Väestöpolitiikka

1950 ja -60 -lukujen vaihteen isot ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Mistä löytyvät uudet työntekijät?

Hoiva-alan resurssivajaus paikataan nostamalla palkkoja/etuja tai sitten halpatyövoimalla. Veikkaan jälkimmäistä.

Eniten karsittavaa kunnissa ja julkisella sektorilla olisi käsittely- ja asiantuntijatöissä. Nämä ovat pääasiassa olemassa vanhanaikaisen lainsäädännön kautta. Hoiva-alaa ei voi korvata järjestelmillä, joten lisää rahaa palkkoihin houkuttelemaan nuoria. Toiveajattelua..
 
Hoiva-alan resurssivajaus paikataan nostamalla palkkoja/etuja tai sitten halpatyövoimalla. Veikkaan jälkimmäistä.

Eniten karsittavaa kunnissa ja julkisella sektorilla olisi käsittely- ja asiantuntijatöissä. Nämä ovat pääasiassa olemassa vanhanaikaisen lainsäädännön kautta. Hoiva-alaa ei voi korvata järjestelmillä, joten lisää rahaa palkkoihin houkuttelemaan nuoria. Toiveajattelua..
Vastoin yleistä luuloa hoitajien ongelma ei ole palkka.

Alalla yleistä pahoivointia luovat hyvin monet asiat, mutta todellisuudessa raha on hyvin pieni roolissa.
Rahasta tietysti puhutaaan, mutta jos reilu 4000€/kk:ssa tienaava ensihoitaja valittaa palkkansa pienuutta, kun kehyskunnista ostetun omakotitalon ja Volvon osarit jättävät rahaa vain yhteen ulkomaan lomaan, ei ongelma ole ehkä kovin relevantti (toki hoitoalalla on myös pieni palkkaisia ihmisiä, mutta kuoppakorotukset eivät osu ikinä heille).

Ne isot ongelmat ovat täysin muuta ja me hoitajat olemme olleet mukana luomassa ja ylläpitämässä niitä. Alla muutama esimerkki
- Johtaminen, terveydenhuollossa johtajaksi pätevöidytään erikoislääkärin tutkinnolla, tai lukemalla yliopistossa hoitotieteitä, missään ei puhuta johtamisesta. Viime aikoina tätä on pyritty parantamaan, mutta silti osastonhoitajan päätevyys saavutetaan opiskelemlla Kati Eriksonin kärsimysteoriaa. Tämä muuten näkyy johtamisessa. Monessa paikassa substanssiosaamista ei pidetä tärkeänä OH:n pätevyydessä.

- Voimakas "aina on tehty näin" henki. Ala jonka pitäisi katsoa uusia tuulia ja olla valmis omaksumaan uutta sitä mukaan kun tutkimusta tulee, on ahdistunut ja väsynyt muutokseen. "Muutos on pahasta" asenne asuu hoitoalalla hyvin tiukassa jopa siellä missä sen ei uskoisi. Tätä vahvistetaan AY-liikkeen toimesta, mutta myös työnantajan toimesta. Paikallisen sopimisen puute estää kokeilut.

- Alan tekijöiden ääni ei kuulu, ihmiset kokevat, ettei kukaan kuuntele heitä kun he yrittävät kehittää omaa työtään ja alaa. Viimeisin lahja jonka henkilöstö sai, oli uusi työehtosopimus jossa viikkotunnit rajoitetaan 48:n. Tämä vaikeuttaa työvuoro suunnittelua työntekijöiden haluamalla tavalla, eli pitkiä vuoroja ja sitä kautta pitkiä vapaita on se mitä halutaan. Myös työn tekemisessa on paljon sellaista jota ihmiset eivät ymmärrä ja joille ei löydy tieteellistä perustetta

- Työilmapiiriä laskee alan vanha ongelma eli simputtaminen ja kiusaaminen joka rehottaa alalla yleisesti. Tätä on tietysti yritetty suitsia, mutta yleisesti koetaan, että työkaluja tähän puuttumiseen on hyvin vähän.

- Viimeisin "loukkaus" oli korona aikana monen työnantajan suorastaan sikamainen käytös hoitajia kohtaan. Esimerkkejä on paljon, mutta voisin listata muutaman koetus loukkauksen
  • HUS maksoi lääkäreille "korvasta menetetyistä päivystyskorvauksista" summan on kerrottu olevan useampi sata euroa per lääkäri. Hoitajat saivat nuolla näppejään. (miten monessa paikassa toimittiin samoin on tuntematonta)
  • Ihmisten siirtäminen tehtävästä toiseen, oli järjen vastaista ja tuntui monessa paikassa noudattavan linjaa siireetään juuri päinvastoin kuin haluavat
  • Siirrettyjen palkkaa laskettiin (TAYS), eli pakotettiin toisiin töihin ja samalla laskettiin palkkaa, kukapa ei tällaisesta pitäisi
  • Lomien peruminen, lomia on peruttu ja monilla on paljon pitämättömiä lomia ja pankkitunteja, ihmiset väsyvät
  • Perusterveydenhuollossa suojaimia ei ollut ja hoitajille valehdeltiin työnantajan toimesta, "ettei tarvita"
  • Nyt rokotusjärjestys ja rokotusten hitaus ja siihen liittyvä byrokratia on koettu hoitajien väheksymisen
 
Vastoin yleistä luuloa hoitajien ongelma ei ole palkka.

Alalla yleistä pahoivointia luovat hyvin monet asiat, mutta todellisuudessa raha on hyvin pieni roolissa.
Rahasta tietysti puhutaaan, mutta jos reilu 4000€/kk:ssa tienaava ensihoitaja valittaa palkkansa pienuutta, kun kehyskunnista ostetun omakotitalon ja Volvon osarit jättävät rahaa vain yhteen ulkomaan lomaan, ei ongelma ole ehkä kovin relevantti (toki hoitoalalla on myös pieni palkkaisia ihmisiä, mutta kuoppakorotukset eivät osu ikinä heille).
Julkisuudessa eräs lahtelainen, Ruotsiin muuttanut ensihoitaja kertoi parhaaksi vuosiansiokseen 42k. Duunitorilla ensihoitajan palkoiksi ilmoitetaan 3107 e, 3426 e ja 3564 e. Yksityinen sektori, keskipalkka ja julkinen. Minun puolesta saisivat maksaa enemmän ensihoitajille, jotka sentään ratkaisevat ongelmia. Kansanedustajilta voisi leikata vaikka kolmitonnisen perusteena se, etteivät saa aikaan muuta kuin haittaa taloudelle.
 
Julkisuudessa eräs lahtelainen, Ruotsiin muuttanut ensihoitaja kertoi parhaaksi vuosiansiokseen 42k. Duunitorilla ensihoitajan palkoiksi ilmoitetaan 3107 e, 3426 e ja 3564 e. Yksityinen sektori, keskipalkka ja julkinen. Minun puolesta saisivat maksaa enemmän ensihoitajille, jotka sentään ratkaisevat ongelmia. Kansanedustajilta voisi leikata vaikka kolmitonnisen perusteena se, etteivät saa aikaan muuta kuin haittaa taloudelle.
Kukaan tuskin väittää kansanedustajaa matalapalkkaiseksi, edes kansanedustaja eui kehtaa väittää olevansa palkkakuopassa.

En väitä, ettei hoitaja ansaitse palkkaansa, väitän ettei palkka ole se isoin ongelma.
 
Vastoin yleistä luuloa hoitajien ongelma ei ole palkka.

Alalla yleistä pahoivointia luovat hyvin monet asiat, mutta todellisuudessa raha on hyvin pieni roolissa.
Rahasta tietysti puhutaaan, mutta jos reilu 4000€/kk:ssa tienaava ensihoitaja valittaa palkkansa pienuutta, kun kehyskunnista ostetun omakotitalon ja Volvon osarit jättävät rahaa vain yhteen ulkomaan lomaan, ei ongelma ole ehkä kovin relevantti (toki hoitoalalla on myös pieni palkkaisia ihmisiä, mutta kuoppakorotukset eivät osu ikinä heille).

Ne isot ongelmat ovat täysin muuta ja me hoitajat olemme olleet mukana luomassa ja ylläpitämässä niitä. Alla muutama esimerkki
- Johtaminen, terveydenhuollossa johtajaksi pätevöidytään erikoislääkärin tutkinnolla, tai lukemalla yliopistossa hoitotieteitä, missään ei puhuta johtamisesta. Viime aikoina tätä on pyritty parantamaan, mutta silti osastonhoitajan päätevyys saavutetaan opiskelemlla Kati Eriksonin kärsimysteoriaa. Tämä muuten näkyy johtamisessa. Monessa paikassa substanssiosaamista ei pidetä tärkeänä OH:n pätevyydessä.

- Voimakas "aina on tehty näin" henki. Ala jonka pitäisi katsoa uusia tuulia ja olla valmis omaksumaan uutta sitä mukaan kun tutkimusta tulee, on ahdistunut ja väsynyt muutokseen. "Muutos on pahasta" asenne asuu hoitoalalla hyvin tiukassa jopa siellä missä sen ei uskoisi. Tätä vahvistetaan AY-liikkeen toimesta, mutta myös työnantajan toimesta. Paikallisen sopimisen puute estää kokeilut.

- Alan tekijöiden ääni ei kuulu, ihmiset kokevat, ettei kukaan kuuntele heitä kun he yrittävät kehittää omaa työtään ja alaa. Viimeisin lahja jonka henkilöstö sai, oli uusi työehtosopimus jossa viikkotunnit rajoitetaan 48:n. Tämä vaikeuttaa työvuoro suunnittelua työntekijöiden haluamalla tavalla, eli pitkiä vuoroja ja sitä kautta pitkiä vapaita on se mitä halutaan. Myös työn tekemisessa on paljon sellaista jota ihmiset eivät ymmärrä ja joille ei löydy tieteellistä perustetta

- Työilmapiiriä laskee alan vanha ongelma eli simputtaminen ja kiusaaminen joka rehottaa alalla yleisesti. Tätä on tietysti yritetty suitsia, mutta yleisesti koetaan, että työkaluja tähän puuttumiseen on hyvin vähän.

- Viimeisin "loukkaus" oli korona aikana monen työnantajan suorastaan sikamainen käytös hoitajia kohtaan. Esimerkkejä on paljon, mutta voisin listata muutaman koetus loukkauksen
  • HUS maksoi lääkäreille "korvasta menetetyistä päivystyskorvauksista" summan on kerrottu olevan useampi sata euroa per lääkäri. Hoitajat saivat nuolla näppejään. (miten monessa paikassa toimittiin samoin on tuntematonta)
  • Ihmisten siirtäminen tehtävästä toiseen, oli järjen vastaista ja tuntui monessa paikassa noudattavan linjaa siireetään juuri päinvastoin kuin haluavat
  • Siirrettyjen palkkaa laskettiin (TAYS), eli pakotettiin toisiin töihin ja samalla laskettiin palkkaa, kukapa ei tällaisesta pitäisi
  • Lomien peruminen, lomia on peruttu ja monilla on paljon pitämättömiä lomia ja pankkitunteja, ihmiset väsyvät
  • Perusterveydenhuollossa suojaimia ei ollut ja hoitajille valehdeltiin työnantajan toimesta, "ettei tarvita"
  • Nyt rokotusjärjestys ja rokotusten hitaus ja siihen liittyvä byrokratia on koettu hoitajien väheksymisen
Muutenkin ansiokkaaseen kirjoitukseen sanoisin vielä, että se huono johtaminen ja huonot johtajat on ongelmana monella muullakin julkisen sektorin alalla.
Lisäksi vielä "omakohtaisena" kokemuksena hoitoalalta ex- puolison kautta sanoisin, että naisvaltaisella alalla ja työpaikoilla se kiusaaminen ja juonittelu erilaisine kuppikuntineen vasta osataankin..
 
Konsulttitoimisto MDIn: uusi väestöennuste jossa yhtenä vaihtoehtona on arvioitu myös etätyön vaikutuksia:
 
Aiemmin nuoriso ajatteli että perheen perustaminen on toivottava tavoite eikä yksin eläminen ollut tavoitteena . Nyt halutaan nauttia nuoruudesta ja matkustella . Sitten kaupunkiin muuttaneet koulutetut naiset eivät löydäkään miestä perheen perustamiseksi . Ikäkin tulee vastaan . Maaseudun poikamiehet eivät löydä vähäisestä tarjonnasta vaimoa . Osa on valinnut lapsettomuuden tai homo / lesbo vaihtoehdon . Lapsiluvun pitäisi olla lähempänä kahta / pariskunta jottei kansa näivettyisi .
 
  • Tykkää
Reactions: ER
Valopilkku: 2020 Koronasulusta syntyvyyspiikki.

HUS raportoi alkuvuoden synnytysten määräksi +8,9%, yksittäisistä sairaaloista Lohjalla yli +25%.

 
Miksi huippuosaajien houkuttelu Suomeen on vaikeaa?
elämäntapa ihastuttaa mutta palkka ei

Suomessa osaajien houkuttelu on rakennettu moniosaajia silmällä pitäen. Oletan että Ylen uutisessa mainittu fyysikko ei innostu vokeista, SPR:n tansseista, eikä Ke-la korvauksista. Miksi houkutella fyysikoita ja investointipankkiireita, kun voi houkutella todellisia moniosaajia Somaliasta.
 
Miksi huippuosaajien houkuttelu Suomeen on vaikeaa?
elämäntapa ihastuttaa mutta palkka ei

Toi on kylla aika poikeuksellista, etta palkka putoaisi viidennekseen (mun bruttpopalkka suunnilleen tuplaantui kun muutin tanne) ei ne erot ihan niin suuria taida tavallisesti olla. Toki New York City on sen verran kallis, etta varmaankin alle sadan tonnin liksa monessa suuressakin kaupungissa mahdollistaa korkeamman elintason kuin 200 tuhatta NYC:issa etenkin jos ja kun kerran on paivahoitoikaisia lapsia (maksu voi olla helpostikin luokkaa 30k vuodessa, keskiarvon ollessa suunnilleen 16k per muksu)

Mutta joo, ton naisen kaltaisista tyontekijoista kaydaan suunnilleen maailmanjaajuista kilpailua ja niita ei valttamatta kansainvalinen meininki kiinnosta jos se tarkottaa etupaassa steissilla notkuvia tyottomia arabeja, ja saali on kuinka termina huippuosaajasta on tullut melkein vitsi siina maarin, etta oikean huippuosaajan kutsuminen huippuosaajaksi kuulostaa melkein ironiselta vittuilulta, vaikka kirjoittaja sita tuskin oivaltaa....

Vahan meni kalajutun puolelle: https://www.numbeo.com/cost-of-living/region_rankings_current.jsp?region=019, Mutta ei nyt ihan mahottomasti....

RankCityCost of Living IndexRent IndexCost of Living Plus Rent IndexGroceries IndexRestaurant Price IndexLocal Purchasing Power Index


3New York, NY, United States100.00100.00100.00100.00100.00100.00
...
37Ann Arbor, MI, United States72.4149.6761.8974.3466.65106.22
 
Viimeksi muokattu:
Toi on kylla aika poikeukellista, etta palkka putoaisi viidennekseen (mun bruttpopalkka siuunnilleen tuplaantui kun muutin tanne) ei ne erot ihan niin suuria taida tavallisesti olla. Toki New York City on sen verran kallis, etta varmaankin alle sadan tonnin liksa monessa suuressakin kaupungissa mahdollistaa korkeamman elintason kuin 200 tuhatta NYC:issa etenkin jos ja kun kerran on paivahoitoikaisia lapsia (maksu voi olla helpostikin luokkaa 30k vuodessa, keskiarvon ollessa suunnilleen 16k per muksu)

Mutta joo, ton naisen kaltaisista tyontekijoista kaydaan suunnilleen maailmanjaajuista kilpailua ja niita ei valttamatta kansainvalinen meininki kiinnosta jos se tarkottaa etupaassa steissilla notkuvia tyottomia arabeja, ja saali on kuinka termina huippuosaajasta on tullut melkein vitsi siina maarin, etta oikean huippuosaajan kutsuminen huippuosaajaksi kuulostaa melkein ironiselta vittuilulta, vaikka kirjoittaja sita tukin oivaltaa....
Samalla tavalla ammattiurheilussakin Suomesta lähtee väkeä korkeampaa palkkaa maksaviin maihin. Tämä on suurelle yleisölle aika lailla selvä juttu. Joten ei ihme että muissakin ammateissa samanlaista tapahtuu.
 
Suomen väestön ikääntyminen on ollut toki tiedossa, mutta muutoksen nopeus on edelleen kiihtymässä. Lasten ja työikäisen väestön määrä vähenee, iäkkäiden määrä nousee nopeasti. Lisäksi muuttoliike keskittää väestön muutamiin suurimpiin kaupunkeihin ja niiden ympärille.

– Meille on tulossa 20- ja 30-luvuilla väestötsunami, joka läpäisee kaikki palvelurakenteet ja koulutusasteet. Ensin päiväkodeissa, sitten peruskoulussa ja lukiossa ja 30-luvun lopulla korkeakouluissa.
 
Uskokoon esitettyihin syihin ken tahtoo.

Pääkaupunkiseutu menetti kotimaisia kieliä puhuvaa väkeä koronavuoden aikana. Syinä ovat matkailu- ja ravintola-alan romahdus sekä etäopiskeluun ja -töihin siirtyminen. Muutos on dramaattinen.

Pääkaupunkiseutu painui maan sisäisessä muuttoliikkeessä tappiolle koronavuoden aikana. Espoon muuttotappio oli jopa historiallisen suuri. Helsingin muuttotappio oli 1044 henkeä, Espoon 602. Vantaa sai reilu 1000 henkeä muuttovoittoa, mutta se oli 2000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Pääkaupunki sai lisäväkeä ulkomailta ja vieraskielisistä, mutta menetti kotimaisia kieliä puhuvia muualle Suomeen.


Ennuste: Käynnissä on uusi Nurmijärvi-ilmiö koronan myötä, ja vieraskielinen väestö kasvaa

 
Uskokoon esitettyihin syihin ken tahtoo.
Tampere on ylivoimaisesti vetovoimaisin suomalaisten muuttokohde ja se on hieno kehityskulku se. Helsinki ja Turku saavat aivan vapaasti olla kansainvälistyjiä. Etenkin Helsinki haalii muuttovoittonsa lähes yksinomaan ulkomaalaisista moniosaajista.

^^ Tuo Timo Aron väestötsunami on kyllä totta ja tässä maassa on kolme kaupunkiseutua, joissa nuorison määrä kasvaa 30-luvulla. Helsingin, Tampereen ja Turun seutu. Muutoin mennään miinuksella.

On ihan aidosti kysymys, mistä esim. Kainuussa löytyy työntekijät. Tunnen hyvin metsätalouden ja siellä on jo iso pula kone- ja autokuskeista. Ne vähätkin tuppaa muuttamaan maalikyliin jos ei muutoin niin naisten perässä.

Edit: Ja ne asemalla notkuvat "helsinkiläiset" nuoret miehet eivät todellakaan ole työmiehiä, eikä heitä saa kirveelläkään Kaenuuseen muuttamaan. Virolaisia ei enää riitä, mutta puolalaisia voisi kokeilla.
 
Uskokoon esitettyihin syihin ken tahtoo.






Joo, sitä koronaa maleksii kyllä kylillä :cool: , ei ihme että ihmiset muuttaa pois koronapositiivisista kaupungeista ;)
 
Back
Top