Uusi tiedustelulaki

Ei nimi miestä pahenna.

Alafuzoff antoi Yleisradiolle haastattelun, jossa kertoi että Ukrainassa ei ollut Venäjän sotilaita tai kansalaisia, eivätkä Venäjän asevoimat olleet sekaantuneet konfliktiin.

Venäjällä mm. Rossijskaja Gazetan toimittaja ylisti tämän jälkeen Alafuzoffin näkemystä. Brysselissä oltiin varmoja, että Yleisradiolle antamansa haastattelun aikoihin Alafuzoff tiesi, että Itä-Ukrainassa olivat liikkeellä samat Venäjän armeijan erikoisjoukot kuin paria viikkoa aiemmin Krimillä. Seurauksena EU:n korkea edustaja Catherine Ashton otti Alafuzoffin lausunnot tarkistettaviksi.[13]

Venäjä käytti Alafuzoffin vuonna 2014 antamia Ukraina-lausuntoja pitkään propagandansa tukena.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Georgij_Alafuzoff

Ellei mies nimeä.

Oliko tuo Alafuzoff lopulta Kremlin mies? Vai mikä oli takana noissa lausunnoissa? Nimen perusteella hänen sukunsa on tod näk Venäjän valkoisia, jotka pakenivat ulkomaille bolsevikkeja hävityn sisällissodan jälkeen. Tarkoitan siis tuota kaksois-äffää nimen lopussa. Nykyäänhän tuo nimi kirjoitettaisiin Alafuzov.
 
Mitä tuo kyseinen tehtävä pitää sisällään? Termi "sotilastiedusteluun liittyvä poliittisen päätöksenteon valmistelu" ei oikein aukea minulle:unsure:. Onko se jotain uusien lakien suunnittelua vai mitä?

.."eli kansanedustajien ja valtionhallinnon virkamiesten mielipiteisiin ja päätöksentekoon vaikuttaminen":love:
 
Oliko tuo Alafuzoff lopulta Kremlin mies? Vai mikä oli takana noissa lausunnoissa? Nimen perusteella hänen sukunsa on tod näk Venäjän valkoisia, jotka pakenivat ulkomaille bolsevikkeja hävityn sisällissodan jälkeen. Tarkoitan siis tuota kaksois-äffää nimen lopussa. Nykyäänhän tuo nimi kirjoitettaisiin Alafuzov.

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/suomalaisamiraali-saa-taas-kehuja-venaja-mielisilta/

Seura-lehdestä pähkinänkuoressa!:)
 
.."eli kansanedustajien ja valtionhallinnon virkamiesten mielipiteisiin ja päätöksentekoon vaikuttaminen":love:

Yees:). Nopeasti vilkaistuna tehtävä näyttäisi olevan jonkinlainen asiantuntijatehtävä jossa on tarkoitus selittää ministerille miten tietoihin tulee suhtautua ja mitä ne tarkoittavat.

Jos näin on, hieman ihmettelen että rekrytointi tehdään juuri kun ministeri on vaihtumassa. Tulee hieman mieleen että seuraavalle ministerille halutaan "päällystakki" valmiiksi.

Sinänsä koko virka on vähän erikoinen. Miksi tarvitaan kallispalkkainen virkamies selittämään asioita ministerille. Eikö laitoksen johtaja riitä siihen tehtävään? Vähän outo kuvio kaiken kaikkiaan.
 
Oliko tuo Alafuzoff lopulta Kremlin mies? Vai mikä oli takana noissa lausunnoissa? Nimen perusteella hänen sukunsa on tod näk Venäjän valkoisia, jotka pakenivat ulkomaille bolsevikkeja hävityn sisällissodan jälkeen. Tarkoitan siis tuota kaksois-äffää nimen lopussa. Nykyäänhän tuo nimi kirjoitettaisiin Alafuzov.
Vastausta ei välttämättä tiedä kuin mies itse ja muutama muu hänen lisäkseen.
Mutta jos pyöritellään asiaa yleisellä tasolla. Suku on ollut tsaarin aikana Venäjällä merkittävässä asemassa ja menettänyt asemansa bolshevikkien ja NL:n takia. Sitten NL kaatuu, tilalle tulee Putinin hallinto. Pidän inhimillisenä että tsaarin aikana patrioottisen suvun jälkeläiset saattavat tuntea vetoa nykypäivän Venäjään. Aikaahan ei kuitenkaan välissä ole kulunut kuin oikeastaan yksi sukupolvi. Isoisä on palvellut tsaaria. Inhimillisesti katsoen olisi varmasti ymmärrettävää nähdä nykypäivän Venäjä positiivisessa valossa.
Tämä siis puhtaasti yleisen tason pyörittelyä. Totuuttahan ei tietäne juuri kukaan.
Toki esimerkiksi jotkut 2014 tapahtumista annetut lausunnot, "ei siellä Venäjä toimi", vaikuttavat nykytiedon valossa hieman erikoisilta.
 
Yees:). Nopeasti vilkaistuna tehtävä näyttäisi olevan jonkinlainen asiantuntijatehtävä jossa on tarkoitus selittää ministerille miten tietoihin tulee suhtautua ja mitä ne tarkoittavat.

Jos näin on, hieman ihmettelen että rekrytointi tehdään juuri kun ministeri on vaihtumassa. Tulee hieman mieleen että seuraavalle ministerille halutaan "päällystakki" valmiiksi.

Sinänsä koko virka on vähän erikoinen. Miksi tarvitaan kallispalkkainen virkamies selittämään asioita ministerille. Eikö laitoksen johtaja riitä siihen tehtävään? Vähän outo kuvio kaiken kaikkiaan.

Ministereitten oikeat kädet eli kasliapäälliköt on poliittisia nimityksiä. Voihan tuleva kansliapäällikkö olla vihr., sdp, vasemmistoliitto, jolla ei tahto tai ideologia ei taivu.
 
Vastausta ei välttämättä tiedä kuin mies itse ja muutama muu hänen lisäkseen.
Mutta jos pyöritellään asiaa yleisellä tasolla. Suku on ollut tsaarin aikana Venäjällä merkittävässä asemassa ja menettänyt asemansa bolshevikkien ja NL:n takia. Sitten NL kaatuu, tilalle tulee Putinin hallinto. Pidän inhimillisenä että tsaarin aikana patrioottisen suvun jälkeläiset saattavat tuntea vetoa nykypäivän Venäjään. Aikaahan ei kuitenkaan välissä ole kulunut kuin oikeastaan yksi sukupolvi. Isoisä on palvellut tsaaria. Inhimillisesti katsoen olisi varmasti ymmärrettävää nähdä nykypäivän Venäjä positiivisessa valossa.
Tämä siis puhtaasti yleisen tason pyörittelyä. Totuuttahan ei tietäne juuri kukaan.
Toki esimerkiksi jotkut 2014 tapahtumista annetut lausunnot, "ei siellä Venäjä toimi", vaikuttavat nykytiedon valossa hieman erikoisilta.

"Hieman erikoisilta" on hieman miedosti lausuttu. Kyllä minua rehellisesti ällistytti viisi vuotta sitten Hesarissa julkaistu T. Pietiläisen artikkeli, jossa A. perui outoja puheitaan venäläisten läsnäolosta Ukrainassa, mutta samaan syssyyn höpisi omiaan malesialaiskoneen alasampujan varmuudesta ja Suomen NATO-jäsenyydestä:
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002785038.html

Tuohon aikaan amerikkalaisille, saksalaisille ja hollantilaisille ja Bellingcatille jo täysin selvää mikä koneen pudotti ja kenen käskystä. EU:n laadukkaalle tiedustelupalvelulle mitä ilmeisemmin ei..
 
Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö: Sotilaallinen aktiviteetti on lisääntynyt Itämerellä ja se näkyy tiedustelussa – "Liiankin uhkarohkeita lähestymisiä on tapahtunut"
Ministeriöön siirtyvä kenraalimajuri Harri Ohra-aho suhtautuu myönteisesti tiedustelulain eduskuntakäsittelyyn.
5.3.2019 07.25

Reserviin siirtyvä tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho jatkaa tiedustelulainsäädännön parissa puolustusministeriön siviilivirkamiehenä.
Mikko PulliainenAamulehti

Puolustusvoimien reserviin siirtyvä tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Harri Ohra-aho kertoo olevansa tyytyväinen tiedustelulainsäädännön viimeaikaiseen käsittelyyn.

Perjantaina lainsäädäntöä käsitelleet hallinto- ja puolustusvaliokunnat edellyttävät, että luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan puuttuva tiedustelun hakuehto pitää rajata ”tarkoituksen kannalta välttämättömään”.

–On mielestäni ihan ok, että välttämättömyys lisätään lainsäädäntöön. Nyt, kun substanssivaliokunnat ovat käsitelleet asiaa, ne viimeiset lisätyt lausumat eli välttämättömyyspykälä sekä syrjinnän kiellon täsmennys, ovat sellaisia, joiden kanssa voimme toimia, Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaarissa Tampereella maanantaina vieraillut Ohra-aho toteaa Aamulehdelle.

Yleisemminkin hän pitää tulevaa tiedustelulainsäädäntöä onnistuneena.

–Kyllä, jo senkin vuoksi, että tätä on valmisteltu todella pitkään ja huolellisesti, viitisen vuotta kaiken kaikkiaan. Kun lainsäädäntöä on viilattu siihen suuntaan, jossa kansallinen turvallisuus ja yksityisyyden suoja ovat tasapainossa, se on hyvä.


Ohra-ahon upseerinura loppuu hänen saavuttaessaan myöhemmin keväällä kuudenkymmenen vuoden iän. Toukokuun alusta hän aloittaa puolustusministeriön neuvottelevana virkamiehenä, jonka pääasiallinen tehtävä on sotilastiedusteluun liittyvän poliittisen päätöksenteon valmistelu.

Viime viikolla eduskunnassa hyväksyttiin lakipaketti, joka edellyttää, että puolustusministeriö antaa luvan EU:n tai ETA:n ulkopuolisen maan kansalaisen kiinteistökaupoille Suomessa.

–Jos meillä on mahdollisuus jollakin tavalla ennakolta katsoa sellaiset mahdolliset alueet, jotka saattavat aiheuttaa uhkaa, on se sitten tiedustelullista tai faktista uhkaa, se on hyvä asia että meillä on ennakkomahdollisuus tehdä niin.

Ohra-aho ei allekirjoita näkemystä, jonka mukaan Suomi olisi ollut jotenkin jälkijunassa ulkomaisten kiinteistö- ja tonttikauppojen muodostaman mahdollisen uhan kanssa.

–Luulen, että tässäkin Suomi on aika tavalla etulinjassa muuttamassa lainsäädäntöä. En tosin ole ihan selvillä miten muissa maissa tämä on toteutettu, sillä Suomi ei ole tässä kysymyksessä mitenkään ainutlaatuinen, vaan se koskee kaikkia EU:n jäsenmaita. Tällaisia ostoja tapahtuu. Ovatko ne sitten uhka, se on toinen asia, mutta ainakin meillä lainsäädäntö on kunnossa sen suhteen.

Lisääntynyttä aktiviteettia

Ohra-ahon mukaan Itämeren alueen sotilaallisen toiminnan lisääntyminen näkyy myös sotilastiedustelun maailmassa

–Jokaiseen harjoitukseen ja vastaavaan sotilaalliseen toimintaan liittyy myös tiedustelu, ja kaikki valtiot Itämeren ympäristössä harjoittavat ympäristössä tiedustelua, esimerkiksi passiivista signaalitiedustelua, jota toteutetaan lentävästä järjestelmästä tai maasta. Jokainen valtio harjoittaa myös kuvatiedustelua satelliitista, lentävästä järjestelmästä tai mereltä. Tämä on sinällään jatkuvaa, ja kaikki maat tekevät sitä, mutta nyt kun aktiviteetti on lisääntynyt Itämeren alueella, niin totta kai siihen liittyy myös tiedustelun aktivointi.

Viimeksi helmikuussa venäläinen Su-27 -hävittäjä kävi tunnistamassa Ruotsin ilmavoimien signaalitiedustelukoneen vain parinkymmenen metrin etäisyydeltä.

–Liiankin uhkarohkeita lähelletuloja on tapahtunut vuosien mittaan. Pyritään häiritsemään koneiden toimintaa. Nämä ovat siinä mielessä huolestuttavia, jos sattuu tahattomia yhteentörmäyksiä. Kukaan tuskin sellaista haluaa, ja mitä enemmän tilanteita sattuu, mahdollisuus yhteentörmäykseen on tietysti olemassa.

Suomessa ilmavoimien elektroninen kyvykkyys on noussut keskusteluun, kun Saab kertoi tarjoavansa Suomelle myös kaksipaikkaista Gripen F -versiota muun muassa elektronisen sodankäynnin tarpeisiin. Samoin Boeing sisällytti tarjouspyyntövastaukseensa Super Hornetin elektronisen sodankäynnin erikoiskoneen EA-18G Growlerin.

Ohra-ahon mukaan monitoimihävittäjät ovat merkittävän suorituskykyisiä paitsi aktiivisen häirintäkykynsä, myös passiivisten tiedusteluominaisuuksiensa osalta.

–Kaikilla hävittäjävalmistajilla on, ja heiltä odotetaan, merkittävää kykyä myös tiedustelun ja valvonnan osalta. Jos kalliita koneita ostetaan tarpeeseen, silloin pitää myös katsoa monikäyttöisyys, joten tiedustelu-, valvonta- ja elso-ominaisuudet ovat myös keskiössä, Ohra-aho toteaa.

–[HX-kandidaateista] löytyy kyvykkyyksiä, jotka nostavat puolustuskykymme aivan eri tasolle. Nimenomaan tiedustelutoiminnan kannalta on merkitsevää, että hävittäjät ovat myös kyvykkäitä tältä osin. Mitenkään ei pidä väheksyä sitä suorituskykyä, jota meillä on F/A-18 Hornet -kalustossamme, mutta odotamme että kaikki tarjoajat tässä kilvassa satsaavat tarjouksissaan myös tiedustelu- ja valvontakyvykkyyksiin.

https://www.aamulehti.fi/a/20148521...medium=email&utm_campaign=email_al_uutiskirje
 
Perustuslakivaliokunta lausuu mielipiteenään valtioneuvostolle, että tiedusteluvalvontavaltuutetun virkaan nimitetään oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö Kimmo Hakonen.

Valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) kertoo päätöksen olleen yksimielinen.
Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävänä on siviili- ja sotilastiedustelun laillisuusvalvonta.

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/211779
 
Perustuslakivaliokunta lausuu mielipiteenään valtioneuvostolle, että tiedusteluvalvontavaltuutetun virkaan nimitetään oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö Kimmo Hakonen.

Valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) kertoo päätöksen olleen yksimielinen.
Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävänä on siviili- ja sotilastiedustelun laillisuusvalvonta.

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/211779

Hakonen ja Männikkö olivat omia veikkauksia. Hakonen näköjään vahvoilla.

Hieman liian vahva sisäministeriön ja poliisin tausta ideaaliksi ehdokkaaksi mutta toki parempi kuin suoraan polhasta tai puolustusministeriöstä tuleva "kaverien ymmärtäjä". Taisi Männikkö olla lian hapokas kandidaatti joillekin.

Nyt on sitten seuraava kysymys että minkälaisen miehityksen tuo virasto saa. Se on kuitenkin olennainen asia valvonnan tehon kannalta.
 
Laki voi vielä mennä läpi, jos sitä ei tarvitse enää muuttaa. Sitä on kuitenkin valmisteltu parlamentaarisesti ja nykyisessä muodossaan sen pitäisi kelvata kaikille. Se on valmisteltu niinkuin sote olisi pitänyt alunperin tehdä.
Totta. Käykääpä kaikki lukemassa eduskunnan eilinen keskustelu pöytäkirjasta näistä laeista. Tänään ensimmäinen käsittely (vain äänestykset).
Pitäisi kelvata, siihen on ainakin mahdollisuudet. Mutta mutta, katsotaanpa ääntenkalastelun mahdollisuudet...

Edit: kello 13.00 alkaen tuo nähdään.
https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/taysistunnon_verkkolahetykset/Sivut/default.aspx
 
Viimeksi muokattu:
Laki voi vielä mennä läpi, jos sitä ei tarvitse enää muuttaa. Sitä on kuitenkin valmisteltu parlamentaarisesti ja nykyisessä muodossaan sen pitäisi kelvata kaikille. Se on valmisteltu niinkuin sote olisi pitänyt alunperin tehdä.
Totta! Liian aikaisin säikähdin. En tunne toimintatapoja riittävän hyvin. Tässä ylen sivuilta pari lainausta (https://yle.fi/uutiset/3-10679132):
"klo 10:03: Kaikki eduskunnassa käsittelyssä olevat lait voidaan säätää voimaan hallituksen erosta huolimatta. Entinen kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan entinen jäsen Tuija Brax (vihr.) vahvistaa Ylelle, että eduskunnassa käsittelyssä olevat lait voidaan hyväksyä, ellei toimitusministeristö peruuta lakiesityksiä. Brax ei muista, että tällaista olisi aiemmin tapahtunut. "

"klo 10:10: Kansanedustaja Arto Satonen (kok.) ei usko, että hallituksen erolla on suuria vaikutuksia. Kausi on käytännössä lopussa. Eduskunta ehtii Satosen mukaan käsitellä vielä tiedustelulain.
– Käytännössä varmaan virkamieshallitus hoitaa tämän lyhyen ajan. Satonen uskoo, että hallituspuolueet äänestävät esityksien puolesta, vaikka hallitus on eronnut. Uusia esityksiä ei ole tulossa eduskuntaan hallitukselta. Nyt siirrytään vaalikamppailuun. "
 
Aamulehti:

Eduskunta kannatti murskaäänin tiedustelulakeja ensimmäisessä äänestyksessä – vain vasemmistoliitto vastusti
Hallituksen ero ei vaikuttanut tiedustelulakien käsittelyyn, jotka eduskunta hyväksyi ensimmäisessä äänestyksessään perjantaina. Lait sinetöidään ratkaisevassa toisessa äänestyksessä aikaisintaan ensi viikolla. Vain vasemmistoliitto vastusti tiedustelulakien voimaantuloa.

8.3.2019 13.47 KIMMO PENTTINEN, Joonas Kuikka

Eduskunta hyväksyi perjantaina tiedustelulait ensimmäisessä äänestyksessä.


Eduskunta on juuri hyväksynyt siviili- ja sotilastiedustelulait ylivoimaisella äänten enemmistöllä ensimmäisessä äänestyksessä.

Molempia lakeja kannatti yli 160 kansanedustajaa ja vastusti 10 kansanedustajaa. Vain vasemmistoliitto äänesti hallinto- ja puolustusvaliokuntien mietintöjä vastaan.

Tiedustelulakien äänestykset osuivat samalle päivälle, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jätti hallituksen eroilmoituksen. Toisin kuin hallituksen kaataneilla sote- ja maakuntauudistuksella, tiedustelulaeilla on kuitenkin laaja parlamentaarinen tuki.

Tiedustelulait vaativat voimaan tullakseen vielä toisen äänestyksen, joka voi olla aikaisintaan ensi viikolla.

Lait antavat valtuuksia poliisille ja Puolustusvoimille
Siviilitiedustelulaki antaa poliisille valtuuksia käyttää erilaisia tiedustelumenetelmiä rikosten tutkinnassa ja niiden ennaltaehkäisyssä.

Tavoitteena on kansallisen turvallisuuden parantaminen ja kansalaisten suojaaminen kaikkein vakavimmilta uhkilta.

Tiedustelulaeilla joudutaan puuttumaan kansalaisten yksityisyyden suojaan. Vastapainon Suojelupoliisia ja Puolustusvoimia valvoo jatkossa tiedusteluvalvontavaliokunta.

Sotilastiedustelussa laeilla pyritään lisäämään keinovalikoimaa ja nostamaan tiedustelun kyvyt muiden maiden tasolle.

Sotilastiedustelu pyrkii hankkimaan ennalta tietoa vakavasti kansallista turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta.

Puolustusvoimilla olisi Suomessa ja ulkomailla toimivaltuudet henkilötiedusteluun ja tietojärjestelmätiedusteluun sekä tietoliikennetiedusteluun.

Lakien on suunniteltu tulevan voimaan mahdollisimman pian niiden säätämisen jälkeen.
 
Tiedustelulaeilla joudutaan puuttumaan kansalaisten yksityisyyden suojaan.

Onko tuossa laissa jotakin kohtaa joka sanoo miten paljon yksityinen voi yrittää rajoittaa tätä yksityisyyden katoamista? Onko VPNstä tulossa laiton softa? Tai jos kryptaat datasi niin tuleeko siitä putkaa, linnaa, vankeutta jos et anna sitä purkuavainta? Vai saako normikansalainen jatkaa toimintaansa ilman että sen pitää pelätä rankaitusta?
 
Onko tuossa laissa jotakin kohtaa joka sanoo miten paljon yksityinen voi yrittää rajoittaa tätä yksityisyyden katoamista? Onko VPNstä tulossa laiton softa? Tai jos kryptaat datasi niin tuleeko siitä putkaa, linnaa, vankeutta jos et anna sitä purkuavainta? Vai saako normikansalainen jatkaa toimintaansa ilman että sen pitää pelätä rankaitusta?

Ei, mitään noista ei ole rajoitettu.
 
Back
Top