Valmistautuuko Venäjä suursotaan?

Tähän asti koska eivät ole olleet eurossa, pian tulee pää vetävän käteen.

Enpä tiedä. Saksakin on eurossa ja pärjää hienosti, samoin monet muutkin euromaat. Svenssonit vain tekivät tiettyjä taloudellisia ratkaisuja vuosia Suomea ennen. Se vaikutti talouteen ratkaisevasti.
 
Enpä tiedä. Saksakin on eurossa ja pärjää hienosti, samoin monet muutkin euromaat. Svenssonit vain tekivät tiettyjä taloudellisia ratkaisuja vuosia Suomea ennen. Se vaikutti talouteen ratkaisevasti.

Kai tiedät että euroa on ohjailtu juuri Saksan näkökulmasta?
En jaksa tässä ketjussa palata tähän vääntöön mutta ihan tunnetut ammattilaiset ovat todenneet että Suomella menisi markalla paremmin.
Euro on uskonkappale siihen uskoville.
 
Taitaa niillä olla paremmat palkat ja eläkkeet.

Pakko nyt oikaista asia. n. 30 vuotta Ruotsissa asuneena ja työelämässä olleena totean, ettei pidä paikkaansa tänään. Tilanne alkoi käsittääkseni muuttua 15-20 vuotta sitten, kun palkat ja eläkkeet eivät ole juuri nousseet. Eläkkeet suoraan sanottuna ajettiin alas.
Mulla on paljon tuttuja Suomessa, joiden kanssa on kyllä vertailtu asiaa, siis tavallisen palkansaajien ja eläkeläisten tuloja.
 
@Rajajääkäri Miksi intät tuollaisesta asiasta, josta löytyy ihan nopealla googlettelulla tutkittua tietoa? Ruotsissa on parempi palkkataso kuin Suomessa. Piste.

Tuossa esim. tuntipalkkavertailu

Median_gross_hourly_earnings%2C_all_employees_%28excluding_apprentices%29%2C_2014_YB17.png


Ja täältä löytyy kuukausipalkkavertailu:

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_European_countries_by_average_wage
 
Viimeksi muokattu:
@Rajajääkäri Miksi intät tuollaisesta asiasta, josta löytyy ihan nopealla googlettelulla tutkittua tietoa? Ruotsissa on parempi palkkataso kuin Suomessa. Piste.

Tuossa esim. tuntipalkkavertailu

Median_gross_hourly_earnings%2C_all_employees_%28excluding_apprentices%29%2C_2014_YB17.png


Ja täältä löytyy kuukausipalkkavertailu:

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_European_countries_by_average_wage


Nojoo. En ole tehnyt graduja, enkä mitään muutakaan syvempää ja laajempaa tutkimusta asiasta, mutta mitä tiedän tämän päivän rakennus- ja metallialan palkoista, ei niissä juuri eroa ole. Sitten kun otetaan huomioon Suomessa esim. rakennusalalla olevat 12,5 ns. pekkaspäivää ja lomaltapaluurahat, Ruotsissa vain 4,5 työajanlyhennyspäivää, ei lomaltapaluurahoja, aletaan olla aika tasoissa.
No noita taulukoita ja tilastojahan nyt osataan tehdä....niille en suurta arvoa anna.
Lisäksi väitän, että Ruotsissa työn tehokkuus on parempi, kuin Suomessa(siis työntekijän paita hikoaa helpommin).
 
Se on totta, niin oli silloin, mutta tilanne on tasoittunut. Kyllä niitä heikosti palkattuja töitä ja ihmisiä täälläkin on.

No Suomen ongelma esmes koulutettujen maahanmuuttajien houkuttelemisessa on että Suomessa ei juuri muunlaisia töitä olekaan. Suomi on sekä halvan että kalliin työvoiman maa. Verrokkimaihin verrattuna halpa työvoima on kallista ja kallis on halpaa, se osaltaan selittää Suomeen suuntautuvan maahanmuuton profiilia.
 
Viimeksi muokattu:
No Suomen ongelma esmes koulutettujen maahanmuuttajien houkkuttelemisessa on että Suomessa ei juuri muunlaisia töitä olekaan. Suomi on sekä halvan attä kalliin työvoman maa. Verrokkimaihin verrattuna halpa työvoima on kallista ja kallis on halpaa, se osaltaan selittää Suomeen suuntautuvan maahanmuuton profiilia.

Missä maassa humanitäärinen maahanmuutto eli laiton siirtolaisuus on ollut profiililtaan vastaanottajalle edullista?
Laillista työperäistä maahanmuuttoa ei juuri kukaan vastusta mutta kuinka suuri tarve sille on Suomessa?
 
Missä maassa humanitäärinen maahanmuutto eli laiton siirtolaisuus on ollut profiililtaan vastaanottajalle edullista?
Laillista työperäistä maahanmuuttoa ei juuri kukaan vastusta mutta kuinka suuri tarve sille on Suomessa?

Jos työnperässä muuttaminen tuo aidosti hyvää akateemista tai teknologia osaamista, ollaan oikeilla jäljillä. Mutta sitä on näkynyt melko vähän eikä suurta muutosta ole näkyvissä.
Jossain vaiheessa hehkutettiin Intialaisella osaamisella ja joitakin puheita kuului että meidän pitäisi rekrytä sieltä väkeä. Viime aikoina on kuulunut myös sen suuntaista että monet intialais it-osaajat ovat todellisuudessa heikosti koulutettuja.
Parasta olisi jos saisimme oman maamme syrjäytyneitä mukaan, joukossa on myös lahjakkaita ihmisiä joilla jokin asia syystä tai toisesta suistanut elämän raiteiltaan.
 
Jos työnperässä muuttaminen tuo aidosti hyvää akateemista tai teknologia osaamista, ollaan oikeilla jäljillä. Mutta sitä on näkynyt melko vähän eikä suurta muutosta ole näkyvissä.
Jossain vaiheessa hehkutettiin Intialaisella osaamisella ja joitakin puheita kuului että meidän pitäisi rekrytä sieltä väkeä. Viime aikoina on kuulunut myös sen suuntaista että monet intialais it-osaajat ovat todellisuudessa heikosti koulutettuja.
Parasta olisi jos saisimme oman maamme syrjäytyneitä mukaan, joukossa on myös lahjakkaita ihmisiä joilla jokin asia syystä tai toisesta suistanut elämän raiteiltaan.

Minulle on insinöörit kironneet noita intialaisia juurikin.

Helpoimpia rekrytoida on tutkijat, heille kun heittää rahaa ja muita resursseja niin saa hyviäkin, näiden ympärille kehittyy teollisuuttakin.
 
Nojoo. En ole tehnyt graduja, enkä mitään muutakaan syvempää ja laajempaa tutkimusta asiasta, mutta mitä tiedän tämän päivän rakennus- ja metallialan palkoista, ei niissä juuri eroa ole. Sitten kun otetaan huomioon Suomessa esim. rakennusalalla olevat 12,5 ns. pekkaspäivää ja lomaltapaluurahat, Ruotsissa vain 4,5 työajanlyhennyspäivää, ei lomaltapaluurahoja, aletaan olla aika tasoissa.
No noita taulukoita ja tilastojahan nyt osataan tehdä....niille en suurta arvoa anna.
Lisäksi väitän, että Ruotsissa työn tehokkuus on parempi, kuin Suomessa(siis työntekijän paita hikoaa helpommin).

Taas kirjoitat mutua ja subjektiivisia näkemyksiä. Tästäkin asiasta on ihan oikeita faktoja olemassa. OECD:n mukaan vuonna 2016 Suomessa työntekijä teki vuodessa keskimäärin 1653 työtuntia, ja Ruotsissa taas 1621.


https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=ANHRS

Average annual hours actually worked per worker
 
Taas kirjoitat mutua ja subjektiivisia näkemyksiä. Tästäkin asiasta on ihan oikeita faktoja olemassa. OECD:n mukaan vuonna 2016 Suomessa työntekijä teki vuodessa keskimäärin 1653 työtuntia, ja Ruotsissa taas 1621.


https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=ANHRS

Average annual hours actually worked per worker

Kuten sanoin, en laajempaa analyysia osaa antaa, vaan ihan rakennus- ja metallialan palkoista, mutta sinä taas piiloudut johonkin OECD:n tutkimuksiin, josset tilastoja tai taulukoita löytänyt. Oletko koskaan asunut Ruotsissa ja työskennellyt täällä?
Kysymys ole työtätekevien palkoista ja eläkkeistä.
Mikä voi olla enemmän mutua ja harhaluuloa, kuin sinun jotkut tilastot ja OESD.n tutkimukset?
 
Back
Top