Väestöpolitiikka

Ja naisetkin voivat tulla raskaaksi vielä yli 50-vuotiaina. Nykyään on enemmän naisia, jotka tulevat äidiksi myöhemmällä iällä.
 
Ja naisetkin voivat tulla raskaaksi vielä yli 50-vuotiaina. Nykyään on enemmän naisia, jotka tulevat äidiksi myöhemmällä iällä.

Tämäkin on totta, mutta eivät enää pelkän kaurapuuron voimalla.

Syntyvyyden kannalta on jopa haitallista, että ensisynnyttäjät ovat keski-ikäisiä tai vanhempia: lapsiluku jää pieneksi, samalla kun lastensaanti vaikeutuu, kallistuu ja vaarallistuu.

Miesten ja naisten biologiset erot vaikuttavat asiaan. Audi-miehen kaavassa on totta toinen puoli: N = ½M + 7.
 
Tämäkin on totta, mutta eivät enää pelkän kaurapuuron voimalla.

Syntyvyyden kannalta on jopa haitallista, että ensisynnyttäjät ovat keski-ikäisiä tai vanhempia: lapsiluku jää pieneksi, samalla kun lastensaanti vaikeutuu, kallistuu ja vaarallistuu.
Niin ja varmaan hyvä tarkentaa, että esim. yli 50-vuotiailla (mutta hyvin monella 40-vuodenkin tienoilla olevalla) naisella raskaus ei onnistu enää omilla munasoluilla. Lahjamunasoluilla (tai nuoruudessa pakastetuilla omilla) nuo erittäin iäkkäät naiset synnyttävät.
 
  • Tykkää
Reactions: ER
Tätä ryhmää olisi hyvin mielenkiintoista saada vähän avattua.

Hieman sitä oli avattukin artikkelissa.

”Nollaveroa” maksavien helsinkiläisten määrä on yli kahdeksankertaistunut viiden vuoden aikana. Vuonna 2018 Helsingissä asui 68 154 ihmistä, joilla oli tuloja, mutta ei lainkaan tuloveroa tai ennakonpidätyksiä. Vuonna 2014 määrä oli vain 7 068. Tiedot selviävät tilastoista, jotka Helsingin Uutiset pyysi Verohallinnosta. TAUSTALLA räjähdysmäiseen kasvuun ovat muun muassa veronkevennykset, kuten Yle-veron poistuminen pienituloisimmilta. Yle-veron alarajaa nostettiin vuosina 2016 ja 2018. Myös veromuotoisiin sairausvakuutusmaksuihin on tullut muutoksia.

TULOVEROA täytyy maksaa, jos tulot ovat noin 15 625 euroa vuodessa.

Verohallinnon tilastojen mukana puolet ihmisistä, jotka eivät maksa tuloveroa ovat nuoria ja eläkeläisiä.

– Jonkin verran on myös äitiyslomalla olevia. Alaikäisillä tulot saattavat olla pieniä kesätyöansioita ja opiskelijoilla pelkkää opintorahaa, Savolainen sanoo.

Pyöreän nollan tulovero voi löytyä myös isotuloisilta. Savolainen pitää tätä mahdollisena, jos pääomatulon saaja on vähentänyt luovutustappionsa aiempien vuosien verotuksessa, eikä hänellä ole ansiotuloja.

UUDELLAMAALLA OLI 166 364 tulonsaajaa, jotka eivät maksaneet tuloveroa. Uutissuomalainen kertoi tiistaina, että koko Suomessa oli yli 600 000 ihmistä, jotka eivät maksaneet lainkaan tuloveroa.

Pienituloiset eivät maksa tuloveroa. Työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset muodostavat varmaan valtaosan tuosta ryhmästä.
 
Varmasti tähtää ensi presidentinvaaleihin. Puolueen esivaaliin asettuu todennäköisesti useita nimiä. Veikkauksia: Lepomäki, Stubb, Katainen.
 
Tämäkin kuplan luoma mielikuva ei pidä paikkaansa.Kaikki lapset eivät hyödy varhaisesta päivähoidosta vaan päinvastoin kärsivät siitä."""

Uusi tutkimus kyseenalaistaa lasten päivähoitoa ja koulunkäyntiä nykyisin ohjaavat ajatusmallit​

Jotkin käsitykset varhaiskasvatuksesta ja koulujen opetusmenetelmistä perustuvat pikemminkin myytteihin kuin tutkittuun tietoon.

Tilaajille
Äiti ja lapset matkalla päiväkotiin.

Äiti ja lapset matkalla päiväkotiin.KUVA: EMILIA ANUNDI
20:15
SUOMESSA vallitsee varsin yksioikoinen käsitys, jonka mukaan kaikkien lasten pitää päästä osallisiksi varhaiskasvatuksesta päiväkodeissa.

Päiväkodissa vietetyn ajan uskotaan parantavan lasten sosiaalisia taitoja ja oppimiskykyä. Varhaiskasvatusta pidetään suorastaan pelastuksena lapsille, joiden kotitaustassa on ongelmia.


Tuore väitöstutkimus haastaa nämä käsitykset. Psykologiasta ja lääketieteestä aiemmin väitellyt Aino Saarinen tutki kasvatustieteen väitöskirjassaan 15-vuotiaiden oppimistuloksia muun muassa matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa. Väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa torstaina.


Laajan tutkimusnäytön mukaan varhaiskasvatus voi parantaa koulukypsyyttä ja näkyy oppimistuloksissa alaluokilla, mutta ei liiemmin enää myöhemmällä iällä.


Sen sijaan liian varhainen päivähoidon aloitus voi kasvattaa riskiä aggressiiviseen käytökseen. Tämä on osoitettu lukuisissa kansainvälisissä tutkimuksissa, mutta Suomessa siitä ei juuri puhuta.
 
Tämäkin kuplan luoma mielikuva ei pidä paikkaansa.Kaikki lapset eivät hyödy varhaisesta päivähoidosta vaan päinvastoin kärsivät siitä."""

Uusi tutkimus kyseenalaistaa lasten päivähoitoa ja koulunkäyntiä nykyisin ohjaavat ajatusmallit​

Jotkin käsitykset varhaiskasvatuksesta ja koulujen opetusmenetelmistä perustuvat pikemminkin myytteihin kuin tutkittuun tietoon.

Tilaajille
Äiti ja lapset matkalla päiväkotiin.

Äiti ja lapset matkalla päiväkotiin.KUVA: EMILIA ANUNDI
20:15
SUOMESSA vallitsee varsin yksioikoinen käsitys, jonka mukaan kaikkien lasten pitää päästä osallisiksi varhaiskasvatuksesta päiväkodeissa.

Päiväkodissa vietetyn ajan uskotaan parantavan lasten sosiaalisia taitoja ja oppimiskykyä. Varhaiskasvatusta pidetään suorastaan pelastuksena lapsille, joiden kotitaustassa on ongelmia.


Tuore väitöstutkimus haastaa nämä käsitykset. Psykologiasta ja lääketieteestä aiemmin väitellyt Aino Saarinen tutki kasvatustieteen väitöskirjassaan 15-vuotiaiden oppimistuloksia muun muassa matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa. Väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa torstaina.


Laajan tutkimusnäytön mukaan varhaiskasvatus voi parantaa koulukypsyyttä ja näkyy oppimistuloksissa alaluokilla, mutta ei liiemmin enää myöhemmällä iällä.


Sen sijaan liian varhainen päivähoidon aloitus voi kasvattaa riskiä aggressiiviseen käytökseen. Tämä on osoitettu lukuisissa kansainvälisissä tutkimuksissa, mutta Suomessa siitä ei juuri puhuta.
Nuorna vitsa väännettävä. Oman ja jälkikasvun kokemuksella lastentarha on juuri oikea aika oppia elämän realiteetteja.

Riski aggressiiviseen käytökseen eli taito ja tahto vetää kiusaajia ja muita mulkeroita Lättyyn opitaan juuri siellä ilman suurempia seuraamuksia.
 
Vuodesta 2020 on tulossa väestöpoliittisesti mielenkiintoinen.

Kuolleisuus saattaa jopa pienentyä huolimatta 400+ koronakuolemasta, koska rajoitukset ja varovaisuus ovat pienentäneet muuta kuolleisuutta (esim. liikenne-, kausi-influenssa, hellekuolemat yms.).

Syntyvyys on romahtanut jonnekin 45 tuhannen lapsen kaltevalle tasolle. Noin 40 vuotta (1970-2010) taso oli yli 60 tuhannen pinnassa.

Koronakuolemat mahtuvat hyvin normaalin vuosivaihtelun sisälle. Ne 400 koronakuolemaa ovat alle prosentin yli 53 tuhannen vainajan vuosikuolleisuudesta.

Samaan aikaan 15 000 lasta jää syntymättä. Hallitus ei ole julistanut hätätilaa ja poikkeusoloja sen tähden.
 
Espoon talous sakkaa. Entinen kuntapolitiikan "Nokia" vaipuu samaan tasoon kuin mitä Helsinki ja Vantaa jo edustavat eikä taloudellinen tulevaisuuskaan näytä ruusuiselta. Espoossa on huomattu, että verotulot laskevat. Espooseen on havaittu muuttavan väestöä joka ei kuitenkaan lisää verotuloja, vaikka aiemmin voitiin muuton perusteella arvioida myös taloudellista kasvua. Nyt tilanne on muuttunut. Ulos muuttajia ovat hyvätuloiset lapsiperheet jotka arvostavat väljyyttä ja toisenlaista asuinympäristöä millaista Espoossa on kehitetty. Vetovoimaa on esim Kirkkonummen suuntaan, samoin kuin Vantaalta siirrytään jo Nurmijärvelle ja Hyvinkäälle.

Mikähän siinäkin on että Suomi sallii turvapaikkastatuksella elävien pakkautua pääkaupunkiseudulle? Tuettu asuminen pitäisi toteuttaa maaseudulla edullisemmissa oloissa ainakin siihen saakka että henkilöt ovat oppineet suomenkielen ja ovat valmiita asettumaan työmarkkinoille. Nykyinen malli jossa palkkaa saamattomat ihmiset päästetään hallitsemattomasti pääkaupunkiseudulle, johtaa juuri Espoossa havaittuihin ongelmiin.

Lisäksi, asiastahan ei myöskään saa puhua, joten ei tässä sen enempää avoimuutta tälle asialle.
.
 
Espoon talous sakkaa. Entinen kuntapolitiikan "Nokia" vaipuu samaan tasoon kuin mitä Helsinki ja Vantaa jo edustavat eikä taloudellinen tulevaisuuskaan näytä ruusuiselta. Espoossa on huomattu, että verotulot laskevat. Espooseen on havaittu muuttavan väestöä joka ei kuitenkaan lisää verotuloja, vaikka aiemmin voitiin muuton perusteella arvioida myös taloudellista kasvua. Nyt tilanne on muuttunut. Ulos muuttajia ovat hyvätuloiset lapsiperheet jotka arvostavat väljyyttä ja toisenlaista asuinympäristöä millaista Espoossa on kehitetty. Vetovoimaa on esim Kirkkonummen suuntaan, samoin kuin Vantaalta siirrytään jo Nurmijärvelle ja Hyvinkäälle.

Mikähän siinäkin on että Suomi sallii turvapaikkastatuksella elävien pakkautua pääkaupunkiseudulle? Tuettu asuminen pitäisi toteuttaa maaseudulla edullisemmissa oloissa ainakin siihen saakka että henkilöt ovat oppineet suomenkielen ja ovat valmiita asettumaan työmarkkinoille. Nykyinen malli jossa palkkaa saamattomat ihmiset päästetään hallitsemattomasti pääkaupunkiseudulle, johtaa juuri Espoossa havaittuihin ongelmiin.

Lisäksi, asiastahan ei myöskään saa puhua, joten ei tässä sen enempää avoimuutta tälle asialle.
.
Iso ongelma on myös tulonsiirrot: "Espoo puolestaan maksaa verotulontasausta muualle Suomeen 170 miljoonaa euroa vuodessa."
Piileviä ongelmia löytyy sitten muitakin kuten "Sukupuolitietoinen budjetointi"
 
Valtion väestöpoliittinen katse oli vuosikymmeniä kuolleisuudessa. Kuolleisuuden kitkemisessä onnistuttiinkin erinomaisesti. Lapsikuolleisuus, itsemurhakuolleisuus, liikennekuolleisuus ja sydäntautikuolleisuus on pudotettu ennätysalas.

Valtion väestöpoliittinen katse näyttää nyt suuntautuneen maahanmuuttoon. Katse harhailee Lähi-idässä.

Pallosta katse irtosi jo 1960-luvun lopulla. Silloin syntyvyys putosi alle uusiutumistason. Ikäluokan koko pysyi kuitenkin 40 vuotta 60 tuhannen tasolla. Vuodesta 2010 alkaen syntyvyys on romahtanut nykyiseen n. 45 tuhanteen.

Tuo 15 tuhannen pudotus on järkyttävän suuri. Runsaassa kuudessa vuodessa se tarkoittaa, että 100 000 lasta jää syntymättä verrattuna ”vanhaan normaaliin”. Vertailun vuoksi: suunnilleen samassa ajassa tuli saman verran suomalaisia kaatuneita (95 000) toisessa maailmansodassa.
 
1950 ja -60 -lukujen vaihteen isot ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Mistä löytyvät uudet työntekijät?
 
Back
Top