KL 19.10.2015
Venäjän budjetti syntyi väännöllä
Valtionvarainministeriö ja öljy-yhtiöt ovat törmäyskurssilla.
Venäjän valtionbudjetti vuodelle 2016 on erittäin alijäämäinen. Budjettitulojen arvioidaan olevan 194 miljardia euroa ja menojen 228 miljardia euroa. Maan bkt:hen nähden budjettialijäämä on ensi vuona noin kolme prosenttia, eli hieman vähemmän kuin kuluvan vuoden 3,6 prosenttia.
34 miljardin euron budjettivaje katetaan pääosin Venäjän toisen vararahaston, eli reservirahaston varoista. Vuoden 2016 loppuun mennessä reservirahaston arvo hupenee asiantuntijoiden mukaan 18 miljardiin euroon.
Koska Venäjän kansantalous on erittäin riippuvainen energian maailmanmarkkinahinnoista, sisältyy ensi vuoden budjettiraameihin suurta epävarmuutta. Energianvienti muodostaa noin 50 prosenttia budjetin tulopuolesta ja budjetti on laadittu olettamuksella, että öljybarrelin keskihinta on ensi vuonna 50 dollaria.
Parin viime vuoden aikana budjetin painotukset ovat selvästi muuttuneet. Ukrainan ja Krimin tapahtumien sekä Syyrian sodan myötä puolustusmenojen suhteellinen osuus budjettimenoista on kasvanut. Sosiaalimenoihin, koulutukseen ja terveydenhoitoon osoitetut varat ovat sen sijaan supistuneet.
Hallituksen sisällä on tiettävästi ristivetoa budjettimenojen painotusten suhteen, mutta ”hoiva-aloista” vastaavat ministerit eivät ole julkisesti kyseenalaistaneet puolustusmenojen kasvattamisen tärkeyttä. Uudessa budjetissa virkamiesten palkat on jäädytetty huolimatta tämänhetkisestä yli 10 prosentin inflaatiosta. Maksumiehiksi joutuvat myös eläkeläiset, joiden asema Venäjällä on jo ennestäänkin erittäin vaikea.
Kaksi kolmasosaa eläkekertymästä käytetään nykyisiin eläkkeisiin ja kolmasosa rahastoidaan. Ensi vuonna rahastoitava osuus poistetaan kuitenkin jo kolmatta vuotta peräkkäin.
Eläkkeitä nostetaan helmikuussa 4 prosenttia, eli alle hallituksen optimistisen 6,5 prosentin inflaatioennusteen. Hallitus on kuitenkin luvannut, että taloustilanteen parantuessa (eli öljyn hinnan nousun myötä) eläkkeisiin voidaan loppuvuodesta myöntää toinen 4 prosentin korotus.
Odotettavissa olevaan yleisen eläkeiän korotukseen hallitus ei ole vielä rohjennut ryhtyä.
Budjetin valmisteluvaiheessa paljastui valtiovarainministeri Anton Siluanovin ja suurten venäläisten öljy-yhtiöiden välinen erimielisyys. Siluanov muistutti, että öljy-yhtiöt ovat hyötyneet ruplan devalvoitumisesta, ja niiden verotusta tulisi kiristää budjettitulojen kasvattamiseksi.
Sekä valtiollisten että yksityisten öljy-yhtiöiden pomot reagoivat välittömästi lähettämällä kirjeen presidentti Vladimir Putinille. Öljy-yhtiöiden mukaan niiden taloudellinen tilanne on tukala, eikä uusiin investointeihin ole resursseja. Siluanov kommentoi kirjettä syyttämällä öljy-yhtiöitä kiristyksestä ja vaati niitä karsimaan kulujaan. Kompromissina energiayhtiöiden verotusta päätettiin korottaa, mutta lievemmin, kuin Siluanov oli ehdottanut.
Valtiovarainministerin ja öljy-yhtiöiden välinen kiistely kertoo siitä, että Venäjän taloudellinen tilanne on kääntynyt entistä tukalammaksi. Laarin pohjat näkyvät jo, ja hallituksessa etsitään lähes epätoivoisesti keinoja tulojen kasvattamiseksi.
Jos öljyn hinta ei nouse lähivuosina, joutuu hallitus etsimään ulkoisia rahoituslähteitä tai lisäämään setelirahoitusta, mikä voisi johtaa arvaamattomiin seurauksiin.
((CC BY) Information specially prepared for InformNapalm.org site, an active link to the authors and our project is obligatory for any reprint or further use of the material.
