Uutisia Norjasta

Omat spekulaatiot tästä keissistä osuman jälkeen:
- kokematon/treenaamaton miehistö vakavalle vauriotilanteelle (pitäisi olla perusjuttuja SOTAlaivalla)
- osuma johtanut konehuoneen nopeaan tulvimiseen (todennäköisesti vedenalainen sauma pettänyt oikean takalaidan alueella), aluksesta on hävinnyt nopeasti pumppauskyky kun koneet saaneet kylvyn. Kun iso aukko on tippunut vesirajan alle, on tuo aika game over.

Uppoamisen syynä loppujenlopuksi on tod.näk. inhimillinen syy - luukut jotka on suunniteltu pidettävän kiinni aina kun niistä ei kuljeta on tod.näk pidetty auki koska "emmäjaksa" ja laiva on päässyt tulvimaan yli suunnitellun speksin (koska suunnitelmassa määrätyt luukut aina asiallisesti kiinni)

Katsotaan miten veikkaukset osuu...

Voit olla varma, että tämän tason virallista raporttia ei julkisuudessa nähdä, koska se antaisi suoraan tietoa sekä laivaston että laivan vahvuuksista ja heikkouksista.
 
VTS on laivaston oma maa-asema... noi kalastuspurkit ja huoltoalukset eivät siis olleet sitä nähneet omilla navigointitutkillaan, tarkennuksena.
.

Onko tuo purkki niin stealth, että ei näy navigointitutkassa vai näkyykö navigointitutkassa vain transponderit yms? Joo voi olla tyhmiä kysymyksiä, mutta olen maakrapu....
 
Onko tuo purkki niin stealth, että ei näy navigointitutkassa vai näkyykö navigointitutkassa vain transponderit yms? Joo voi olla tyhmiä kysymyksiä, mutta olen maakrapu....

Laivojen omat tutkat ovat primääritutkia ja tuollainen sota-alus pitäisi kaiken järjen mukaan näkyä kaupallisella tutkalla lyhyellä etäisyydellä.

VTS:n toteuttama meriliikenteen ohjaus taas perustuu AIS-järjestelmään jossa alukset itse ilmoittavat oman paikkansa, samaan tapaan miten siviililennonjohto toimii.

Toisin kuin siviililentokoneissa joista primääritutka puuttuu, siviilialuksissa on molemmat järjestelmät.

Tässä tapauksessa ei ymmärtääkseni ole ollut kyse siitä etteivätkö alukset olisi havainneet toisiaan.
 
Tuntuu oudolta että sota-alus melkein uppoaa, kun tuon perusteella vahingot pitäisi tulla enimmäkseen vesirajan yläpuolelle. Tuskin tankkerissa on vesirajan alla mitään repiviä rakenteita...
Bulb :eek:
Jorung203.jpg
 
Viimeksi muokattu:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...altiolle-tulossa-mittava-korjauslasku/7156828


Olisi kiva kun toimittajat tekisivät hieman taustatyötä sen sijaan että kopioivat uutisia toisiltaan.
Joku olisi vaikka voinut tutkia kuinka monta sota-alusta maailmassa on vakuutettu. Itse en ainakaan tiedä yhtään sellaista.
Sotalaitteet kun omistaa valtio ja niiden ei ole mitään järkeä vakuttaa omaisuuttaan kuten yksityisten ihmisten. Valtio ei mene konkurssiin jos sota-alus tms. hajoaa. Valtiolla löytyy aina mahdollisuus myös korvata mahdollisesti aiheuttamansa vahingot.
Aivan. Toisella tavalla ilmaistuna:

Vakuutuksen tarkoitus on jakaa riskiä isommalle omaisuusmassalle. Vakuutusyhtiöt jälleenvakuuttavat isommat riskit eri vakuutuspooleille ja/tai jälleenvakuuttajille. Valtio on iso omaisuusmassa, joten vakuuttaminen lisäisi vain kuluja.
 
Viimeksi muokattu:
Omat spekulaatiot tästä keissistä osuman jälkeen:
Uppoamisen syynä loppujenlopuksi on tod.näk. inhimillinen syy - luukut jotka on suunniteltu pidettävän kiinni aina kun niistä ei kuljeta on tod.näk pidetty auki koska "emmäjaksa" ja laiva on päässyt tulvimaan yli suunnitellun speksin (koska suunnitelmassa määrätyt luukut aina asiallisesti kiinni)

Mahtaako sotalaivat kulkea noin 'normitilanteessa' muutenkaan kaikki vesitiiviit luukut kiinni? Luulisin että täysi osastointi otetaan käyttöön vasta taisteluhälytyksessä tms. Vuoto on ollut massiivinen, ihme ettei ole tullut kuolonuhreja.
 
Ja kansanomainen verrokki. Ne intin (jne.) autot, joissa on se keltainen rekkari, eivät ole vakuutettuja. Valtio korvaa itse niiden vahingot.
 
- Alukset ovat näkyneet toistensa ja VTS-keskuksen tutkissa, jos eivät olleet katveessa. Stealth-ominaisuudet auttavat sitten avomerellä tutkan äärikantamalla mutta näillä etäisyyksillä stealthin merkitys on ollut merkityksetön.

- Osastointi ei auta jos reikä tai repeämä on niin pitkä, että se kattaa useita osastoja.

- Suunniteltu vauriosieto on luultavasti tehty asevaikutus mielessä. Mikään nopeaan ajoon suunniteltu fregatti tai laiva ei voi kestää törmäystä tankkeriin. Niihin ei pidä törmätä.
 
Useat törmäysyönä paikalla ollleet alukset vahvistavat ettei KNM "Helge Ingstad" näkynyt heillä tutkassa lainkaan, eli jonkinlainen "stealth" -moodi oli harjoituksesta päällä...
https://www.nrk.no/hordaland/usikkert-om-knm-_helge-ingstad_-var-synlig-pa-radaren-1.14285739

Lisäksi sekä tankkeri ja merivalvontakeskus ovat olleet radiolla yhteydessä alukseen toistuvasti (ennen törmäystä), ja varoittaneet sen olevan törmäyskurssilla, vastauksesksi tullut joo-joota eli "Vi har kontroll"... 5 miestä/ naista sillalla yövahdissa, kaksi upseeria, ruorimies ja kaksi tähystäjää. Lokeista kaikki löytyy ja osapuolet ovat onneksi hengissä, joten eiköhän tässä tapahtumaketju selviä kokonaisuudessaan aika pian.

https://www.aldrimer.no/fregatten-anropt-og-advart-gjentatte-ganger/

"The frigate KNM "Helge Ingstad" was repeatedly called, both from the tanker "Sola TS" and from the Coastal Maritime Traffic Center Fedje VTS. The operator of Fedje VTS warned that the frigate was on a collision course with the tanker "Sola TS". However, the ship management on the frigate responded that they had control. Shortly after, the frigate drove into the tanker with great force."

Inhimillinen virhe taitaa olla siis syy. Tuollaisisa oloissa aluksilla on tiettyjen parametrien mukaiset kulkuvektorit, joiden risteäminen ei ole sallittua. Näin pitäisi aina olla riittävästi aikaa ja etäisyyttä välttää törmäys. Jos varorajoista ei välitetä tai reagoidaan liian myöhään tai väärin, törmäys on mahdollinen. Niin näyttäisi nyt käyneen.
 
Laitoin ne pari kuvaa, joiden perusteella päättelin näin käyneen: tankkerin rungossa ei näytä rakenteellisesti olevan mitään muuta kuin ankkuri, joka olisi voinut repiä kyljen auki. Tankkerin ollessa täydessä lastissa ankkurin korkeus veden pinnasta näyttäisi täsmäävän vauriokohtaan.

Tankkerista ei ole näkynyt tuoreita kuvia.
Kyllä osuma jälki viittaa tankkerin keulaan eikä ankkuriin. Ankkurikin toki tuollaisessa ulos tulevassa osassa eli näin jälkeenpäin katsoen niin voi kyllä olla sekin...
 
Toivottavasti ensitieto fregatin black out-tilanteesta pitää paikkaansa. Muuten jollain on ollut helvetin huono tuuri juuri viimeisenä työpäivänä.
Kuvissa nähdään ainoastaan vesilinjan yläpuolella oleva repeämä. Liekö tankkerin bulppi ja ankkuri repinyt kylkeä niin vesilinjan ylä- ja
alapuolelta? Paatissa varmasti ammattitaitoinen henkilöstö, mutta useamman osaston repeäminen on ollut liikaa. Kyseessä ei ole mikään reikä
vaan totaalinen kyljen kuoriutuminen. Fregatti on varmasti tiennyt tankkerista ja hinaajasta, joka sitä veti ulos jalostamolta. Se, että fregattia ei
näkynyt on ihan normaalia sota-alustoimintaa. Ei siellä kuljeta AIS päällä. Ei harjoituksissa, eikä normaalistikkaan.

Pahimmassa tapauksessa tuo tankkeri olisi saattanut katkaista tuon fregatin, jos se olisi jäänyt alle suoraan poikittain. Silloin olisi tullut jo ruumiita.
 
Onko tietoa mikä on laivan raknnusmateriaali? Nyt kun katsoi kuvaa tarkemmin niin aika selkeää on että ankkuri (ja bulbi) on korkannut paatin nätisti. Tankkeriin ei juuri ole tullut osumaa tämän kuvan perusteella ja sotalaiva näyttää siltä kuin, alumiinitölkki olisi revitty auki....

1541773827519.png
 
Tuon säiliöaluksen pelkkä lastauskapasiteetti on jo yli 20 kertainen verrattuna fregatin massaan plus siihen vielä tankkerin oma paino päälle. Eli eipä juuri eroa olisiko törmännyt kallioon tai tuohon.
 
Voit olla varma, että tämän tason virallista raporttia ei julkisuudessa nähdä, koska se antaisi suoraan tietoa sekä laivaston että laivan vahvuuksista ja heikkouksista.

Ainakin Yhdysvalloissa on annettu törmäysten jälkeen julkisuuteen kohtuullisesti tietoa siitä, mikä meni pieleen ja mitä olisi voitu tehdä paremmin.

https://www.navy.mil/submit/display.asp?story_id=103130

https://s3.amazonaws.com/CHINFO/USS+Fitzgerald+and+USS+John+S+McCain+Collision+Reports.pdf
 
Back
Top