Uusi tiedustelulaki

Lepukki

Majuri
En ole lukenut tarkemmin mitä voimaantulosta säädettiin, mutta ilmeisesti lait astuvat voimaan heti kun toimitusministeriö on valinnut tiedusteluvalvontavaltuutetun. Tämä taas on seuraava mielenkiintoinen askel, sillä valtuutetunhan pitäisi jatkossa päästä milloin tahansa mihin tahansa tiedusteluoperaation tietoihin käsiksi. Pitäisi kiinnostaa siis meitäkin.

Perustuslakivaliokunta taas on jo oman valintansa tehnyt, mutta eduskuntahan (tai toimitusministeriö) nimityksen vissiin virallisesti tekee. Voikohan vielä muuttua? Ja kuka tämä Kimmo Hakonen tarkemmin on jota perustuslakivaliokunta suosittelee - osaako joku foorumilainen kertoa? Apulaisoikeuskanseri ainakin, mutta entä historia ja sidonnaisuudet? Oikeuskansleri näyttää siis puoltaneen kakkosmiehensä nimityksen puolesta, mutta ei se toki tarkoita, etteikö olisi hyvä valinta.

"Tiedustelulait nopeasti käyttöön: oikeuskansleri antoi luvan tiedusteluvalvontavaltuutetun nimittämiseen toimitusministeristössä"

"Suomen uuden salaisen tiedustelutoiminnan oikeudellinen valvoja on todennäköisesti Oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö Kimmo Hakonen. Perustuslakivaliokunta lausui mielipiteenään valtioneuvostolle viime viikolla, että hänet nimitetään tiedusteluvalvontavaltuutetun virkaan.
1552414863688.png
Kimmo Hakonen (KUVA: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva)"

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006032042.html
 

Osasto 31

Kapteeni
Oikeuskanslerinvirastosta löytyy vähän CV:tä: https://www.okv.fi/fi/oikeuskansleri/oikeuskansleri_yleista/apulaisoikeuskanslerin-sijainen-kimmo-hakonen/

Apulaisoikeuskanslerin sijainen Kimmo Hakonen
Syntynyt Jyväskylässä 1961.

OTK (Lapin korkeakoulu) 1984.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen 2014–2017 ja 2018–

Apulaisoikeuskansleri 2017.

Oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö vuodesta 2011.

Aikaisemmin toiminut muun muassa:
Oikeuskanslerinviraston valtioneuvostoasiain osaston neuvottelevana virkamiehenä 2010–2011.
Sisäasiainministeriön lainsäädäntöjohtajana 2008–2010.
Sisäasiainministeriön poliisiosaston lainsäädäntöneuvoksena ja poliisijohtajana 2001–2008.
Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston vankeinhoitojohtajana 1999–2001.
Sisäasiainministeriön poliisiosaston projektipäällikkönä (yksityistä turvallisuusalaa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistushanke) 1998–1999.
Keskusrikospoliisin rikostarkastajana ja rikosylitarkastajana 1994–1998.
Poliisiopiston rikosoikeuden yliopettajana 1988–1994.
Helsingin poliisilaitoksen rikostarkastajana 1990–1991.
Sisä-Suomen Sotilasläänin ja pääesikunnan sotilaslakimiehenä 1987–1988.
Lapin korkeakoulun julkisen talouden assistenttina, rikosoikeuden assistenttina, rikosoikeuden amanuenssina sekä rikos- ja prosessioikeuden yliassistenttina 1984–1987.

Toiminut muun muassa seuraavissa lautakunnissa, toimikunnissa ja valtuuskunnissa:
vartioimisliikelautakunnan sihteeri 1989–1995,
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen/Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston/Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnan oikeustieteellistä asiantuntemusta edustavan jäsenen varajäsen 2006–2010,
esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan varapuheenjohtaja 2007–2009 sekä
Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsen 2012–.
Puheenjohtajana, jäsenenä tai sihteerinä useissa työryhmissä.
 

inscout

Kenraali
En ole lukenut tarkemmin mitä voimaantulosta säädettiin, mutta ilmeisesti lait astuvat voimaan heti kun toimitusministeriö on valinnut tiedusteluvalvontavaltuutetun. Tämä taas on seuraava mielenkiintoinen askel, sillä valtuutetunhan pitäisi jatkossa päästä milloin tahansa mihin tahansa tiedusteluoperaation tietoihin käsiksi. Pitäisi kiinnostaa siis meitäkin.

Perustuslakivaliokunta taas on jo oman valintansa tehnyt, mutta eduskuntahan (tai toimitusministeriö) nimityksen vissiin virallisesti tekee. Voikohan vielä muuttua? Ja kuka tämä Kimmo Hakonen tarkemmin on jota perustuslakivaliokunta suosittelee - osaako joku foorumilainen kertoa? Apulaisoikeuskanseri ainakin, mutta entä historia ja sidonnaisuudet? Oikeuskansleri näyttää siis puoltaneen kakkosmiehensä nimityksen puolesta, mutta ei se toki tarkoita, etteikö olisi hyvä valinta.

"Tiedustelulait nopeasti käyttöön: oikeuskansleri antoi luvan tiedusteluvalvontavaltuutetun nimittämiseen toimitusministeristössä"

"Suomen uuden salaisen tiedustelutoiminnan oikeudellinen valvoja on todennäköisesti Oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö Kimmo Hakonen. Perustuslakivaliokunta lausui mielipiteenään valtioneuvostolle viime viikolla, että hänet nimitetään tiedusteluvalvontavaltuutetun virkaan.
View attachment 28351
Kimmo Hakonen (KUVA: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva)"

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006032042.html
Tästä olikin hieman puhetta jo aiemmin.

Valinta on tosiaan tärkeä, koska valvonnan teho perustuu täysin käytössä oleviin resursseihin ja toisaalta valvojan luonteeseen.

Resursseista ei ole vielä tietoa mikä on kummallista. Mielestäni laki ei voi tulla voimaan ennen kuin valtuutetun toimisto on kokonaisuudessaan tai ainakin merkittävissä määrin toiminnassa. Muuten kierretään valvonta kokonaan. Avoin kysymys on myös se, miten näitä asioita käsittelevien tuomarien koulutus on hoidettu. Ja miten käytännössä supon ja PV:n sisällä toteutuu laissa mainittu lause "lakiin perehtynyt virkamies". Käytännössä jos mentäisiin lain kirjaimen ja hengen mukaan lakeja ei voisi käyttää ennen noiden edellytysten täyttymistä. Näin tuskin toimitaan vaan lienee todennäköistä, että hakemuksia alkaa satamaan oikeudelle välittömästi.

Tuota herraa tuskin moni tuntee. Toivotaan että on mies paikallaan. Turhan vahva tausta hänellä kyllä on Polhan ja sisäministeriön miehenä mutta saa nähdä. Sen tietää, että jos seuraavan vuoden aikana herrasta ei kuulu mitään julkisuudessa, niin kyseessä on näennäisvalvoja.
 

Lepukki

Majuri
Tästä olikin hieman puhetta jo aiemmin.

Valinta on tosiaan tärkeä, koska valvonnan teho perustuu täysin käytössä oleviin resursseihin ja toisaalta valvojan luonteeseen.

Resursseista ei ole vielä tietoa mikä on kummallista. Mielestäni laki ei voi tulla voimaan ennen kuin valtuutetun toimisto on kokonaisuudessaan tai ainakin merkittävissä määrin toiminnassa. Muuten kierretään valvonta kokonaan. Avoin kysymys on myös se, miten näitä asioita käsittelevien tuomarien koulutus on hoidettu. Ja miten käytännössä supon ja PV:n sisällä toteutuu laissa mainittu lause "lakiin perehtynyt virkamies". Käytännössä jos mentäisiin lain kirjaimen ja hengen mukaan lakeja ei voisi käyttää ennen noiden edellytysten täyttymistä. Näin tuskin toimitaan vaan lienee todennäköistä, että hakemuksia alkaa satamaan oikeudelle välittömästi.

Tuota herraa tuskin moni tuntee. Toivotaan että on mies paikallaan. Turhan vahva tausta hänellä kyllä on Polhan ja sisäministeriön miehenä mutta saa nähdä. Sen tietää, että jos seuraavan vuoden aikana herrasta ei kuulu mitään julkisuudessa, niin kyseessä on näennäisvalvoja.
Eiköhän tässä olla juuri parhaillaan luomassa niitä pelisääntöjä ja resursseja hoitaa tuo homma. Niin luulisi ainakin. Tuskin tuohon on mitään koulutusta antaa kun on valtakunnassa uudesta tehtävästä kyse.

Yhtä lailla on tiedustelupuoli nyt uuden äärellä ja uusia käytäntöjä ja tiedustelutapoja lähdetään kokeilemaan. Ei sielläkään mitään uusia valmiita yksiköitä ole pommittamassa valtuutettua tiedustelupyynnöillään.

Miksi meidän pitäisi kuulla tuosta herrasta parin vuoden sisään? Itse olen tulkinnut virkamiesten somepurkaukset aina sillä, että jotain on mennyt niin pahasti pieleen, ettei muita tapoja tulla kuulluksi ole enää ollut. Tai sitten kerätään irtopisteitä kansalta. Niin tai näin, itse ainakin toivon, että tuosta asemasta ei kuulla mitään ihmeellistä. Toki jokin julkisuuden juttu vaikka vuoden päästä siitä miten toiminta on käynnistynyt toisi läpinäkyvyyttä.
 

inscout

Kenraali
Eiköhän tässä olla juuri parhaillaan luomassa niitä pelisääntöjä ja resursseja hoitaa tuo homma. Niin luulisi ainakin. Tuskin tuohon on mitään koulutusta antaa kun on valtakunnassa uudesta tehtävästä kyse.

Yhtä lailla on tiedustelupuoli nyt uuden äärellä ja uusia käytäntöjä ja tiedustelutapoja lähdetään kokeilemaan. Ei sielläkään mitään uusia valmiita yksiköitä ole pommittamassa valtuutettua tiedustelupyynnöillään.

Miksi meidän pitäisi kuulla tuosta herrasta parin vuoden sisään? Itse olen tulkinnut virkamiesten somepurkaukset aina sillä, että jotain on mennyt niin pahasti pieleen, ettei muita tapoja tulla kuulluksi ole enää ollut. Tai sitten kerätään irtopisteitä kansalta. Niin tai näin, itse ainakin toivon, että tuosta asemasta ei kuulla mitään ihmeellistä. Toki jokin julkisuuden juttu vaikka vuoden päästä siitä miten toiminta on käynnistynyt toisi läpinäkyvyyttä.
Toki ollaan luomassa. Mutta kysymys oli, voidaanko lakia käyttää jos valvonta ei ole olemassa lain edellyttämällä tavalla kuten nyt on tilanne?

Ei tarvitse hetkeäkään epäillä, etteikö noita hakemuksia ala tulemaan heti kuin mahdollista. Kyllä niitä on rustattu jo pitkä lista valmiiksi. Meillehän on koko ajan kerrottu vihollisten toiminnan aktiivisuudesta. Joten kyllä kai niitä kohteita on jo tiedossa paljon. Noissa taloissa näihin lakeihin on valmistauduttu ja 2 vuotta. Ja hakemukset menevät käräjille. Ollaanko siellä resurssoitu asia vaaditulla tavalla? Lyön mitä vain vetoa että ei ole.

Miksi pitäisi kuulla? Siksi, että julkisuus on ainoa tehokas keino jolla valvonta voi vaikuttaa asioihin. Tämä näkyy hyvin mm. näissä vanhustenhoidon jutuissa. Valvova viranomainen on tiennyt näistä ongelmista jo pitkään, mutta vasta kun ongelmat tulivat julkisuuteen, niille alettiin tekemään jotain. Sama koski mm. epri:ä, jonka ongelmat eivät ikinä olisi tulleet edes esiin, ellei julkisuus olisi niihin puuttunut. Listaa voi jatkaa vaikka kuinka. Ja onhan julkinen keskustelu merkitty osaksi laillisuusvalvontaa ihan PV:n esityksessäkin.

Nämä asiat ovat sen verran merkittäviä että ne eivät saa jäädä vain parin virkamiehen keskinäiseksi kahvitteluksi kuten suomessa viranomaisten sisäinen lainvalvonta usein jää. Ja juuri siitä syystä että nyt haetaan suuntaviivoja ja käytäntöjä on tärkeää, että niistä kerrotaan myös hallinto-orjille eikä asia jää pelkästään sen varaan, mitä supo asiasta päättää.
 

Lepukki

Majuri
Toki ollaan luomassa. Mutta kysymys oli, voidaanko lakia käyttää jos valvonta ei ole olemassa lain edellyttämällä tavalla kuten nyt on tilanne?

Ei tarvitse hetkeäkään epäillä, etteikö noita hakemuksia ala tulemaan heti kuin mahdollista. Kyllä niitä on rustattu jo pitkä lista valmiiksi. Meillehän on koko ajan kerrottu vihollisten toiminnan aktiivisuudesta. Joten kyllä kai niitä kohteita on jo tiedossa paljon. Noissa taloissa näihin lakeihin on valmistauduttu ja 2 vuotta. Ja hakemukset menevät käräjille. Ollaanko siellä resurssoitu asia vaaditulla tavalla? Lyön mitä vain vetoa että ei ole.
Näinköhän? Voi tietysti olla, että kohteita on valmiina vaikka kuinka, mutta tuskin sielläkään organisaatiot ovat valmiina sitä tiedustelua toteuttamaan.

Miksi pitäisi kuulla? Siksi, että julkisuus on ainoa tehokas keino jolla valvonta voi vaikuttaa asioihin. Tämä näkyy hyvin mm. näissä vanhustenhoidon jutuissa. Valvova viranomainen on tiennyt näistä ongelmista jo pitkään, mutta vasta kun ongelmat tulivat julkisuuteen, niille alettiin tekemään jotain. Sama koski mm. epri:ä, jonka ongelmat eivät ikinä olisi tulleet edes esiin, ellei julkisuus olisi niihin puuttunut. Listaa voi jatkaa vaikka kuinka. Ja onhan julkinen keskustelu merkitty osaksi laillisuusvalvontaa ihan PV:n esityksessäkin.

Nämä asiat ovat sen verran merkittäviä että ne eivät saa jäädä vain parin virkamiehen keskinäiseksi kahvitteluksi kuten suomessa viranomaisten sisäinen lainvalvonta usein jää. Ja juuri siitä syystä että nyt haetaan suuntaviivoja ja käytäntöjä on tärkeää, että niistä kerrotaan myös hallinto-orjille eikä asia jää pelkästään sen varaan, mitä supo asiasta päättää.
Puhut nyt samasta asiasta, mutta kovin pessimistisesti. Puhut valvonnasta siihen malliin, että se jo lähtökohtaisesti tulee epäonnistumaan tehtävässään ja, että VAIN tuomalla asiat julki ne voivat korjaantua. Miten kaikki se muu viranomaistoiminta, josta EI OLE tullut julkisuuteen kummempaa ilmi? Kyllä niitä muitakin vaikuttamiskeinoja tulisi olla, kuin tuoda asiat julkisuuteen ja varmasti onkin.

Minulle taas lähtökohta on, että valvonta sujuu suhteellisen asiallisesti ja kun se pettää, niin vain silloin tulee tietysti tarve tuoda asiat julki. Siitähän nuo jo mainitsemasi esimerkitkin kertovat. Siksi toivon, että tässäkään tapauksessa ei olisi minkään tahon tarpeen kääntyä julkisuuden puoleen.
 

Heinrich

Kersantti
Vähän on minua tökkinyt tämä sinnikäs uutisointi, että tiedustelulaisäädäntö olisi Supon ja PV:n hanke.

Pöh. Sille oli koko ajan laaja parlamentaarinen tuki. Tiedustelulakejahan on valmisteltu jo vuodesta 2013, jolloin Valtion turvallisuuskomintea ilmaisi huolensa, että jotain tarttis tehrä, kun me ei ymmärretä tästä internetistä mitään. Muistanette vielä, miten 2013 FRA kertoi ihan hyvää hyvyyttään meille idiooteille suomalaisille, että by the way; teidän ulkoministeriönne ja EU:n välinen tietoliikenne on ollut jo useita vuosia laajan verkkovakoilun kohteena.

Ja tämän suunnattoman epäilyttävän kansalaisyhteiskuntaa uhkaavan Turvallisuuskomitean jäseninä ovat kaikki ministeriöiden kansliapäälliköt (kirjavalla puoluetaustalla, mm. Sisäministeriön kansliapäällikkönä oli teeveestä tuttu Päivi Nerg, kd.) PV:stä Pääesikunnan edustaja, tullin pääjohtaja, pelastusylijohtaja, poliisiylijohtaja ja huoltovarmuuskeskuksen johtaja. Kai siellä oli joku yhdenvertaisuusvaltuutettukin kahvia juomassa.
 

inscout

Kenraali
Näinköhän? Voi tietysti olla, että kohteita on valmiina vaikka kuinka, mutta tuskin sielläkään organisaatiot ovat valmiina sitä tiedustelua toteuttamaan.



Puhut nyt samasta asiasta, mutta kovin pessimistisesti. Puhut valvonnasta siihen malliin, että se jo lähtökohtaisesti tulee epäonnistumaan tehtävässään ja, että VAIN tuomalla asiat julki ne voivat korjaantua. Miten kaikki se muu viranomaistoiminta, josta EI OLE tullut julkisuuteen kummempaa ilmi? Kyllä niitä muitakin vaikuttamiskeinoja tulisi olla, kuin tuoda asiat julkisuuteen ja varmasti onkin.

Minulle taas lähtökohta on, että valvonta sujuu suhteellisen asiallisesti ja kun se pettää, niin vain silloin tulee tietysti tarve tuoda asiat julki. Siitähän nuo jo mainitsemasi esimerkitkin kertovat. Siksi toivon, että tässäkään tapauksessa ei olisi minkään tahon tarpeen kääntyä julkisuuden puoleen.
Ehkä olen pessimisti. Mutta mielestäni sille on perusteita kun katsoo esimerkiksi poliisin, niin rivimiesten kuin johdonkin saldoa viime vuosien ajalta. Ei ole ollut ihan priimaa toimintaa. Muista viranomaisista puhumattakaan. Ei tuo televalvontalupien käsittelykään ole ihan putkeen mennyt kuten on todettu.

Henkilökohtaisesti uskon julkisuuden voimaan näissä asioissa. Ei mikään organisaatio mielellään toimiaan ja tapojaan muuta eikä ainakaan sisäisesti. Se on inhimillistä. Lisäksi tässä puhutaan salaisista menetelmistä, joiden kulusta ja toiminnasta tavan kansalainen ei koskaan saa tietää mitään. Silloin on pakko valvonnan toimia eikä sitä voi jättää vain viranomaisten sisäiseksi keskusteluksi. Varsinkin koska sen valvonnan olennaisin merkitys on pitää huolta siitä, että viranomaiset eivät ala väärinkäyttämään näitä valtuuksia. Silloin julkisuus ei ole pelkästään hyvästä vaan sen on oltava olennainen osa systeemiä. Muuten tuo homma kusee 100% varmuudella ja pahasti. Esimerkkejä on pilvin pimein historiasta ja ihan nykypäivästä muissa maissa.
 

Heinrich

Kersantti
Miksi pitäisi kuulla? Siksi, että julkisuus on ainoa tehokas keino jolla valvonta voi vaikuttaa asioihin..
..
..Lisäksi tässä puhutaan salaisista menetelmistä, joiden kulusta ja toiminnasta tavan kansalainen ei koskaan saa tietää mitään.
..
Henkilökohtaisesti uskon julkisuuden voimaan näissä asioissa.
Miten? Menee papukaijatouhuksi, mutta kun eduskunta ja Suomen oikeuslaitos ovat katsoneet riittäväksi nyt laissa määritellyn valvonnan, niin miten mielestäsi tämä julkisuus eli mitä ilmeisemmin HS/YLE/Ilta-Sanomat/Iltalehti -media voisi valvontamahdollisuuttaan soveltaa, noin niinkuin käytännössä? Lööpeillä? Millä kompetenssilla media jatkossa määrittelee mitä tiedustelusta tuodaan julkiseksi julkisuuteen, julkisen valvonnan kaapuun käärittynä? Että lukijoita kiinnostaa lukea tai toimitusta kiinnostaa levitellä tietoa, joka ei ole julkista? Vrt. ei Tasavallan Presidentin Kanslian asioita, kuten ulkopolitiikan hoitoa taustalla kulisseissa, huudella lähtökohtaisesti julkisuudessa, vaikka kuinka voisi olla lööpin aihetta. No, Lauri Nurmi yritti.

Ymmärrän toki pointtisi ja lähtökohtasi miten mediajulkisuus on se ns. neljäs valtiomahti ja toisinaan erittäin tärkeä sellainen, mutta toisaalta voidaan kysyä, että miksi tavan kansalaisen sitten lähtökohtaisesti pitäisi tietää mitään asiasta, josta se ei ymmärrä mitään? Väärinkäytökset on asia erikseen, mutta Pietiläinen & co. motto salaisuuden paljastaminen on tutkivan journalismin lähtökohta sisältää myös sellaisen pienen ristiriidan, että kuka arvioi tai kenen moraalilla arvioidaan salaisuuksien paljastaminen silloin kun kyseessä on "salainen"-leimalla varustettujen tietojen, valtakunnan olemassaololle elintärkeiden kohteiden sijainti tai Suomen sotilastiedustelun toiminta?

Esimerkiksi Hesarin juttu Tikkakosken viestikoekeskuksesta oli osoitus tällaisesta arvostelukyvyn puutteessa tehdystä punaisella leimattujen papereiden levittelystä, jossa salaisen aineiston esittelyä julkisuudessa perusteltiin perustelulla kansalla on oikeus tietää. Ei ole, kaikkea.
 
Viimeksi muokattu:

Heinrich

Kersantti
OT tuosta julkisuudesta ja väärinkäytöksistä kertomisesta. Itseäni on häirinnyt tapa, jolla kieltämättä tärkeitä yhteiskunnallisia epäkohtia on tullut julkiseen keskusteluun mediakohun ja nimenomaan Ylen löpseedeleitten kautta. Esim. #metoohon liittyen:
https://yle.fi/uutiset/3-10051511
https://yle.fi/uutiset/3-10115456
https://yle.fi/uutiset/3-10383634

Yle on ottanut tässä samaan aikaan sekä vastuuta että valtaa esitutkinnan tekoon, syyttäjänä toimimiseen ja tuomarina tuomitsemiseen. Tuomioksi tuli median julkistama julkinen häpeä, jonka kesto on epämääräinen; sejase mies ja se nainen on mulkku. Eikö olisi ollut oikeusvaltion periaatteiden mukaista ja kaikkien oikeusturvan mukaista, että nämä tällaiset olisivat edenneet poliisin ja oikeuslaitoksen kautta julkisuuteen?
 

inscout

Kenraali
Miten? Menee papukaijatouhuksi, mutta kun eduskunta ja Suomen oikeuslaitos ovat katsoneet riittäväksi nyt laissa määritellyn valvonnan, niin miten mielestäsi tämä julkisuus eli mitä ilmeisemmin HS/YLE/Ilta-Sanomat/Iltalehti -media voisi valvontamahdollisuuttaan soveltaa, noin niinkuin käytännössä? Lööpeillä? Millä kompetenssilla media jatkossa määrittelee mitä tiedustelusta tuodaan julkiseksi julkisuuteen, julkisen valvonnan kaapuun käärittynä? Että lukijoita kiinnostaa lukea tai toimitusta kiinnostaa levitellä tietoa, joka ei ole julkista? Vrt. ei Tasavallan Presidentin Kanslian asioita, kuten ulkopolitiikan hoitoa taustalla kulisseissa, huudella lähtökohtaisesti julkisuudessa, vaikka kuinka voisi olla lööpin aihetta. No, Lauri Nurmi yritti.

Ymmärrän toki pointtisi ja lähtökohtasi miten mediajulkisuus on se ns. kolmas valtiomahti ja toisinaan erittäin tärkeä sellainen, mutta toisaalta voidaan kysyä, että miksi tavan kansalaisen sitten lähtökohtaisesti pitäisi tietää mitään asiasta, josta se ei ymmärrä mitään? Väärinkäytökset on asia erikseen, mutta Pietiläinen & co. motto salaisuuden paljastaminen on tutkivan journalismin lähtökohta sisältää myös sellaisen pienen ristiriidan, että kuka arvioi tai kenen moraalilla arvioidaan salaisuuksien paljastaminen silloin kun kyseessä on "salainen"-leimalla varustettujen tietojen, valtakunnan olemassaololle elintärkeiden kohteiden sijainti tai Suomen sotilastiedustelun toiminta?

Esimerkiksi Hesarin juttu Tikkakosken viestikoekeskuksesta oli osoitus tällaisesta arvostelukyvyn puutteessa tehdystä punaisella leimattujen papereiden levittelystä, jossa salaisen aineiston esittelyä julkisuudessa perusteltiin perustelulla kansalla on oikeus tietää. Ei ole, kaikkea.
Kysymyksesi ovat aiheellisia.

Median rooli on elintärkeä jo pelkästään sen takia, että se on pelote näiden oikeuksien väärinkäytölle niin valtiovallan kuin valvojienkin osalta. Ei ole mitenkään sanottua etteikö joitakin poliitikkoja houkuttaisi ajatus hankkia hieman tietoa kilpailijoista näillä menetelmillä. Ei olisi mitenkään ensimmäinen kerta maailmassa. Sitäkin voi itse kukin miettiä mitä esim. Alpo Rusille olisi supon toimesta tapahtunut jos hänen juttunsa ei olisi tullut niin julkiseksi. Siinä olisi herralle häkki heilunut syyttömänä.

En ymmärrä alkuunkaan "tyhmän kansan ei tarvitse asioista tietää" argumenttia. Tuolla perusteella voi sitten lopettaa demokratian koska kuinka se tyhmä kansa ymmärtää edes äänestää oikein? Asioiden pitää olla avoimia ja tiedon liikkua juuri siksi että kansalaiset voivat tehdä päätöksensä parhaan tiedon perusteella. "salainen" leimojen lätkiminen on aina lähtökohtaisesti kansanvallan vastaista. Toki se on joskus välttämätöntä, mutta meillä suomessa on hieman tapana läntätä näitä leimoja kaikkeen ihan vain sen takia etteivät hallintoalamaiset esittäisi tyhmiä kysymyksiä joista "viisaat päättäjät" ovat jo päättäneet. Eikä tarvitse kuvitella etteikö niihin väärinkäytöksiinkin lyödä salainen-leimoja. Miten kansa voi ottaa kantaa lakeihin jos niiden toteutus ja tulokset salataan?

Arvostelukyvyn puute on hyvä kysymys. Oliko Snowden sankari vai petturi? Molempiin kantoihin on perusteensa. Mielestäni hän teki paljon enemmän hyvää kuin pahaa mutta tästä voi olla eri mieltä. Nämä ovat tapauskohtaisia asioita ja aivan kuten meidän oikeuksiamme arvioidaan suhteessa tilanteeseen myös näitä salaisuuksia pitää voida arvioida samoin perustein. Onko oikein paljastaa esim. laiton kansalaisjärjestön vakoilu jos se samalla paljastaa jonkin teknisen jipon? Mielestäni on, mutta jälleen kerran eri mieltä voi olla.

Mitä tulee @metoo juttuihin. Niissä on kyse hieman eri asiasta. Siinä lyödään koko mediakoneen voimalla yksittäistä ihmistä. Tässä vastapuolena on hallintokoneisto ja suuret organisaatiot ja siihen liittyy merkittävä yhteiskunnallinen arvo. Ne ovat eri tason asioita (toki jonkun raivofeministin mielestä @metoo on maailman merkittävin yhteiskunnallinen asia mutta ei siitä sen enempää).
 

Heinrich

Kersantti
Snowdenin toiminnasta olen samaa mieltä kuin sinä; NSA:n ja CIA:n toimien oli pakko tulla julki - voit kusettaa kaikkia hetken aikaa, mutta et kaikkia koko aikaa.

Miksi Snowden-kohu oli välttämätön? A. niitä ja niiden toimintaa ei valvottu B. valvottiin, mutta katsottiin muualle C. Valvonta oli yhtä kuin käsky, Obamalta saakka?

En ole varma mikä näistä vai kaikki on toteutunutta. Mutta juuri siksi toimiva parlamentaarinen & ulkopuolinen valvonta on ehdottoman tärkeää ja uskon/toivon/luotan/odotan esimerkiksi demlalaisten seuraavan silmä kovana nyt säädettyjen lakien toteutumista, ainakin kunnostautuivat ilmaisemaan mielipiteitään huolella valmistelun aikana.

Mielipiteistä esimerkiksi valvonnasta olen 100% samaa mieltä:
http://demla.fi/lausunto-tiedustelutoiminnan-valvontalainsaadannosta/
 
Viimeksi muokattu:

Heinrich

Kersantti
Miten kansa voi ottaa kantaa lakeihin jos niiden toteutus ja tulokset salataan?
.
Ruotsissa tämä on ratkaistu näppärästi: FRA julkaisee oikein vuosikertomuksen, jotta kansalaiset ovat tyytyväisiä. FRAn raportti ilmestyy vuosittain helmikuussa ja siinä byroo kertoo toiminnastaan edellisvuonna sekä arvioi Ruotsin ja lähialueiden turvallisuustilannetta:
Årsrapporten för 2018 publicerad
https://www.fra.se/nyheter.4.6a76c4041614726b25aca.html

Meillä mentäneen samaan.
 

Osasto 31

Kapteeni
Norja tekee samaa, kuten tekee Virokin. Vuosikatsaukset ovat tapa näyttää töiden tulokset veronmaksajille, vaarantamatta turvallisuutta tai paljastamatta metodeja ja luokiteltua tietoa. Ohra-aho taisi mainita että näin tehdään tuossa PV:n podcastissa.
 

inscout

Kenraali
Ruotsissa tämä on ratkaistu näppärästi: FRA julkaisee oikein vuosikertomuksen, jotta kansalaiset ovat tyytyväisiä. FRAn raportti ilmestyy vuosittain helmikuussa ja siinä byroo kertoo toiminnastaan edellisvuonna sekä arvioi Ruotsin ja lähialueiden turvallisuustilannetta:
Årsrapporten för 2018 publicerad
https://www.fra.se/nyheter.4.6a76c4041614726b25aca.html

Meillä mentäneen samaan.
Tällaisen "vuosikertomuksen" julkaisemisesta oli puhetta lain tekohetkellä mutta sitä ei kirjattu lakiin. Käsittääkseni kyse oli sisäministeriön vastustuksesta.
 

Osasto 31

Kapteeni
Joo, kyse on enemmänkin "best practices" tyylinen juttu mitä Supo nytkin tekee. Veikkaan, että perusidea ei niinkään muutu vaan kehittyy enemmän juuri pohjoismaiseen suuntaan kuten tuo Norjan "Focus"-julkaisu (sotilastiedustelu) ja PST:n raportit.
 

Osasto 31

Kapteeni
Tervetuloa mukaan peliin, Suomi: https://www.hs.fi/teknologia/art-2000006042721.html?fbclid=IwAR3jTPSi9f5t7SraUrmlCOOHkIUn6qkSpA813-ldQeauhBrCCoQtoqZ4M60

Poliisi selvittää: Anonyymi tekijä haluaa kostaa tiedustelulakien puolesta äänestäneille yrittämällä julkaista kansanedustajien veriryhmiä, kotiosoitteita ja lasten nimiä

KESKUSRIKOSPOLIISI SELVITTÄÄ verkkoon viime viikolla avattua sivua, jossa luvataan rahaa tiedustelulainsäädäntöä kannattaneiden kansanedustajien yksityisistä tiedoista.

Eduskunta hyväksyi sotilas- ja siviilitiedustelulait yksimielisesti viime viikon maanantaina. Kun niistä aiemmin äänestettiin, siviilitiedustelulakien ehdotettua sisältöä kannatti 168 kansanedustajaa ja sotilastiedustelulain 167 edustajaa.

Sivun osoitetta ryhdyttiin jakamaan noin tunti sen jälkeen, kun verkkotunnus oli rekisteröity.

KANSAINVÄLISELLE keskustelusivustolle kirjoitetussa esittelytekstissä kerrotaan, että verkkotunnus on rekisteröity vuoteen 2024 asti ja että sivulle on tarkoitus kerätä tarkkoja henkilötietoja tiedustelulakia ”ajaneista” ihmisistä. Kirjoittaja listaa tiedoiksi kotiosoitteet, henkilötunnukset, veriryhmät ja lasten tiedot.

Sivulla, jonka osoitetta HS ei julkaise, lukee seuraavasti:

Tämän sivun tarkoitus on kerätä ja levittää mahdollisimman paljon tietoa tiedustelulakia ajaneista pettureista.

Sivuston perustaja lupaa vihjeistä myös rahaa ja kertoo budjettinsa, joka on useita tuhansia euroja.

Suojelupoliisin viestinnästä todettiin HS:lle, että Supossa sivusta ollaan tietoisia. Sen enempää asiasta ei haluttu ainakaan toistaiseksi lausua.

Keskusrikospoliisista puolestaan kerrottiin, että sivustoa ja sen muodostamaa uhkaa selvitetään.

”Kyseessä voisi olla yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen”, sanoo keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntayksikön päällikkö Timo Piiroinen.

”On liian aikaista käynnistää esitutkintaa, mutta sivu kiinnostaa meitä ja selvitämme asiaa.”

SUOMESSA EI ole juurikaan ollut varsinaisia tietovuotosivustoja, tietovuotoja kylläkin. Useimmiten ne ovat olleet suomalaisten sivustojen ja käyttäjien koneellisesti murrettuja käyttäjätunnuksia ja salasanoja ja vain harvoin poliittisesti kohdennettuja.

Kansalaisten sähköisten oikeuksien ajamiseen keskittyneen kansalaisjärjestö Electronic Frontier Finlandin (Effi) varapuheenjohtaja Elias Aarnio ei pidä sivua vuotosivustona.

Effin tavoitteena on puolustaa kansalaisten oikeuksia verkossa ja muissa tietotekniikkaan liittyvissä kysymyksissä. Effin edustajat ovat olleet eduskunnan valiokuntien kuultavana esimerkiksi tietosuojalakiin liittyen ja antaneet lausuntoja myös tiedustelulainsäädännöstä.

”Vuotosivuston käsitteeseen kuuluu määritelmällisesti se, että on olemassa jotain valmista yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa, jonka julkistamisesta julkaisija olettaa koituvan yhteiskunnallista hyötyä tai oikeuden toteutumista. Se, miten kansanedustajat äänestivät, on jo tiedossa. Tiedon keräämisen motivaatio vaikuttaisi olevan kosto”, Aarnio sanoo.

”Tulee mieleen ensimmäisessä Ruisrockissa hillunut, rauhanmerkkiä näyttänyt päihtynyt, joka kovisteli vastaantulijoita sanoen ’se on peace tai tulee turpaan’.”

TIETOJA KERÄÄVÄLLÄ sivulla on linkki, jonka kautta perustajaan voi ottaa yhteyttä viestisovellus Telegramin kautta. HS otti sivulla kerrottuun tiliin yhteyttä.

Telegram-tili on anonyymi, ja verkkosivun rekisteröintitiedotkin salattu. HS ei saanut ylläpitäjän henkilöyttä selville, joten hänen kertomansa asiat kerrotaan ilman hänen henkilöyttään.

Niiden julkaisu on perusteltua tiedustelulainsäädännön ajankohtaisuuden ja kansanedustajiin mahdollisesti kohdistuvan haitan vuoksi.

YLLÄPITÄJÄ KERTOI HS:lle haluavansa ”demonstroida”, millaista haittaa yksityinen tieto voi aiheuttaa. Hän viittasi Saksassa vuodenvaihteessa julkaistuihin useiden poliitikkojen hakkeroituihin tietoihin, joita julkaistiin nimettömänä Twitterissä. Hän kertoi haluavansa tehdä Suomessa jotain vastaavaa.

Saksan tietovuoto käsitti satojen saksalaispoliitikkojen puhelinnumeroita, luottokorttitietoja ja henkilökohtaisia dokumentteja. Tuolloin tekijäksi paljastui 20-vuotias opiskelijamies.

Effin Elias Aarnio huomauttaa, että Suomessa tiedonkeruusivusto on poikkeuksellinen. Aiemmin meillä on käytetty lähinnä julkisista lähteistä saatuja ikäviä tietoja ja esitetty niitä halventavasti.

Tällainen tapaus on ollut esimerkiksi ministeri Petteri Orpon (kok) aviopuolisoon tämän työtehtävien takia kohdistetut toistuvat lokakampanjat ja uhkaukset. Myös turvapaikanhakijoita vastustavien mielenosoittajien kanssa työnsä vuoksi tekemisiin joutuneet poliisit ovat kohdanneet vastaavaa.

Kun HS kysyi ylläpitäjältä, miten yksityisten tietojen julkaiseminen vaikuttaisi jo hyväksyttyihin lakeihin, ylläpitäjä totesi toivovansa, että hänen tekonsa muistuttaisi kansanedustajia yksityisyyden tärkeydestä.

Nyt sivun perustaja kuitenkin itse uhmaa kansanedustajien yksityisyyttä.

Sivulla ei ollut torstaihin mennessä julkaistu mitään tietoa eikä HS ole voinut varmistua siitä, että ylläpitäjä aikoisi toteuttaa suunnitelmansa.

MIKÄLI ylläpitäjä ryhtyisi tietoa julkaisemaan, sivu voisi lain silmissä muodostaa henkilörekisterin. Sellaisen ylläpitämisestä säädetään EU:n tietosuoja-asetuksessa, joka tunnetaan myös nimellä Gdpr.

Henkilörekisteri on henkilötietoja sisältävä tietojoukko, joka on tietojenkäsittelyn avulla järjestetty sellaiseen muotoon, että henkilöä koskevat tiedot eli henkilötiedot voidaan löytää helposti.

Henkilötiedot ovat luonnollista henkilöä kuvaavia merkintöjä, joista henkilö tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvat ovat tunnistettavissa.

Henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan henkilön suostumus tai muu lakiin perustuva syy. Arkaluontoisten henkilötietojen käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä.

Henkilön asemaa, tehtäviä ja niiden hoitoa julkisyhteisössä, elinkeinoelämässä tai vaikka järjestötoiminnassa käsitteleviä tietoja saa käsitellä, jos se on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi.

Tämä edellyttää, että käsittelyn tavoite on yleisen edun mukainen ja että käsittely on oikeassa suhteessa sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden.

”Henkilötietojen käsittelylle täytyy olla jokin lakiperuste. Se voi olla suostumus, mutta se voi perustua myös laissa määriteltyyn tehtävään tai oikeutettuun etuun”, sanoo Effin Elias Aarnio.

”Olennaista tässä on se, että minkäänlaista laillista perustetta on hyvin vaikea keksiä. Minusta tässä rikottaisiin lakia vaikka tietoja ei edes julkaistaisi. Laiton henkilörekisteri on laiton itsessään.”
 

Protheon_93

Kenraali
Joku peppukipeä vassari siellä ny saanu itkuraivarikohtauksen kun vähän joutuu Suomen puolustuskyvyn nostamiseksi omaa yksityisyyttään uhraamaan.

Toivottavasti virkavalta saa kiinni sivuston takana olevan henkilön ja hänet tuomitaan muun muassa GDPRn rikkomisesta, yms... ja mahdollisesti Suomen lakien rikkomisesta ja sivusto suljetaan.
 

Tex

Kapteeni
Haha, varmaan odottelevat. Tai tekee niinkuin jenkit, kun laki ei anna massavalvoa kaikkia, niin ulkoistetaan se ulkomaille ja homma pelaa taas. Snowden muuten oli cia myyrä, hommana oli ottaa haltuun nsa systeemit, että klovnit pääsis samalle tasolle omassa valvonnassaan.
 
Top