Poliisi selvittää: Anonyymi tekijä haluaa kostaa tiedustelulakien puolesta äänestäneille yrittämällä julkaista kansanedustajien veriryhmiä, kotiosoitteita ja lasten nimiä
KESKUSRIKOSPOLIISI SELVITTÄÄ verkkoon viime viikolla avattua sivua, jossa luvataan rahaa tiedustelulainsäädäntöä kannattaneiden kansanedustajien yksityisistä tiedoista.
Eduskunta hyväksyi sotilas- ja siviilitiedustelulait yksimielisesti viime viikon
maanantaina. Kun niistä aiemmin äänestettiin, siviilitiedustelulakien ehdotettua sisältöä kannatti 168 kansanedustajaa ja sotilastiedustelulain 167 edustajaa.
Sivun osoitetta ryhdyttiin jakamaan noin tunti sen jälkeen, kun verkkotunnus oli rekisteröity.
KANSAINVÄLISELLE keskustelusivustolle kirjoitetussa esittelytekstissä kerrotaan, että verkkotunnus on rekisteröity vuoteen 2024 asti ja että sivulle on tarkoitus kerätä tarkkoja henkilötietoja tiedustelulakia ”ajaneista” ihmisistä. Kirjoittaja listaa tiedoiksi kotiosoitteet, henkilötunnukset, veriryhmät ja lasten tiedot.
Sivulla, jonka osoitetta HS ei julkaise, lukee seuraavasti:
Tämän sivun tarkoitus on kerätä ja levittää mahdollisimman paljon tietoa tiedustelulakia ajaneista pettureista.
Sivuston perustaja lupaa vihjeistä myös rahaa ja kertoo budjettinsa, joka on useita tuhansia euroja.
Suojelupoliisin viestinnästä todettiin HS:lle, että Supossa sivusta ollaan tietoisia. Sen enempää asiasta ei haluttu ainakaan toistaiseksi lausua.
Keskusrikospoliisista puolestaan kerrottiin, että sivustoa ja sen muodostamaa uhkaa selvitetään.
”Kyseessä voisi olla yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen”, sanoo keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntayksikön päällikkö
Timo Piiroinen.
”On liian aikaista käynnistää esitutkintaa, mutta sivu kiinnostaa meitä ja selvitämme asiaa.”
SUOMESSA EI ole juurikaan ollut varsinaisia tietovuotosivustoja, tietovuotoja kylläkin. Useimmiten ne ovat olleet suomalaisten sivustojen ja käyttäjien koneellisesti murrettuja käyttäjätunnuksia ja salasanoja ja vain harvoin poliittisesti kohdennettuja.
Kansalaisten sähköisten oikeuksien ajamiseen keskittyneen kansalaisjärjestö Electronic Frontier Finlandin (Effi) varapuheenjohtaja
Elias Aarnio ei pidä sivua vuotosivustona.
Effin tavoitteena on puolustaa kansalaisten oikeuksia verkossa ja muissa tietotekniikkaan liittyvissä kysymyksissä. Effin edustajat ovat olleet eduskunnan valiokuntien kuultavana esimerkiksi tietosuojalakiin liittyen ja antaneet lausuntoja myös tiedustelulainsäädännöstä.
”Vuotosivuston käsitteeseen kuuluu määritelmällisesti se, että on olemassa jotain valmista yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa, jonka julkistamisesta julkaisija olettaa koituvan yhteiskunnallista hyötyä tai oikeuden toteutumista. Se, miten kansanedustajat äänestivät, on jo tiedossa. Tiedon keräämisen motivaatio vaikuttaisi olevan kosto”, Aarnio sanoo.
”Tulee mieleen ensimmäisessä Ruisrockissa hillunut, rauhanmerkkiä näyttänyt päihtynyt, joka kovisteli vastaantulijoita sanoen ’se on peace tai tulee turpaan’.”
TIETOJA KERÄÄVÄLLÄ sivulla on linkki, jonka kautta perustajaan voi ottaa yhteyttä viestisovellus Telegramin kautta. HS otti sivulla kerrottuun tiliin yhteyttä.
Telegram-tili on anonyymi, ja verkkosivun rekisteröintitiedotkin salattu. HS ei saanut ylläpitäjän henkilöyttä selville, joten hänen kertomansa asiat kerrotaan ilman hänen henkilöyttään.
Niiden julkaisu on perusteltua tiedustelulainsäädännön ajankohtaisuuden ja kansanedustajiin mahdollisesti kohdistuvan haitan vuoksi.
YLLÄPITÄJÄ KERTOI HS:lle haluavansa ”demonstroida”, millaista haittaa yksityinen tieto voi aiheuttaa. Hän viittasi Saksassa vuodenvaihteessa julkaistuihin useiden poliitikkojen hakkeroituihin tietoihin, joita julkaistiin nimettömänä Twitterissä. Hän kertoi haluavansa tehdä Suomessa jotain vastaavaa.
Saksan tietovuoto käsitti satojen saksalaispoliitikkojen puhelinnumeroita, luottokorttitietoja ja henkilökohtaisia dokumentteja.
Tuolloin tekijäksi paljastui 20-vuotias opiskelijamies.
Effin Elias Aarnio huomauttaa, että Suomessa tiedonkeruusivusto on poikkeuksellinen. Aiemmin meillä on käytetty lähinnä julkisista lähteistä saatuja ikäviä tietoja ja esitetty niitä halventavasti.
Tällainen tapaus on ollut esimerkiksi ministeri
Petteri Orpon (kok) aviopuolisoon tämän työtehtävien takia kohdistetut toistuvat lokakampanjat ja uhkaukset. Myös turvapaikanhakijoita vastustavien mielenosoittajien kanssa työnsä vuoksi tekemisiin joutuneet poliisit ovat kohdanneet vastaavaa.
Kun HS kysyi ylläpitäjältä, miten yksityisten tietojen julkaiseminen vaikuttaisi jo hyväksyttyihin lakeihin, ylläpitäjä totesi toivovansa, että hänen tekonsa muistuttaisi kansanedustajia yksityisyyden tärkeydestä.
Nyt sivun perustaja kuitenkin itse uhmaa kansanedustajien yksityisyyttä.
Sivulla ei ollut torstaihin mennessä julkaistu mitään tietoa eikä HS ole voinut varmistua siitä, että ylläpitäjä aikoisi toteuttaa suunnitelmansa.
MIKÄLI ylläpitäjä ryhtyisi tietoa julkaisemaan, sivu voisi lain silmissä muodostaa henkilörekisterin. Sellaisen ylläpitämisestä säädetään EU:n tietosuoja-asetuksessa, joka tunnetaan myös nimellä Gdpr.
Henkilörekisteri on henkilötietoja sisältävä tietojoukko, joka on tietojenkäsittelyn avulla järjestetty sellaiseen muotoon, että henkilöä koskevat tiedot eli henkilötiedot voidaan löytää helposti.
Henkilötiedot ovat luonnollista henkilöä kuvaavia merkintöjä, joista henkilö tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvat ovat tunnistettavissa.
Henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan henkilön suostumus tai muu lakiin perustuva syy. Arkaluontoisten henkilötietojen käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä.
Henkilön asemaa, tehtäviä ja niiden hoitoa julkisyhteisössä, elinkeinoelämässä tai vaikka järjestötoiminnassa käsitteleviä tietoja saa käsitellä, jos se on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi.
Tämä edellyttää, että käsittelyn tavoite on yleisen edun mukainen ja että käsittely on oikeassa suhteessa sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden.
”Henkilötietojen käsittelylle täytyy olla jokin lakiperuste. Se voi olla suostumus, mutta se voi perustua myös laissa määriteltyyn tehtävään tai oikeutettuun etuun”, sanoo Effin Elias Aarnio.
”Olennaista tässä on se, että minkäänlaista laillista perustetta on hyvin vaikea keksiä. Minusta tässä rikottaisiin lakia vaikka tietoja ei edes julkaistaisi. Laiton henkilörekisteri on laiton itsessään.”
