Uutisia Norjasta

Ainakin niissä (siviili)aluksissa, joiden konehuoneissa tuli töitä tehtyä, oli tapana että jos ranta näkyy, ja sää ok, niin vesitiiviit väliovet olivat auki, jos reitti vei kauemmas suljettiin ovet.
Näin ainakin tuolla välimerellä ja Alaskassa.

#toisaalla sanottiin että ainakin jenkkilaivastolla kaikki vesitiiviit ovet suljetaan vasta taisteluhälytyksessä. Sotalaivoissa lienee enemmän osastoja, ja myös suhteessa enemmän miehistöä, joten kaikkien luukkujen kiinnipitäminen kaiken aikaa on kohtuuttoman hankalaa.

Onko sotalaivoilla minkälaiset painolastitankit? Olisiko ollut mahdollista aiheuttaa painolastitankeilla kallistuksen vaurion vastakkaiselle puolelle siten, että vesi ei olisi päässyt tulvimaan alukseen niin pahasti? Kuvan perusteella vaurio kohdistuu pitkältä matkalta vesirajan yläpuolelle. Olisi toki vaatinut nopeaa reagointia aluksen miehistöltä ja siihenhän ei näköjään ollut kykyä...

Isoissa aluksissa näin voidaan tehdä mutta pienissä vastakallistuksen mahdollisuudet ovat rajalliset. 2MS aikana alle 10000 tonnin sota-alukset olivat yleensä 'hors de combat' yhdestä torpedo-osumasta: jos se kohta ei alusta välttämättä upottanutkaan niin yleensä vuoto oli suhteessa aluksen kokoon niin massiivinen ettei se voinut paljon muuta tehdä kuin nilkuttaa kotiin jos vielä pääsi.
 
Ainakin niissä (siviili)aluksissa, joiden konehuoneissa tuli töitä tehtyä, oli tapana että jos ranta näkyy, ja sää ok, niin vesitiiviit väliovet olivat auki, jos reitti vei kauemmas suljettiin ovet.
Näin ainakin tuolla välimerellä ja Alaskassa.

Tarkoitat varmaan jotain muita ovia kuin konehuoneen. Konehuone oli ja on aina kiinni. Tulipalo on sieltäpäin suurin uhka.

Sammutusraivaus konehuoneessa on mahdoton, rajaaminen mahdollista. Kaasusammutusjärjestelmä jo sinänsä edellytti aina suljettua tilaa. Halonit olivat aikanaan sallittuja. Nyt eivät enää. Sitten oli hiilidioksidia, mutta vaati korkean pitoisuuden jäähdyttääkseen. Sitten tuli se Inergen-sekoitus (typpeä, argonia ja hiilidioksidia). Yksi lysti, laukaisin oli konehuoneen ulkopuolella, yleensä heti oven pielessä, koska ei tarvitse olla Einstein tajutakseen, miksi laukaisun tapahtuessa konehuone on miehittämätön.
 
Viimeksi muokattu:
Luulen että @Fremen tuntee paikalliset olosuhteet? :unsure:
Juu ei jäädy koskaan, pientä riitettä rannan poukamissa, that's it. Oslossa on Bunnefjorden, joka on varsinaisen Oslo-vuonon kaupungin eli pohjoisen päästä etelään/ etelä-kaakkoon pistävä parikymmentä kilometriä pitkä umpinainen jatke, joka on lukuisien jokien ja veden pienen vaihtuvuuden (vaihtuminen kestää vuosia) takia selkeästi murtovesiallas (olisiko pari % suolaa, vanhan kalamiehen perinteisen sormitestin muistelona), ja sekään ei jäädy muuten kuin saarien välisistä lahdista, eikä sillekään jäälle ole kyllä aikuisella miehellä mitään asiaa.
Pilkkihommat vuonomaassa merellä on talvellakin 100% venehommia.
 
Joku fiksumpi korjatkoon, mutta eikö sotalaivoissa ole vesitiiviitä ovia vain laipiokannessa (damage control deck)? Kauppalaivoissa tyypilliset pystysuorissa laipioissa olevat liukuovet puuttuvat kokonaan, joten osastosta toiseen pääsee kulkemaan vain "yläkautta" (ja kauppalaivoissa taas ei ole vesitiiviitä luukkuja kansissa, vaan laiva on "ylhäältä auki").

edit: "The main transverse watertight bulkheads contain no access doors or hatches below the damage control deck. The damage control deck is the lowest deck that permits fore-and-aft access, and that access is by watertight doors. The damage control deck is usually the first deck below the main deck."

Eli vesitiiviitä ovia on, mutta ovat ylempänä kuin kauppalaivoissa, joiden "damage control deck" on siis tavallaan heti kaksoispohjan päällä...
 
ja kauppalaivoissa taas ei ole vesitiiviitä luukkuja kansissa, vaan laiva on "ylhäältä auki"

Rahti ruumaan laitetaan isoista kansiluukuista. Eivät kaikki ole konttilaivoja.

Kyllä laivoissa on kansiluukkuja ja voi olla myös pieniä skailetteja (ikkunalliset), ja ne ovat vedenpitäviä tai muuten on märkää. Voi olla myös valoventtiileitä (esim helikopterikansi). Kaiteessa taas on syöksyluukut, jotta kannelle vyöryvä vesi valuu pois.

Tuossa tunnelmaa.

 
Viimeksi muokattu:
Rahti ruumaan laitetaan isoista kansiluukuista. Eivät kaikki ole konttilaivoja.

Lastiluukut ja pääkannen yläpuolella olevat ovet ovat säätiiviitä, eivät vesitiiviitä (joskin käytännössä usein jälkimmäisiä, vaikka sertifikaatti puuttuukin). Kansissa taas ei ole vesitiiviitä kulkuaukkoja kuten sotalaivoissa (yleensä isompi luukku, joka on auki kulun helpottamiseksi, ja sen keskellä pienempi nopeasti suljettava luukku; ks. tämän raportin kuvat).
 
Lastiluukut ja pääkannen yläpuolella olevat ovet ovat säätiiviitä, eivät vesitiiviitä (joskin käytännössä usein jälkimmäisiä, vaikka sertifikaatti puuttuukin). Kansissa taas ei ole vesitiiviitä kulkuaukkoja kuten sotalaivoissa (yleensä isompi luukku, joka on auki kulun helpottamiseksi, ja sen keskellä pienempi nopeasti suljettava luukku; ks. tämän raportin kuvat).

Tiedän kyllä, mitä haet. Standardia.

Jos vedenpitävyys tarkoittaa sukellusveneen ominaisuuksia, ei ainakaan kauppalaivasta löydy.

Avomeripalvelussa olevan lastiluukun on syytä pitää. Sellupaalit ovat muuten ihmeissään. Kulku on ovesta, mutta jossain voi olla vaikka ruuman perällä tikkaat ja niiden päässä pieni kulkuluukku ylös. Hätäpoistumistie vaikka senkin voi rakentaa ovelliseksi.

Rakennesuunnittelusta on kyse. Irtolastilaivassa valmistuskustannukset ovat saaneet aina suuren painoarvon, jopa toiminnallisten vaatimusten kustannuksella. Toisaalta sotalaivat edustavat toista ääripäätä, koska niiden suorituskyky edellyttää keveitä rakenteita. Painokriittisissä laivoissa rakennesuunnittelun lopputulos mitataan painossa ja painopisteen korkeudessa.

Mitään yhtä mallia ei ole, mutta on kansainvälisiä normeja. Sertifiointeja, standardien täyttämisiä, jotka eivät tietenkään rajoita suunnittelua.

1542461106334.png
 
Viimeksi muokattu:
Rahti ruumaan laitetaan isoista kansiluukuista. Eivät kaikki ole konttilaivoja.

Kyllä laivoissa on kansiluukkuja ja voi olla myös pieniä skailetteja (ikkunalliset), ja ne ovat vedenpitäviä tai muuten on märkää. Voi olla myös valoventtiileitä (esim helikopterikansi). Kaiteessa taas on syöksyluukut, jotta kannelle vyöryvä vesi valuu pois.

Tuossa tunnelmaa.

Tässäpä samaa tunnelmaa eri planeetalta, toivottavasti elokuva on tuttu...

 
Turskat meinaa yhä nostaa Helgen

”Pinnalla enää antenni” – Näin Norjan sotalaiva upposi

Yritykset siirtää 5 500 tonnin sota-alus turvalliseen paikkaan menivät tällä viikolla katastrofaalisesti pieleen.

Norjan armeija on kommentoinut suunnittelevansa edelleen aluksen nostamista.


https://www.verkkouutiset.fi/pinnalla-enaa-antenni-nain-norjan-sotalaiva-upposi/


Norway stunned as warship sinks after collision

By Lianne Kolirin and Tara John, CNN
Updated at 1621 GMT (0021 HKT) November 17, 2018


A costly crash

Given that the frigate is one of only five operated by the Norwegian navy, its loss is likely to impact on national and NATO operations. But the country's military will have to carefully consider the cost of salvaging and repairing it for active service.

Pape told CNN: "Curiously, if the ship is not repaired, the reduction of one ship that needs to be maintained, upgraded, manned and used over the remaining 20 years of its life will mean that cost for the navy could go down in the long run, however with a loss of capability."

Pape estimates that a decision to salvage it, repair it, and return it to service would cost hundreds of millions of dollars. "The total cost could be similar to the cost of a new ship."

The financial impact of the crash is likely to be felt well beyond the military, as it triggered the shutdown of a North Sea crude export terminal, Norway's largest gas processing plant and several offshore fields.

In total, these five oil and gas fields produce around 400 million Norwegian krone ($48 million) a day or 17 million krone ($2 million) an hour. Since the oil companies pay 78 percent taxes to the state for production, the two-day shutdown ultimately resulted in a substantial economic loss for the nation, national broadcaster NRK reported.


The Norwegian Navy is now considering ways to raise the vessel, according to the military's chief of staff, Admiral Nils Andreas Stensones.
"It's very hard for a navy to lose a vessel," he told AFP

https://edition-m.cnn.com/2018/11/1...la-enaa-antenni-nain-norjan-sotalaiva-upposi/
 
No, tuossa paikassa se ei ole muuta kuin väärällä paikalla oleva aallonmurtaja.
 
Nosturit Gulliver ja Rambiz ovat ilmeisesti kyseiset alukset. Yhteensä 7300t nostovoima, fregatti painaa 5000t, mutta on täynnä vettä. Kuinkahan monta lisätonnia fregatillinen vettä on?

Ja miten... Onko tuo 5000t myös veden alla? Ei varmaan vastaa ihan... Äääh... @fyysikko apua? :D
 
Nosturit Gulliver ja Rambiz ovat ilmeisesti kyseiset alukset. Yhteensä 7300t nostovoima, fregatti painaa 5000t, mutta on täynnä vettä. Kuinkahan monta lisätonnia fregatillinen vettä on?

Ja miten... Onko tuo 5000t myös veden alla? Ei varmaan vastaa ihan... Äääh... @fyysikko apua? :D
Eihän vesi veden alla paina mitään. Täytyy vissiin pumpata sitä mukaa kun alus pintautuu, jos vuotokohdasta ei valu riittävän sukkelaan ulos.
 
Eihän vesi veden alla paina mitään. Täytyy vissiin pumpata sitä mukaa kun alus pintautuu, jos vuotokohdasta ei valu riittävän sukkelaan ulos.
Ja niinhän se fregattikin syrjäyttää veden alla materiaalinsa tilavuuden verran vettä/kiloja. Mielenkiintoinen operaatio - mahtavatkohan ripustaa sen jonkinlaisten ponttoonien/proomujen varaan ja hinata telakalle vai voiko nosturit hoitaa homman?
 
Nosto-operaatio jatkuu, suurin riskitekijä on keli. Ennusteet ovat kohtuullisen hyvät tuleville päiville. Alus on tarkoitus nostaa pystympään asentoon, jotta siitä voidaan jo tänään alkaa pumpata 460:tä kuutiota meridieseliä ulos, tankki kerrallaan. Paikalla on tätä varten erikoissukeltajia sekä merivartioston öljyntorjunta-valmius, kahdeksan alusta ja noin 50 erikoismiestä.
Tähän mennessä aluksesta arvioidaan vuotaneen melko vähän polttoainetta mereen, öljyntorjuntamiehistöt moni-puomittivat aluksen pian onnettomuuden jälkeen, ja merestä on tähän mennessä kerätty yhteensä noin 40 kuutiota veteen sekoittunutta öljyä.
Polttoainetankkien tyhjentämisen jälkeen, kaksi paikalle Belgiasta ja Hollannista tuotua suurta merinosturia nostavat aluksen hitaasti upotettavalle proomulle, tavoitteena on että proomun uudelleenkelluttamisen seurauksena vedellä täyttyneet osastot tyhjenevät itsestään painovoiman vaikutuksesta. Proomu kuljettaa haverialuksen takaisin Haakonsverniin.

https://www.nrk.no/hordaland/na-ska...gstad_-for-460.000-liter-drivstoff-1.14305842

Alustava spelutaatio täällä tuntuu olevan että alus romutetaan, sen kunnostaminen maksaisi mahdollisesti jopa USD400mio, eli käytännössä uuden vastaavan aluksen verran. Norjassa ei myöskään ole tähän osaamista, lisäksi aluksen suunnittelu- ja rakennusajankohdan aikaisia vanhempia järjestelmiä ei ole enää kaupallisesti saatavissa, joten tilankäyttö, sähkökaapelointi, jäähdytys, turvallisuuskysymykset ja monet muut seikat vaatisivat poikkeuksellisen työpanoksen norjalaisen franken-korvetin luomiseksi, joka kaiken lisäksi olemassaolollaan muistuttaisi ikävästä sattumuksesta, mikä ei täällä ole suosittua missään olosuhteissa.

Eli olutpurkeiksi se purkki sitten...
 
Antaakohan ne niiden polttoainetankkien täyttyä vedellä mistä polttoaineet pumpataan pois. Vai kestäisikö jos sinne menee korvausilmaa.
Upotettava proomu on varmaan paras tuohon nostoon. Nostetaan hitaasti portaittain niin vesi valuu itsekseen ulos ja loput mitä jää voi pumpata pois.
Ei voi enää 'upota' kun on proomun päällä.
 
Eli olutpurkeiksi se purkki sitten...
Alus on teräsrunkoinen, mutta oluttölkit tehdään alumiinista.

Säilykepurkit sen sijaan...

93c2f3612f2c3989_org.jpg
 
Back
Top