kimmo.j
Respected Leader
Paikallinen aluepelastuslaitos. Sitä ennen kunnan, oli sitten nimi mikä tahansa, pelastustoimi.
EDIT: Ennen kuntien laitosten ja virastojen henkilöstöä oli varattu näihin tehtäviin. Mutta paikallinen vaihtelu oli suurta.
Väestönsuojelu
- Viestiketjun aloittaja hansai
- Aloitus PVM
Paikallinen aluepelastuslaitos. Sitä ennen kunnan, oli sitten nimi mikä tahansa, pelastustoimi.
EDIT: Ennen kuntien laitosten ja virastojen henkilöstöä oli varattu näihin tehtäviin. Mutta paikallinen vaihtelu oli suurta.
Tosiaan tilanne menee nykyisin, niin että pelastuslaitoksen johtavat väestönsuojelua ja niiden täytyisi huolehtia myös mahdollisista poikkeusolojen yksiköiden perustamisesta ja johtamisesta.
Sen lisäksi esimerkiksi taloyhtiöt, yhteisöt, laitokset ja yritykset ovat velvollisia huolehtimaan omasta väestönsuojelustaan. Näistä kaikista tutuimpia ovat väestönsuojien eri tehtäviin koulutetut henkilöt. Vaihtelu on valtavaa 30 asuntoa käsittävän taloyhtiön väestönsuojelu nyt pakostakin on aivan eri mittakaavassa kuin vaikka telakan, sairaalan tai vaikka suuren viraston.
Ideaalitilanteessa näiden eri toimijoiden pitäisi toimia yhteen. Esimerkiksi ilmahyökkäyksen jälkeen AsOy Mesikämmenen vss-henkilöstö voi todeta, että osoitteessa Mahlakatu 16 on kokonainen kerrostalo tuhoutunut pommituksessa ja että 100 metrin päässä heidän väestönsuojastaan on räjähtämätön pommi. Tieto tästä lähtee eteenpäin suojelulohkon johtopaikalle ensijaisesti väestönsuojan lankapuhelimella ja jos yhteydet ovat alhaalla, niin vaikka mopo- tai polkupyörälähetillä. Pelastuslaitos voi sitten lähettää Mahlakadulle raivaus- ja sammutusyksiköitä sekä ensiapuryhmän ja ambulansseja. Lisäksi se ilmoittaa, kunnan johtokeskukselle tilanteesta ja siellä osataan varautua sitten asunnottomien majoittamiseen, ruokkimiseen, vaatettamiseen ja vaikka henkisen avun toimittamiseen. Poliisi voi varautua sitten vainajien tunnistamiseen ja mahdollisesti tarjota apua alueen eristämiseen, liikenteenohjaukseen sekä pelastetun omaisuuden vartiointiin. Puolustusvoimat saa myös pelastuslaitoksen johtopaikan kautta tiedon räjähtämättömästä pommista ja voi lähettää raivaajat paikalle.
Sen lisäksi esimerkiksi taloyhtiöt, yhteisöt, laitokset ja yritykset ovat velvollisia huolehtimaan omasta väestönsuojelustaan. Näistä kaikista tutuimpia ovat väestönsuojien eri tehtäviin koulutetut henkilöt. Vaihtelu on valtavaa 30 asuntoa käsittävän taloyhtiön väestönsuojelu nyt pakostakin on aivan eri mittakaavassa kuin vaikka telakan, sairaalan tai vaikka suuren viraston.
Ideaalitilanteessa näiden eri toimijoiden pitäisi toimia yhteen. Esimerkiksi ilmahyökkäyksen jälkeen AsOy Mesikämmenen vss-henkilöstö voi todeta, että osoitteessa Mahlakatu 16 on kokonainen kerrostalo tuhoutunut pommituksessa ja että 100 metrin päässä heidän väestönsuojastaan on räjähtämätön pommi. Tieto tästä lähtee eteenpäin suojelulohkon johtopaikalle ensijaisesti väestönsuojan lankapuhelimella ja jos yhteydet ovat alhaalla, niin vaikka mopo- tai polkupyörälähetillä. Pelastuslaitos voi sitten lähettää Mahlakadulle raivaus- ja sammutusyksiköitä sekä ensiapuryhmän ja ambulansseja. Lisäksi se ilmoittaa, kunnan johtokeskukselle tilanteesta ja siellä osataan varautua sitten asunnottomien majoittamiseen, ruokkimiseen, vaatettamiseen ja vaikka henkisen avun toimittamiseen. Poliisi voi varautua sitten vainajien tunnistamiseen ja mahdollisesti tarjota apua alueen eristämiseen, liikenteenohjaukseen sekä pelastetun omaisuuden vartiointiin. Puolustusvoimat saa myös pelastuslaitoksen johtopaikan kautta tiedon räjähtämättömästä pommista ja voi lähettää raivaajat paikalle.
Viimeksi muokattu:
Aikaisemminkin on ollut puhetta siitä, että VPK:t ovat varsinkin kaupungeissa se tärkeä poikkeusolojen reservi.
Eli nykyisten suunnitelmien mukaan ei ole tarkoitus perustaa mitään suuria kylmänsodan aikaisia väestönsuojeluyksiköitä kunnan- ja valtion viranhaltijoista.
Maailma muuttui ja suorittava porras ulkoistettiin. Ostopalvelut jyrää.
Ja ne ostopalvelut jyrää varmasti myös poikkeusoloissa. Epäilen, että sen vuoden 202Xevakon kuljettaa se Pohjolan liikenteen bussi joka laskuttaa kuljetuksesta valtiota. Aluksi evakoille voi hyvinkin löytyä majoitus majoitusliikkeistä ja lomakylistä. Matkalla evakkoa ruokkivat ABC, hesburger ja ne samat tahot jotka ruokkivat ihmisiä erilaisissa tapahtumissa.
Mitään suuria väestönsuojeluvarikoita joilta löytyisi kuormureita, paloautoja, nostureita, hakkuja, 10 kilon sikanauta tölkkejä, vaatteita, telttoja, kaminoita ja kenttäkeittiöitä tuskin ollaan perustamassa.
Helsingissä osa väestönsuojelun tehtävistä on muuten ulkoistettu Staralle joka on kaupungin rakentamispalveluliikelaitos.
Eli nykyisten suunnitelmien mukaan ei ole tarkoitus perustaa mitään suuria kylmänsodan aikaisia väestönsuojeluyksiköitä kunnan- ja valtion viranhaltijoista.
Maailma muuttui ja suorittava porras ulkoistettiin. Ostopalvelut jyrää.
Ja ne ostopalvelut jyrää varmasti myös poikkeusoloissa. Epäilen, että sen vuoden 202Xevakon kuljettaa se Pohjolan liikenteen bussi joka laskuttaa kuljetuksesta valtiota. Aluksi evakoille voi hyvinkin löytyä majoitus majoitusliikkeistä ja lomakylistä. Matkalla evakkoa ruokkivat ABC, hesburger ja ne samat tahot jotka ruokkivat ihmisiä erilaisissa tapahtumissa.
Mitään suuria väestönsuojeluvarikoita joilta löytyisi kuormureita, paloautoja, nostureita, hakkuja, 10 kilon sikanauta tölkkejä, vaatteita, telttoja, kaminoita ja kenttäkeittiöitä tuskin ollaan perustamassa.
Helsingissä osa väestönsuojelun tehtävistä on muuten ulkoistettu Staralle joka on kaupungin rakentamispalveluliikelaitos.
Viimeksi muokattu:
Maaseudulla ja periferiassa ne eivät ole edes reservi vaan SE ydinjoukko, kärkikaarti palopelastusvss-toimessa.
On varmaan edelleenkin. Käsiparien lkm voi sitten jokainen arvioida mielensä mukaan.
Laaja maahan kohdistunut hyökkäys panee kyllä valmiudet naukumaan, jos ei ole ehditty haluttu viitsitty uskallettu varautua jo etukäteen.
JR49
Respected Leader
Löytyi tällainen tuore gradu vuodelta 2017. Kannattaa ehdottomasti perehtyä.
En kerennyt kuin vähän selailla läpi, mutta osin aika karua tekstiä oli. Niissä paikoin, missä asiat ovat levällään, niin ne ovat todella levällään. Ei päde joka paikkaan, mutta tarpeeksi moneen, että ongelmia olisi luvassa.
http://tampub.uta.fi/handle/10024/101185
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla väestönsuojajärjestelmää on varauduttu käyttämään valmiuslain (1552/2011) 3 §:n 1 ja 2 kohtien poikkeusoloissa ja millaisia puutteita ja valtakunnallisia kehitystarpeita voidaan väestönsuojien käyttöä koskevassa varautumisessa havaita suhteessa lainsäädäntöön ja valtion viranomaisten suosituksiin. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselytutkimuksella pelastuslaitoksille ja kunnille. Pelastuslaitosten kyselyyn saatiin kokonaisotanta kaikista 22 pelastuslaitoksesta, ja kunnista vastasi 33, eli 83 % 40 kunnan otannasta. Lisäksi aineistoa täydennettiin havainnoimalla pelastustoimen väestönsuojelua koskevia tilaisuuksia sekä haastattelemalla asiantuntijoita ja omatoimisen varautumisen toimijoita. Aineiston analyysiin käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimuksen käyttöteoriana toimivat voimassa oleva väestönsuojia ja niiden käyttöä koskeva lainsäädäntö ja erityisesti ministeriötason ohjeistus. Aineiston analyysin suhde käyttöteoriaan oli teoriaohjautuvaa ja abduktiiviseen päättelyyn perustuvaa.
Tutkimuksen yleinen johtopäätös oli, että väestönsuojien käyttöön varautuminen vaihtelee alueittain pelastuslaitosten, kuntien ja omatoimisen varautumisen toimijoiden oman aktiivisuuden mukaan. Vaikka lainsäädäntö velvoittaa eri toimijoita varautumaan, ei kansallisella tasolla ole 2000-luvulla ohjattu tai valvottu tehokkaasti väestönsuojien käyttöä koskevan varautumisen toteutumista. Lisäksi ymmärrys aseellisen konfliktin toimintaympäristöstä ja sen erityispiirteistä vaihtelee, mikä tulee esiin erityisesti väestönsuojelun johtamisjärjestelyjen suunnittelussa. Tutkimuksen tulosten perusteella Suomessa tulisi panostaa väestönsuojien käytön suunnitteluun ja yhtenäisiin kansallisiin käytäntöihin, jotta väestönsuojien suojaava vaikutus olisi mahdollisimman suuri poikkeusoloissa. Väestönsuojien käyttöön varautumisesta ei ole tehty vastaavaa tutkimusta aiemmin ja siksi tutkimus toi merkittävää uutta tietoa väestönsuojien käyttöön varautumisen nykytilasta ja kehitystarpeista. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää lainsäädännön ja ohjeiden päivittämisessä, väestönsuojiin ja varautumiseen liittyvässä strategisessa suunnittelutyössä ja viestinnässä sekä lisätutkimustarpeiden kartoittamisessa.
----
Muutama kommentti tekstistä:
Kurssille ei tulijoita. Syynä velvoittavan lainsäädännön puuttuminen”
”Asiakokonaisuudet eivät kiinnosta kuin aktiivisia, varautumishenkisiä kansalaisia. Samalla
tärkeäksi asiaksi”
”Kunnossapidon piirissä, mutta henkilöstön määrästä ja varaustilanteesta ei ole tietoa”
Vastauksista tuli myös esiin, että lainsäädäntöä omatoimisesta varautumisesta ja pelastuslaitoksen
vastuusta ja käytännön toiminnasta väestön suojautumisen ja omatoimisen varautumisen
tukemisessa tulkitaan pelastuslaitoksissa eri tavoin. Erityisesti pelastuslaitokset, joissa ei ollut
järjestelmää, joilla oli paloasemapohjainen järjestelmä tai kuntien varassa oleva järjestelmä,
korostivat väestön vastuuta omasta suojautumisestaan.
Yleinen johtopäätös on, ettei pelastustoimessa ole juurikaan viimeisten vuosien aikana suunniteltu
väestön suojaamiseen ja väestönsuojien käyttöön liittyviä käytäntöjä, eikä aktiivisesti luotu yhteisiä
valtakunnallisia ohjeita ja malleja. Toisaalta jo olemassa olevia ohjeita ei ole myöskään kaikilla
alueilla seurattu ja osa lainsäädännöstä on monitulkintaista. Aluehallintovirasto ei ole myöskään
valvonut väestönsuojelua ja pelastuslaitosten väestönsuojeluun varautumisen tasoa moniin vuosiin,
jolloin painetta lakien ja ohjeiden noudattamiselle ei ole ollut. Tämä on johtanut alueellisiin eroihin
väestönsuojien käyttöön varautumisessa.
En kerennyt kuin vähän selailla läpi, mutta osin aika karua tekstiä oli. Niissä paikoin, missä asiat ovat levällään, niin ne ovat todella levällään. Ei päde joka paikkaan, mutta tarpeeksi moneen, että ongelmia olisi luvassa.
http://tampub.uta.fi/handle/10024/101185
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla väestönsuojajärjestelmää on varauduttu käyttämään valmiuslain (1552/2011) 3 §:n 1 ja 2 kohtien poikkeusoloissa ja millaisia puutteita ja valtakunnallisia kehitystarpeita voidaan väestönsuojien käyttöä koskevassa varautumisessa havaita suhteessa lainsäädäntöön ja valtion viranomaisten suosituksiin. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselytutkimuksella pelastuslaitoksille ja kunnille. Pelastuslaitosten kyselyyn saatiin kokonaisotanta kaikista 22 pelastuslaitoksesta, ja kunnista vastasi 33, eli 83 % 40 kunnan otannasta. Lisäksi aineistoa täydennettiin havainnoimalla pelastustoimen väestönsuojelua koskevia tilaisuuksia sekä haastattelemalla asiantuntijoita ja omatoimisen varautumisen toimijoita. Aineiston analyysiin käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimuksen käyttöteoriana toimivat voimassa oleva väestönsuojia ja niiden käyttöä koskeva lainsäädäntö ja erityisesti ministeriötason ohjeistus. Aineiston analyysin suhde käyttöteoriaan oli teoriaohjautuvaa ja abduktiiviseen päättelyyn perustuvaa.
Tutkimuksen yleinen johtopäätös oli, että väestönsuojien käyttöön varautuminen vaihtelee alueittain pelastuslaitosten, kuntien ja omatoimisen varautumisen toimijoiden oman aktiivisuuden mukaan. Vaikka lainsäädäntö velvoittaa eri toimijoita varautumaan, ei kansallisella tasolla ole 2000-luvulla ohjattu tai valvottu tehokkaasti väestönsuojien käyttöä koskevan varautumisen toteutumista. Lisäksi ymmärrys aseellisen konfliktin toimintaympäristöstä ja sen erityispiirteistä vaihtelee, mikä tulee esiin erityisesti väestönsuojelun johtamisjärjestelyjen suunnittelussa. Tutkimuksen tulosten perusteella Suomessa tulisi panostaa väestönsuojien käytön suunnitteluun ja yhtenäisiin kansallisiin käytäntöihin, jotta väestönsuojien suojaava vaikutus olisi mahdollisimman suuri poikkeusoloissa. Väestönsuojien käyttöön varautumisesta ei ole tehty vastaavaa tutkimusta aiemmin ja siksi tutkimus toi merkittävää uutta tietoa väestönsuojien käyttöön varautumisen nykytilasta ja kehitystarpeista. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää lainsäädännön ja ohjeiden päivittämisessä, väestönsuojiin ja varautumiseen liittyvässä strategisessa suunnittelutyössä ja viestinnässä sekä lisätutkimustarpeiden kartoittamisessa.
----
Muutama kommentti tekstistä:
Kurssille ei tulijoita. Syynä velvoittavan lainsäädännön puuttuminen”
”Asiakokonaisuudet eivät kiinnosta kuin aktiivisia, varautumishenkisiä kansalaisia. Samalla
velvoittavan säädösten puuttuminen esimerkiksi väestönsuojan hoitajien suhteen on lopullisesti
romuttanut organisoidun koulutuksen antamisen”
”Viimeaikaiset uhkakuvat ovat vieneet koulutuksen painopistettä normaaliajan uhkiin. HUOM
pelastuslaista ei löydy selkeää normiohjausta perinteiselle
talosuojelukurssitukseen/pelastussuunnitelmalle Pl 15 §”
”Varautumista etenkin sodan ajan uhkille ja sodan aikaan ei mielletä ajankohtaiseksi ja siten itselle
tärkeäksi asiaksi”
”Kunnossapidon piirissä, mutta henkilöstön määrästä ja varaustilanteesta ei ole tietoa”
Vastauksista tuli myös esiin, että lainsäädäntöä omatoimisesta varautumisesta ja pelastuslaitoksen
vastuusta ja käytännön toiminnasta väestön suojautumisen ja omatoimisen varautumisen
tukemisessa tulkitaan pelastuslaitoksissa eri tavoin. Erityisesti pelastuslaitokset, joissa ei ollut
järjestelmää, joilla oli paloasemapohjainen järjestelmä tai kuntien varassa oleva järjestelmä,
korostivat väestön vastuuta omasta suojautumisestaan.
Yleinen johtopäätös on, ettei pelastustoimessa ole juurikaan viimeisten vuosien aikana suunniteltu
väestön suojaamiseen ja väestönsuojien käyttöön liittyviä käytäntöjä, eikä aktiivisesti luotu yhteisiä
valtakunnallisia ohjeita ja malleja. Toisaalta jo olemassa olevia ohjeita ei ole myöskään kaikilla
alueilla seurattu ja osa lainsäädännöstä on monitulkintaista. Aluehallintovirasto ei ole myöskään
valvonut väestönsuojelua ja pelastuslaitosten väestönsuojeluun varautumisen tasoa moniin vuosiin,
jolloin painetta lakien ja ohjeiden noudattamiselle ei ole ollut. Tämä on johtanut alueellisiin eroihin
väestönsuojien käyttöön varautumisessa.
Se mitä olen joutunut aiheen kanssa tekemisiin, niin silkkaa totta toi JR:n posti, ikävä kyllä.
"väestön oma vastuu suojautumisessa" - on kyllä jo hervotonta. Tottahan sitä ihminen suojaan menee, jos henki on katkolla....mutta laajennappas tätä asennetta vähän, niin melkoinen näköala avautuu.
Alvin pitää ehdottomasti raamittaa perusvelvoitteet. Saman viraston on luotava koulutusjärjestelmä ja tietokanta rekryyteistä pahan päivän varoille. Varusteita, välineitä.....kunnossapitoa...simppeleitä käsiohjeita....selkeät vastuut....
Mutta tietysti: hyvin.
"väestön oma vastuu suojautumisessa" - on kyllä jo hervotonta. Tottahan sitä ihminen suojaan menee, jos henki on katkolla....mutta laajennappas tätä asennetta vähän, niin melkoinen näköala avautuu.
Alvin pitää ehdottomasti raamittaa perusvelvoitteet. Saman viraston on luotava koulutusjärjestelmä ja tietokanta rekryyteistä pahan päivän varoille. Varusteita, välineitä.....kunnossapitoa...simppeleitä käsiohjeita....selkeät vastuut....
Mutta tietysti: hyvin.
skärdis
Greatest Leader
Harmaassa vaiheessa koulutetaan ja ostetaan tarveaineet K-raudasta.
JR49 netin syövereistä kaivelema gradu on hieno löytö, vaikka se keskittyy pääasiassa rakenteelliseen suojeluun eli väestönsuojiin.
Pelastusviranomaisten kapasiteetti on kyllä koeponnistettu näiden myrskytuhojen aikan 2000- ja 2010-luvuilla ja kovin kummoinen se ei ole. Resurssit on sitä paha päivä normaalioloissa tasoa. Vapaapalokuntia ei haluta käyttää reservinä, esimerkiksi myrskytuhoja raivaaman olisi voitu siirtää isojen paikkakuntien vapaapalokuntia, näin ei kuitenkaan menetelty. Yritysten palvelut ei kelvanneet, vaikka yrittäjät itse ilmoittivat, että kokemusta on voimalinjojen raivaamisesta ja tarvittaessa lähdetään heti.
Mitä taas tulee tulee tuohon omatoimisuuteen, niin onko sille vaihtoehtoa? Esimerkiksi taloyhtiömme suojautuminen perustuu kellarikerroksen S-1 suojaan. Tilat on asianmukaisesti testattu ja tavarat inventoitu säännöllisin välein. Tehtävät on jyvitettu vapaaehtoisille henkilöillle. Kuka helvetti niitä tehtäviä poikkeusoloissa hoitaisi ellei talon asukkaat? Väestönsuojelu sivari, ISS-huoltopalvelut vai ehkä joku muu...
Isommissa yksiköissä asia korostuu vielä enemmän. Väestönsuojelun ja varautumisen tulee olla niiden vastuulla, jotka huolehtivat muutenkin yrityksen, laitoksen tai yhteisön turvallisuudesta. Tehtäviin asetetun henkilökunnan tulee kouluttaa palkallisena työaikana. Se ei ole mitään koulutusta, että lyödään käteen sisäasianministeriön vss-toimikunnan pamfletti vuodelta 1978 ja sanotaan "lue tästä helppo homma, eikä sitä sotaa muutenkaan tule". Lisäksi tehtäviin jyvitetylle henkilökunnalle tulee hommata sotilasviranomaisilta vapautus muista poikkeusolojen tehtävistä.
Se mitä tarvitaan ehdottamasti lisää on valvonta. Palotarkastajan ei tule antaa kiinteistölle puhtaita papereita jos väestönsuojelu ei ole kunnossa. Olen itse ollut palotarkastuksissa mukana ja väestönsuojissa ei edes käydä, saati että tarkastettaisiin onko niiden poikkeusolojen käyttöön varauduttu. On jopa todettu suoraan, että väestönsuojat eivät ole tärkeitä.
Pelastusviranomaisten kapasiteetti on kyllä koeponnistettu näiden myrskytuhojen aikan 2000- ja 2010-luvuilla ja kovin kummoinen se ei ole. Resurssit on sitä paha päivä normaalioloissa tasoa. Vapaapalokuntia ei haluta käyttää reservinä, esimerkiksi myrskytuhoja raivaaman olisi voitu siirtää isojen paikkakuntien vapaapalokuntia, näin ei kuitenkaan menetelty. Yritysten palvelut ei kelvanneet, vaikka yrittäjät itse ilmoittivat, että kokemusta on voimalinjojen raivaamisesta ja tarvittaessa lähdetään heti.
Mitä taas tulee tulee tuohon omatoimisuuteen, niin onko sille vaihtoehtoa? Esimerkiksi taloyhtiömme suojautuminen perustuu kellarikerroksen S-1 suojaan. Tilat on asianmukaisesti testattu ja tavarat inventoitu säännöllisin välein. Tehtävät on jyvitettu vapaaehtoisille henkilöillle. Kuka helvetti niitä tehtäviä poikkeusoloissa hoitaisi ellei talon asukkaat? Väestönsuojelu sivari, ISS-huoltopalvelut vai ehkä joku muu...
Isommissa yksiköissä asia korostuu vielä enemmän. Väestönsuojelun ja varautumisen tulee olla niiden vastuulla, jotka huolehtivat muutenkin yrityksen, laitoksen tai yhteisön turvallisuudesta. Tehtäviin asetetun henkilökunnan tulee kouluttaa palkallisena työaikana. Se ei ole mitään koulutusta, että lyödään käteen sisäasianministeriön vss-toimikunnan pamfletti vuodelta 1978 ja sanotaan "lue tästä helppo homma, eikä sitä sotaa muutenkaan tule". Lisäksi tehtäviin jyvitetylle henkilökunnalle tulee hommata sotilasviranomaisilta vapautus muista poikkeusolojen tehtävistä.
Se mitä tarvitaan ehdottamasti lisää on valvonta. Palotarkastajan ei tule antaa kiinteistölle puhtaita papereita jos väestönsuojelu ei ole kunnossa. Olen itse ollut palotarkastuksissa mukana ja väestönsuojissa ei edes käydä, saati että tarkastettaisiin onko niiden poikkeusolojen käyttöön varauduttu. On jopa todettu suoraan, että väestönsuojat eivät ole tärkeitä.
Viimeksi muokattu:
JR49
Respected Leader
Tuo olisi kyllä nopein keino näissä oloissa saada jotain aikaiseksi. Toinen mitä tarvitaan ketjuun, niin isännöitsijät. Monessa taloyhtiössä hallitus ei yksinään tähän kykene/halua kyetä. Mutta palotarkastuksen ukaasi isännöitsijälle, että hommaan täytyy tulla muutos, ja mukaan lista tehtävistä. Seuraavassa taloyhtiön kokouksessa mietintämyssy päähän.
Se olisi alku. Sitten tarvittaisiin koulutusta väestönsuojien käyttöönottoon. Mieluiten pitäisi olla saatavissa omalta asuinpaikkakunnalta. Mutta mitä nyt paikallisia tunnen pikkukaupungin/maalaispitäjän teknisestä, niin veikkaan, että nyt julkistahonkin väestönsuojat eivät käyttöön nousisi teknisen omien miesten voimin...
Pisti gradussa silmiin, että oli joku 72 tunnin raja suojien käyttöönotossa. Sekään ei onnistu, saatikka kun nykyään korostetaan kriisien yllätyksellisyyttä.
Tietoakin on nykyään helppo jakaa.
Esimerkiksi youtubeen voisi laittaa opetusfilmejä esimerkiksi S-1 talosuojan käyttökuntoon laittamisesta. Lisäksi voisi olla opetusfilmejä ydinlaskeumasta, tavanomaisten aseiden vaikutuksista, joukkotuhoaseista, säteilymittarin käytöstä, kaasunaamarin pukemisesta yms.
Esimerkiksi youtubeen voisi laittaa opetusfilmejä esimerkiksi S-1 talosuojan käyttökuntoon laittamisesta. Lisäksi voisi olla opetusfilmejä ydinlaskeumasta, tavanomaisten aseiden vaikutuksista, joukkotuhoaseista, säteilymittarin käytöstä, kaasunaamarin pukemisesta yms.
kimmo.j
Respected Leader
Pelastustoimessa ja samalla VSS:ssä on se ongelma, että maassa on 22 pelastustoimen aluetta. Jokaisessa valtakunnallisia ohjeita tulkitaan omalla tavalla ja näkemyksiä löytyy laidasta laitaan.
Omalla alueella tuollaiset sopimuspalokuntien hälyttämättä jättämiset eivät ole tätä päivää, mutta menneisyydessä niitä oli paljonkin. Virkavastuu ei noissakaan realisoitunut, mutta mitäs menneistä.
Pelastustoimessa on valitettavan helppo keskittyä päivittäistilanteiden hoitoon ja unohtaa varautuminen suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloista puhumattakaan. Onneksi tuntemillani alueilla uskalletaan varautua muuhunkin kuin siihen suurpaloon.
Olen samaa mieltä, ei sitä väestönsuojaa kukaan tule laittamaan kuntoon, itse se on laitettava. Olet oikeassa, että palotarkastusten yhteydessä pitäisi aina tarkastaa väestönsuoja ja sen valmius edes kevyesti. Tiedottaminen on helppoa, joskaan ei ehkä nopeaa, mutta jos nyt aloittaa, vaikutus näkyy kahden vuoden päästä.
JR49
Respected Leader
Joitakin huomioita:
Vaikka lainsäädäntö velvoittaa eri toimijoita varautumaan, ei kansallisella tasolla ole 2000-luvulla
ohjattu tai valvottu tehokkaasti väestönsuojien käyttöä koskevan varautumisen toteutumista.
Tässä se ydinasia on. On 22 aluetta, mutta kai nekin ylhäältä johtamista tottelevat.
-------------
Ennen vuotta 2004 sisäasiainministeriö ohjasi keskitetysti pelastuslaitoksia hyvin tarkoin ohjein ja kunnan varautumisesta väestönsuojeluun
vastasi kunnan palopäällikkö. Tämän jälkeen väestönsuojelun suunnittelu hajautettiin perustetuille
22 pelastustoimen alueelle ja keskitetystä tiukasta ohjauksesta luovuttiin. Uudistuksella ajateltiin
voitavan huomioida paremmin alueelliset erot ja erityiset riskit. Kuitenkin tilanne on se, että
keskitetyn ohjauksen ja valvonnan puuttuessa Suomeen on syntynyt 22 erilaista järjestelmää
väestönsuojeluun, ja väestönsuojelun saamat resurssit ja painoarvo vaihtelevat suuresti alueittain.
(Sillanpää, 2012.) Tämän lisäksi kuntien ja kiinteistöjen omatoimisen varautumisen organisaatioiden
-------------------
Kohvakka & Valtonen (2004)
ovat määritelleet väestönsuojajärjestelmän toimivuuteen vaikuttavat kuusi keskeistä tekijää:
1. Johtamisjärjestelmä
2. Hälytysjärjestelmä
3. Väestönsuojan käyttöhenkilöstö eli toimintaorganisaatio
4. Väestönsuoja
5. Käyttäjät eli suojautuva väestö
6. Huolto- ja tukijärjestelmä
Johtamisjärjestelmä kokonaisuudessaan myös huolehtii väestönsuojajärjestelmän valmiudesta,
suojautumisen toimeenpanosta, koulutuksesta, suunnittelusta ja tiedottamisesta.
Ei toimi johtamisjärjestelmä miltään osin eräin paikoin, mitä tiedän.
-------------
Hyytiäinen (2016) toikin esiin, että jopa hybridisodassa
väestönsuoja toimii tärkeänä turvan symbolina, joka voidaan yhdessä laittaa kuntoon. Tämä antaa
väestölle konkreettisen tunteen omaan turvallisuuteensa vaikuttamisesta. Näin suojan psykologinen
merkitys olisi hyvin samanlainen verrattuna perinteisen rintamasodankäynnin korsuun.
Hyvä huomio ja uusi näkökulma.
----------------
Parlamentaarinen väestönsuojelukomitea (1983) kuitenkin linjasi, että ydinsodankin
syttyessä Suomen turvallisuuspolitiikan päämääränä on itsenäisyyden säilyttäminen, maan
puolustaminen ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaaminen.
Jaa tämmönekin on ollut vanhan kunnon kylmän sodan aikaan.
----------------
Sivulla 20 kiintoisaa tietoa Saksan suurpommitusten vaikutuksista, osin kumoaa yleistä käsitystä.
------------
Väestön suojaamisen keinon valintaan vaikuttavat väestön sijainti ja määrä, väestön liikkuvuus, millainen on
alueen rakennuskanta sekä väestönsuojien määrä ja kunto. Ensimmäisenä toimenpiteenä tulisi
hajauttaa väestöä ja estää suuria väestökeskittymiä esimerkiksi kauppakeskuksissa. Vuodenaika ja
sääolosuhteet voivat myös vaikuttaa suojautumisen onnistumiseen. Tärkeä tekijä on
suojautumiseen käytettävissä oleva aika. Perinteisesti on ajateltu, että ennen aseellisen
hyökkäyksen alkua, on aikaa kohottaa valmiutta viikkoja, ellei kuukausia. Tämä mahdollistaisi
esimerkiksi tilapäisten väestönsuojien rakentamisen valmiuslain toimivaltuuksien turvin. Kuitenkin
nykyaikaisen sodankäynnin mallissa ei aikaa ole välttämättä riittävästi, vaan pahimmassa
tapauksessa väestönsuojat pitää ottaa käyttöön välittömästi ja väestö tulisi olla jo ennalta koulutettu
niiden käyttöön.
Tänään perkasin tänne sivulle 22 asti oleellisiksi katsomiani. Huomenna lisää, ja luulisi tässä olevan aineksi keskusteluun.
Vaikka lainsäädäntö velvoittaa eri toimijoita varautumaan, ei kansallisella tasolla ole 2000-luvulla
ohjattu tai valvottu tehokkaasti väestönsuojien käyttöä koskevan varautumisen toteutumista.
Tässä se ydinasia on. On 22 aluetta, mutta kai nekin ylhäältä johtamista tottelevat.
-------------
Ennen vuotta 2004 sisäasiainministeriö ohjasi keskitetysti pelastuslaitoksia hyvin tarkoin ohjein ja kunnan varautumisesta väestönsuojeluun
vastasi kunnan palopäällikkö. Tämän jälkeen väestönsuojelun suunnittelu hajautettiin perustetuille
22 pelastustoimen alueelle ja keskitetystä tiukasta ohjauksesta luovuttiin. Uudistuksella ajateltiin
voitavan huomioida paremmin alueelliset erot ja erityiset riskit. Kuitenkin tilanne on se, että
keskitetyn ohjauksen ja valvonnan puuttuessa Suomeen on syntynyt 22 erilaista järjestelmää
väestönsuojeluun, ja väestönsuojelun saamat resurssit ja painoarvo vaihtelevat suuresti alueittain.
(Sillanpää, 2012.) Tämän lisäksi kuntien ja kiinteistöjen omatoimisen varautumisen organisaatioiden
-------------------
Kohvakka & Valtonen (2004)
ovat määritelleet väestönsuojajärjestelmän toimivuuteen vaikuttavat kuusi keskeistä tekijää:
1. Johtamisjärjestelmä
2. Hälytysjärjestelmä
3. Väestönsuojan käyttöhenkilöstö eli toimintaorganisaatio
4. Väestönsuoja
5. Käyttäjät eli suojautuva väestö
6. Huolto- ja tukijärjestelmä
Johtamisjärjestelmä kokonaisuudessaan myös huolehtii väestönsuojajärjestelmän valmiudesta,
suojautumisen toimeenpanosta, koulutuksesta, suunnittelusta ja tiedottamisesta.
Ei toimi johtamisjärjestelmä miltään osin eräin paikoin, mitä tiedän.
-------------
Hyytiäinen (2016) toikin esiin, että jopa hybridisodassa
väestönsuoja toimii tärkeänä turvan symbolina, joka voidaan yhdessä laittaa kuntoon. Tämä antaa
väestölle konkreettisen tunteen omaan turvallisuuteensa vaikuttamisesta. Näin suojan psykologinen
merkitys olisi hyvin samanlainen verrattuna perinteisen rintamasodankäynnin korsuun.
Hyvä huomio ja uusi näkökulma.
----------------
Parlamentaarinen väestönsuojelukomitea (1983) kuitenkin linjasi, että ydinsodankin
syttyessä Suomen turvallisuuspolitiikan päämääränä on itsenäisyyden säilyttäminen, maan
puolustaminen ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaaminen.
Jaa tämmönekin on ollut vanhan kunnon kylmän sodan aikaan.
----------------
Sivulla 20 kiintoisaa tietoa Saksan suurpommitusten vaikutuksista, osin kumoaa yleistä käsitystä.
------------
Väestön suojaamisen keinon valintaan vaikuttavat väestön sijainti ja määrä, väestön liikkuvuus, millainen on
alueen rakennuskanta sekä väestönsuojien määrä ja kunto. Ensimmäisenä toimenpiteenä tulisi
hajauttaa väestöä ja estää suuria väestökeskittymiä esimerkiksi kauppakeskuksissa. Vuodenaika ja
sääolosuhteet voivat myös vaikuttaa suojautumisen onnistumiseen. Tärkeä tekijä on
suojautumiseen käytettävissä oleva aika. Perinteisesti on ajateltu, että ennen aseellisen
hyökkäyksen alkua, on aikaa kohottaa valmiutta viikkoja, ellei kuukausia. Tämä mahdollistaisi
esimerkiksi tilapäisten väestönsuojien rakentamisen valmiuslain toimivaltuuksien turvin. Kuitenkin
nykyaikaisen sodankäynnin mallissa ei aikaa ole välttämättä riittävästi, vaan pahimmassa
tapauksessa väestönsuojat pitää ottaa käyttöön välittömästi ja väestö tulisi olla jo ennalta koulutettu
niiden käyttöön.
Tänään perkasin tänne sivulle 22 asti oleellisiksi katsomiani. Huomenna lisää, ja luulisi tässä olevan aineksi keskusteluun.
Sähköverkon raivausvastuu on verkkoyhtiöllä ei pelastustoimella. Nämä yritykset ei sitten jostain syystä ole ollu verkkoyhtiöiden listoilla joista urakoitsijoita kutsutaan.
Tuossa 2010 myrskyn energiamarkkinaviraston raportti.
https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.energiavirasto.fi/documents/10179/0/Kes%C3%A4n+2010+myrsky+raportti_lopullinen+_2_.pdf/8b69b8d1-c89d-428c-a3c2-4e2ab5321ddf&ved=2ahUKEwjnsMyjjrHdAhXjpIsKHZYdBecQFjALegQIBRAB&usg=AOvVaw2DrNl6fioBWuNToBCkWG2r
Suurin ongelma oli linjamiesten puute ja komponentit.
Viimeksi muokattu:
JR49
Respected Leader
Onkohan tähän mitään taustaa kenelläkään kertoa? Miksi se noin ajettiin alas, ja ennen kaikkea onko mitään tehty sen eteen, että systeemi otettaisiin uudelleen keskitetyn johdon näpin alle? Sitähän VSS-asioiden kuntoon saattaminen näyttäisi vaativan.
JR49
Respected Leader
Jaha, Inkoon evakuointiharjoitus näyttäisi olevan käynnistymäisillään.
https://www.inkoo.fi/inkoo_tiedottaa/ajankohtaista/harjoitusviest_maastopalo_degerbyssa.8280.news
https://www.inkoo.fi/inkoo_tiedottaa/ajankohtaista/harjoitusviest_maastopalo_degerbyssa.8280.news
Onko noihin väestön pakko osallistua? Niinku et ois muutakin tekemistä, ettei nappaa keijojen käskyt ja talon ratsaus muutenvaan? Vaikka vapaapäivä ja huvä päiväkänni päällä tai just saamassa auton korjattua ni toiset tulee pihaan melskaamaan ja evakoimaan? Mitä pitää tehä? Sanoo etten mää leiki ny teiän kanssa?
Juuri näin! Paikaksi valikoitui Degerby osaksi syrjäisen sijainnin mutta myös aktiivisen kyläyhdistyksen johdosta. Kaikki osallistujat ovat vapaaehtoisia. Kotoaan ei ketään ilman pätevää syytä voi viranomaiset määrätä poistumaan.
Mitä tulee vapaaehtoiseen väestönsuojelutoimintaan, niin ongelma on helppo määritellä. VSS on vapaaehtoisten osalta samalla kaukalolla kuin maanpuolustus ja palokunnat. Ja siinä ei sinällänsä ole mitään outoa. Näkisin nimenomaan, että nuoren miehen tai naisen tarmo ja halu vapaaehtoistyöhön on hyvä valjastaa VPK- tai maanpuolustustyöhön. Sen sijaan väestönsuojelutyö tarjoaisi hyvän jäähdyttelypaikan VPK:laisille jotka eivät enää selviä kuntotesteistä tai ikääntyneille reserviläisille. Osaaminen mitä on kertynyt voitaisiin vielä valjastaa 10-15 vuodeksi hyötykäyttöön. Helsingissähän tämän suuntainen projekti on jo aloitettu ja sijoittamattomia reserviläisiä on koulutettu kalliosuojien tehtäviin MPK:n toimesta.