Väestöpolitiikka

Maahanmuuttaja kaipaa hengenravintoa. Sveitsi ja Itävalta perivät siitä miljardimaksut.

TILASTOKESKUKSEN tietojen mukaan Suomessa syntyneiden lukumäärä lähti selvään laskuun vuonna 2010. Vuosikymmenessä pudotus oli yli 20 prosenttia. Syntyvyyskehityksen perusteella myös toisen asteen koulutuksen suorittaneiden nuorten määrä alkaa vähentyä 2020-luvun lopussa. Se on johtamassa myös korkeakouluihin hakeutuvien nuorten aikuisten määrän pienenemiseen.

VAIKKA EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat muuttaisivat pois Suomesta tutkintonsa suorittamisen jälkeen, heidän koulutuksensa voi maksaa itsensä takaisin. Tämä edellyttää, että koulutus on hinnoiteltu oikein ja otetaan huomioon opiskeluaikana ostetut palvelut sekä muiden elinkustannusten sisältämät verot. Monet maat saavat korkeakoulutuksen myynnistä ulkomaalaisille miljarditulot. Esimerkiksi Sveitsissä ja Itävallassa ulkomaalaisten osuus korkeakouluopinnoissa on yli kaksinkertainen verrattuna Suomeen.

MAAHANMUUTTAJIEN Suomeen asettuminen ja työelämässä alkuun pääseminen edellyttää, että mahanmuuton prosessit ja tukitoimet ovat kunnossa. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006642753.html

Suomi keskittyy maahanmuuttajien mahanmuuton prosesseihin ja tukitoimiin.
 

 "Syntyvyyskeskustelussa onkin välillä se epämiellyttävä piirre, että tuntuu haluttavan nimenomaan valkoisia vauvoja "
 

 "Syntyvyyskeskustelussa onkin välillä se epämiellyttävä piirre, että tuntuu haluttavan nimenomaan valkoisia vauvoja "
Niin no kummissani olisin ollut, jos muun värisiä olisivat aikanaan olleet. Oliko Hannan lapsi valkoinen?
 
Hoiva-avustajia Filippiineiltä.

Hoivayhtiö Attendo aikoo palkata tuhat henkilöä Filippiineiltä aluksi hoiva-avustajiksi ja myöhemmin hoitajiksi Suomeen. Uudet työntekijät tulevat Suomeen vähitellen neljän vuoden aikana.

Henkilöstön tarvetta lisää myös asteittain voimaan tuleva uusi hoivamitoitus. Se lisää hoitajien määrää yritysten ja kuntien hoivakodeissa lähivuosina yhteensä jopa 4 000 henkilöllä. Attendossa on jo työskennellyt jo aiemmin kolmisensataa Filippiineiltä palkattua työntekijää.

”Työperäinen maahanmuutto ei yksin ratkaise haasteita, mutta se on yksi tärkeä palanen. Filippiinien sairaanhoitajakoulutus on kansainvälisesti verraten hyvälaatuista. Maa kouluttaa paljon sairaanhoitajia, ja heistä on siellä nytkin työttöminä 250 000”, Lindgren toteaa.

Ulkomailla suoritetut tutkinnot eivät sellaisenaan kelpaa Suomessa, joten henkilöt toimivat aluksi hoiva-avustajina. Suomessa he kouluttautuvat oppisopimuksella lähihoitajiksi, ja heillä on myös mahdollisuus jatkaa suomalaiseen sairaanhoitajan tutkintoon. Attendossa suurin tarve kohdistuu kuitenkin lähihoitajiin.

Attendon kumppani rekrytoinnissa on Henkilöstöpalvelu Silkkitie. Kumppani tuntee paikallisen ja suomalaisen lainsäädännön ja heillä on tarvittavat paikalliset suhdeverkostot. Attendo ja Silkkitie laativat yhdessä kriteerit, joiden perusteella työntekijät valitaan.

Kaikki valittavat käyvät läpi yhdeksän kuukautta kestävän kieli- ja kulttuurikoulutuksen. Tämän jälkeen heidän pitäisi puhua melko sujuvaa arkikieltä ja hallita hoiva-alan ammattisanasto suomeksi. Henkilöt sitoutuvat työskentelemään Attendossa useita vuosia.

”Toiminta on kaikin tavoin läpinäkyvää eivätkä tänne töihin tulevat esimerkiksi joudu maksamaan itse lisämaksuja kielikoulutuksesta tai lupaprosessista. Kaikilla on valmis sikäläinen sairaanhoitajan tutkinto”, Terhi Lindgren sanoo.

Hoitajavienti on merkittävä osa Filippiinien taloutta. Euroopan lisäksi hoitajia lähtee paljon töihin esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Osa jättää lapset isovanhempien hoitoon lähtiessään töihin ulkomaille.

”Suomi pystyy kilpailemaan hoitajista muiden maiden joukossa. Hakijoita Suomeen on ollut tosi paljon. Työlupien tarvehankinnasta pitäisi hoiva-alalla luopua, se yksinkertaistaisi prosessia”, Attendon Lindgren toteaa.

Aiempien kokemusten perusteella Suomeen tulevat pystyvät kouluttautumaan lähihoitajiksi keskimäärin yhdessä vuodessa. Filippiineiltä tulevat hoitajat saavat samaa palkkaa kuin suomalaisetkin.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...aasteita/7cdca595-f37c-4762-8567-404401a99aa1
 
Hoiva-avustajia Filippiineiltä.

Viimeksihän tätä kokeiltiin kymmenisen vuotta sitten. Sitten kokeiltiin espanjalaisilla. Kummallakaan kerralla ei mennyt ihan putkeen ja osin samoista syistä miksi suomalaiset hoitajat vaihtavat alaa tai maata; palkkaus ja työolot sekä työn määrä.

No varmaan se nyt tällä kerralla onnistuu. Kolmas kerta toden sanoo... /s
 
Viimeksihän tätä kokeiltiin kymmenisen vuotta sitten. Sitten kokeiltiin espanjalaisilla. Kummallakaan kerralla ei mennyt ihan putkeen ja osin samoista syistä miksi suomalaiset hoitajat vaihtavat alaa tai maata; palkkaus ja työolot sekä työn määrä.

No varmaan se nyt tällä kerralla onnistuu. Kolmas kerta toden sanoo... /s

Riippuu siitä, mitä onnistumisella tarkoitetaan.

https://yle.fi/uutiset/3-11582774

Yrittänyttä ei laiteta, mutta onnistunut päätyy linnaan.
 
Tunnin vai tonnin juna? Väyläviraston mukaan juna meni jo. Enää ei kannata rakentaa ratoja.

Helsingin ja Turun junayhteyden nopeuttamisen vaihtoehdot on nyt vertailtu: mikään niistä ei maksa rahallisesti itseään takaisin

Arvioinnissa oli mukana kolme vaihtoehtoa. Niistä ensimmäinen on 94 miljoonaa euroa maksava ja matka-aikaa 5–7 minuuttia nopeuttava pienten parannusten versio, joka tuottaisi suorina rahallisina vaikutuksina 70 senttiä käytettyä euroa kohden. Toinen vaihtoehto on 2,2 miljardia maksava ja 10–12 minuuttia matkaa nopeuttava Rantaradan kaksiraiteistaminen, josta palautuisi vain 4 senttiä euroa kohden. Kallein on 3,4 miljardia maksava nopein vaihtoehto, joka Espoo–Salo-oikoradan ja kaksiraiteisen Salo–Turku-välin avulla nopeuttaisi matkaa 30–33 minuuttia, mutta toisi takaisin 44 senttiä käytettyä euroa kohden.

Kaikkien vaihtoehtojen kannattavuus paranee, jos matkustajia on ennakoitua enemmän. Tähän voisivat hankearvioinnin mukaan johtaa esimerkiksi junaliikenteen kysyntää lisäävät voimakkaat liikennepoliittiset toimet.

Kallein vaihtoehto taas mahdollistaisi Helsingin ja Lohjan sekä Salon ja Turun välisen lähijunaliikenteen käynnistämisen, jolloin lähijuna-asemien liepeillä voitaisiin kehittää maankäyttöä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi liikenneyhteyksiltään houkuttelevien asuntojen rakentamista.

Suurimmat hyödyt hankkeesta valuisivat Espoon, Lohjan ja Vihdin kiinteistömarkkinoille, Helsingin, Espoon ja Vantaan työmatkaliikenteelle, Turun, Salon ja Kaarinan yrityksille ja Uudenmaan aluetaloudelle.

Etätyö, tietoliikenneyhteydet ja automaattiautot ovat tulevaisuutta.

Kala47 kommentoi:

Täysin uusi ratalinjaus ei heti hyödytä suuria kaukoliikenteen massoja, mutta sen vaikutukset lähiliikenteeseen olisivat merkittävät. Kaupunkirata mahdollistaa lähi- ja kaukojunien liikennöinnin omilla raiteillaan, mikä jo osaltaan kasvattaa paikallisesti kapasiteettia ja vähentää häiriöherkkyyttä. Uusi ratalinja puolestaan toisi Helsingin päässä ainakin Histan, Veikkolan ja Nummelan lähiliikenteen piiriin, sekä toisi tiheämmän vuorovälin vähintään HKI-Espoon keskus välille.

Ratainvestoinnit ovat pitkäikäisiä, usein yli 100 vuotta kestäviä. Toisin sanoen, jos yhteyttä halutaan nopeuttaa, tai kapasiteettia merkittävästi kasvattaa, täytyy nyt tehtävän investoinnin täyttää tarpeet vähintään 50, mielummin vielä 100 vuoden päästä. Eli suorahkoja linjoja, ei tasoristeyksiä, vähintään 2 sähköistettyä raidetta.

Niin, ja vuonna 2019 VR:n matkustajaliikenne tuotti liikevoittoa 55,8 milj. €, kun tavaraliikenne tuotti voittoa 'vain' 29,5 milj. €.

Lisäksi julkisen liikenteen ensisijainen tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, vaan mahdollistaa ihmisten liikkuminen (laajempi työmatka-alue, kyky vaihtaa paikkakuntaa jne.) Joukkoliikenneyhteydet vaikuttavat yksilön koulutukseen, uravalintaan ja tuloihin enemmän kuin esimerkiksi vanhempien koulutus.

Kysymys radan rakentamisessa on lähinnä poliittinen.

Väestöpoliittisesti ratayhteyksien parantaminen (“puolen tunnin lähijuna”) saattaisi olla perusteltua, jos pääkaupunkiseutu laajenee jatkossa nauhakaupunkina rataa pitkin ulommas. Tällöin paikallisasemien ympärille pitäisi syntyä 10 000 asukkaan kerrostalokyliä kilometrin kävelymatkan säteelle kultakin asemalta.
 
Viimeksi muokattu:
Automaattiautoja saatetaan nähdä Suomen teillä ehkä jo tämän vuosikymmenen lopulla. Työn automaatioon liittyen, ensi vuosikymmenellä puolet töistä tehdään koneellisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Automaattiautoja saatetaan nähdä Suomen teillä ehkä jo tämän vuosikymmenen lopulla. Työn automaatioon liittyen, ensi vuosikymmenellä puolet töistä tehdään koneellisesti.
USA:ssa tekoälyn varassa toimiva taksipalvelu käynnistyi eilen. Mielenkiintoista seurata minkälaisia uutisia tuosta tullaan kuulemaan.
 
Suomalaiset edelleen suurin etninen maahanmuuttajaryhmä.

Helsingissä jo lähes 40 prosenttia maahanmuuttajista on paluumuuttajia​

Nousua ei ole vuoteen 2019 verrattuna, mutta Helsingissä maahanmuuttajien rakenteessa on tapahtunut toisenlainen merkittävä muutos: muita kuin suomalaisia maahanmuuttajia on tullut tuhat vähemmän kuin vuotta aiemmin, joten suomalaisten paluumuuttajien osuus kaikista muuttajista on noussut kolmestakymmenestä lähes 40 prosenttiin.

Maahanmuuttajat Helsingissä

Maahanmuuttajat tammi-elokuussa 2020: Yhteensä 4146, joista ulkomaalaisia 2554, suomalaisia paluumuuttajia 1592. Suomalaisten osuus 38,40 % kaikista maahanmuuttajista.
Maahanmuuttajat tammi-elokuussa 2019: Yhteensä 5212, joista ulkomaalaisia 3587, suomalaisia paluumuuttajia 1625. Suomalaisten osuus 31,30 % kaikista maahanmututajista.
Lähde: Tilastokeskus

Suomi-Seurasta kerrotaan, että kotiin palaaminen ei vielä näy niin isona piikkinä tilastoissa, mutta moni aikoo lähiaikoina palata. Paluumuutto saattaa siis vielä kiihtyä entisestään. Vaikka maahanmuutto kokonaisuudessaan on vähentynyt noin kolmella tuhannella koronakevään ja -kesän aikana, Suomeen muutti silti lähes 13 000 ulkomaalaista ensimmäisen puolen vuoden aikana. Eniten muutettiin samoista maista kuin ennenkin, Venäjältä ja Virosta, Irakista, Intiasta ja Ukrainasta. Osa muuttajista on tullut todennäköisesti perheen perässä Suomeen, mutta kiinnostusta myös töihin ja opiskelemaan on.

https://yle.fi/uutiset/3-11586660
 
Kyproksen kultaisille passeille lähtöpassit.

KYPROS ilmoitti tiistaina lopettavansa järjestelmän, jonka kautta sijoittajat ovat voineet saada itselleen maan kansalaisuuden, kertoo uutistoimisto AFP.

Saarivaltio on vuodesta 2007 lähtien myöntänyt niin sanottuja ”kultapasseja” henkilöille, jotka ovat sijoittaneet vähintään 2 miljoonaa euroa Kyprokseen. Nyttemmin vaadittu summa on noussut 2,5 miljoonaan euroon. Sijoittaja saa maan kansalaisuuden ja samalla EU-passin, vaikkei asuisi Kyproksella.

Kultaiset passit ovat suosittuja: Kyproksen lasketaan houkutelleen niiden avulla yli 7 miljardin euron arvosta sijoituksia.

Kyproksen hallitus on ilmoittanut tutkivansa perinpohjaisesti sijoitusohjelmansa ja käyvänsä läpi kaikki yli 4 000 vuosien saatossa kultaisen passin saanutta henkilöä.

LOPETTAMISPÄÄTÖKSEN taustalla on tv-ohjelmasta alkanut kohu. Al Jazeera -kanavalla näytetyssä ohjelmassa korkea-arvoiset kyproslaiset virkamiehet ja poliitikot näyttävät auttavan kultaisen passin hankkimisessa toimittajia, jotka esiintyvät rikkaan kiinalaisen rikollisen edustajina.

”Lakimiehet, kiinteistövälittäjät ja lopulta korkea-arvoiset poliitikot ohjasivat peiteroolissa olleet toimittajamme läpi Kyproksen sijoitusohjelman hakuprosessin”, Al Jazeera kertoi maanantaina.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Al Jazeera paljasti jo syyskuussa, että kymmenet Kyproksen kultaista passia hakeneet henkilöt olivat joko rikostutkinnan kohteena, kansainvälisillä pakotelistoilla tai vankeudessa.

EU on jo pitkään painostanut Kyprosta luopumaan järjestelmästä, koska sitä on pidetty väylänä, jonka kautta järjestäytynyt rikollisuus pääsee ujuttautumaan EU-alueelle. Viime vuonna EU:n silloinen oikeuskomissaari Věra Jourová kuvaili kultaisten passien myymistä vaaralliseksi, ongelmalliseksi ja epäreiluksi.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006668797.html

Maailmahan on täynnä maita, jotka myöntävät investoijille tämänkaltaisia etuja. Jos ei heti kansalaisuutta ja passia, niin pysyvän oleskeluluvan, joka määräajan kuluttua johtaa kansalaisuuteen.

USA:ssa pysyvän oleskeluluvan (myös perheelleen) saa puolen miljoonan dollarin sijoituksella. Lisäehto on, että sijoituksen on työllistettävä 10 amerikkalaista 5 vuoden ajaksi. Ohjelma on suosittu varsinkin Kiinasta muuttavien keskuudessa. Lähtömaassa mahdollisesti tehdyt rikokset eivät haittaa, joten monen tulijan varallisuus on korruptiorahaa. Hongkongista löytyy konsultteja auttamaan paperisodassa, eikä rahanpesukaan ole siellä ongelma. (Itse asiassa tämän muutovirran lopettaminen oli syy lakialoitteelle, joka viime vuonna johti mellakointiin.)

Kanadassa Vancouverin kaupunki on suurelta osin rakennettu vastaavan investointiohjelman maahan tuomalla kiinalaisella rahalla. Australia ja Britannia käyttävät samoja strategioita.
 
Hallitus on nimittänyt harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän, puheenjohtajsna kansanedustaja Hanna Huttunen (Kepu):


Norjan mallista tuossa puhutaan, mutta se tärkein osa puuttuu, ne öljytulot.
 
Hallitus on nimittänyt harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän, puheenjohtajsna kansanedustaja Hanna Huttunen (Kepu):


Norjan mallista tuossa puhutaan, mutta se tärkein osa puuttuu, ne öljytulot.
Pitää paikkansa, tosin tuo opintolainojen anteeksianto/ (peruminen on ehkä miellyttävämpi sana, tai lunastaminen valtion toimesta), alkaa itse asiassa niin pohjoisessa että se pätisi parhaimmillaan muutamiin tuhansiin työikäisiin muuttajiin Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä pohjoiseen päin)... jos siis rahaa olisi.
Lähinnä koskee julkisen sektorin, erityisesti terveydenhuollon henkilökuntaa. Edellyttää neljää vuotta hyvin pohjoisessa.

"Keskustan eduskuntaryhmä on jo aiemmin esittänyt, että tässä olisi opiksi otettavaa Norjasta. Nyt työryhmä teettääkin perustuslaillisen selvityksen Norjan mallin mukaisista, verotukseen ja opintolainan vähennykseen liittyvistä toimenpiteistä ja mahdollisuuksista soveltaa niitä Suomessa."

Mitä tulee tuohon verotusasiaan, ne merkittävät verohelpotukset alkavat (ainakin nyt) enimmäkseen Finnmarkin pääkaupungista Tromssasta, jossa asuu noin 67 000 ihmistä, ja ulottuvat siitä pohjoiseen.
Tromssa on Kilpisjärveltä luoteeseen linnuntietä noin 100km. Sijainti on noin 69 astetta 34 minuuttia.

Tällä tasolla, ja pohjoisempana, asuu Suomessa ehkä 25 ihmistä jotka eivät ole Rajavartiostolla töissä.


Tässä on kesäyö Tromsassa...

File:Sommernatt i Tromsø (7466198800).jpg

Summer night in Tromso.
This image may be downloaded for commercial and non-commercial use. Please credit the photographer. ---
Bildet kan fritt lastes ned. Vennligst krediter fotograf. Foto / Photo Credit: Mark Ledingham
6 June 2012, 03:556 June 2012, 03:55

Ja rahaakaan ei ole. Ja äänestävät muutenkin kepua, tai persuja, tai Norjaan liittymistä, joten hallituskumppaneilta löytynee aika hallitusti sympatiaa tähänkään projektiin. Njet.
 
Viimeksi muokattu:
Korjaan, oli siis 69 ja 38 pohjoista leveyttä.
 
On tuota Norjan mallia pohdittu jo vuonna 2000
Mielenkiintoista että jo tuolloin, Lipponen II-hallituksen aikana, Härmässä ruvettiin piilottelemaan EU-säädösten takana.

Noh, onneksi 20 vuoden aikana asiat ovat muuttuneet Suomessakin... ai niin, eivät yhtään mihinkään!
 
Useimmat hankkivat lapsensa alle 40-vuotiaana. Neljäsosa 40-44-vuotiaista on lapsettomia.

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan 40–44-vuotiaiden lapsettomuus on lisääntynyt vuosien 2000–2019 aikana erityisesti kaupunkialueilla asuvilla miehillä ja maaseutualueilla asuvilla naisilla. Viime vuoden lopussa 25 prosenttia 40–44-vuotiaista oli lapsettomia, kun vuonna 2000 osuus oli vielä alle 22 prosenttia. Sekä naisten että miesten lapsettomuus on yleistynyt tarkasteluaikana. Lapsettomuus on maaseutualueilla harvinaisempaa kuin kaupunkialueilla. Naisilla maaseutualueiden ja kaupunkialueiden ero lapsettomuudessa on miehiä suurempi.

https://www.verkkouutiset.fi/lapsettomuus-on-lisaantynyt/#313238b3

Mutta senkin jälkeen ehtii. Viriilit setämiehet seuraavat Lipposen ja Niinistön jalanjälkiä.
 
Back
Top