Löytyi tällainen tuore gradu vuodelta 2017. Kannattaa ehdottomasti perehtyä.
En kerennyt kuin vähän selailla läpi, mutta osin aika karua tekstiä oli. Niissä paikoin, missä asiat ovat levällään, niin ne ovat todella levällään. Ei päde joka paikkaan, mutta tarpeeksi moneen, että ongelmia olisi luvassa.
http://tampub.uta.fi/handle/10024/101185
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla väestönsuojajärjestelmää on varauduttu käyttämään valmiuslain (1552/2011) 3 §:n 1 ja 2 kohtien poikkeusoloissa ja millaisia puutteita ja valtakunnallisia kehitystarpeita voidaan väestönsuojien käyttöä koskevassa varautumisessa havaita suhteessa lainsäädäntöön ja valtion viranomaisten suosituksiin. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselytutkimuksella pelastuslaitoksille ja kunnille. Pelastuslaitosten kyselyyn saatiin kokonaisotanta kaikista 22 pelastuslaitoksesta, ja kunnista vastasi 33, eli 83 % 40 kunnan otannasta. Lisäksi aineistoa täydennettiin havainnoimalla pelastustoimen väestönsuojelua koskevia tilaisuuksia sekä haastattelemalla asiantuntijoita ja omatoimisen varautumisen toimijoita. Aineiston analyysiin käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimuksen käyttöteoriana toimivat voimassa oleva väestönsuojia ja niiden käyttöä koskeva lainsäädäntö ja erityisesti ministeriötason ohjeistus. Aineiston analyysin suhde käyttöteoriaan oli teoriaohjautuvaa ja abduktiiviseen päättelyyn perustuvaa.
Tutkimuksen yleinen johtopäätös oli, että väestönsuojien käyttöön varautuminen vaihtelee alueittain pelastuslaitosten, kuntien ja omatoimisen varautumisen toimijoiden oman aktiivisuuden mukaan. Vaikka lainsäädäntö velvoittaa eri toimijoita varautumaan,
ei kansallisella tasolla ole 2000-luvulla ohjattu tai valvottu tehokkaasti väestönsuojien käyttöä koskevan varautumisen toteutumista. Lisäksi
ymmärrys aseellisen konfliktin toimintaympäristöstä ja sen erityispiirteistä vaihtelee, mikä tulee esiin erityisesti väestönsuojelun johtamisjärjestelyjen suunnittelussa. Tutkimuksen tulosten perusteella Suomessa tulisi panostaa väestönsuojien käytön suunnitteluun ja yhtenäisiin kansallisiin käytäntöihin, jotta väestönsuojien suojaava vaikutus olisi mahdollisimman suuri poikkeusoloissa.
Väestönsuojien käyttöön varautumisesta ei ole tehty vastaavaa tutkimusta aiemmin ja siksi
tutkimus toi merkittävää uutta tietoa väestönsuojien käyttöön varautumisen nykytilasta ja kehitystarpeista. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää lainsäädännön ja ohjeiden päivittämisessä, väestönsuojiin ja varautumiseen liittyvässä strategisessa suunnittelutyössä ja viestinnässä sekä lisätutkimustarpeiden kartoittamisessa.
----
Muutama kommentti tekstistä:
Kurssille ei tulijoita. Syynä velvoittavan lainsäädännön puuttuminen”
”Asiakokonaisuudet eivät kiinnosta kuin aktiivisia, varautumishenkisiä kansalaisia. Samalla
velvoittavan säädösten puuttuminen esimerkiksi väestönsuojan hoitajien suhteen on lopullisesti
romuttanut organisoidun koulutuksen antamisen”
”Viimeaikaiset uhkakuvat ovat vieneet koulutuksen painopistettä normaaliajan uhkiin. HUOM
pelastuslaista ei löydy selkeää normiohjausta perinteiselle
talosuojelukurssitukseen/pelastussuunnitelmalle Pl 15 §”
”Varautumista etenkin sodan ajan uhkille ja sodan aikaan ei mielletä ajankohtaiseksi ja siten itselle
tärkeäksi asiaksi”
”Kunnossapidon piirissä, mutta henkilöstön määrästä ja varaustilanteesta ei ole tietoa”
Vastauksista tuli myös esiin, että lainsäädäntöä omatoimisesta varautumisesta ja pelastuslaitoksen
vastuusta ja käytännön toiminnasta väestön suojautumisen ja omatoimisen varautumisen
tukemisessa tulkitaan pelastuslaitoksissa eri tavoin. Erityisesti pelastuslaitokset, joissa ei ollut
järjestelmää, joilla oli paloasemapohjainen järjestelmä tai kuntien varassa oleva järjestelmä,
korostivat väestön vastuuta omasta suojautumisestaan.
Yleinen johtopäätös on, ettei pelastustoimessa ole juurikaan viimeisten vuosien aikana suunniteltu
väestön suojaamiseen ja väestönsuojien käyttöön liittyviä käytäntöjä, eikä aktiivisesti luotu yhteisiä
valtakunnallisia ohjeita ja malleja. Toisaalta jo olemassa olevia ohjeita ei ole myöskään kaikilla
alueilla seurattu ja osa lainsäädännöstä on monitulkintaista. Aluehallintovirasto ei ole myöskään
valvonut väestönsuojelua ja pelastuslaitosten väestönsuojeluun varautumisen tasoa moniin vuosiin,
jolloin painetta lakien ja ohjeiden noudattamiselle ei ole ollut. Tämä on johtanut alueellisiin eroihin
väestönsuojien käyttöön varautumisessa.