Uusi tiedustelulaki

Pyysin porukoita lukemaan linkin historiasta ja nykytilanteesta. On helpompaa jatkaa keskustelua, kun käsitteet ovat selvillä. Lyhyesti käsitteistä:

Miksi yhtenäinen lainsäädäntö?

Tiedustelutoiminnan tarkoitus on torjua suomalaisiin kohdistuvia uhkia Suomessa sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ulkomailla. Yhtenäistä tiedustelusäädäntöä Suomessa ei ole. Asianajajaliitto on jo kauan sitten nähnyt tilanteen oikeusvaltioperiaatteen kannalta epätyydyttävänä ja pitänyt tiedustelulainsäädännön säätämistä oikeusvarmuuden puolesta kannatettavana.

Tiedustelussa lähtökohtana ei ole esimerkiksi rikosepäily vaan kansallinen turvallisuus. Yleinen näkemys on, että tiedustelun pitää olla tarpeellista, kohdennettua, perusteltua, valvottua ja riippumattoman lupaharkinnan alaista.

Puolustusvoimien tehtäviin kuuluu tuottaa tilannekuvaa valtionjohdon päätöksenteon tueksi. Sen olisi kyettävä ennakoimaan vakavat turvallisuusuhkat, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan käydä. Vanhan aluevalvontalain nojalla Puolustusvoimilla on oikeus radiotiedusteluun, jolla ei ole ulkoista valvojaa. Nykyisin mielenkiinto on siirtynyt verkkoihin. Sieltä puuttuu vain yksi: Suomi.

Supolle esitetään tiedusteluvaltuuksia, joka toisi sille kyvyn hankkia ennakkotietoa vakavista kansallisista uhista. Näitä ovat terrorismi tai vakoilu.

Sotilastiedustelulainsäädännöllä haetaan pelisääntöjä valtioiden rajat ylittävälle tietoliikennetiedustelulle. Toimijoiksi ehdotetaan Puolustusvoimien tiedustelulaitosta (tiedusteluviranomainen), Suomen Erillisverkkoja (kytkentäviranomainen) ja Helsingin käräjäoikeutta (lupaviranomainen). Operaattoreille tai tiedonsiirtäjille asetettaisiin avustamisvelvollisuus.

Niin kauan kuin lait noudattavat EU-lainsäädäntöä Suomen perustuslakivaliokunnan, ne eivät ole kansalaisille ongelma, eivät operaattoreille ongelma, valitettavasti ehkä eivät myöskään kohteelle enää järkyttävän suuri ongelma. Siinä vaiheessa myös Scheinin on jo varmasti tyytyväinen.

Kun selkeästi olet fiksu mies, niin miksi esität asioita valheellisesti?

Sinä koko ajan väität kritiikin tulevan vain kahdelta mieheltä vaikka lukemalla nuo kommentit näet heti, että jokainen 20.2 lausunnon antanut ulkopuolinen (ei siis hallintovaliokunta tai sisäministeriö) on asiaa kritisoinut hyvin monista lähtökohdista. Jopa oikeuskansleri joka perinteisesti ei kritisoi hallinnon toimia juuri koskaan. Se on hyvin poikkeuksellista.

Nytkin väität edellä lain koskevan vain terrorismia ja vakoilua. Tuo on täyttä fuulaa. Lista on pitkä ja sisältää hyvin tulkinnanvaraisen pykälän. Toki se on parempi kuin ensimmäinen versio jossa oli vain kansallinen turvallisuus joka ei tarkoita oikeastaan mitään.
 
Tässä niitä Twitter-lausuntoja nyt käsitellään.

Valtiosääntötuntija Mikael Hidén pitää tviittivaikuttamista eduskuntaan ”vähän erikoisena” – ei usko menettelystä olevan tavaksi

Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén ei halua ottaa kantaa siihen, onko sosiaalinen media oikea väline puuttua eduskunnan lainsäädäntöprosessiin.

– Ei minusta voi sanoa, onko se oikein vai väärin. Se on vähän erikoista ja en oikein usko, että siitä on tämmöiseksi käyttöön tulevaksi tavaksi, Hidén sanoi perustuslakivaliokunnan kuulemisesta tultuaan.

– Mutta tietysti koko tiedustelulainsäädäntö on ollut niin erikoinen, vaikea laki teknisesti ja se on yhteiskunnallisen merkittävyytensä kannalta aika iso asia, hän pohti.
Perustuslakivaliokunta kuuli aamupäivällä asiantuntijoita siviili- ja sotilastiedustelulaista, jotka palautettiin viime viikolla takaisin valiokuntiin mahdollisten perustuslaillisten ongelmien selvittämistä varten.

– Ei tässä mitään semmoista ole, mikä estäisi lain eteenpäin viemistä, Hidén totesi,

EDUSKUNNAN taipumista tiedustelulakien palauttamiseen valiokuntiin Hidénin asiantuntijakollegojen Juha Lavapuron ja Martin Scheininin tiedustelulaista Twitterissä esittämän kritiitikin vuoksi on ihmetelty ja arvosteltu.

Hiden ei kuitenkaan allekirjoita suoraan tulkintaa eduskunnan altistumisesta ulkoparlamentaariselle vaikuttamiselle.

– Lehdistössä on kaikkea tällaistakin vähän viitattu, mutta ulkoparlamentaarinen kuulostaa aika kovalta. Voi sanoa, että eduskunnan ulkopuolella olevien kannanotot ovat kyllä pikkaisen vaikuttaneet siihen, miten asiasta on ruvettu keskustelemaan täällä. Ehkä minä en itse olisi kovin hanakka käyttämään sanaa ulkoparlamentaarinen.

HIDÉN ei sinänsä näe tiedustelulakien käsittelyyn tullutta ylimääräistä kierrosta turhana.

– Tietysti voi sanoa, kun heräsi sellaisia kysymyksiä aika paljon, että onko tässä kaikki kohdallaan, niin keskustelun selkiinnyttämiseksi on varmaan ollut hyvä, että asia saatetaan perustuslakivaliokuntaan katsottavaksi. Ja perustuslakivaliokunta on arvovaltainen käsittelemään asian ja ottamaan kantaa, lausumaan onko tässä vielä jotain joka vielä ehkä vaatii joidenkin pykäläsanontojen katsomista, Hidén huomautti.

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/va...ttelysta-olevan-tavaksi-6.3.474425.be4d1b3761
 
Kun selkeästi olet fiksu mies, niin miksi esität asioita valheellisesti?

Sinä koko ajan väität kritiikin tulevan vain kahdelta mieheltä vaikka lukemalla nuo kommentit näet heti, että jokainen 20.2 lausunnon antanut ulkopuolinen (ei siis hallintovaliokunta tai sisäministeriö) on asiaa kritisoinut hyvin monista lähtökohdista. Jopa oikeuskansleri joka perinteisesti ei kritisoi hallinnon toimia juuri koskaan. Se on hyvin poikkeuksellista.

Nytkin väität edellä lain koskevan vain terrorismia ja vakoilua. Tuo on täyttä fuulaa. Lista on pitkä ja sisältää hyvin tulkinnanvaraisen pykälän. Toki se on parempi kuin ensimmäinen versio jossa oli vain kansallinen turvallisuus joka ei tarkoita oikeastaan mitään.

Laita nyt vain se linkki.
 
Kiitos.

Pöysti:

Pidän tiedustelutoimivaltuuksien käytöstä päättämisen järjestelyitä hallintovaliokunnan mietinnössä perustuslain mukaisina. Perustuslakivaliokunta on vahvemmin korostanut tuomioistuinten roolia. Hallintovaliokunta on perustellut ratkaisunsa. Osittain perustelut ovat kuitenkin kritiikille alttiita (esimerkiksi yhdenvertaisuusperiaatteesta johdetut rajoitukset ulkomailla tapahtuvan tiedustelun kontrollissa ja oikeusturvajärjestelyissä). Samoin tiedustelukiellot, jotka pakkokeinolaista poiketen yhdistetään nimenomaan oikeudenkäymiskaaren säännöksiin ovat tiedustelun asiayhteydessä hyväksyttäviä. Pidän riittävinä perusteluita sille, että tiedustelukiellon alainen tieto heti ja mahdollisimman automaattisesti hävitetään ja sitä ei missään tarkoituksessa käsitellä. Tiedusteluvalvontavaltuutetun laillisuusvalvonnassa on syytä tehokkaan oikeussuojan vaatimusten turvaamiseksi myös kiinnittää huomiota tätä koskeviin käytäntöihin. Tällöin voidaan antaa myös perustakeet lähdesuojalle sekä toteuttaa se EU:n perusoikeusperuskirjan 47 artiklasta ja EU-tuomioistuimen asiassa C-362/14 Schrems ilmaisema vaatimus tehokkaasta valvonnasta ja tarvittaessa tuomioistuinvalvonnasta mikäli loukkauksen kohteelle ei ilmoiteta loukkauksesta.
 
Ojanen:

Nähdäkseni teknistä laitatarkkailua koskeva hallintovaliokunnan muutosehdotus, joka merkitsisi tiedustelutoimivaltuuden laajennusta, on ongelmaton perustuslain kannalta.

+ huomautus Hallituksen esityksessä HE 202/2017 vp ehdotettuihin lakiehdotuksiin on tullut huomattavan paljon muutoksia eduskuntakäsittelyn aikana -- korjataan.

Salminen löysi todellista huomautettavaa:

-- perustuslain 6 §:n 2 momentti sisältää perustuslain tasolla kattavan syrjintäkiellon. Säännöksen mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää syytä asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. :)

Kysymyksenalaista on, onko syrjintäkielto näin toteutettu perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla.
 
Kiitos.

Pöysti:

Pidän tiedustelutoimivaltuuksien käytöstä päättämisen järjestelyitä hallintovaliokunnan mietinnössä perustuslain mukaisina. Perustuslakivaliokunta on vahvemmin korostanut tuomioistuinten roolia. Hallintovaliokunta on perustellut ratkaisunsa. Osittain perustelut ovat kuitenkin kritiikille alttiita (esimerkiksi yhdenvertaisuusperiaatteesta johdetut rajoitukset ulkomailla tapahtuvan tiedustelun kontrollissa ja oikeusturvajärjestelyissä). Samoin tiedustelukiellot, jotka pakkokeinolaista poiketen yhdistetään nimenomaan oikeudenkäymiskaaren säännöksiin ovat tiedustelun asiayhteydessä hyväksyttäviä. Pidän riittävinä perusteluita sille, että tiedustelukiellon alainen tieto heti ja mahdollisimman automaattisesti hävitetään ja sitä ei missään tarkoituksessa käsitellä. Tiedusteluvalvontavaltuutetun laillisuusvalvonnassa on syytä tehokkaan oikeussuojan vaatimusten turvaamiseksi myös kiinnittää huomiota tätä koskeviin käytäntöihin. Tällöin voidaan antaa myös perustakeet lähdesuojalle sekä toteuttaa se EU:n perusoikeusperuskirjan 47 artiklasta ja EU-tuomioistuimen asiassa C-362/14 Schrems ilmaisema vaatimus tehokkaasta valvonnasta ja tarvittaessa tuomioistuinvalvonnasta mikäli loukkauksen kohteelle ei ilmoiteta loukkauksesta.

Eipä kestä

Pöysti:

EU-tuomioistuin on korostanut myös toimivaltuuksien ja tietojen välttämättömyysvaatimuksen tiukkaa ja siten toimivaltuuksien hyvin suppeaa tulkintaa ilmaisuillaan, joissa korostetaan ehdotonta välttämät-tömyyttä viestintään puuttumisen edellytyksenä. Nähdäkseni perustuslakivaliokunnan vaatimusta ha-kuehdon tai niiden joukon määrittelystä sekä hyväksyttyjen hakuehtojen perusteiden tarkemmasta sääntelystä on tulkittava tämän Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä asetetun kritee-rin valossa. Pitäisin perusoikeuksien kannalta perusteltuna jonkin verran täsmällisempää sääntelyä kuin hallintovaliokunnan mietinnössä esitetään. Kyse on nimenomaan hakuehtojen kohdentamisen yleisistä perusteista ja siitä, että hakuehdot eivät johda tarpeettomaan tiedon kertymiseen ja että hakuehdot rajoitetaan niihin, jotka ovat välttämättömiä kyseisen tiedustelutehtävän suorittamiseen. Kiinnitän huo-miota siihen, että automaattisten haku- ja suodatustoimintojen kehittyessä tietoliikenteestä voidaan yhä osuvammin poimia myös viestin sisältöön liittyvää tai siihen yhdistettävissä olevaa tietoa. Pidän hallintovaliokunnan mietinnössä esitettyä sääntelyä tältä osin vähimmäisvaatimukset juuri ja juuri täyttävänä, mutta tarkempi sääntely olisi perusteltua perusoikeuksien turvaamisen näkökulmasta. Pitäisin tätä huomiota myös hallintovaliokunnan mietinnön osalta yhtenä painavimmista. Perustuslaki-valiokunnan olisikin vakavasti harkittava tältä osin sääntelyn täydentämistä.
 
Nuo ovat ihan kosmetiikkaa. Päätäntätekstit ovat oleellisia.

Pitää oikein miettiä, alkaako olla loppukiri lain vesittämisessä vai vieläkö löytyy joku uusi vaihde.

Olisi varmaan Firenzen professorinkin välillä tehtävä omia töitään. Näin ainakin luulisi.
 
Ojanen:

Nähdäkseni teknistä laitatarkkailua koskeva hallintovaliokunnan muutosehdotus, joka merkitsisi tiedustelutoimivaltuuden laajennusta, on ongelmaton perustuslain kannalta.

+ huomautus Hallituksen esityksessä HE 202/2017 vp ehdotettuihin lakiehdotuksiin on tullut huomattavan paljon muutoksia eduskuntakäsittelyn aikana -- korjataan.

Salminen löysi todellista huomautettavaa:

-- perustuslain 6 §:n 2 momentti sisältää perustuslain tasolla kattavan syrjintäkiellon. Säännöksen mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää syytä asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. :)

Kysymyksenalaista on, onko syrjintäkielto näin toteutettu perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla.

Ojanen:

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa PeVL 35/2018 vp myös edellytetään, että "(j)os hallintovaliokunta pitää välttämättömänä laajentaa hallituksen esittämiä toimivaltuuksia, on asia saatettava uudelleen perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi."
Hallintovaliokunnan mietinnössä ehdotetaan hallituksen esitykseen sisältymättömän poliisilain 5 luvun 23 §:n 2 momentin muuttamista ehdotetun sotilastiedustelulain 30 §:n sanamuotoa vastaavaksi siten, ettei teknisellä laitetarkkailulla saa hankkia tietoa välitettävänä olevan viestin sisällöstä. Hallintovaliokunta viittaa siihen, että mainittua lainkohtaa tulkittu liian rajoittavasti niin, että "viestin sisältö" käsittää myös tekniselle laitteelle tallennetut ja sillä kirjoitettavana olevat viestit. Rajoittava tulkinta on hallintovaliokunnan mukaan merkinnyt viime kädessä sitä, että tällaisiin viesteihin kohdistuva tietokoneohjelman avulla toteutettava tietoverkon ylitse tapahtuva tiedonhankinta ohjautuu toteutettavaksi teknisen kuuntelun toimivaltuutta käyttäen.
Hallintovaliokunnan ehdottama muutos on luonteeltaan toimivaltuuteen kohdistuvan rajauksen kavennus, minkä johdosta se merkitsee tiedustelutoimivaltuuden laajennusta. Koska rajausta ei sisälly hallituksen esityksen lakiehdotukseen, perustuslakivaliokunta ei voinut arvioida sitä lausunnossaan PeVL 35/2018 vp. Näin ollen arvoin muutosehdotusta jäljempänä perustuslain kannalta.
 
Nuo ovat ihan kosmetiikkaa.

Pitää oikein miettiä, alkaako olla loppukiri lain vesittämisessä vai vieläkö löytyy joku uusi vaihde.

Olisi varmaan Firenzen professorinkin välillä tehtävä omia töitään. Näin ainakin luulisi.

Yhden kosmetiikka on toisen perusoikeus.

Jos jatketaan tätä, niin pitäisiköhän meidän siirtyä henkilöviesteihin. Muuten täytetään koko palsta:).
 
Yhden kosmetiikka on toisen perusoikeus.

Jos jatketaan tätä, niin pitäisiköhän meidän siirtyä henkilöviesteihin. Muuten täytetään koko palsta:).

Pidetään tauko ja annetaan muillekin tilaa. Minä siteerasin loppupäätelmiä, koska ne ovat aina se, mikä joko antaa vihreää valoia tai torjuu. Nuo käsittelyosan huomautukset PeV katsonee läpi kun sotelta ehtii.

On Annika Lapintiellä muutamakin paperi, niin että mahtaako tällä vaalikaudella.

lataus.jpg

Ja tuo pomppii siellä jatkuvasti. Meni hissiin eikä ole edes talon työntekijä!

4B0A03058E91CA9291FE0C469AC43B9A.jpg
 
Mainittakoon sellainenkin hauska yksityiskohta, että tilassa jossa on nettireititin voidaan mitata psykofyysisiä reaktiota kuten esimerkiksi sydänlyöntien tiheyttä ja verenpainetta henkilöiltä jotka ovat kyseisessä tilassa ja arvioida kyseisten henkilöiden mielentilaa.

Että tällaista. Nämä ovat sitten vielä pientä hc-sovelluksiin verrattuna. Ja sitten tulevat omassa kategoriassaan NSA, CIA, GCHQ, FSB ja co.

Ihmetelkää miksi minua hieman nämä luvat närästävät.
 
Minua närästää myös aseteknologia. Silti tiedämme, että meilläkin on niitä, koska maanpuolustus.

Mutta kyberrintamalla pitäisi siis jättää tontti yksin muiden vallalle?

Älkää unta nähkö.
 
Mainittakoon sellainenkin hauska yksityiskohta, että tilassa jossa on nettireititin voidaan mitata psykofyysisiä reaktiota kuten esimerkiksi sydänlyöntien tiheyttä ja verenpainetta henkilöiltä jotka ovat kyseisessä tilassa ja arvioida kyseisten henkilöiden mielentilaa.

Että tällaista. Nämä ovat sitten vielä pientä hc-sovelluksiin verrattuna. Ja sitten tulevat omassa kategoriassaan NSA, CIA, GCHQ, FSB ja co.

Ihmetelkää miksi minua hieman nämä luvat närästävät.

Minulla ei ainakaan tällä koulutuksella ole mitään kykyä arvioida minkälainen Pandorran lipas tällä tiedustelulainsäädännöllä aukaistaan. Tuskin on kansanedustajillakaan. Tai muuthan sen lippaan ovat avanneet ja nyt tahtovat suomalaisetkin mukaan. Tiedämme että esineiden internet on tulossa ja eri sensorit keräävät järkyttävän määrän raakadataa jonka voi antaa tekoälyn analysoitavaksi. Lakiesityksessä puhutaan viattomasti jostain "tietoliikennevirtojen tilastollisesta analysoinnista" ja jotenkin vain perustelematta todetaan että "tilastollisen analyysin tulos ei sisältäisi viestintäsalaisuuden piiriin kuuluvaa tietoa". Ja tämän analyysin perusteella voi sitten pyytää tuomioistuimelta lisävaltuuksia.

Kerran kokeilin töissä probabilisia algoritmeja aineiston analyysissä. En ole mikään aiheen asiantuntija mutta sen tajusin että siinä siis tieto aiheesta ja syvällinen analyysi korvattiin raa´alla laskentateholla. Se on kuulemma edistystä.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top