http://carnegie.ru/commentary/75751
Tyly venäläisarvio: Vladimir Putinin Venäjä on kuin maatuskanukke
KASPERI SUMMANEN | 10.03.2018 | 11:29 Verkkouutiset
Venäjän presidentin neljännen kauden tavoitteet sisältävät tutkijan mukaan kaikuja Neuvostoliitosta.
Presidentti Vladimir Putinin viimeviikkoinen linjapuhe on herättänyt runsaasti kansainvälistä huomiota. Uusien ydinaseiden tarkkuudella ja tuhovoimalla uhitellut puhe oli suunnattu pitkälti kotiyleisölle, ja sitä onkin tulkittu presidentinvaaleihin valmistautuvassa maassa kiivaasti.
Putinin lupaukset Venäjän talouden modernisaatiosta ja hänen länteen kohdistamansa sapelinkalistelu vaikuttivat monen mielestä keskenään ristiriitaisilta: ydinaseiskulla uhkaaminen ei ole omiaan pohjustamaan otollista maaperää kaupalle ja teknologiavaihdolle.
Moskovan Carnegie-keskuksen tutkija Aleksandr Baunovin mukaan ristiriitaa puheen pääviestien välillä ei välttämättä ole.
– Putinin puhe ilmentää hänen visiotaan Venäjästä eräänlaisena maatuskanukkena. Nuken sisäpuoli – sen kotimainen osa – on digitaalinen ja verhoutuu hipsterilaseihin ja trendikkääseen lyhyeen pikkutakkiin, Baunov sanoo Carnegie-keskuksen julkaisemassa artikkelissa.
– Ulkopuolella oleva ulkomainen osa on puettu sotilaan maastopukuun. Näinhän Venäjän hallintokoneisto toimii: sisäpuolella teknokraatit, ekonomistit ja johtajat ovat vastuussa kasvusta, kun taas ulkopuolella presidentti ja sotilaallisdiplomaattinen blokki puolustavat maata vihamielisiä voimia vastaan.
Länttä ilman länttä
Baunovin mielestä Putinin linjapuheen yllä leijui Neuvostoliiton haamu.
– Vuosien ajan on vallinnut konsensus siitä, että Venäjä yrittää yhä päästä yli 1990-luvun traumaattisesta vaiheesta ja tavoittelee takaisin Neuvostoliiton statusta. Putinin puhe sisälsi monia kaikuja neuvostofraseologiasta – siitä, kuinka maa on jo saavuttanut ja ylittänyt viljantuotannon, rahtikuljetusten ja aseteollisuuden tuotantotavoitteet tai ohittanut kilpailijamaat, Baunov sanoo.
– Tarkoitus on viestittää: “Piditte Venäjää Neuvostoliiton ja sen sotilasmahdin halpana kopiona, ja revitte siksi rikki torjuntaohjukset kieltävän ABM-sopimuksen. Todellisuudessa Venäjä on kuitenkin vahvempi, ja on tullut aika allekirjoittaa tämä ja muutkin sopimukset uudelleen”.
Venäjä on suhtautunut alusta alkaen jyrkän kielteisesti Naton ohjuskilpeen ja uhannut länttä vastatoimilla.
– Ei ole vastausta siihen, mitä tapahtuu, jos Venäjän uudet asehankinnat eivät edistä siirtymistä rauhanomaiseen rinnakkaiseloon. Mitä tapahtuu, jos se vain laukaiseekin uusia pelkoja, pakotteita ja tuontirajoituksia? Jos niin käy, kuinka Venäjä vastaa, Baunov pohtii.
Presidentti Putinin tavoitteena ei hänen mukaansa ole Neuvostoliiton henkiinherättäminen, mutta ei myöskään Venäjän vieminen osaksi länttä. Putin pyrkii pikemminkin rakentamaan eräänlaista lännen taloudellista ja teknologista vastinetta Venäjän sisälle. Venäläisille on tarkoitus tarjota läntistä mallia muistuttava elämäntapa, mutta täysin Venäjän itse määrittämillä ehdoilla.
– Putinin puhe kuvaili suunnitelman jälkiteollisen globaalitalouden yhdistämisestä teollisen ajan suvereniteettikäsitykseen ja modernin taloudellisen sisällön saattamisesta klassiseen, mutta nyt vanhentuneeseen sotilaallispoliittiseen muotoon, Baunov sanoo.
Juuri tähän hänen mukaansa kiteytyy Putinin neljännen presidenttikauden epätavallinen – ja monen mielestä epärealistinen – tavoite.