Väestöpolitiikka

Kyllä, tuosta turvattomuuden tunteesta on myös kysymys.
Jos maaseutua ajattelee, niin Jör Donner aikanaan totesi oikein: " kenellä on varaa asua maalla....?"
On siinä se viisaus että kun sieltä työt häviää ja porukka pakenee, niin kenellä on varaa asua siellä melkein tyhjän päällä.
.
 
Donner tais myös todeta olevansa "suomalaisen maatalouden suurin vihamies" :D
Oli siinä RKP:n edustaja, paljonkohan on maatiloja rannikoillakin
 
Näin alueiden eriytyminen näkyy Suomessa: Poismuuttoa tietyiltä alueilta ja eroja koulutusvalinnoissa – myös uskonto voi aiheuttaa yllättävän vuokraloukun

Ulkomaalaistausten määrissä on kaupunginosien välillä kymmenien prosenttien eroja. Mihin eriytymiskehitys ja vaikuttaa ja millä tavalla? Helsingin yliopiston apulaisprofessori Venla Bernelius vastaa.
Mistä se kertoo, että kaupungin sisällä vieraskielisten määrä voi olla jossain 2 prosenttia ja jossain yli 40 prosenttia?
– Hyvin suuri osa riippuu tarjolla olevasta asuntokannasta. Esimerkiksi ruotsalaistutkimusten mukaan puolet etnisestä eriytymisestä selittyy tarjolla olevilla asunnoilla ja asuntojen hinnoilla, kertoo Bernelius.

Onko se ongelma, että kaupungin sisällä on näinkin eriytyneitä kaupunginosia?
– Jos se aiheuttaa äärimmäistä huono-osaisuuden kasautumista.
– Meillä eriytyminen on eurooppalaista keskitasoa. Ruotsissa on alueita, joissa kantaruotsalaisia ei juurikaan ole ja siellähän se ihan konkreettisesti alkaa vaikuttamaan lasten ja nuorten kielen oppimiseen ja yhteiskuntaan sisäänpääsemiseen verkostojen kautta.

Koulut joutuvat kamppailemaan
Näkyykö eriytyminen jo huono-osaisuutena?
– Kyllä meillä näkyy jonkunlainen huono-osaisuuden kasautuminen alueille. Ja se on se ilmiö, minkä kanssa päiväkodit ja koulut joutuvat kamppailemaan. On monenlaista haastetta arjessa samanaikaisesti.

Voiko se vaikuttaa lapsia eriyttävästi?
– Se nimenomaan voi näin tehdä. Ja se vaikuttaa esimerkiksi siihen, että miten lapset suhtautuvat omaan tulevaisuuteen. Minkälaisia esimerkkejä he näkevät ympärillään? Onko odotuksena, että voi valita, minkälaiselle alalle lähtee kouluttautumaan? Tai tietääkö, miten liikutaan ja minne? Tai onko kokemuksia ulkomailla käymisestä?
– Tottakai, jos sitten alkaa kasautua tulevaisuushorisontin kapeus, jossa ei myöskään pääse kaveriperheen kanssa museoon, niin kapeutuminen voi seurata siitä, että lapset ja nuoret eriytyvät?

Bernelius nostaa esimerkiksi koulutuspolut.
– Nuorisobarometrin mukaan jo nyt esimerkiksi Helsingissä joissain kaupunginosissa alle 40 prosenttia valitsee lukion ja joissain toisissa osissa lähes 90 prosenttia. Toki ammattikoulu on monelle nuorelle hyvä vaihtoehto, mutta ongelma on vain se, jos ne vaihtoehdot alkavat käydä vähiin.

Tietyiltä alueilta muutetaan pois
Näkyykö sellaista, että ihmiset karttelevat muuttamista tiettyihin kaupunginosiin?
– Meillä on jonkun verran näyttöä siitä, että on tiettyjä kaupunginosia, jotka menettävät kantaväestön perheitä eli jonkinlaista ulosmuuttoa näkyy. Meillä ei ole käynnissä mitään lumivyörymäistä eriytymisen aaltoa.
Bernelius huomauttaa, että eriytyminen ei näy niin, että ammattilaiset, esimerkiksi opettajat, karttelisivat joitain alueita.
– Suomessa on kansainvälisesti äärimmäisen hyvä ammattilaisten taso ja koulujen väliset laatuerot ovat hyvin pieniä. Pikemminkin kantaisin huolta väestön eriytymisestä ja siitä, minkälaista kuormitusta se voi tuottaa.

Onko uhkana, että koulut alkaisivat laadullisesti eriytymään?
– Kansainvälisesti tästä on esimerkkejä. Esimerkiksi opettajien kuormitus voi muodostua aika voimakkaaksi tilanteissa, joissa moniulotteinen huono-osaisuus kasaantuu. Siinä ei ole kyse suinkaan pelkästä kulttuuritaustojen erosta koulujen välillä – meillähän on paljon esimerkkejä kansainvälisistä kouluista, jotka ovat kaiken tavoin hyvinkin haluttuja.

Bernelius muistuttaa, että moninaisuus on myös vahvuus ja jota vanhemmat arvostavat.
– Se on iso vahvuus, että lapset oppivat tulemaan toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Nämä ovat nykymaailmassa aitoja taitoja, ja meidän pitäisi pystyä tukemaan sitä, että kaikissa kouluissa päästäisiin sitä positiivisesti kehittämään.

Asuntomarkkinoilla osansa eriytymisessä
Iso osa eriytymisestä selittyy asuntomarkkinoilla. Minkä verran alueilla on sekoitettu omistus- ja vuokra-asumista. Tosin Berneliuksen mukaan monet asunnonostoa toivovat perheet voivat jäädä vuokraloukkuun - uskontosyistä.

– Monissa ainakin muslimiyhteisöissä lainan koron maksaminen ei ole ihan vaan uskonnollisista syistä mahdollista ja silloin monissa maissa on kehitetty ratkaisuja. Yksi mahdollisuus olisi asunnon ostaminen osamaksulla, jossa ei käytetä koron käsitettä, pohtii Bernelius.

 
Yhdeksää huonoa vuotta seuraa… kymmenen vielä huonompaa.

Syntyvyys laskee Suomessa yhdeksättä vuotta peräkkäin, ja tilanne näkyy väestöennusteen kääntymisessä yhä synkemmäksi. Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo ja aluetutkija Timo Aro kommentoivat Tilastokeskuksen tuoretta väestöennustetta Ylen aamutelevisiossa maanantaina.

”Pelkäsin aika pahaa ja synkkää ennustetta, mutta kyllä se oli aika jäätävä. Luvut, jotka kertovat tulevaisuudesta, ovat vielä synkemmät kuin osattiin ajatella”, Timo Aro sanoi.

Tulevaisuudesta kertovat muun muassa nämä ennusteen maininnat: Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Aron mukaan väestörakenteen muutos on joko hiljaisesti hyväksyttävä tai sitten on aloitettava vakava keskustelu keinoista muuttaa syntyvyyskehitys.

”Ja vihdoinkin pitäisi käynnistää keskustelu siitä, että me tarvitsemme työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa, jos me haluamme edes jollakin tapaa pitää kiinni väestö- ja ikärakenteesta”, Aro vetoaa.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/suomen-luvut-vetavat-hiljaiseksi-tutkija-ylella-pelkasin-pahaa-ja-synkkaa-ennustetta-mutta-tama-oli-jaatava/b6881b49-fd94-4777-b404-4229466acf86

Pirttiviljely ei kannata.
 
Kuka saa, ja kenelle annetaan?

Keskuskauppakamarin mukaan työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto korjaisi karua ennustetta.
Keskuskauppakamari vaatii hallitukselta nopeita toimia työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku kääntyy laskuun jo vuonna 2031. Kauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen toteaa, että tilannetta voidaan parantaa lyhyellä aikavälillä vain lisäämällä ennusteissa oletettua 15 000 henkilön vuosittaista nettomaahanmuuttoa.

– Pohjimmillaan kyse on hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta. Taloudellisen huoltosuhteen heikkeneminen tarkoittaa käytännössä sitä, että työssäkäyviä veronmaksajia on liian vähän suhteessa muuhun väestöön. Kukaan tuskin haluaa hyvinvointiyhteiskunnan romuttuvan siksi, että siitä tulee liian kallis pienenevälle joukolle maksettavaksi, Valtonen sanoo.

Muun muassa lupaprosesseissa olisi korjattavaa, sillä työhön perustuvan oleskeluluvan käsittely voi kestää nykyisin jopa puoli vuotta. Tilanne on samankaltainen opintojaan päättäville ulkomaalaisille opiskelijoille.

– Työhön perustuvien oleskelulupien käsittelylle on annettava lakiin kirjattu kuukauden palvelulupaus. ja tavoitteena tulee olla keskimääräisesti alle viikon käsittelyaika. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos lupaa ei saada kuukaudessa käsiteltyä, on se katsottava automaattisesti hyväksytyksi, Mikko Valtonen toteaa.

Suuri määrä Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaalaisista lähtee pois valmistumisen jälkeen. Keskuskauppakamarin mukaan opiskelijoita voitaisiin houkutella myöntämällä valmistumisen jälkeen myönnettävällä pysyvällä oleskeluluvalla.

– On järjetöntä, että laadukkaan tutkinnon suorittaneet, jo maahan tutustuneet ja mahdollisesti kotiutuneetkin henkilöt työnnetään maasta pois. Tämän joukon kotouttaminen Suomeen olisi yhteiskunnan kannalta erittäin järkevä investointi, Mikko Valtonen sanoo.

Hänen mukaansa yritysten kannalta suurin työperäistä maahanmuuttoa vauhdittava uudistus olisi luopua EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta.

https://www.verkkouutiset.fi/vaestokato-huolettaa-tyossakayvia-veronmaksajia-on-liian-vahan/
 
"halpa"-sana unohtunut
Vahinkoja sattuu. Alla todettu: Suomessa on jo nyt kahdet työmarkkinat ja ulkomaisten työntekijöiden alipalkkaus näkyy tilastoissa.
1. Saatavuusharkinta ei estä kansainvälisten osaajien palkkaamista.
Saatavuusharkinta koskee pelkästään duunariammatteja eli suorittavan tason työtä (esimerkiksi siivoojia, kokkeja, autonkuljettajia ja rakennustyöntekijöitä). Asiantuntijoille ja erityisosaajille myönnettävä tavallinen oleskelulupa ei sisällä lainkaan TE-toimiston tekemää saatavuusharkintaa, vaan luvan myöntää suoraan Maahanmuuttovirasto.

2. Uudet työpaikat syntyvät – oli saatavuusharkintaa tai sitten ei.
Saatavuusharkinta tehdään aina tapauskohtaisesti. EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tuleva työntekijä saa työntekijän oleskeluluvan vain, jos hänellä on työpaikka, johon ei löydy sopivaa työvoimaa suomalaisilta työmarkkinoilta. Myös palkkauksen ja muiden työehtojen on oltava lain mukaiset ja työnantajalla edellytykset vastata velvoitteistaan työnantajana.

Saatavuusharkinta ei siis estä työnantajaa palkkaamasta uutta työntekijää työtehtävään. TE-toimiston on laitettava työpaikka avoimeen hakuun kymmeneksi päiväksi, jos työhön sovelletaan saatavuusharkintaa.

3. Työlupa ja saatavuusharkinta ovat eri asioita.
EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen töihin tulevat tarvitsevat pääsääntöisesti työntekijän oleskeluluvan. Työntekijän oleskeluluvan myöntäminen tapahtuu kaksivaiheisesti. TE-toimisto tekee asiassa osapäätöksen, johon liittyy tarvittaessa saatavuusharkinta, ja sen jälkeen asian lopullinen ratkaisu siirtyy Maahanmuuttovirastolle. Asiantuntijoille ja erityisosaajille myönnettävä tavallinen oleskelulupa ei sisällä lainkaan TE-toimiston osa-ratkaisua eikä saatavuusharkintaa, vaan oleskeluluvan myöntää suoraan Maahanmuuttovirasto.

Saatavuusharkinta ei siis ole sama asia kuin työlupa vaan se tarkoittaa työvoimapoliittista harkintaa, jossa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle työntekijälle, onko Suomessa jo saatavilla sopivaa työvoimaa.

4. Ruotsi ainoa EU-maa, joka ei säätele työperäistä maahanmuuttoa.
Ruotsi on ainoa EU-, ETA- ja OECD-maa, joka on luopunut saatavuusharkinnasta. Muut jäsenvaltiot soveltavat joko kansallisia alakohtaisia kiintiöitä tai työvoimapoliittista tarveharkintaa aloilla, joissa työttömyysaste on suuri. EU-maat saavat päättää saatavuusharkinnasta itse, direktiivit eivät sitä säätele.

5. Ruotsi luopui saatavuusharkinnasta huonoin tuloksin.
Ruotsi ei ole saavuttanut toivomiaan tuloksia luopumalla saatavuusharkinnasta. OECD:n tutkimuksen mukaan (1 työtekijöitä on rekrytoitu ulkomailta paljon aloille, joilla on muutoinkin työvoiman ylitarjontaa, eikä työvoimapula-aloille, kuten hallitus toivoi.

Myös DELMI:n tutkimusten mukaan (2 työlupia on myönnetty enimmäkseen aloille, joilla ei ole työvoimapulaa. Suurin osa tulijoista on hakenut samalla myös turvapaikkaa. Ruotsin valtion tarkastusvirasto huomautti, että niin maahanmuuttoviraston työehtojen ennakkovalvonnassa kuin työsuojeluviranomaisten jälkivalvonnassa on paljon puutteita (3.

Myös ruotsalaisen palkansaajakeskusjärjestön LO:n mukaan tarveharkinnasta luopuminen on tuonut mukaan vakavia lieveilmiöitä, kuten työlupien kaupittelua, harmaata taloutta ja muuta rikollisuutta (4.

6. Saatavuusharkinta varmistaa työntekijöiden oikeuksien toteutumisen.
Työntekijälle myönnetään oleskelulupa vain, jos palkka ja muut työehdot ovat lain mukaiset ja työnantajalla on edellytykset vastata velvoitteistaan työnantajana. Suomessa on jo nyt kahdet työmarkkinat ja ulkomaisten työntekijöiden alipalkkaus näkyy tilastoissa.

Ihmiskaupparikosten tutkinta ja tuomioistuimissa ihmiskauppana käsiteltyjen asioiden määrä on viime vuosina lisääntynyt Suomessa – nyt suurin osa hädässä olevista on työperäisen hyväksikäytön uhreja.

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä esiintyy Suomessa aloilla, joissa myös kantasuomalaisilla työntekijöillä on usein heikko asema ja esimerkiksi nollatuntisopimukset sekä pitkät alihankintaketjut ovat yleisiä. Tällaisia aloja ovat ravintola-, siivous-, rakennus- ja maatalousala.

7. Saatavuusharkintaan kuuluvat ammatit vaihtelevat alueittain.
Saatavuusharkinnan tarpeellisuus selvitetään alueellisesti kaksi kertaa vuodessa, sillä työvoiman saatavuus vaihtelee eri aloilla paikkakunnittain. ELY-keskusten alueelliset työlupalinjaukset määrittelevät toimialat ja ammatit, joihin ei ole pakkoa soveltaa ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin tarveharkintaa.

Näin ELY-keskukset varmistavat, että paikallista osaavaa työvoimaa on tarjolla eikä saatavuusharkintaan kuuluvissa työtehtävissä ole työvoimapulaa.

8. Saatavuusharkinta ei estä turvapaikanhakijoiden ja kansainvälisten opiskelijoiden työntekoa.
Kansainvälisillä opiskelijoilla on oikeus osa-aikaiseen työntekoon opintojensa ohella. Turvapaikanhakija saa tehdä töitä kolmen kuukauden kuluttua Suomeen tulosta, jos hänellä on voimassa oleva passi. Passiton joutuu odottamaan puoli vuotta.

9. Julkisen talouden tasapaino saattaa kärsiä, jos saatavuusharkinnasta luovutaan.
Saatavuusharkinnan yksi tavoitteista on huolehtia suomalaisilla työmarkkinoilla jo olevien työnhakijoiden mahdollisuuksista työllistyä. Työttömyydestä aiheutuvat julkisen talouden menot saattaisivat pysyä ennallaan tai jopa lisääntyä, jos uusiin työpaikkoihin palkattaisiin suoraan ulkomailta tai töissä olevia korvattaisiin ulkomailta työhön tulevilla.

10. Saatavuusharkinta ei ole turhaa byrokratiaa – käsittelyajat ovat vain liian pitkiä.
Maahanmuuttoviraston tavoitteena on päättää työnteon perusteella tehdyistä oleskeluluvista neljässä kuukaudessa. Käsittelyaika on aivan liian pitkä ja lupien käsittelyaikaa pitäisi lyhentää. On kaikkien etu, jos työhön myönnettäisiin lisää resursseja.

Viitteet
1 OECD 2011. Recruiting Immigrant Workers: Sweden. OECD Publishing.
2 Arbetskraft från hela världen. Hur blev det med 2008 års reform? Delmi 2015:19.
3 RIR 2016:32. Ett välfungerande system för arbetskraftsinvandring. En granskningsrapport från Riksrevisionen 5.12.2916.
4 Fusk och utnyttjande – om avregleringen av arbetskraftsinvandringen. Landsorganisationen i Sverige 2013.
 
Muistelen lukeneeni että Viro elvytti syntyvyyttä pirttiviljelytuella. Selkeää rahaa lapsen tekemisestä

Viron, Unkarin ja natsi-Saksan malleja on nostettu esiin.

Vuonna 2017 Virossa tehtiin uudistus, joka tarjoaa kolmilapsiselle perheelle 510 euroa kuussa lapsilisiä. Suomessa summa on 334 euroa. Virossa väestö kasvaa ja syntyvyys on kääntynyt nousuun, osittain perhepolitiikan ansiosta.

Viron lapsilisäuudistus on ollut jossain määrin kiistanalainen vaikutuksiltaan, mutta rahalla on ollut vaikutusta:
Viron yleisradioyhtiönhttps://news.err.ee/898859/population-of-estonia-increases-by-4-690-in-2018 mukaan viime vuonna perheisiin syntyi kolmansia lapsia 500 enemmän kuin edellisvuonna.


Hungarian women with four children or more will be exempted for life from paying income tax, the prime minister has said, unveiling plans designed to boost the number of babies being born.
As part of the measures, young couples will be offered interest-free loans of 10 million forint ($36,000), to be cancelled once they have three children.

Saksassa panostettiin
1930-luvulla tosissaan väkiluvun kasvattamiseen. Ilmapiiri luotiin lasten saantia kannustavaksi ja päälle lyötiin rahallisia ja muita kannustimia. Propagandaministerin sanoin ”naisen paras paikka on perheessä, missä ihastuttavinta mitä hän voi tehdä, on lahjoittaa lapsia maalleen ja kansalleen”.

Ministerin toivomusta noudattaville äideille ryhdyttiin jakamaan kunniaristiä, kun lapsiluku saavutti neljän. Kunniaristin saajille oli tarkoitus maksaa myös äidinpalkkaa, mutta tämä jäi kustannussyistä aikeeksi. Paljon muuta ennennäkemätöntä hyvää sen sijaan annettiin.

Jos työssäkäyvä nainen jäi kotiin, hän sai lainan, jonka määrä oli 75 prosenttia vuosipalkasta. Tästä lainasta annettiin anteeksi neljäsosa jokaisesta syntyvästä lapsesta. Merkittävä innovaatio oli lapsilisä, jota vuodesta 1936 maksettiin viidennestä, ja vähän myöhemmin kolmannesta lapsesta alkaen.

Kuten Rinteen ohjelman uudistukset, nämäkin olivat kiinni talouskasvusta. Reaalista talouskasvua saatiinkin vuositasolla keskimäärin kahdeksan prosenttia. Kasvu ei ollut kestävällä pohjalla, mutta sillä ei ollut merkitystä tämän asian kannalta. Syntyvyys kasvoi kolmanneksella.

Saksa tahtoi 1930-luvulla vain arjalaisia lapsia. Niinpä synnytystalkoot olivat heidän ainoa vaihtoehtonsa. Meillä on muitakin optioita. Jos Suomessa ei synny lapsia tarpeeksi, on meidän houkuteltava tänne toisten äitien tekemiä lapsia perheineen. Tämän ei pitäisi olla vaikeaa maailman onnellisimmalle maalle.

https://www.arvopaperi.fi/uutiset/lapsilisilla-lisaa-lapsia-historia-opettaa-miten-synnytystalkoot-saadaan-pystyyn/9c927d1d-77db-4e73-9794-75801ee4543e
 
Vaan mäkihyppääjät ne ovat eri maata.

Ex-mäkihyppääjä ja nykyinen asuntokauppias Toni Nieminen iloitsi Instagramissa tuoreesta perhejuhlasta. Nimittäin hänen ja puoliso Heidi Niemisen kuopuksen ristiäisjuhlaa vietettiin viikonloppuna.

– Joukon pienin kastettiin tänään nimeen Elsa Inkeri Nieminen!, Toni iloitsee.

Samalla Toni on julkaissut perhekuvan, jossa ovat mukana perheen kaikki kuusi lasta. Tonilla on kaksi tyttöä hänen avioliitostaan Veera Niemisen kanssa. Myös Heidillä on kaksi tyttöä aiemmasta suhteestaan. Lisäksi Tonilla ja Heidillä on kaksi yhteistä lasta, vuonna 2017 syntynyt Topias-poika ja heinäkuussa syntynyt Elsa-tytär.

https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/627a6026-ad45-4565-89ab-f93a3fdc2fb5?utm_campaign=kiintea_iltalehti_uutisboksi_201808&utm_medium=almainternal&utm_source=kauppalehti.fi

Vaikka elämä on yhtä alamäkeä, lapsia siunaantuu.
 
Tonin lapsia ei tarvitse erikseen kotouttaa.Koulut tappelevat jokaisesta oppilaasta jo muutaman vuoden päästä ja pienessä ikäluokassa opetus on parempaa.Hankkivat ammatin ja maksavat eläkkeitämme ja hoitavat meitä.Jokainen kotoperäinen lapsi on ylpeyden aihe ja luo tuivoa ettei isänmaamme kuihdu ja vieraat kulttuurit valloita kuten Ruotsin esimerkki osoittaa
 
Meinaatko että koulutetuille naisille kelpaisi peräkammarinpojat? Kaikki thaikut on juttu erikseen.

En, vaan sitä, että jos Suomeen muuttaisi vuosittain 15 000 naimaikäistä naista Filippiineiltä, Thaimaasta yms. kaukomailta, alkaisi peräkammarin pojillakin flaksi käydä.

Nykyiset partalapsipakolaiset kun eivät aikamiespoikien pariutumista paranna.

Koulutetut miehet ja naiset tuntuvat löytävän toisensa ja lisääntyvän jo nyt.

1569921848188.png
 
Viron, Unkarin ja natsi-Saksan malleja on nostettu esiin.

Vuonna 2017 Virossa tehtiin uudistus, joka tarjoaa kolmilapsiselle perheelle 510 euroa kuussa lapsilisiä. Suomessa summa on 334 euroa. Virossa väestö kasvaa ja syntyvyys on kääntynyt nousuun, osittain perhepolitiikan ansiosta.

Viron lapsilisäuudistus on ollut jossain määrin kiistanalainen vaikutuksiltaan, mutta rahalla on ollut vaikutusta:
Viron yleisradioyhtiönhttps://news.err.ee/898859/population-of-estonia-increases-by-4-690-in-2018 mukaan viime vuonna perheisiin syntyi kolmansia lapsia 500 enemmän kuin edellisvuonna.

Hungarian women with four children or more will be exempted for life from paying income tax, the prime minister has said, unveiling plans designed to boost the number of babies being born.
As part of the measures, young couples will be offered interest-free loans of 10 million forint ($36,000), to be cancelled once they have three children.

Saksassa panostettiin
1930-luvulla tosissaan väkiluvun kasvattamiseen. Ilmapiiri luotiin lasten saantia kannustavaksi ja päälle lyötiin rahallisia ja muita kannustimia. Propagandaministerin sanoin ”naisen paras paikka on perheessä, missä ihastuttavinta mitä hän voi tehdä, on lahjoittaa lapsia maalleen ja kansalleen”.

Ministerin toivomusta noudattaville äideille ryhdyttiin jakamaan kunniaristiä, kun lapsiluku saavutti neljän. Kunniaristin saajille oli tarkoitus maksaa myös äidinpalkkaa, mutta tämä jäi kustannussyistä aikeeksi. Paljon muuta ennennäkemätöntä hyvää sen sijaan annettiin.

Jos työssäkäyvä nainen jäi kotiin, hän sai lainan, jonka määrä oli 75 prosenttia vuosipalkasta. Tästä lainasta annettiin anteeksi neljäsosa jokaisesta syntyvästä lapsesta. Merkittävä innovaatio oli lapsilisä, jota vuodesta 1936 maksettiin viidennestä, ja vähän myöhemmin kolmannesta lapsesta alkaen.

Kuten Rinteen ohjelman uudistukset, nämäkin olivat kiinni talouskasvusta. Reaalista talouskasvua saatiinkin vuositasolla keskimäärin kahdeksan prosenttia. Kasvu ei ollut kestävällä pohjalla, mutta sillä ei ollut merkitystä tämän asian kannalta. Syntyvyys kasvoi kolmanneksella.

Saksa tahtoi 1930-luvulla vain arjalaisia lapsia. Niinpä synnytystalkoot olivat heidän ainoa vaihtoehtonsa. Meillä on muitakin optioita. Jos Suomessa ei synny lapsia tarpeeksi, on meidän houkuteltava tänne toisten äitien tekemiä lapsia perheineen. Tämän ei pitäisi olla vaikeaa maailman onnellisimmalle maalle.

https://www.arvopaperi.fi/uutiset/lapsilisilla-lisaa-lapsia-historia-opettaa-miten-synnytystalkoot-saadaan-pystyyn/9c927d1d-77db-4e73-9794-75801ee4543e

Viron mallissa tukien osuus on noin kolmasosa maan keskispalkasta.

Samassa suhteessa Suomessa saisi kolmesta lapsesta tukia tonnin kuussa.

Entä jos kahdesta lapsesta sais tukia reilun tonnin kuussa. Ja kolmannesta noin 1500€
 
Viron mallissa tukien osuus on noin kolmasosa maan keskispalkasta.

Samassa suhteessa Suomessa saisi kolmesta lapsesta tukia tonnin kuussa.

Entä jos kahdesta lapsesta sais tukia reilun tonnin kuussa. Ja kolmannesta noin 1500€

Tuossa mallissa valtion budjettirajoitteet tulevat nopeasti vastaan.

Aikaisemmin olen ehdottanut lapsilisän maksamista kertakorvauksena 3. lapsen synnyttyä – puolet käteisenä, puolet äidin verovähennysoikeutena (esim. EUR 50K + EUR 50K). Näin kaksilapsisilla perheillä/äideillä olisi voimakas kannuste hankki kolmas lapsi ja siirtyä sen jälkeen työelämään.

Unkarin malli vaikuttaa kuitenkin paremmalta. Sen mukainen 100 000 euron ”lapsilaina” voidaan jaksottaa nostatettavaksi esimerkiksi n. 33 tuhannen erissä, aina kun lapsi syntyy. Kolmannen lapsen synnyttyä laina annetaan anteeksi. Näin tuki tulee silloin kun sitä eniten tarvitaan. Nuorillakin olisi uskoa hankkia aikaisemmin ensimmäinen lapsi. Neljännen lapsen jälkeinen tuloverovapaus kannustaisi äitiä siirtymään työelämään. Valtiontaloudelle tuo verovapaus ei varmaan olisi suuri rasite, koska 4-lapsia äitejä on vähän ja monet varmaan kotiäitejä muutenkin. Suurempi uhka on se, että seuraava hallitus pyörtää edellisen puheet ja lupaukset taannehtivasti.

Lapsilaina + euromääräinen veroetu saattaisi olla optimaallisempi yhdistelmä edellistä malleista.
 
Tuossa mallissa valtion budjettirajoitteet tulevat nopeasti vastaan.

Aikaisemmin olen ehdottanut lapsilisän maksamista kertakorvauksena 3. lapsen synnyttyä – puolet käteisenä, puolet äidin verovähennysoikeutena (esim. EUR 50K + EUR 50K). Näin kaksilapsisilla perheillä/äideillä olisi voimakas kannuste hankki kolmas lapsi ja siirtyä sen jälkeen työelämään.

Unkarin malli vaikuttaa kuitenkin paremmalta. Sen mukainen 100 000 euron ”lapsilaina” voidaan jaksottaa nostatettavaksi esimerkiksi n. 33 tuhannen erissä, aina kun lapsi syntyy. Kolmannen lapsen synnyttyä laina annetaan anteeksi. Näin tuki tulee silloin kun sitä eniten tarvitaan. Nuorillakin olisi uskoa hankkia aikaisemmin ensimmäinen lapsi. Neljännen lapsen jälkeinen tuloverovapaus kannustaisi äitiä siirtymään työelämään. Valtiontaloudelle tuo verovapaus ei varmaan olisi suuri rasite, koska 4-lapsia äitejä on vähän ja monet varmaan kotiäitejä muutenkin. Suurempi uhka on se, että seuraava hallitus pyörtää edellisen puheet ja lupaukset taannehtivasti.

Lapsilaina + euromääräinen veroetu saattaisi olla optimaallisempi yhdistelmä edellistä malleista.

Meillä on jo ongelmana se ettei tule edes yhden lapsen perheitä. Siksi lähtisin tukemaan pienempää lapsilukua.

Toki ei välttämättä olisi pahaa, jos ensimmäisen lapsen syntymän yhteydessä saisi oikeasti tuntuvan kertaköntin rahaa. (Jossain pikkukunnassa oli kokeiltu 10 000e tulospalkkiota ja syntyvyys oli moninkertaistunut). Ja kun lapsi valmistuu toiselta asteelta niin äidille joku stipendi siihen sitten mukaan.

Nyt Suomi maksaa Viroon nähden suhteutettuna olematonta lapsilisää. (Ja kalliimmaksi tulee kun ei synny veronmaksajia) Sen vuoksi lapsilisän pitäisi olla selkeästi suurempi. Nyt monelle 100e/kk lapsilisiä ei tunnu missään, koska pätkätyöläisen epävarmoissa tuloissa lisääntyvät menot ovat suurempia.
 
Kansalaiset kuritetaan Suomessa työssään jo niin loppuun ettei enää jää aikaa ja energiaa miettiä perhe-elämää.
Mutta töissä me ollaan niin "fucking perfect" ja uhrataan uralle kaikki. Sitä yritysten johto vaatii ja esimiehet tykkää.
Ollaan me vaan loppujen lopuksi niin hyviä.....vaikkakin koko ajan vähemmällä porukalla.
.
 
Back
Top