Valmistautuuko Venäjä suursotaan?

No nyt Venäjän valtiovarainministeriö on ratkaissut kiistanne

https://themoscowtimes.com/news/russia-spends-18-of-its-reserve-fund-in-august-55223

Russia Spends 18% of Reserve Funds in August to Plug Budget Deficit
Sep. 06 2016 — 15:02

— Update: 16:52

Russia spent 18.4 percent of its reserve fund in a single month to plug deficits in the federal budget, Finance Ministry figures released Tuesday have revealed.

The country's reserve fund fell from $38.18 billion to $32.2 billion during the course of August 2016, shrinking to just over a third of pre-crisis levels.

The fund stood at $90 billion in late 2014, but has come under increasing strain as Russia's oil-dependent economy has suffered under falling energy prices. The price of oil fell to to just $27 a barrel in January this year, after peaking at $105 dollars a barrel in June 2014.

A report published last month by Moscow’s Higher School of Economics predicted that Russia's reserve fund could be exhausted before the end of 2016 if energy prices failed to rise, while the country’s Finance Ministry has repeatedly warned that the fund could run out in 2017.

The government is expect to look to the national welfare fund, used for the long term protection of state pensions, as reserve levels run low. Russia’s Finance Ministry announced in July that it planned to spend $26 billion of the national welfare fund's $72 billion between 2017 and 2019.

Tässä yhteydessä on huomioitava että tuo vararahasto on eri asia kuin eläkerhastot. Venäjällä on erillinen eläkerahasto
http://www.pfrf.ru/en/about/
 
Tämä taisi täällä ollakin jo videona mutta nyt tuosta on väännetty jotain kotimaistakin uutista...

”Miten tähän pitäisi suhtautua?” – Näin Putinin Yön susien videolla ylistetään Venäjän nousua
KASPERI SUMMANEN

Ylen dokumenttiohjelma Docventures on julkaissut Facebookissa pätkän venäläisen Yön sudet -moottoripyöräjengin järjestämässä jättimäisessä tapahtumassa kuvatusta videosta (alla).

– Sitä odotellessa voidaan kuumotella tätä videota, joka on kuvattu pari viikkoa sitten Sevastopolissa, Krimillä, Putinin suosikkiprätkäjengi Yön susien järjestämillä suht isänmaallisilla kutsuilla. Miten tähän oikein pitäisi suhtautua, Docventuresin päivityksessä kysytään.

Videolla lauletaan Neuvostoliiton hymniä, tervehditään kaksipäistä kotkaa ja ihaillaan sirppiä ja vasaraa. Välillä ammutaan taivaalle.

Yön susien johtaja Aleksander Zaldostanov julistaa juhlavasti ”viidennen imperiumin” ja ”Venäjän valtakunnan uuden aikakauden” nousua.

– Idän valo valaisee ikkunoistamme, pelastaen lännen tuholta, hän toteaa.

Voimakkaan kansallismielinen Yön sudet tunnetaan ”Venäjän presidentti Vladimir Putinin moottoripyöräjenginä”. Aleksander Zaldostanov on Putinin lähipiiriläinen ja tuttu näky jopa valtiollisissa tilaisuuksissa.

Yön sudet on järjestänyt Krimillä useita kansallismielisiä tapahtumia sen jälkeen, kun niemimaa vallattiin Ukrainalta ja liitettiin Venäjään. Jengi oli myös esillä, kun Venäjällä perustettiin maan nykyjohtoa tukeva niin kutsuttuja värivallankumouksia vastustava anti-Maidan-liike. Järjestö on nimetty Ukrainan vallankumouksen näyttämönä olleen Kiovan Maidanin aukion mukaan.

Docventures esittää keskiviikkona yhdeksältä illalla Venäjän ykköskanavan dokumentin World Order.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/nain_putinin_pratkajengi_juhli_krimilla-54908
 
Aika jäätävä määrä yhdelle kuukaudelle. Tota menoa reservit on haihtunut 2017 talvella.
Olen saattanut sanoa ennenkin, mutta näinhän Aatukin toimi varustaessaan Saksaa. Reichsmark oli lopulta roskavaluuttaa ja Saksan ulkomaankauppa toimi lähinnä erilaisten bilateraalisten tavaranvaihtosopimusten varassa. Myöhemmin ei sitten enää tarvinnut vällittää, kun miehitettyjä alueita pystyi riistämään.
 
Olen saattanut sanoa ennenkin, mutta näinhän Aatukin toimi varustaessaan Saksaa. Reichsmark oli lopulta roskavaluuttaa ja Saksan ulkomaankauppa toimi lähinnä erilaisten bilateraalisten tavaranvaihtosopimusten varassa. Myöhemmin ei sitten enää tarvinnut vällittää, kun miehitettyjä alueita pystyi riistämään.

Ja Putte voi vielä painaa ruplia kotimaan kulujen kattamiseksi, kukaan ei huomaa mitään, ennen kuin inflaatio lähtee käsistä.

Eliitillä on varat ulkovaluutassa ja kun kotimaan talous on rommannut niin Sveitsin frangeilla saa ostettua taas läjän tehtaita, kiinteistöjä ja muuta puoli-ilmaiseksi.
 
Moi,

En nyt tiedä sopisiko tämä ajatuksenpätkä paremmin tähän ketjuun vai siihen Venäjän talous -ketjuun. Mutta laitan sen kuitenkin tänne, koska kyse on mielestäni laajemmasta asiasta kuin taloudesta.

Tuossa edellä on tullut todistetuksi se, että Venäjän vararahasto (jossa oli rahaa jäljellä se 32 miljardia euroa) loppuu viimeistään vappuna 2017. Ja että siinä Kansallisen hyvinvoinnin rahastossa on vielä jäljellä 72 miljardia, mutta niistä rahoista on kiinni infrahankkeissa vähintäänkin kolmannes (mm. Fennovoima-hankkeessa, Trans-siberia rautatiessä, jne), joten senkin rahat on syöty viimeistään vappuun 2018 mennessä. Venäjä on siis todistetusti persaukinen maa viimeistään puolentoista vuoden kuluttua. Ja painotan sanaa viimeistään, koska nämä tiedothan on peräisin venäläisviranomaisilta. Jos siellä käytetään yhtä luovaa tilastomatematiikkaa kuin Kreikassa, niin silloin se tuomionpäivä tulee jo paljon aikaisemmin.

Tuossa oli alustus, nyt tulee se varsinainen ajatuksentynkä. Kun on olemassa hyvin iso riski siitä, että Venäjä romahtaa tai että asiat menee ainakin hyvin, hyvin pahasti perseelleen, niin kuinka länsimaiden tulisi suhtautua Venäjän tilanteeseen? Mitäpä jos Venäjän talouskurjimusta seuraa kunnon romahdus, ja kenties vaikkapa joidenkin valtioiden eroaminen Venäjän Federaatiosta. Jos niin käy, niin venäläisen propagandan mukaan se on sitten tietysti länsimaiden syytä. Koska ne suhtautuvat niin vihamielisesti Venäjään, että yhteistuumin päättivät romahduttaa Venäjän talouden ja valtiorakenteen. Onko siinä hedelmällinen kasvualusta samanlaiselle revanssihengelle, joka oli Saksassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Eli tulisiko länsimaiden jo kehitellä strategiaa kuinka toimia tuossa tilanteessa vuonna 2017 tai 2018. Vedetäänkö pakotelinjaa ihan päätyyn saakka, vai nostetaanko Venäjän syöksykierteen alettua jalkaa pois kaasulta. Ja koetetaan ehkä auttaa jotenkin?

Oma mielipiteeni on se, että Venäjä on kurjimuksensa ansainnut, enkä panisi pahakseni, jos sieltä muutama tasavalta vaikka ottaisi ja lähtisi pois federaatiosta. Tärkeintä olisi kuitenkin se, että venäläiset ymmärtäisivät aiheuttaneensa ongelmansa itse, eivät syyttäisi siitä muita. Ja että sitä kautta nousisi sitä revanssihenkeä.
 
Moi,

En nyt tiedä sopisiko tämä ajatuksenpätkä paremmin tähän ketjuun vai siihen Venäjän talous -ketjuun. Mutta laitan sen kuitenkin tänne, koska kyse on mielestäni laajemmasta asiasta kuin taloudesta.

Tuossa edellä on tullut todistetuksi se, että Venäjän vararahasto (jossa oli rahaa jäljellä se 32 miljardia euroa) loppuu viimeistään vappuna 2017. Ja että siinä Kansallisen hyvinvoinnin rahastossa on vielä jäljellä 72 miljardia, mutta niistä rahoista on kiinni infrahankkeissa vähintäänkin kolmannes (mm. Fennovoima-hankkeessa, Trans-siberia rautatiessä, jne), joten senkin rahat on syöty viimeistään vappuun 2018 mennessä. Venäjä on siis todistetusti persaukinen maa viimeistään puolentoista vuoden kuluttua. Ja painotan sanaa viimeistään, koska nämä tiedothan on peräisin venäläisviranomaisilta. Jos siellä käytetään yhtä luovaa tilastomatematiikkaa kuin Kreikassa, niin silloin se tuomionpäivä tulee jo paljon aikaisemmin.

Tuossa oli alustus, nyt tulee se varsinainen ajatuksentynkä. Kun on olemassa hyvin iso riski siitä, että Venäjä romahtaa tai että asiat menee ainakin hyvin, hyvin pahasti perseelleen, niin kuinka länsimaiden tulisi suhtautua Venäjän tilanteeseen? Mitäpä jos Venäjän talouskurjimusta seuraa kunnon romahdus, ja kenties vaikkapa joidenkin valtioiden eroaminen Venäjän Federaatiosta. Jos niin käy, niin venäläisen propagandan mukaan se on sitten tietysti länsimaiden syytä. Koska ne suhtautuvat niin vihamielisesti Venäjään, että yhteistuumin päättivät romahduttaa Venäjän talouden ja valtiorakenteen. Onko siinä hedelmällinen kasvualusta samanlaiselle revanssihengelle, joka oli Saksassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Eli tulisiko länsimaiden jo kehitellä strategiaa kuinka toimia tuossa tilanteessa vuonna 2017 tai 2018. Vedetäänkö pakotelinjaa ihan päätyyn saakka, vai nostetaanko Venäjän syöksykierteen alettua jalkaa pois kaasulta. Ja koetetaan ehkä auttaa jotenkin?

Oma mielipiteeni on se, että Venäjä on kurjimuksensa ansainnut, enkä panisi pahakseni, jos sieltä muutama tasavalta vaikka ottaisi ja lähtisi pois federaatiosta. Tärkeintä olisi kuitenkin se, että venäläiset ymmärtäisivät aiheuttaneensa ongelmansa itse, eivät syyttäisi siitä muita. Ja että sitä kautta nousisi sitä revanssihenkeä.
Venäjä on uhkaillut, yökkäröinyt ja rikkonut sääntöjä. Nyt alkaa olla aika katsoa kortit!
 
Venäjä on uhkaillut, yökkäröinyt ja rikkonut sääntöjä. Nyt alkaa olla aika katsoa kortit!

Niinpä. Eiköhän me olla voitettu jo tämä jako. Sitä suuremmalla syyllä olisi jo aika ruveta miettimään sitä seuraavaa peliä.

Mutta asiasta kolmanteen. Huomasin, että Ukraina-ketju on kummasti hiljentynyt. Eikä vissiin Syyriassakaan ole vähään aikaan tapahtunut mitään oleellista. Vaikuttaa vahvasti siltä, että Venäjän sapelinkalistelussa korkein piikki on jo ohitettu. Syyriassa osa porukasta pakkasikin jo tavaransa ja lähti pois. Tämä viimeaikainen sotilaallisen voiman näyttäminen on tapahtunut kotimaassa. Ja tulisi varmaan tulkita niin, että se on suunnattu omille kansalaisille. Mutta kuinka nopeasti, ja kuinka paljon, Putin voi de-eskaloida sotilaallista vastakkainasettelua ilman että oma henki on vaarassa. Siis näiden kremlin haukkojen taholta.
 
Tärkeintä olisi kuitenkin se, että venäläiset ymmärtäisivät aiheuttaneensa ongelmansa itse, eivät syyttäisi siitä muita. Ja että sitä kautta nousisi sitä revanssihenkeä.

Ajatus on kaunis, mutta valitettavasti toiveajattelua. Venäjän sisäinen propaganda on pitänyt siitä huolen. Ja on ihan mahdollista, että sitä huonon itsetunnon revanssihenkeä taas nousee.

Pelkään, että tilanne menee päätyyn saakka. Putinin on hankala kääntää kelkkaa 180 astetta. Mm. tuon propagandan takia.
 
Venäjä on uhkaillut, yökkäröinyt ja rikkonut sääntöjä. Nyt alkaa olla aika katsoa kortit!

Vaikka mitä tahansa venäjän sisällä tapahtuisi talouden lopullisesti romahdettua, kurjuutta, nälkää, mellakoita, sisällissotia, koko valtion hajoaminen, kaikki on itse ansaittua, eikä kostuta minun silmiä. Ainoa toive on, että kaikki pysyy venäjän rajojen sisäpuolella.
 
Tuossa oli alustus, nyt tulee se varsinainen ajatuksentynkä. Kun on olemassa hyvin iso riski siitä, että Venäjä romahtaa tai että asiat menee ainakin hyvin, hyvin pahasti perseelleen, niin kuinka länsimaiden tulisi suhtautua Venäjän tilanteeseen? Mitäpä jos Venäjän talouskurjimusta seuraa kunnon romahdus, ja kenties vaikkapa joidenkin valtioiden eroaminen Venäjän Federaatiosta. Jos niin käy, niin venäläisen propagandan mukaan se on sitten tietysti länsimaiden syytä. Koska ne suhtautuvat niin vihamielisesti Venäjään, että yhteistuumin päättivät romahduttaa Venäjän talouden ja valtiorakenteen. Onko siinä hedelmällinen kasvualusta samanlaiselle revanssihengelle, joka oli Saksassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Eli tulisiko länsimaiden jo kehitellä strategiaa kuinka toimia tuossa tilanteessa vuonna 2017 tai 2018. Vedetäänkö pakotelinjaa ihan päätyyn saakka, vai nostetaanko Venäjän syöksykierteen alettua jalkaa pois kaasulta. Ja koetetaan ehkä auttaa jotenkin?

Oma mielipiteeni on se, että Venäjä on kurjimuksensa ansainnut, enkä panisi pahakseni, jos sieltä muutama tasavalta vaikka ottaisi ja lähtisi pois federaatiosta. Tärkeintä olisi kuitenkin se, että venäläiset ymmärtäisivät aiheuttaneensa ongelmansa itse, eivät syyttäisi siitä muita. Ja että sitä kautta nousisi sitä revanssihenkeä.

Länsimaat ovat toimineet erittäin maltillisesti Venäjän suhteen..eikä näin ole tapahtunut mitenkään vahingossa tai siksi että lännessä oltaisiin heikkoja sotilaallisesti ja/tai ei uskalleta tehdä päätöksiä jne.

Pakotteet ovat luonnollinen seuraus sille että Venäjä vahvistaa asevoimiaan, aseistustaan, käy sotaa naapurimaitaan vastaan. Minkä lisäksi Venäjän tavoitteena on palauttaa takaisin ainakin osa Neuvostoliiton romahduksen myötä irtaantuneista ja sittemmin itsenäistyneistä valtioista Venäjän etupiiriin..

Mutta pakotteiden poistaminen ei ole mahdollista ilman että Venäjällä tapahtuu täydellinen käännös poliittisesti. Käytännössä se ei ole mahdollista ilman Putinin ja hänen taustavoimiensa väistymistä. Vasta sen jälkeen Venäjälle avautuu uusi mahdollisuus päästä takaisin kaupalliseen ja teolliseen yhteistyöhön länsimaiden kanssa. Eikä tällaiseen muutokseen riitä pelkkä ilmoitus politiikan muutoksesta. Siihen tarvitaan konkreettisia näyttöjä siitä että Venäjä on uskottavasti muuttunut Putinin diktatuurikauden jälkeen. Silloin neuvotellaan uudestaan Krimistä, Itä-Ukrainasta, Georgiasta. Moldovan miehitetyistä alueista jne. jne.

Miten länsimaiset pankit ja rahoitusyhtiöt voisivat ryhtyä rahoittamaan Venäjää nykyisen sotatilan vallitessa? Saman aikaisesti kun Putin käyttää kaikki liikenevät rahansa asejärjestelmien uudistamiseen ja lisäämiseen. Lainarahan jakaminen Putinille tarkoittaisi käytännössä sitä että länsimaat rahoittaisivat vihollisensa varustautumista. Niin hulluja poliitikkoja ei todennäköisesti löydy EU:sta eikä USA:sta. Tuskinpa kiinalaisetkaan lähtevät rahoittamaan Venäjää nykytilanteen vallitessa. Tottahan sielläkin osataan laskelmoida mikä on pitkässä juoksussa itselle eduksi ja mikä haittaksi.

Toisekseen länsimaat ovat suhtautuneet erittäin maltillisesti myös siksi ettei ole kenenkään etu ajautua avoimeen konfliktiin Venäjän kanssa. Huolimatta siitä että Venäjä pyrkii provosoimaan tällaista tilannetta.
Ei kannata provosoitua vaikka provosoidaan. Sellainen vain lisäisi Venäjän sisäistä propagandaa ja syytöksiä länsimaiden agressiivisuudesta ja painostuksesta.

Pakotteet tekevät tehtävänsä erittäin hyvin. Ne ovat tehokkaita ja poliittisesti varsin korrekteja. Tottahan Venäjälläkin ymmärretään ettei länsimaat ryhdy toimimaan itseään vastaan. Siis esim. rahoittamalla (em. tavalla) Venäjän asetuotantoa/varustautumista.

Tarpeen tullen kansainvälisellä yhteisöllä on käytettävissään vielä paljon erilaisia taloudellisia ja poliittisia sanktioita Venäjää vastaan. Tämäkin tiedetään/ymmärretään Venäjällä. Siksi siellä ollaan ainakin toistaiseksi vältetty Venäjän asevoimien avointa ja laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan. Suoraa hyökkäystä ei olisi mahdollista enää peitellä minkäänlaisilla propagandalla, valheilla ja väitteillä ikään kuin Ukrainan sisäisestä konfliktista. Hyökkäys Ukrainaan tekisi Venäjästä koko demokraattisen maailman vihollisen. Se myös muuttaisi pysyvästi Venäjän diplomaattista asemaa suhteessa kaikkiin kv. organisaatioihin.

Viime kädessä laittomaan hyökkäykseen syyllistyvä diktatuurivaltio Venäjä aiheuttaa sodankäynnillään itselleen esimerkiksi diplomaattisten suhteiden katkeamisen muun maailman demokraattisten valtioiden kanssa ja mahdollisesti myös Venäjän erottamisen YK:sta.

En pidä uskottavana että vapaan demokratian periaatteella toimiva kansainvälinen yhteisö voisi perääntyä Venäjän diktatuurin ja väkivallan tai sillä uhkaamisen edessä.
 
Ajatus on kaunis, mutta valitettavasti toiveajattelua. Venäjän sisäinen propaganda on pitänyt siitä huolen. Ja on ihan mahdollista, että sitä huonon itsetunnon revanssihenkeä taas nousee.

Pelkään, että tilanne menee päätyyn saakka. Putinin on hankala kääntää kelkkaa 180 astetta. Mm. tuon propagandan takia.

Samaa mieltä. Venäjällä pitää vallan vaihtua ennen kuin siellä kyetään tekemään sellaisia uudistuksia joiden myötä siitä tulisi luotettava kansainvälinen yhteistyökumppani.
 
Olen saattanut sanoa ennenkin, mutta näinhän Aatukin toimi varustaessaan Saksaa. Reichsmark oli lopulta roskavaluuttaa ja Saksan ulkomaankauppa toimi lähinnä erilaisten bilateraalisten tavaranvaihtosopimusten varassa. Myöhemmin ei sitten enää tarvinnut vällittää, kun miehitettyjä alueita pystyi riistämään.

Ilmeisesti ilman Tsekkoslovakian keskuspankin ja kultavarannon ryöstämistä ei edes Puolan valtaamiseen olisi ollut taloudellisia rahkeita, Barbarossasta puhumattakaan. (Pitäisi kyllä lukea Toozen Wages Of War uudestaan.)
 
Potemkinin kulissit ovat palanneet takaisin Venäjälle, eihän se ole mikään ihme jos niitä on viljelty siellä vuosisatoja muistaakseni jo Katariina II ajoista lähtien, mutta on turha luula ettei Venäjällä olisi rinnakkais tilastointi jossa johtajille kerrotaan todellisuus nuo julkaistut tilastot ovat kansalle ja ulkomailmalle tarkoitettua propagandaa.
Niihin virallisiin tilastoihin ei Venäläiset usko kuin TV haastattelussa, yllättävän hyvin kansa on sielläkin kartalla kun keskustellaan niin ettei valvonta kuule.

Pravdassa ei ole izvestijaa ja Izvestijassa ei ole pravdaa...
 
En pidä uskottavana että vapaan demokratian periaatteella toimiva kansainvälinen yhteisö voisi perääntyä Venäjän diktatuurin ja väkivallan tai sillä uhkaamisen edessä.

Taisin esittää sen ajatuksentynkäni vähän huonosti, kun minusta tuntuu siltä, että ette oikein ymmärtäneet sitä mitä tarkoitin. Puhuin sellaisesta romahduksen tilasta, jolloin Venäjä ei ole kyllä kykenevä uhkaamaan enää ketään tai mitään ainakaan konventionaalisen sodankäynnin voimin. Minun kuvaamassani skenaariossa Venäjän sotapojat ovat jo pakanneet kimpsunsa ja kampsunsa niin Syyriasta kuin Ukrainastakin, ja ovat omalla pellollaan istuttamassa perunoita.
 
Taisin esittää sen ajatuksentynkäni vähän huonosti, kun minusta tuntuu siltä, että ette oikein ymmärtäneet sitä mitä tarkoitin. Puhuin sellaisesta romahduksen tilasta, jolloin Venäjä ei ole kyllä kykenevä uhkaamaan enää ketään tai mitään ainakaan konventionaalisen sodankäynnin voimin. Minun kuvaamassani skenaariossa Venäjän sotapojat ovat jo pakanneet kimpsunsa ja kampsunsa niin Syyriasta kuin Ukrainastakin, ja ovat omalla pellollaan istuttamassa perunoita.

Tähän suuntaan Venäjä ja sen armeija tulee nykyisillä eväillä kehittymään..
 
Back
Top