Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Ja naisetkin voivat tulla raskaaksi vielä yli 50-vuotiaina. Nykyään on enemmän naisia, jotka tulevat äidiksi myöhemmällä iällä.
Niin ja varmaan hyvä tarkentaa, että esim. yli 50-vuotiailla (mutta hyvin monella 40-vuodenkin tienoilla olevalla) naisella raskaus ei onnistu enää omilla munasoluilla. Lahjamunasoluilla (tai nuoruudessa pakastetuilla omilla) nuo erittäin iäkkäät naiset synnyttävät.Tämäkin on totta, mutta eivät enää pelkän kaurapuuron voimalla.
Syntyvyyden kannalta on jopa haitallista, että ensisynnyttäjät ovat keski-ikäisiä tai vanhempia: lapsiluku jää pieneksi, samalla kun lastensaanti vaikeutuu, kallistuu ja vaarallistuu.
Verot nolla
Helsinkiläiset
2014: 7 068
2015: 9 112
2016: 10 020
2017: 26 807
2018: 68 154
Lähde: Verohallinto
Tätä ryhmää olisi hyvin mielenkiintoista saada vähän avattua.Pientä muutosta havaittavissa ennen koronaa.
Helsingissä yli 68 000 ihmistä ei maksa tuloveroa – tilastossa erottuu 2 ihmisryhmää
Raha: Helsingissä on 68 000 ihmistä, jotka eivät maksa tuloveroa. Määrä räjähti pari vuotta sitten.www.helsinginuutiset.fi
Tätä ryhmää olisi hyvin mielenkiintoista saada vähän avattua.
Tätä ryhmää olisi hyvin mielenkiintoista saada vähän avattua.
”Nollaveroa” maksavien helsinkiläisten määrä on yli kahdeksankertaistunut viiden vuoden aikana. Vuonna 2018 Helsingissä asui 68 154 ihmistä, joilla oli tuloja, mutta ei lainkaan tuloveroa tai ennakonpidätyksiä. Vuonna 2014 määrä oli vain 7 068. Tiedot selviävät tilastoista, jotka Helsingin Uutiset pyysi Verohallinnosta. TAUSTALLA räjähdysmäiseen kasvuun ovat muun muassa veronkevennykset, kuten Yle-veron poistuminen pienituloisimmilta. Yle-veron alarajaa nostettiin vuosina 2016 ja 2018. Myös veromuotoisiin sairausvakuutusmaksuihin on tullut muutoksia.
TULOVEROA täytyy maksaa, jos tulot ovat noin 15 625 euroa vuodessa.
Verohallinnon tilastojen mukana puolet ihmisistä, jotka eivät maksa tuloveroa ovat nuoria ja eläkeläisiä.
– Jonkin verran on myös äitiyslomalla olevia. Alaikäisillä tulot saattavat olla pieniä kesätyöansioita ja opiskelijoilla pelkkää opintorahaa, Savolainen sanoo.
Pyöreän nollan tulovero voi löytyä myös isotuloisilta. Savolainen pitää tätä mahdollisena, jos pääomatulon saaja on vähentänyt luovutustappionsa aiempien vuosien verotuksessa, eikä hänellä ole ansiotuloja.
UUDELLAMAALLA OLI 166 364 tulonsaajaa, jotka eivät maksaneet tuloveroa. Uutissuomalainen kertoi tiistaina, että koko Suomessa oli yli 600 000 ihmistä, jotka eivät maksaneet lainkaan tuloveroa.
Ok, eli taustalla tuohon oli veronkevennykset tuolloin eikä mikään asukasluvun muutos tms.Hieman sitä oli avattukin artikkelissa.
Pienituloiset eivät maksa tuloveroa. Työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset muodostavat varmaan valtaosan tuosta ryhmästä.
Hauska yhteensattuma.
Nuorna vitsa väännettävä. Oman ja jälkikasvun kokemuksella lastentarha on juuri oikea aika oppia elämän realiteetteja.Tämäkin kuplan luoma mielikuva ei pidä paikkaansa.Kaikki lapset eivät hyödy varhaisesta päivähoidosta vaan päinvastoin kärsivät siitä."""
Uusi tutkimus kyseenalaistaa lasten päivähoitoa ja koulunkäyntiä nykyisin ohjaavat ajatusmallit
Jotkin käsitykset varhaiskasvatuksesta ja koulujen opetusmenetelmistä perustuvat pikemminkin myytteihin kuin tutkittuun tietoon.
Tilaajille
Äiti ja lapset matkalla päiväkotiin.KUVA: EMILIA ANUNDI
20:15
SUOMESSA vallitsee varsin yksioikoinen käsitys, jonka mukaan kaikkien lasten pitää päästä osallisiksi varhaiskasvatuksesta päiväkodeissa.
Päiväkodissa vietetyn ajan uskotaan parantavan lasten sosiaalisia taitoja ja oppimiskykyä. Varhaiskasvatusta pidetään suorastaan pelastuksena lapsille, joiden kotitaustassa on ongelmia.
Tuore väitöstutkimus haastaa nämä käsitykset. Psykologiasta ja lääketieteestä aiemmin väitellyt Aino Saarinen tutki kasvatustieteen väitöskirjassaan 15-vuotiaiden oppimistuloksia muun muassa matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa. Väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa torstaina.
Laajan tutkimusnäytön mukaan varhaiskasvatus voi parantaa koulukypsyyttä ja näkyy oppimistuloksissa alaluokilla, mutta ei liiemmin enää myöhemmällä iällä.
Sen sijaan liian varhainen päivähoidon aloitus voi kasvattaa riskiä aggressiiviseen käytökseen. Tämä on osoitettu lukuisissa kansainvälisissä tutkimuksissa, mutta Suomessa siitä ei juuri puhuta.
Iso ongelma on myös tulonsiirrot: "Espoo puolestaan maksaa verotulontasausta muualle Suomeen 170 miljoonaa euroa vuodessa."Espoon talous sakkaa. Entinen kuntapolitiikan "Nokia" vaipuu samaan tasoon kuin mitä Helsinki ja Vantaa jo edustavat eikä taloudellinen tulevaisuuskaan näytä ruusuiselta. Espoossa on huomattu, että verotulot laskevat. Espooseen on havaittu muuttavan väestöä joka ei kuitenkaan lisää verotuloja, vaikka aiemmin voitiin muuton perusteella arvioida myös taloudellista kasvua. Nyt tilanne on muuttunut. Ulos muuttajia ovat hyvätuloiset lapsiperheet jotka arvostavat väljyyttä ja toisenlaista asuinympäristöä millaista Espoossa on kehitetty. Vetovoimaa on esim Kirkkonummen suuntaan, samoin kuin Vantaalta siirrytään jo Nurmijärvelle ja Hyvinkäälle.
Mikähän siinäkin on että Suomi sallii turvapaikkastatuksella elävien pakkautua pääkaupunkiseudulle? Tuettu asuminen pitäisi toteuttaa maaseudulla edullisemmissa oloissa ainakin siihen saakka että henkilöt ovat oppineet suomenkielen ja ovat valmiita asettumaan työmarkkinoille. Nykyinen malli jossa palkkaa saamattomat ihmiset päästetään hallitsemattomasti pääkaupunkiseudulle, johtaa juuri Espoossa havaittuihin ongelmiin.
Lisäksi, asiastahan ei myöskään saa puhua, joten ei tässä sen enempää avoimuutta tälle asialle.
.