta jos saat joskus 550:n käsiisi niin vilkaiseppa sisälle. On muuten aika tutun näköistä jokaiselle joka on intin käynyt.
 
Sigejä on useampia malleja mutta jos saat joskus 550:n käsiisi niin vilkaiseppa sisälle. On muuten aika tutun näköistä jokaiselle joka on intin käynyt.

No aika moni muukin ase toimii kaasumännällä ja pyörähtävällä lukolla, toki siinä on samankaltaisuutta johtuen toimintatavasta mutta hyvin kaukana se AK:sta on rakenteeltaan kun vertaamme niitä oikeasti AK-pohjaisiin aseisiin. Kalashnikovin rakennehan ei ole mikään uniikki vaan se on rakennettu aikoinaan jo olemassaolevien aseiden pohjalta, lähinnä M1 Garandin, Remington Model 8 ja Stg44:n pohjalta. Sitten jos rupeamme katsomaan rakennetta niin Sig eroaa täysin Kalashnikovista. Tuliaseiden historiassa ei hirveästi ole tapahtunut keksintöjä 2. ms:n jälkeen pl. Eugen Stonerin kontribuution osalta. Itse en ainakaan pidä Sigiä mitenkään ak-kloonina, koska AK-klooneja löytyy venäläisiltä ja kiinalaisilta vaikka miten paljon erilaisia, jotka ovat paljon lähempänä AK:ta vaikka kaliiberit, käyttötarkoitukset jne. ovat erilaisia.
 
New Scope Mount for AK Fans
by Matthew Cox on December 4, 2013 · COMMENTS (2)




Arsenal Inc. has a new optics mount for AK-style rifles. The SM-13 is made from a single piece of aircraft grade aluminum and is designed to attach to the side of an AK variant rifle for maximum stability, Arsenal Inc. officials maintain.

The SM-13 follows the contour of the rifle closely. The low-profile design allows for the use of the iron sights when the scope mount is attached to the rifle. It relies on a time-proven steel adjustable locking mechanism that allows instantaneous attachment and release of the scope mount without any compromise to the accuracy and loss of zero, company officials say.


It weighs 5.76 ounces and features a 7.5-inch Picatinny rail that runs along the rifle, from the end of the top cover to the rear sight leaf. It retails for $130.





Read more: http://kitup.military.com/2013/12/new-scope-mount-for-ak-fans-2.html#ixzz2mdDBK4mF
Kit Up!
 
No sveitsiläisten Sig on yhtä paljon AK kuin M1 Garand... Tietysti voidaan kysyä että miten tyytyväisiä ranskalaiset ovat FA-MASiin tai britit L85:een. Onhan australialaisillakin AUG myös. Mutta katsellaanpa näiden maiden erikoisjoukkoja, jotka voivat valita aseensa. Mikäs heillä onkaan käytössä kuin AR-15 ja yleensä M4A1!


Johtunee jonkin verran erilaisesta tarpeesta. Normisoltut ei välttämättä tarvitse karbiinia, joita erikoisjoukoilla on yleensä käsissä. Lisättäköön, että G36C ja K-mallit ovat myös aika laajalti käytössä eri maiden erikoisjoukoilla, myös Suomessa. Ei sillä, ettei AR-15 olisi noin niinkuin ergonomisesti hyvä peli, ja kevytkin vielä. Jenkit ovat tosiaan ainakin erikoisjoukkojen osalta osittain korvanneet noita SCAReilla ja uudemmilla HK416-karbiineilla, jotka ovat toimivat paremmin.
 
Johtunee jonkin verran erilaisesta tarpeesta. Normisoltut ei välttämättä tarvitse karbiinia, joita erikoisjoukoilla on yleensä käsissä. Lisättäköön, että G36C ja K-mallit ovat myös aika laajalti käytössä eri maiden erikoisjoukoilla, myös Suomessa. Ei sillä, ettei AR-15 olisi noin niinkuin ergonomisesti hyvä peli, ja kevytkin vielä. Jenkit ovat tosiaan ainakin erikoisjoukkojen osalta osittain korvanneet noita SCAReilla ja uudemmilla HK416-karbiineilla, jotka ovat toimivat paremmin.

SCAR-L on poistumassa, SCAR-H (eli 7.62x51) on käytössä edelleen. HK416 on vähäisin määrin käytössä mutta M27 sen sijaan on päätynyt korvaamaan merijalkaväen kuluneet m249:t. Nuo uudet aseethan ovat kaikki AR-15:n ergonomian lainanneet ja vieläpä sen tehneet molemmilta puolilta ampuvien iloksi paremmaksikin mutta se missä nuo lyhytiskuiseen kaasumäntään perustuvat systeemit häviävät on rekyyli ja paino ja lopulta se parantunut luotettavuus jota mitataan ulos on aika pieni. Luonnollisesti kun ammutaan paljon sarjatulta tulitukiaseella on aseen syytäkin olla mäntäratkaisuinen kuten M27 on lisäten vielä sen että silloin ase ampuu avoimelta lukolta. Tämä siis aseen kuumentumisen takia, ei luotettavuuden. Asevalinnoissa on kyse paljon ihan ulkopolitiikasta ja saatavuudesta.
 
Viimeksi muokattu:
No sveitsiläisten Sig on yhtä paljon AK kuin M1 Garand... Tietysti voidaan kysyä että miten tyytyväisiä ranskalaiset ovat FA-MASiin tai britit L85:een. Onhan australialaisillakin AUG myös. Mutta katsellaanpa näiden maiden erikoisjoukkoja, jotka voivat valita aseensa. Mikäs heillä onkaan käytössä kuin AR-15 ja yleensä M4A1!

Britit ovat nykyään tyytyväisiä L85:een, tosin eihän se vaatinut kuin kaksi koko asekannan uudelleenrakennusta ja muutama sata miljoonaa puntaa.
SAS rupesi käyttämään M16:tta silloin kun L85 oli oikeasti susipaska, lisäksi siihen ei saa kiinni kaikkia erikoisjoukkojen tarvitsemia himmeleitä. Sama pätee AUGiin. Ei pidä paikkaansa että "oikeasti kokemusta omaavat erikoisjoukot kaikkialla käyttävät M16:tta". Yleensä armeijoiden erikoisjoukot käyttävät samoja aseita kuin armeijakin.

Tuo Beretta ARX- voisi olla hyvä väliaikaisratkaisu Suomelle. Sitä saisi missä kalipeerissa halutaan, voitaisiin käyttää hyväksi sekä nykyisiä patruunoita että tarvittaessa laittaa esim rauhanturvaajille 5.56 -versiota. Ainoa selkeä haittapuoli on että 5.56-versio käyttää STANAG-lipasta.

Kuten aikaisemminkin totesin, uskon että lähitulevaisuudessa tulee yleistymään Abakanin/G11:n tapaiset ratkaisut joissa ammutaan supernopea kahden-kolmen laukauksen purske. Tämä parantaa lähietäisyyksiltä läpäisyä ja tappotehoa merkittävästi, tarvitsematta tehdä mitään patruunalle.

Muuten jos vähärekyylistä asetta halutaan niin Saiga MK-107: http://www.thefirearmblog.com/blog/2013/09/24/on-kalashnikov-saiga-mk-107-vs-ar-15/
 
Back
Top