Väestöpolitiikka

Kyllä kai maalla on halvempi asua? Ellei sitten välttämättä halua käydä Stockmannilla tms.?
Sitähän se Jörkka tarkoitti viisastelullaan, että halutessaan elää maalla "tietyn tasoisesti", joutuisi laittamaan rahaa omasta lompakosta suoraan palvelun tarjoajalle, koska eläminen ei olisi samalla tavalla helppoa kuin kaupungissa. Perustui siis oletukseen, että - maalla julkiset palvelut on vaikeammin satavilla/ osta yksityiseltä, liikkumisessa on pitkät matkat/ osta hyvä auto jolla pääsee ja joka kestää, yms...yms... noh, hyvin kaupunkilaisen näkökulma, mutta on siinä pieni totuuskin.

Kerran mulle Kuhmon seudulla paikallinen mies sanoi laavulla, että " on ne setelit teillä Helsingissä ihan toisen näköisiä ". Luulen hänen tienneen asiasta.
.
 
Noinkin.

Mutta ehdotuksen mukaan: ”Lapsilisää voitaisiin korottaa jo ensimmäisestä lapsesta. Vähintään kahden lapsen perhe voisi saada valtion tukeman lainan. Kolme lasta synnyttäneet naiset voisi vapauttaa kokonaan tuloverosta”.

Ehdotus on ylimalkainen ja hutiloiden hutaistu. Persut saisivat lukea palstaa tarkemmin.

Lapsilisää pitäisi nimenomaan laskea 2. lapsen jälkeen. Mehän halutaan lapsettomat citysinkut tekemään lapsia, ei tuilla kikkailevat "pentutehtailijat". Tosin, ehkä ne tekee joka tapauksessa...

Sitähän se Jörkka tarkoitti viisastelullaan, että halutessaan elää maalla "tietyn tasoisesti", joutuisi laittamaan rahaa omasta lompakosta suoraan palvelun tarjoajalle, koska eläminen ei olisi samalla tavalla helppoa kuin kaupungissa. Perustui siis oletukseen, että - maalla julkiset palvelut on vaikeammin satavilla/ osta yksityiseltä, liikkumisessa on pitkät matkat/ osta hyvä auto jolla pääsee ja joka kestää, yms...yms... noh, hyvin kaupunkilaisen näkökulma, mutta on siinä pieni totuuskin.

Kerran mulle Kuhmon seudulla paikallinen mies sanoi laavulla, että " on ne setelit teillä Helsingissä ihan toisen näköisiä ". Luulen hänen tienneen asiasta.
.

Riippuu täysin, mitä tarvitsee. Ainakin vuokrat on halvempia maalla, ja kirkonkyliin menee hyvin busseja.
 
Lapsilisää pitäisi nimenomaan laskea 2. lapsen jälkeen. Mehän halutaan lapsettomat citysinkut tekemään lapsia, ei tuilla kikkailevat "pentutehtailijat". Tosin, ehkä ne tekee joka tapauksessa...

Niin. Lapsettomuuden suurimmat syyt ovat varmaan muualla kuin Suomen lapsilisäpolitiikassa.

”Maailman suurin keskimääräinen lapsiluku on Nigerissä, 7,63 lasta naista kohti. Seuraavana tulevat Somalia (6,61) ja Mali (6,35).” https://yle.fi/uutiset/3-8190745

Mutta taloudellisillakin kannustimilla kannattaa yrittää parantaa tilannetta.

Jos väestöpolitiikan tavoitteena on esimerkiksi uusitumistaso (2.1 lasta per nainen), silloin kertakorvaus 3. lapsen synnyttyä lienee tarkin kannustin. Silloin 0-, 1- ja 2-lapsisilla yksinhuoltajilla, pareilla tai perheillä olisi vahva yllyke yltää kolmanteen lapseen, koska ensimmäiset 2 lasta täytyy hoitaa omin varoin (piiska), ennen kuin kolmannesta lapsesta saa kertakorvauksen (porkkana). Keskimääräinen lapsiluku asettuisi jonnekin 2 ja 3 väliin.

Unkarin malli Suomeen sovellettuna olisi yksinkertaisesti noin 100 000 euron ”lapsilaina” (Unkarissa USD 36 000, mutta keskipalkat ovat siellä alle tonnin kuukaudessa), joka annetaan anteeksi 3. lapsen synnyttyä, ja tuloverovapaus äidille 4. lapsen jälkeen loppuiäksi. Lainalla pääsisi opiskelijakin alkuun, ja äidin kannustimet palata työelämään olisivat kohdallaan.
 
Antropologisia tutkimuksia harpilla.

Vuosina 1966–1973 lukuisat saamelaisperheet saivat kutsun tulla tutkimuksiin Inariin. Palkkioksi veren, silmien, sydämen, hampaiden, verenpaineen, kylmyyden sietokyvyn, työkunnon ja ulostenäytteiden tutkimisesta oli luvassa terveydenhoitoa kuten mätien hampaiden poisvetämistä ja ilmaisia lääkkeitä.

Kyseessä oli suomalaisen lääkärin ja geneetikon Aldur W. Erikssoninhttps://www.is.fi/haku/?query=aldur+w.+erikssonin Human Adabtability -tutkimushanke, jonka tavoitteena oli ymmärtää ihmisen sopeutumista muuttuvaan ympäristöön. Hanke oli osa kansainvälistä International Biological Program -tutkimusta.

Kirjaan haastateltu Ristenrauna Maggahttps://www.is.fi/haku/?query=ristenrauna+magga oli tutkimusten aikaan parikymppinen nuori äiti. Hän lähti Inariin tutkimuksiin lapsuudenperheensä kanssa:

– Piti riisuutua alasti, vaikka huoneessa oli miehiä ja naisia, hän muistelee kirjassa.

Maggan, kuten muidenkin tutkimukseen osallistuneiden, kehoa mitattiin monesta paikasta. Erityisesti mieleen jäi harppia muistuttava väline, jolla mittailtiin päätä.

Eriksson esimerkiksi kirjoitti vuonna 1969 brittiläiselle perinnöllisyystieteilijälle Arthur Mourantillehttps://www.is.fi/haku/?query=arthur+mourantille näin:

”En usko, että kolttasaamelaiset ovat mustia, mutta professori Henrik Forsius havaitsi, että monella on hyvin paljon pigmenttiä, melkein negroidiset silmänpohjat, jollaisia harvoin näkee tummaihoisillakaan suomalaisilla tai skandinaaveilla. Kuitenkin Koillis-Grönlannin eskimoilla on sellaiset silmänpohjat.”

Myöhemmin Eriksson päätteli, että kolttasaamelaiset ”pitäisi luokitella eurooppalaisiksi eikä mongoloideihin”. Suomalaisia ja saamelaisia oli pidetty kallon muodon vuoksi mongoliseen rotuun kuuluvina jo 1800-luvulta lähtien.

Aldur W. Erikssonin tutkimusryhmä tarkasteli erityisesti kolttasaamelaisten perintötekijöitä: näiden silmien ja hiusten väriä, hiusten kiharuutta sekä silmänpohjan pigmenttejä. Myös ihonväri, otsan, poskipäiden, leuan ja nenän muodot arvioitiin ja silmien vinous ja ripsien ominaisuudet rekisteröitiin. Lapsille tehtiin älykkyysosamäärätutkimuksia.

Vuosien aikana tutkimusryhmä tutki yli 95 prosenttia kolttasaamelaisista, 60 prosenttia kalastaja- ja 50 prosenttia tunturisaamelaisista.

Pelkästään vuoteen 1971 mennessä mukana oli ollut 130 tutkijaa 16 maasta. Tutkimusaineistosta oli tehty yli 50 julkaisua.- Fyysisen antropologian tutkimuksia toteutettiin sotien jälkeen Suomessa vain Saamenmaalla. Ruotsissa ja Norjassa niitä ei enää tehty saamelaisten keskuudessa toisen maailmansodan jälkeen.

Lähde: Kukka Ranta ja Jaana Kanninen: Vastatuuleen – saamen kansan pakkosuomalaistamisesta (Kustantamo S&S).

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006282402.html?utm_campaign=tf-IS&utm_term=9&utm_source=tf-other
 
Valkosen tummat tuumat:

Suomessa syntyy tänä vuonna noin 46 000 lasta. Luku on 1800-luvun alkupuolen luokkaa. Synnytysikäistä naista kohden lapsia syntyy jo vähemmän kuin Japanissa.

– Vaikka väestön suuruus ei ole mikään itseisarvo, on monet yhteiskunnan rakenteet perustettu vakaan väestökehityksen varaan ja nopeat muutokset aiheuttavat mittavia sopeutumisongelmia. Tästä huolimatta ei toistaiseksi ole mitään merkkiä siitä, että politiikalla pyrittäisiin tosissaan ratkomaan näitä pulmia, jotka ovat kumuloituneet jo vuosikymmenen ajan, kauppatieteiden tohtori ja Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen toteaa kolumnissaan.

Tarmo Valkonen muistuttaa, että syntyvyyden lasku tarjoaa parinkymmenen vuoden aikaikkunan, jonka aikana pieni syntymäkohortti aiheuttaa vähemmän menoja. Tämä hetki on nyt. Hänen mukaansa mitään merkkiä ei ole kuitenkaan näkyvissä siitä, että tätä kulumassa olevaa 20 vuoden jaksoa käytettäisiin säästöjen aikaansaamiseen.

– Sen jälkeen vuorossa on yli 40 vuoden jakso, jolloin pieni ikäluokka on työelämässä ja verotuloja kertyy vähemmän, Valkonen varoittaa.

https://www.verkkouutiset.fi/lapsia-syntyy-jo-vahemman-kuin-japanissa-nain-se-pian-nakyy/
 
Tässähän mennään täysin suunnitelman mukaan. Suunnitelma on nimeltään väestön vaihto. Afrikasta saamme pian tänne lapsia malliin 1945 syntyneitä
 
Tässähän mennään täysin suunnitelman mukaan. Suunnitelma on nimeltään väestön vaihto. Afrikasta saamme pian tänne lapsia malliin 1945 syntyneitä

Suomalaisten täytyy vaan kyetä tekemään uhrauksia, että voitetaan haistelu talouskasvun hiipumista vastaan.
 
Antropologisia tutkimuksia harpilla.



Myöhemmin Eriksson päätteli, että kolttasaamelaiset ”pitäisi luokitella eurooppalaisiksi eikä mongoloideihin”. Suomalaisia ja saamelaisia oli pidetty kallon muodon vuoksi mongoliseen rotuun kuuluvina jo 1800-luvulta lähtien.

Aldur W. Erikssonin tutkimusryhmä tarkasteli erityisesti kolttasaamelaisten perintötekijöitä: näiden silmien ja hiusten väriä, hiusten kiharuutta sekä silmänpohjan pigmenttejä. Myös ihonväri, otsan, poskipäiden, leuan ja nenän muodot arvioitiin ja silmien vinous ja ripsien ominaisuudet rekisteröitiin. Lapsille tehtiin älykkyysosamäärätutkimuksia.

Vuosien aikana tutkimusryhmä tutki yli 95 prosenttia kolttasaamelaisista, 60 prosenttia kalastaja- ja 50 prosenttia tunturisaamelaisista.

Pelkästään vuoteen 1971 mennessä mukana oli ollut 130 tutkijaa 16 maasta. Tutkimusaineistosta oli tehty yli 50 julkaisua.- Fyysisen antropologian tutkimuksia toteutettiin sotien jälkeen Suomessa vain Saamenmaalla. Ruotsissa ja Norjassa niitä ei enää tehty saamelaisten keskuudessa toisen maailmansodan jälkeen.

Lähde: Kukka Ranta ja Jaana Kanninen: Vastatuuleen – saamen kansan pakkosuomalaistamisesta (Kustantamo S&S).

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006282402.html?utm_campaign=tf-IS&utm_term=9&utm_source=tf-other
Tuossa jutussa oltiin nyt vähän suivaantuneita saamelaisten kohtelusta, mutta minulla on nyt kerrottuna ja vähän omakohtaisestikkin koettuna sellainen tunne ettei tuo kohtelu ollut sen kummempaa muuullekkaan rahvaalle, ei ainakaan maaseudulla.
 
Niin. Lapsettomuuden suurimmat syyt ovat varmaan muualla kuin Suomen lapsilisäpolitiikassa.

”Maailman suurin keskimääräinen lapsiluku on Nigerissä, 7,63 lasta naista kohti. Seuraavana tulevat Somalia (6,61) ja Mali (6,35).” https://yle.fi/uutiset/3-8190745

Mutta taloudellisillakin kannustimilla kannattaa yrittää parantaa tilannetta.

Jos väestöpolitiikan tavoitteena on esimerkiksi uusitumistaso (2.1 lasta per nainen), silloin kertakorvaus 3. lapsen synnyttyä lienee tarkin kannustin. Silloin 0-, 1- ja 2-lapsisilla yksinhuoltajilla, pareilla tai perheillä olisi vahva yllyke yltää kolmanteen lapseen, koska ensimmäiset 2 lasta täytyy hoitaa omin varoin (piiska), ennen kuin kolmannesta lapsesta saa kertakorvauksen (porkkana). Keskimääräinen lapsiluku asettuisi jonnekin 2 ja 3 väliin.

Unkarin malli Suomeen sovellettuna olisi yksinkertaisesti noin 100 000 euron ”lapsilaina” (Unkarissa USD 36 000, mutta keskipalkat ovat siellä alle tonnin kuukaudessa), joka annetaan anteeksi 3. lapsen synnyttyä, ja tuloverovapaus äidille 4. lapsen jälkeen loppuiäksi. Lainalla pääsisi opiskelijakin alkuun, ja äidin kannustimet palata työelämään olisivat kohdallaan.

Uskon että tuo puree vain tietyn tyyppisiin ihmisiin. Ihmettelen, että et näe ongelmaa?

Kyllä keskimääräistä lapsilukua nostaa myös se, jos lapsettomat saadaan tekemään yksikin lapsi. Minusta se olisi ihan suoraan sanottuna turvallisempi strategia.
 
Uskon että tuo puree vain tietyn tyyppisiin ihmisiin. Ihmettelen, että et näe ongelmaa?

Kyllä keskimääräistä lapsilukua nostaa myös se, jos lapsettomat saadaan tekemään yksikin lapsi. Minusta se olisi ihan suoraan sanottuna turvallisempi strategia.

Jokainen lapsi tietenkin kasvattaa keskiarvoa.

Mutta lapsettomilla syy lapsettomuuteen on usein se, ettei ensimmäistäkään lasta edes haluta tai siihen ei kyetä. Yhteiskunnan ei ehkä kannata panostaa pakkolisääntymiseen tai lapsettomuushoitoihin.

Yksi- tai useampilapsiset perheet sen sijaan ovat jo teoillaan osoittaneet, että halua ja kykyä lastentekoon on. Toteutunut lapsiluku sen sijaan voi jäädä vajaaksi toivotusta luvusta taloudellisista syistä.

1571890478678.png

https://www.vaestoliitto.fi/@Bin/5886846/Esitys1.jpeg

Jos väestöpolitiikan tavoite on uusiutumistaso (2.1 lasta / nainen) ja niukat verovarat pitää kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti, silloin kannattaa kannustaa 2-lapsisia perheitä hankkimaan kolmas lapsi, koska kaksilapsiset äidit ovat suurin naisryhmä (kts. kuva). Tasajako ei ole taktiikka.
 
Jokainen lapsi tietenkin kasvattaa keskiarvoa.

Mutta lapsettomilla syy lapsettomuuteen on usein se, ettei ensimmäistäkään lasta edes haluta tai siihen ei kyetä. Yhteiskunnan ei ehkä kannata panostaa pakkolisääntymiseen tai lapsettomuushoitoihin.

Yksi- tai useampilapsiset perheet sen sijaan ovat jo teoillaan osoittaneet, että halua ja kykyä lastentekoon on. Toteutunut lapsiluku sen sijaan voi jäädä vajaaksi toivotusta luvusta taloudellisista syistä.

Jos väestöpolitiikan tavoite on uusiutumistaso (2.1 lasta / nainen) ja niukat verovarat pitää kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti, silloin kannattaa kannustaa 2-lapsisia perheitä hankkimaan kolmas lapsi, koska kaksilapsiset äidit ovat suurin naisryhmä (kts. kuva). Tasajako ei ole taktiikka.

Tykkään perusteluistasi. Tuo on varmaan tosiaan tehokkain tapa lisätä lapsilukua.
 
Tässähän on jo ensimmäinen haaste siinä miten saadaan edes kaksi eri sukupuolta olevaa samankaton alle asumaan saati että ne vielä sais lisääntymään.

Kielletään ehkäisyvälineet.. :D Suomessa kun on aina ollut virkamiesten keskuudessa vallalla kieltokulttuuri kannustuskulttuurin sijaan, niin sopisi täysin asiaa valmistelevien virkamiesten psykologiseen profiiliin... :p
 
Jokainen lapsi tietenkin kasvattaa keskiarvoa.

Mutta lapsettomilla syy lapsettomuuteen on usein se, ettei ensimmäistäkään lasta edes haluta tai siihen ei kyetä. Yhteiskunnan ei ehkä kannata panostaa pakkolisääntymiseen tai lapsettomuushoitoihin.

Yksi- tai useampilapsiset perheet sen sijaan ovat jo teoillaan osoittaneet, että halua ja kykyä lastentekoon on. Toteutunut lapsiluku sen sijaan voi jäädä vajaaksi toivotusta luvusta taloudellisista syistä.

Katso liite: 33959

https://www.vaestoliitto.fi/@Bin/5886846/Esitys1.jpeg

Jos väestöpolitiikan tavoite on uusiutumistaso (2.1 lasta / nainen) ja niukat verovarat pitää kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti, silloin kannattaa kannustaa 2-lapsisia perheitä hankkimaan kolmas lapsi, koska kaksilapsiset äidit ovat suurin naisryhmä (kts. kuva). Tasajako ei ole taktiikka.
Ompas vanha tilasto... Uudempia?
 
Back
Top