Uusi taistelijan ase

Minä pidin rastikoulutuksen Ukko-Pekan lukon purkamisesta, vaikka itsekkään en ollut saanut siihen koulutusta.

Meillä treeniin kuului varusmiesaikana sotilaskiväärin lukon purku ja kokoaminen kilpamielessä. Parhaat pääsivät epäviralliseen "vetokilpailuun" iäkästä toimiupseeriluutnanttia vastaan. Ampujat vastakkain parin metrin päähän toisistaan, ase jalalle, lähtömerkistä ase ylös, viritys, tähdätty laukaus, ase jalalle. Voitin kaverit mutta lutille hävisin. Touhu oli ratkiriemukasta ja hauskuus tapissa. Persoonallinen ja erittäin pidetty kouluttaja, jolla oli hyvä ja isällinen kasvatus- ja koulutusote. Hän komensi joukkoja enimmäkseen kuiskaamalla tai hyvin hiljaisella äänellä, joten oli viisainta kuunnella tarkasti.

EDIT: Kirjoitetaanpas hieman myös aiheesta eikä sen vierestä. Mikä ase ja kaliiperi soveltuisi meille parhaiten? Ammuksen tulisi olla toimiva niin metsä- kuin kaupunkitaistelussa. Muistan kuulleeni, että Tshetsheniassa vihreitä miehiä ammuttiin neliseiskoilla ohuempien betoniseinien läpi vihereikkojen tuskaillessa pienempikaliiperisten "pertaaniensa" kanssa joilla läpäisy oli heikompi. Onko kuuloni luuloa vai ei?
 
Viimeksi muokattu:
EDIT: Kirjoitetaanpas hieman myös aiheesta eikä sen vierestä. Mikä ase ja kaliiperi soveltuisi meille parhaiten? Ammuksen tulisi olla toimiva niin metsä- kuin kaupunkitaistelussa. Muistan kuulleeni, että Tshetsheniassa vihreitä miehiä ammuttiin neliseiskoilla ohuempien betoniseinien läpi vihereikkojen tuskaillessa pienempikaliiperisten "pertaaniensa" kanssa joilla läpäisy oli heikompi. Onko kuuloni luuloa vai ei?

Kyllä jenkitkin ovat aika paljon narisseet sitä, että heidän pienriistaluotinsa ei tahdo mennä mutatiiliseinistä läpi. 5.56 on tosiaan aika huono materiaalin läpäisyssä, 7.62x39 on huomattavasti parempi. Se ikuinen mantra siitä että 7.62 ei ole niin risuherkkä kuin 5.56, ja on siksi parempi Suomen "erikoisolosuhteisiin", on kyllä hölynpölyä. .50BMG:kin menettää stabiliteettinsa kun se osuu lennon aikana johonkin, joten rynnäkkökiväärikaliipereissa se on ihan yksi ja sama. 7.62:n raskaampi ja tukevampi luoti läpäisee rakenteita ja ajoneuvoja huomattavasti paremmin kuin 5.56, jonka kevyt luoti tuppaa helposti hajoamaan osuessaan johonkin. Haavaballistisesti taas, juurikin edellä mainituista syistä, 5.56 vetää hiukan pidemmän tikun.

Mikä ase meille sitten sopisi paremmin? Hyviä vaihtoehtoja on paljonkin, mutta heitetään nyt kehiin vaikka tämä:

SIGRUSSIAN.jpg
 
Kuulemma Groznyssä venäläiset joukot besorkkasivat innolla 7.62-kivääreitä koska 5.45 ei mennyt oikein seinistä jne rakenteista läpi. Sitä en sitten osaa sanoa, missä määrin kyseessä oli todellinen ongelma, vai huonosta osumisesta seurannut taikausko ("M1 Carbine ei mene kiinalaisten talvivaatteiden läpi"). Stabiili 7.62 luoti kyllä läpäisee puolikovia materiaaleja suhteellisen hyvin.

Olisi kiva nähdä joskus joku tutkimus rk-luotien risuherkkyydestä. Metsästyslehdet ovat joskus asiaa testanneet muttei kovin tieteellisesti ja tietysti keveimmätkin hirvipatruunat ovat aika paljon jytympiä kuin rk-kalipeerit. Varmaan eroa jonkun verran on mutta onko havaittavaa?
 
En tiä oikeen tosta kaliiberista...

Intissä ammuin joku 88 / 100 pistettä...

Sitte intin jälkeen sainkin silmälasit (hajataitto ja likinäkö) :oops:

No onnex ei oo kakkulat huonontunu sentään enää tästä :D

Muistelisin kyllä että EI OLE HYVÄ jos on risuja /lunta yms... siinä heti luodin lennon alkupäässä. Ei hyvä juttu millään luodilla tarkkuuden suhteen.


Joku ilmeisesti Australialainen tutkimus liittyen 7.62mmx51 luodin käyttäytymiseen ammuttaessa 23m kantamalla olevaan esteeseen.
http://www.dtic.mil/dtic/tr/fulltext/u2/a264123.pdf


Katsokaa kuvaa joka löytyy sivulta 17. Kuvassa nr.6 näkyy mitä käy luodin kärjelle, kun on törmätty esteeseen. Luodin kärki menee spiraalimaiseen kierteeseen ihan omaan tahtiinsa mitä ilmeisimmin. Oli kyllä jotenkin vaikeaselkoisesti kirjoitettu tuo tutkimus. Ei ollut oikein kansanomaisesti kirjoitettu ballistiikasta tuossa tutkimuksessa. o_O

Sivu 22 kerrotaan yllä linkitetyn tutkimuksen tuloksesta.
The magnitude of yaw can exceed 90degrees, and the associated motion is likely to continue for an appreciable distance along the trajectory

Ilmeisesti luoti ei mennyt enää suoraan, sen jälkeen kun se oli osunut esteeseen 23m etäisyydellä.
 
En tiä oikeen tosta kaliiberista...

Intissä ammuin joku 88 / 100 pistettä...

Sitte intin jälkeen sainkin silmälasit (hajataitto ja likinäkö) :oops:

No onnex ei oo kakkulat huonontunu sentään enää tästä :D

Muistelisin kyllä että EI OLE HYVÄ jos on risuja /lunta yms... siinä heti luodin lennon alkupäässä. Ei hyvä juttu millään luodilla tarkkuuden suhteen.


Joku ilmeisesti Australialainen tutkimus liittyen 7.62mmx51 luodin käyttäytymiseen ammuttaessa 23m kantamalla olevaan esteeseen.
http://www.dtic.mil/dtic/tr/fulltext/u2/a264123.pdf


Katsokaa kuvaa joka löytyy sivulta 17. Kuvassa nr.6 näkyy mitä käy luodin kärjelle, kun on törmätty esteeseen. Luodin kärki menee spiraalimaiseen kierteeseen ihan omaan tahtiinsa mitä ilmeisimmin. Oli kyllä jotenkin vaikeaselkoisesti kirjoitettu tuo tutkimus. Ei ollut oikein kansanomaisesti kirjoitettu ballistiikasta tuossa tutkimuksessa. o_O

Sivu 22 kerrotaan yllä linkitetyn tutkimuksen tuloksesta.

Ilmeisesti luoti ei mennyt enää suoraan, sen jälkeen kun se oli osunut esteeseen 23m etäisyydellä.

Eli sama lyhyemmin: rynkkykaliiperit ovat kaikki "risuherkkiä". Eli sen yhden kuulan risuherkkyydellä ei ole merkitystä, eroa on siinä miten nopeaa ja helppoa on saada tähdätty seuraava laukaus liikkeelle, ja paljonko jaksaa kantaa pateja. Plus sitten tietysti se seinien ym. läpäisy.
 
Vihdoin ollaan asiallisessa keskustelussa kaliberin suhteen.

Kevyempi kaliberi on nopeasti ajateltuna helpompi hallita, joka johtaa nopeampiin perättäisiin tähdättyihin laukauksiin. Myös sarjantulen hallinta on helpompaa.
Luoti on myös nopeampi, joten ennakkoa ei tarvita yhtä paljon ja lentorata suorempi. Tämän voisi myös kuvitella helpottavan ampujan työtä.
Kevyenä kevyttä patruunaa voi kantaa enemmän mukana.

Raskaampi luoti siis tehokkaampi rakenteiden läpäisiä, mitä muuta?

Näin reserviin perustuvan maavoimien joukon luulisi hyötyvän enemmän tuosta ampumisen helppoudesta.
 
Vihdoin ollaan asiallisessa keskustelussa kaliberin suhteen.

Kevyempi kaliberi on nopeasti ajateltuna helpompi hallita, joka johtaa nopeampiin perättäisiin tähdättyihin laukauksiin. Myös sarjantulen hallinta on helpompaa.
Luoti on myös nopeampi, joten ennakkoa ei tarvita yhtä paljon ja lentorata suorempi. Tämän voisi myös kuvitella helpottavan ampujan työtä.
Kevyenä kevyttä patruunaa voi kantaa enemmän mukana.

Raskaampi luoti siis tehokkaampi rakenteiden läpäisiä, mitä muuta?

Näin reserviin perustuvan maavoimien joukon luulisi hyötyvän enemmän tuosta ampumisen helppoudesta.

Yleisesti ottaen 5.56 RK omaa suuremman tulinopeuden mutta toisin kun voisi luulla, sarjatulen hallinta, varsinkin vaistoammunnassa vaatii enemman harjoitusta jotta paastaisiin samoihin tuloksiin 7.62 RKn kanssa. Toki 5.56 kykenee korjaamaan tahtayksen suuntaa sarjan aikana mutta tuolloin on jo puoli lippaallista ulkona koneesta.

5.56 patruuna on kevyempi ja sen tuomat edut ovat varteenotettavia niin mukana kannettavien ammusten kuin huollonkin osalta. 5.56 piippu kuumenee 7.62 nopeammin. Olen aika lailla varma etta 7.62 ase kestaa palveluksessa paremmin ja omaa pidemman kaaren ennen kun se olisi uusittava.

Molemmat ovat hyvia kaliiperaita ja molemmilla ovat etunsa. Mikali RK 62 ei saada nykyaikaisempaa tahtaimistoa kiinnitettya kuten aiemmin on ilmaistu niin olisiko mahdollista saada siihen perustaistelutahtaimen kanssa rinnakkaisesti saadetty aktiivinen tai passiivinen laserosoitin. Kyparaan kiinnitetyn valonvahvistimen kautta tuo jarjestelma nopeuttaisi ja helpottaisi toimintaa kummasti.
 
Mielenkiintoisia ja hyvin perusteltuja kannanottoja ja näkemyksiä. Kaliberista on varmaan keskusteltu aiemminkin tässä ketjussa, mutta tuntuisi kummalta jos aiheeseen ei voisi palata. Kertaus on opintojen äiti ja aina voi tarttua jotain uutta puseroon matkan varrella. Ammus ja sen soveltuvuus tehtävään on mielestäni olennainen tekijä taistelijan "henkivakuutuksessa", jonka hänen käytettävissään oleva varustekokoonpano muodostaa. Ns. loppukäyttäjäpäätä edustavana toive olisi luonnollisesti se, että ko. vakuutus olisi mahdollisimman hyvä. Köyhiähän me olemme eikä kaikkea riitä kaikille, joten perustyökalun merkitys nousee arvoon arvaamattomaan.

Niin, enemmän kevyempiä kuteja vai vähemmän raskaampia? Ovatko olemassaolevat ammustyypit sopivia vai pitäisikö kehittää tai ottaa käyttöön jokin kokonaan eri patruuna? Missä määrin yhteensopivuus muiden toimijoiden kanssa ja logistiset vaatimukset vaikuttavat asiaan? (Kuinka tärkeä asia esim. NATO-yhteensopivuus on?) Erilaisten luoti- ja sirpaleliivien läpäisyominaisuuksilla on myös varmasti nykyisessä ja tulevassa käytössä merkitystä.
 
Mikali RK 62 ei saada nykyaikaisempaa tahtaimistoa kiinnitettya kuten aiemmin on ilmaistu niin olisiko mahdollista saada siihen perustaistelutahtaimen kanssa rinnakkaisesti saadetty aktiivinen tai passiivinen laserosoitin. Kyparaan kiinnitetyn valonvahvistimen kautta tuo jarjestelma nopeuttaisi ja helpottaisi toimintaa kummasti.

Kirjoituksessa mainittu RK 62 -viritys on erittäin toivottu jo nyt. Optinen tähtäin on tosiaan sellainen jota on jo pari vuosikymmentä kovasti kaipaillut (ikä ei tule yksin...) mutta osoitin ajaisi paljolti samaa asiaa ainakin niille matkoille joilta pisteen erottaa. Missäs se laserosoitin ja jesarirulla olivatkaan, pakataan seuraavaan ammuntaan mukaan... ;)
 
Viimeksi muokattu:
Mikali RK 62 ei saada nykyaikaisempaa tahtaimistoa kiinnitettya kuten aiemmin on ilmaistu niin olisiko mahdollista saada siihen perustaistelutahtaimen kanssa rinnakkaisesti saadetty aktiivinen tai passiivinen laserosoitin. Kyparaan kiinnitetyn valonvahvistimen kautta tuo jarjestelma nopeuttaisi ja helpottaisi toimintaa kummasti.

Ajatuksena sinällään ihan hyvä, ja noita laserosoittimia näkeekin aika paljon olevan ,varsinkin jenkeillä, ruuvattuna aseisiin. Oman näkemykseni mukaan ongelmana näin suomalaisittain on se, että tuo laserosoitin/valonvahvistin- yhdistelmä on ihan helvetin paljon kalliimpi kuin joku Aimpoint optisena tähtäimenä, eikä sitä laserosoitinta saa ainakaan yhtään helpommin nykyiseen aseeseen kiinni. Asetta tarvitsisi siis modata joka tapauksessa. Samoin tuo laserosoitin toimii ainoastaan silloin, kun vastapuolella ei ole pimeänäkökykyä. Jos vihulaiselta tätä kykyä löytyy, niin laserosoittimen käyttö tähtäyslaitteena on aika itsetuhoista...
 
Ajatuksena sinällään ihan hyvä, ja noita laserosoittimia näkeekin aika paljon olevan ,varsinkin jenkeillä, ruuvattuna aseisiin. Oman näkemykseni mukaan ongelmana näin suomalaisittain on se, että tuo laserosoitin/valonvahvistin- yhdistelmä on ihan helvetin paljon kalliimpi kuin joku Aimpoint optisena tähtäimenä, eikä sitä laserosoitinta saa ainakaan yhtään helpommin nykyiseen aseeseen kiinni. Asetta tarvitsisi siis modata joka tapauksessa. Samoin tuo laserosoitin toimii ainoastaan silloin, kun vastapuolella ei ole pimeänäkökykyä. Jos vihulaiselta tätä kykyä löytyy, niin laserosoittimen käyttö tähtäyslaitteena on aika itsetuhoista...

Pitkäaikaisempi valaisu voisi tosiaan olla vähän sama kuin taskulampulla vilkuttelu. Aimpoint tms. optinen tähtäin olisi se unelmien täyttymys, samoin valonvahvistimen kiinnitysmahdollisuus. Pöpelikössä pyöriskely VV toisessa ja rynchester toisessa kädessä on enemmän Rambon ja Arnoldin heiniä; meikäläisen siimoilla touhu muistuttaa kohelluskomedioita. Niin, VV:n mukaan ei läheskään aina saa kypärätelinettä tai se on sitten malliltaan jytky johon sellaista ei ole. Koeta siinä sitten olla tosikommando...

Hintahan se näissä kaikissa on se iso paha susi. Olisi edes kiskot niin niihin voisi kiinnittää itse hankitut tähtäimet!
 
Niin, VV:n mukaan ei läheskään aina saa kypärätelinettä tai se on sitten malliltaan jytky johon sellaista ei ole. Koeta siinä sitten olla tosikommando...

VV2000 toimitetaan varustelaukussaan, jossa on myös pääpanta. Se, että harjoituksessa ei aina jaeta tuota settiä täydellisenä on yksi juttu, mutta kaikkiin ne kuitenkin on olemassa.

Hintahan se näissä kaikissa on se iso paha susi. Olisi edes kiskot niin niihin voisi kiinnittää itse hankitut tähtäimet!

Valitettavasti suomalaiseen kiskoon ei mene venäläinen sivujalka. Tässäkin on vähän suunnittelu mennyt vituiksi, kun ei ole voitu apinoida toimivaa ratkaisua ryssiltä, vaan on itse pitänyt väkertää ja lopputulos on heikompi.
 
Ajatuksena sinällään ihan hyvä, ja noita laserosoittimia näkeekin aika paljon olevan ,varsinkin jenkeillä, ruuvattuna aseisiin. Oman näkemykseni mukaan ongelmana näin suomalaisittain on se, että tuo laserosoitin/valonvahvistin- yhdistelmä on ihan helvetin paljon kalliimpi kuin joku Aimpoint optisena tähtäimenä, eikä sitä laserosoitinta saa ainakaan yhtään helpommin nykyiseen aseeseen kiinni. Asetta tarvitsisi siis modata joka tapauksessa. Samoin tuo laserosoitin toimii ainoastaan silloin, kun vastapuolella ei ole pimeänäkökykyä. Jos vihulaiselta tätä kykyä löytyy, niin laserosoittimen käyttö tähtäyslaitteena on aika itsetuhoista...

No tuon laseriosoittimen saa siihen piipun alle eika olisi homma eika mikaan kiinnittaa se pistimen paikaille, kytkimen saa helposti tukkiin kiinni. Laser/valonvahvistin vs Aimpoint/valonvahvistin... kumpikohan noista olisi se kalliimpi paketti?

Sivusta-ammunta asemista... kun vihollinen nakee laaserin niin silloin sita jo ammutaan eika passiivinen laser paljasta asemia sen enempaa kun suuliekkikaan. Itse asiassa homma toimii siten etta mies tahystaa valonvahvistimella, suuntaa aseen vihollisen suuntaisesti, valaisee kohteen ja ampuu...
 
Tässäkin on vähän suunnittelu mennyt vituiksi, kun ei ole voitu apinoida toimivaa ratkaisua ryssiltä, vaan on itse pitänyt väkertää ja lopputulos on heikompi.

Valitettavan tuttu tilanne suomalaisessa sotilaskaluston suunnittelussa: tehdään vaikean kautta esikuvaansa kalliimpi ja huonompi laite (vrt. vaikkapa RK 62, KvKK 62 tai kaikkien kammotuksien äiti, VK-kuljetusajoneuvo).

Toivon hartaasti että tähän ei sorruta uuden rynkyn kohdalla. Pahoin pelkään että painostusta "kotimaiseen tuotantoon" ja "omaan suunnitteluun" saattaa esiintyä ainakin kepun ja persujen taholta. Jos näin käy, tuloksena saadaan kallista paskaa taas kerran.
 
Valitettavan tuttu tilanne suomalaisessa sotilaskaluston suunnittelussa: tehdään vaikean kautta esikuvaansa kalliimpi ja huonompi laite (vrt. vaikkapa RK 62, KvKK 62 tai kaikkien kammotuksien äiti, VK-kuljetusajoneuvo).

Toivon hartaasti että tähän ei sorruta uuden rynkyn kohdalla. Pahoin pelkään että painostusta "kotimaiseen tuotantoon" ja "omaan suunnitteluun" saattaa esiintyä ainakin kepun ja persujen taholta. Jos näin käy, tuloksena saadaan kallista paskaa taas kerran.

Älä Samses huoli. Kun puolustusvoimat pääsevät ensi järkytyksestään, on ase, oli se sitten mikä hyvänsä, maailman paras.
 
Valitettavan tuttu tilanne suomalaisessa sotilaskaluston suunnittelussa: tehdään vaikean kautta esikuvaansa kalliimpi ja huonompi laite (vrt. vaikkapa RK 62, KvKK 62 tai kaikkien kammotuksien äiti, VK-kuljetusajoneuvo).

Toivon hartaasti että tähän ei sorruta uuden rynkyn kohdalla. Pahoin pelkään että painostusta "kotimaiseen tuotantoon" ja "omaan suunnitteluun" saattaa esiintyä ainakin kepun ja persujen taholta. Jos näin käy, tuloksena saadaan kallista paskaa taas kerran.

Kyllä kotimaassa osataankin: AMV, NEMO jne. ovat ilmeisesti maailmanluokan kapistuksia. Kyllä meillä osataan suunnitella ja tehdä, mutta on kokonaan eri asia, kannattaako se rynnäkkökiväärin korvaajan kohdalla etenkään nykytilanteessa. Maailmalla on tarjolla laadukasta tavaraa ja ala on tiukasti kilpailtu.

Olisin itse kalifiksi kalifin paikalle päästessäni taipuvainen valitsemaan parhaimmaksi osoittautuvan konstruktion maailmalta ja neuvottelemaan sen ainakin osittaisesta valmistuksesta kotimaassa (kotimaisen teollisuuden tukemiseksi). Ratkaisu tulisi tehdä kuitenkin aseen meikäläisissä oloissa toimivuuden perusteella eikä liittouma-, hyväveli- tai kauppapolitiikkaperusteella. Paras on riittävän hyvä ja suomalainen sotilas ansaitsee riittävän hyvän aseen perustyökaluksi.

KvKK on kyllä todellinen ergonomian kukkanen ja painajainen käyttää, RK 62 on kyllä ihan toimiva muuten kuin aiemmin mainittujen tähtäinpuutteiden osalta. Onhan se selvästi kalliimpi kuin esikuvansa; olisiko sitten tyyppinsä Mersu, mene ja tiedä. Itselläni ei ole kenttäkokemusta AK-47/kloonien mahdollisesta toiminnallisesta tai suorituskyvyllisestä paremmuudesta suhteessa suomiversioon joten en ota kantaa siihen. Norincolla olen ampunut mutta painaisiko tottumus ja kansallisylpeys morsmaikkuvaa'assa kun se tuntui vähän lelummalta.
 
Laitetaan tänne välillä jäniskevennys lauantai-illan ratoksi ja jopa aiheeseen liittyen:

"Poliittisen tilanteen kehittymisen ja nousevien ikäpolviemme asettamien vaatimusten vuoksi on kotimaisen aseteollisuuden ollut välttämätöntä vastata tarpeeseen korvata nykyinen ja vanhentuva aseistus uudella, nykyaikaisen sodankäynnin edellyttämällä kalustolla. Asepajamme ovat valmistaneet useita prototyyppejä joukkojemme kokeiltaviksi ja arvioitaviksi. Saatujen tulosten perusteella valitaan asetyypit, joiden tuotantoon valjastetaan koko maamme aseteollisuus."

image.jpg

Tunnistatteko aseet? Irrotettavat vaihtolippaat ja alimmaisen konstruktion monipistevaljaat eivät ole kuvassa. Huomatkaa keskimmäisen aseen "hyväksymisleima": Mannerheimin lastensuojeluliiton hihna käyköön vakuudeksi siitä, että aseen kantaja on "Isänmaan asialla".

EDIT: Ase miehen mukaan eli kokoa on skaalattu taistelijoiden kulloiseenkin kokoon sopivaksi.
EDIT2: Väritys ja yksityiskohtien lukumäärä on tarkkaan harkittu, jotta tulevien Isänmaan puolustajien äksiisit eivät aiheuttaisi vääriä tulkintoja siviiliväestössä tai viranomaisissa. Pintakäsittely on tehty Osmocolor-puuvahalla, joka on kuivuttuaan myrkytöntä. Materiaaleina pääasiassa mänty ja koivu. Alimman aseen lipas pyökkiä, "kollimaattoritähtäin" akryylia, mukana pari koivuvaneripalaa ja kustannustehokas ledilamppu. Kaikkien hihnat on tehty kierrätystavarasta. Aseita on käytetty kovissa kenttäolosuhteissa muutamia vuosia eikä niissä ole ollut lainkaan vikoja tai toimintahäiriöitä.
 
Viimeksi muokattu:
No, muistaakseni israelilaiset aikoinaan kopioivat RK-62 tahtaimiston Galiliinsa.

Ote:
Ensimmäinen suomalainen miehistönkuljetuspanssariajoneuvo VK (DI, insmaj Esa
Muikku, PvMatLEsuli-os)
Puolustusvoimissa 1980-luku määritettiin maavoimien kehittämisen vuosikymmeneksi. Tämän
johdosta vuonna 1979 ryhdyttiin valmistelemaan panssaroidun miehistönkuljetusajoneuvon
hankintaa. Puolustusvoimat esitti kehityspyynnön neljälle suomalaiselle teollisuuslaitokselle:
Lokomo Oy:lle, Sisu Oy:lle, Valmet Oy:lle ja Vammaskosken tehtaille. Lokomo Oy ei katsonut
voivansa vastata pyyntöön. Sisu Oy ja Valmet Oy vastasivat rakentamalla konkreettiset panssariajoneuvot:
Valmet 1912-6:n ja Sisu XA-180:n. Vammaskosken tehdas suunnitteli alustavasti
VK2:n, mutta tehtaan suunnittelukapasiteetti ei riittänyt suunnitelmien viemiseksi käytäntöön.
Puolustusvoimat päätyi valitsemaan Sisu Oy:n tarjoaman panssariajoneuvon, joka nykyään
tunnetaan Pasi-nimellä.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähän tämä kätevältä näyttää, mutta onko kenttäkestävyyttä ml. pakkasenkestoa?
On jo olemassa sekä 5.56 että 7,62x39 kalipereille.
Valmistuksestahan on jo tarjottu Sakolle osaa, jos valitaan.


Sitten kaliperin osalta jenkeissä lienee menossa "Caliber Configuration Study' to support two new small-arms programmes, designated CLAWS (Combat Lightweight Automatic Weapon System) and LDAM (Lightweight Dismounted Automatic Machinegun)"
http://www.65grendel.com/forum/showthread.php?7512-New-Army-quot-Caliber-Configuration-Study-quot
 
Back
Top