Uusi tiedustelulaki

Tämä show on se pakollinen Suomessa, opposition on saatava vähän ähkiä. Onkos se hallitus vielä edes tuonut eduskuntaan lakia?
Viime viikonlopun jälkeen Anttikaan ei ole niin idiootti, että ryhtyisi julkisuudessa vastustamaan lain pikakäsittelyä. Sen jälkeen demarit hätyyttelisivät jotain 10% kannatusta. Muuten tällä nykyisellä tahdilla (parit raiskaukset ja pahoinpitelyt kuukaudessa) olisi vielä hyvin voinut puhua suvaitsevaisten arvojen puolesta, mutta tällä hetkellä se olisi poliittinen itsemurha.
 
Moro. Onko nyt tosiaan Suomen poliitikkojen arvot niin irti Suomen kansan arvomaailmasta, että vasta näin järkyttävä tapaus saattaa aiheuttaa jotain lainsäädännöllisiä muutoksia, oksettaa. Kyllähän se Sipiläkin tarjosi näille omaa kotiaan turvapaikaksi. Toivon seuraavissa vaaleissa, ettei vihervasemmisto pääse päättäjän pallille, keskusta ja SDP eivät kyllä myöskään ansaitse ääntäni. Ketä jää jäljelle toimivaan hallitukseen? Pahalta näyttää.
 
Ajatellen kuinka nopeasti takit kääntyivät, epäilen vahvasti että suunnitelma laista ja muista muutoksista olivat jo kauan sitten sovittu. Turun tapahtumat antoivat kuitenkin tilaisuuden tehdä U-käännös näyttävästi ja julkisesti, (näennäisen) pienellä poliittisella hinnalla.
 
Minusta Lindmanin asenne on asiallinen asian merkittävyyden huomioon ottaen.

"Tätä tapaamista on odotettu kuin kuuta nousevaa"
Suvi Hautanen
2 tuntia ja 37 minuuttia sitten (päivitetty 1 tunti ja 9 minuuttia sitten)
SDP:n eduskuntaryhmällä on selvä näkemys siitä, miten tiedustelulakeja pitää muuttaa.

  • 9fb811fe2f85fcd4fcf742ece77fc44e76d3cda5488895280427b610d2d8facb

    Antti Lindtman.

    (Lehtikuva/Markku Ulander)
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on kutsunut eduskuntaryhmät koolle tämän viikon perjantaina puolenpäivän aikaan. Kaikkonen tunnustelee, onko mahdollista, että tiedustelulait vietäisiin läpi tällä vaalikaudella.

– Tätä tapaamista on odotettu kuin kuuta nousevaa, sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo Verkkouutisille.

Koska hallituksen kaavailemat tiedusteluvaltuudet edellyttävät perustuslain muuttamista yksityiselämän suojan osalta, lakien läpivienti tämän eduskunnan aikana edellyttää viiden kuudenneksen määräenemmistöä. Hallitusryhmillä on vain 106 kansanedustajaa, joten hallitus hakee tukea oppositiosta.

Opposition suurimmalla ryhmällä sosialidemokraateilla on 35 kansanedustajaa. Ilman SDP:n tukea määräenemmistöä eli 167 kansanedustajaa ei saada kasaan.

Lindtmanin mukaan tunnelma SDP:ssä on kaksijakoinen. Ryhmä on odottanut tiedustelumietinnöistä lausuntoyhteenvetoa, jonka hallitus lupasi jo elokuun puolivälissä.

– Nyt se on viimein tulossa. Me olemme olleet täällä hihat käärittyinä, että ryhdyttäisiin käymään läpi muutostarpeita, joita lakiin tarvitaan, Lindtman kertoo.

Hallitus on kiirehtinyt tiedustelulakien hyväksymistä etenkin Turun puukotusten jälkeen. Lindtmanin mielestä asiassa on asetettu kärryä hevosen eteen.

– Meidän marssijärjestys on ollut koko ajan selvä. Ensiksi pitää katsoa sisältö, ja tämän jälkeen käsittelyjärjestys eli tehdäänkö nopeutettuna vai ei.

Scheininin ehdotuksiin kanta, kun hallituksen esitys tiedossa
Lindtman kertoo, että SDP:llä on selkeät kannat muutostarpeista lakiin.

– Vahvat oikeudet vaativat vahvaa valvontaa. Kun esitetään, että suposta tehdään kansainvälisen mallin mukainen tiedusteluorganisaatio, meidän edellytys on se, että koko supo tulee parlamentaarisen valvonnan piiriin, Lindtman sanoo.

– Toiseksi pitää käydä läpi, että esitys on riittävän tarkkarajainen, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että sitä todella käytetään siihen, mihin se on tarkoitettu eikä "massavalvontaan".

Lisäksi sosialidemokraattien mielestä tarvitaan riittävää laillisuusvalvontaa. Muiden yleisten oikeusvalvonnan toimintaedellytysten ja oikeussuojakeinojen tulee olla kunnossa. Lindtmanin mukaan myös resurssikysymyksiä pitää tarkastella.

– Toteutuessaan tämä tulisi edellyttämään aika merkittäviäkin lisäresursseja ja niistä ei ole puhuttu, Lindtman toteaa.

Professori Martin Scheinin kirjoitti tällä viikolla oppositiossa oleville eduskuntaryhmille avoimen kirjeen, jossa hän kävi läpi niiden menettelytapavaihtoehdot. Scheinin suositteli ensisijaisesti tiedustelulakien korjaamista perustuslain mukaisiksi ja toissijaisesti määräaikaista poikkeuslakia. Perustuslain kiireellistä muuttamista hän ei kannattanut.

Lindtman sanoo sosialidemokraattien ottavan Scheininin ehdottamiin vaihtoehtoihin lopullisen kannan vasta, kun hallituksen esityksen sisältö on tiedossa.

Hän huomauttaa, että tiedustelulakeja pohtineiden työryhmien mukaan tiedustelulainsäädännön ajantasalle saattaminen edellyttää vaikeutettua säätämisjärjestystä.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/tiedustelulaki_lindtman-69765
 
Martin Scheinin saa kerrankin sontaa niskaan.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005360960.html


Eduskunnassa on seurattu kummastuneena ja myös paheksuen erityisesti Firenzen yliopistollisen Eurooppa-instituutin suomalaisprofessori
Martin Scheininin aktiivisuutta tiedustelulakien kiireellisyyden torppaamisessa.

Scheinin kuuluu eduskunnan perustuslakivaliokunnan käyttämiin asiantuntijoihin, mutta nyt professori näyttää unohtaneen roolinsa ja siirtyneen täydellisesti politiikan operatiiviselle puolelle ja pyrkivän jonkin sortin opposition henkiseksi johtajaksi, ellei peräti komissaariksi.

Politiikka ei ole toki Scheininille vierasta, sillä hänet valittiin jopa Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitean jäseneksi puolueen edustajakokouksessa 1981.

Mitäpä vanhoista, mutta maanantaina Scheinin julkaisi Perustuslakiblogi-sivustolla Sdp:n, Vihreiden, Vasemmistoliiton ja Rkp:n eduskuntaryhmille suunnatun ”avoimen kirjeen”, jota voisi luonnehtia yhden sortin taisteluoppaaksi.

Siinä hän antaa poliittisia, suorastaan operationaalisia neuvoja, miten hallituksen esitys kiireellisyydestä pitää torpata. Scheinin mukaan hallitus on väärällä tiellä muuttaessaan kansallisen turvallisuuden perusteella perustuslain 10 §:n säännöstä yksityiselämän suojasta.

Yhdeksi vaihtoehdoksi Scheinin suosittelee neljän vuoden poikkeuslakia, jota opposition tulisi siis ajaa. Ajatus on kaiketi se, että laista voidaan neljän vuoden kuluttua luopua tarpeettomana tms.

Mutta poikkeuslaki!? Ne ovat enemmän kuin harvinaisia Suomen poliittisessa historiassa. Urho Kekkonen valittiin poikkeuslailla presidentiksi 1974.

Ehkä professori tietää, että neljän vuoden kuluttua mm. terrorismi on maailmasta loppunut. Joka tapauksessa esimerkiksi tiedustelu on toimintaa, jota ei tehdä neljän vuoden määräajan puitteissa.

Eduskunnassa Scheininin touhu herättää kummastusta. Eikä ainoastaan porvaripuolella, myös demarit ovat närkästyneitä pyytämättä tulleista neuvoista – hyvä ettei käskyistä.
 
Ensiksi pahoitteulut multinickistä. Olen ollut jonkun aikaa pois saitilta ja ymmärrettävistä syistä en ole käyttänyt virallista sposti tiliä tänne kirjautuessa, joten vanha jäi unholaan ja koitan nyt uudellen. Vanha oli tkm.
Ja sitten asiaan. Jos jollakulla on noin vastenmielinen ajatus tiedustelusta ja nettiliikenteen massaseurannasta ("Martin Schein"), niin eikö olisi aika helppoa lisätä lakiin määritelmät tiedon käyttöperusteista. Eli, jos henkilöllä tai yhteisöllä on selkeästi terroristinen tai muu vakava yleistä turvallisuutta uhkaava aie, niin asiaan voitaisiin puuttua. Eli selkeästi rajattaisiin ulos kaikki snagarin ryöstäjät. Tämä tietenkin asettaa moraaliset rajat kyseenalaiseksi, jos tiedustelu vaikka näkee, että joku aikoo ryöstää snagarin. Jos rajoitteita ei ole, niin ollaan turkin tai venäjän mallissa. Ainut tapa taitaisi olla rangaistusasteikkoon perustuva raja lisättynä määritelmillä henkilöön, yhteisöön tai valtioon kohdistuva välitön uhka. Eli rajataan pois kaikki turha ja keskitytään olennaiseen. Tästä päätelmästä seuraa, että tarvittaisiin joku taho joka määrittää rajat ja valvoo niiden toteutumista. Omasta mielestäni mun nettiliikennettä saa seurata lainvalvonnan puitteissa, siitä ei nettipornoa kummempaa saa.irti, jos.ei lasketa tämän saitin lukemista/kirjoittelua.
 
Itse an kyllä ole samaa mieltä tämän tiedustelulain arvostelijoiden kanssa. Se on jo pelkästään absoluuttisen naurettavaa ja naiivia odottaa, että nykypäivänä yleensäkään on mitenkään yksityisyyttä jäljellä. Todella monet internet-sivut pystyvät näkemään mitä klikkailet muilla välilehdilläsi, kun olet kyseisellä sivulla, ja tällä sitten tuodaan naaman eteesi sinulle räätälöidyt mainokset. Kun katsot YouTubesta videota, sinun katselukerrasta tallennetaan tietoja, esim. missä kohtaa videota lopetit sen katsomisen, mitä muita välilehtiä oli auki, yms... Yksityisyys internetissä on illuusio, ja en näe, että miksi pitäisi vastustaa tiedustelulain päivitystä toimimaan paremmin valtuuksin myös internetissä, koska nyt jo paljon kyseenalaisemmat toimijat (kansainväliset voittoa tavoittelevat yhtiöt) pystyvät jo aika hyvin tarkastelemaan mitä netissä teet. Ja huomatkaa, että loppujen lopuksi Supolla ja Puolustusvoimilla on rajatut resurssit ja rajatut määrät työntekijöitä tähän, niin tuskimpa heitä kiinnostaa tarkkailla, että millaista pornoa katselet. Tai no - kyllä se voi kiinnostaa, jos materiaali menee laittoman puolelle, mutta you get my point.
 
YouTubesta videota, sinun katselukerrasta tallennetaan tietoja, esim. missä kohtaa videota lopetit sen katsomisen, mitä muita välilehtiä oli auki, yms... Yksityisyys internetissä on illuusio, ja en näe, että miksi pitäisi vastustaa tiedustelulain päivitystä toimimaan paremmin valtuuksin myös internetissä, koska nyt jo paljon kyseenalaisemmat toimijat (kansainväliset voittoa tavoittelevat yhtiöt) pystyvät jo aika hyvin tarkastelemaan mitä netissä teet.

Pystyvät jos tietävät mitä etsivät. Voi jengi myös tehdä niin että ne kadottavat tekemisiään kaiken tauhkan sekaan. Vaikka viranomaiset tietävät niin heillä on säännöt ja määräykset jotka rajoittavat puuhia. Eli henkilö voi joko piilottaa tekemisiään salauksen taakse taikka laittamalla dataa yllinkyllin esille.
 
Puolustusministeri kiirehtii tiedustelulakeja

Ilkka Ahtokivi | 22.01.2018 | 10:02- päivitetty 22.01.2018 | 10:27

Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan on välttämätöntä, että tiedustelulainsäädäntö saadaan mahdollisimman pikaisesti voimaan.

Keskeisenä perusteena on tarve saada sotilastiedustelujärjestelmä vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä ja teknologista kehitystä, puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sanoi 224. Maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä maanantaina.
Hän muistutti, että teknologia on kehittynyt erityisen voimakkaasti sotilaallisessa viestiliikenteessä.
– Analogisesta toimintaympäristöstä ollaan siirtymässä vauhdilla digitaaliseen. Sen seurauksena valtakunnan ja suomalaisten turvallisuutta uhkaavien toimien valmistelu on siirtynyt yhä syvemmälle tietoverkkojen valokuitujen kätköihin. Tämän uhkan taklaamiseksi on jo kaksi vuotta valmisteltu sotilastiedustelulakia, joka antaisi sotilastiedustelullemme riittävät keinot hankkia tietoja kansainvälistä uhkista. Laki on kaikkien suomalaisten puolella eikä ketään suomalaista vastaan, Jussi Niinistö sanoi.
– Keskeisenä perusteena on juuri tarve saada sotilastiedustelujärjestelmä vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä ja teknologista kehitystä. Vain siten pystymme mahdollistamaan oikea-aikaisen ennakkovaroituskyvyn ja tilannekuvan. Krimin valtauksesta 2014 – tai jo itse asiassa Georgian kriisistä 2008 – alkanut muutos on ollut nopea ja se jatkuu edelleen. Aika ei tässä asiassa ole puolellamme, vaan meitä vastaan, hän totesi.
Ministeri toivookin, että ne kansanedustajat, jotka pitävät tiedustelulainsäädäntöä hyvänä ja tarpeellisena, kannattavat sen kiireellistä voimaansaattamista.
– Kun kyse on kansallisesta turvallisuudesta, tulee vastuullisesti toimivien päättäjien kaataa hallituksen ja opposition väliset keinotekoiset raja-aidat, Niinistö totesi.
Hän korosti, että sotilastiedustelulain päämääränä on selkeästi ulkoisen uhkan torjuminen, vaikka joissain huhutehtaissa luodaankin mielikuvia kansalaistemme sähköposteja urkkivista tiedustelunörteistä.
Jussi Niinistön mukaan vielä keskeneräinen merkittävä lainsäädäntöhanke on maa-alueiden ja kiinteistöjen hallintaa ja omistusta koskeva aloite.
– Yksi mahdollinen hybridivaikuttamista tukeva osa-alue on soluttautuminen yhteiskunnan kriittisten kohteiden läheisyyteen. Tällaisia kohteita ovat tietysti sotilasalueet, mutta kokonaisturvallisuuden näkökulmasta myös monet muut toiminnot, kuten sähkön-, lämmön- tai vedentuotanto taikka -toimitus.
Puolustusministerin mielestä on tärkeää, että turvallisuusviranomaisilla on riittävät keinot puuttua tilanteisiin, joissa kiinteistöjä, huoneistoja tai vastaavaa omaisuutta voitaisiin käyttää valtakunnan turvallisuutta vaarantavalla tavalla.
– Keinovalikoiman tulee olla sellainen, että se antaa tosiasiallisen ja riittävän ketterän mahdollisuuden puuttua tilanteeseen. Jo hallitusohjelma edellyttää tarkentamaan kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien maa-alueiden ja kiinteistöjen hankintaan liittyvää lainsäädäntöä.
Valtioneuvoston kanslian johtama työryhmä on antamassa asiassa mietintönsä toukokuun loppuun mennessä. Tämänkin lainsäädännön muutosehdotukset tulisi käsitellä eduskunnassa vielä tämän hallituskauden aikana.

https://www.verkkouutiset.fi/puolustusministeri-kiirehtii-tiedustelulakeja/
 
Jeesus mitä kekeilyä. Venäläiset ostanu vuosikaudet epämääräsesti mestoja mistäpäin huvittaa, pv tietää jos tietää. Supolle ilmotetaan radikalisoituneesta mamusta, ei reaktiota--->turku naps. Ja sitten ulistaan että kaikkia pitää saada kytättyä ja heti! Muistuttaisin nyt, että meillä ei ole vihapuhetta juridiikassa, ja silti tuomitaan ihmisiä sen perusteella. Ja meinataan että kyttäämisviranomaiset sit ei tee mitään tuhmaa toisinajattelijoille. Tää tie vie helvettiin, onhan se jo kivetty hyvillä aikeilla.
 
Suojelupoliisin oikeuttaminen seulomaan tiedusteluvalvontavaliokunnan jäseniksi ehdotettujen kansanedustajien sopivuutta tähän tehtävään olisi tiedustelun parlamentaarisen valvonnan irvikuva. Tiedustelun valvojien valintaa ei tule tehdä valvonnan kohteiden arviosta riippuvaiseksi. Puhemiesneuvoston luonnos eduskunnan työjärjestyksen muuttamiseksi on ristiriidassa perustuslain 2, 29 ja 30 §:ssä ilmaistun eduskunnan täysivaltaisuusperiaatteen kanssa.



Martin Scheinin

https://perustuslakiblogi.wordpress...it-suojelupoliisi-valitsemaan-omat-valvojansa
 
Näin kävi Brittien tiedustelulaki viritykselle.

In December 2016, the EU's highest court ruled that governments keeping emails and electronic communications on a "general an indiscriminate" basis was illegal. In doing so, it pushed the UK's controversial surveillance laws back into the country's highest court.

Now, in what will be seen as a fresh blow for the government's so-called Snooper's Charter, the UK's Court of Appeal has ruled previous surveillance law was illegal. After years of legal wrangling the court said the Data Retention and Investigatory Powers Act 2014 (Dripa) didn't put restrictions on the access to reams of data collected about people in the UK.

Dripa was "inconsistent with EU law" as it allowed access to retained data that wasn't "restricted solely to fighting serious crime". The court's judgement (Google Drive download) also found the law allowed police and public bodies to authorise their own access to data collected about people in the UK, without oversight.
Linkki
 
Muistaakseni tuo Martin Schein kirjoitti, että Suomen massavalvonta laki jota tiedustelulaiksi sanotaan on EU:n ihmisoikeus- ja perussopimuksen vastainen.

Itse vastustan tuollaista koska käytännössä tietoliikenteen salaaminen on hyvin helppoa. Ellei sitten aleta päätelaitteille asentamaan jotain troijalaisia yms. Niin käytännössä osaavat salaavat viestintänsä jolloin se ei ole sieltä kaapelista selkokielisenä luettavissa. NSA:n on tuosta murissut kun salausten avaaminen kysyy resursseja eikä ole mitään takeita onnistumisesta.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Back
Top