Valmistautuuko Venäjä suursotaan?

Venäjän pitkän aikavälin tavoitteet on aika selvästi esillä.

Venäjä ei pysty tasavertaiseen kamppailuun esimerkiksi talouden alalla globalisaatio kehityksen tässä vaiheessa. Sen strategiana on ollut pitää tietyt teknologian tuotantoalat venäläisinä valtion tuella ja sillä välin täytyy turvautua raaka-aineiden myymiseen. Jossain myöhemmässä vaiheessa Venäjä voi ehkä kilpailla tasaveroisemmin globaalissa kilpailussa, mutta sen aika ei ole vielä.

Strategian osalta Venäjän täytyy sekä estää kilpailevien valtaryhmittymien työntyminen entisten neuvostotasavaltojen alueelle ja luonnollisesti palauttaa niitä omaan hallintaan mahdollisimman paljon. EU:n eteneminen on tehokkaasti pysäytetty sekä Ukrainassa että Georgiassa. Ja Nato on täysin torpattu eteläisellä sivustalla. Varsinkin toiseksi suurimman Nato-armeijan luisuminen mullah perseilyyn ja muuttuminen janitsaarikaartiksi Turkissa on taivaan lahja Venäjälle ja sen tavoitteille etelän suunnassa. Armenia on samanaikaisesti saatu ilman sotaa vasallin asemaan ja entiset keski-aasian tasavallat alkavat olemaan myös kypsä kauraa mitä tule liittolaisten ja viiteryhmien valintaan.

Suurimmat ongelmat puolustusvyöhykkeen luomisessa ovat entiset baltian neuvostotasavallat. Viroa lukuunottamatta ne ovat kuitenkin täivaltioita, jotka eivät pysy pystyssä paria viikkoa kauempaa ilman tukijoitaan. Niiden osalta hommaa hoituu todennäköisesti hybridin ja salamasodan yhdistelmällä. Ranska ja Saksa haluavat ensisijaisesti hyödyntää uutta imperiumiaan ja niiden kannalta on parempi menettää muutama täivaltio kuin ryhtyä laajamittaiseen maasotaan Euraasiassa.
 
Venäjän pitkän aikavälin tavoitteet on aika selvästi esillä.

Venäjä ei pysty tasavertaiseen kamppailuun esimerkiksi talouden alalla globalisaatio kehityksen tässä vaiheessa. Sen strategiana on ollut pitää tietyt teknologian tuotantoalat venäläisinä valtion tuella ja sillä välin täytyy turvautua raaka-aineiden myymiseen. Jossain myöhemmässä vaiheessa Venäjä voi ehkä kilpailla tasaveroisemmin globaalissa kilpailussa, mutta sen aika ei ole vielä.

Strategian osalta Venäjän täytyy sekä estää kilpailevien valtaryhmittymien työntyminen entisten neuvostotasavaltojen alueelle ja luonnollisesti palauttaa niitä omaan hallintaan mahdollisimman paljon. EU:n eteneminen on tehokkaasti pysäytetty sekä Ukrainassa että Georgiassa. Ja Nato on täysin torpattu eteläisellä sivustalla. Varsinkin toiseksi suurimman Nato-armeijan luisuminen mullah perseilyyn ja muuttuminen janitsaarikaartiksi Turkissa on taivaan lahja Venäjälle ja sen tavoitteille etelän suunnassa. Armenia on samanaikaisesti saatu ilman sotaa vasallin asemaan ja entiset keski-aasian tasavallat alkavat olemaan myös kypsä kauraa mitä tule liittolaisten ja viiteryhmien valintaan.

Suurimmat ongelmat puolustusvyöhykkeen luomisessa ovat entiset baltian neuvostotasavallat. Viroa lukuunottamatta ne ovat kuitenkin täivaltioita, jotka eivät pysy pystyssä paria viikkoa kauempaa ilman tukijoitaan. Niiden osalta hommaa hoituu todennäköisesti hybridin ja salamasodan yhdistelmällä. Ranska ja Saksa haluavat ensisijaisesti hyödyntää uutta imperiumiaan ja niiden kannalta on parempi menettää muutama täivaltio kuin ryhtyä laajamittaiseen maasotaan Euraasiassa.
Avaat hyvin miten Venäjä toimii, mutta samalla pitää miettiä miksi Venäjä toimii kuten toimii. Putinin ei ollut mikään pakko valita vastakkainasettelun tietä lännen kanssa. Halutessaan Venäjä olisi voinut sopeutua kansainvälisen talouden ja politiikan pelisääntöihin. Kiina istuu maailmantalouteen mainiosti muttei silti ole mikään USA:n siirtomaa.

Avoimempi talous ei tosin olisi mahdollistanut Putinin silovikkikaartin ”ikuista” valta-asemaa ja luotto-oligarkkien massiivisia omaisuuksia. Venäjän suuruuden haikailu saattaakin alkujaan olla Putinin politiikan julkisivu eikä päämäärä. Nykyään nämä tosin ovat tosin sekoittuneet eikä paluuta entiseen enää ole.
 
Halutessaan Venäjä olisi voinut sopeutua kansainvälisen talouden ja politiikan pelisääntöihin.
Silloin kansainvälinen niin globalisaatio, avoimuus kuin demokratiakin olisi saanut jalkaa samaan ovenrakoon puhumattakaan siitä, että nykyinen Venäjäläinen oikeusjärjestelmän irvikuva ei onnistuisi jos Venäjä haluaisi olla osa maailman talouden ja politiikan järjestelmää.

Ulkoinen uhka ja nostalgia on ollut varmasti ensin väline pitää vallan kahvasta kiinni ja kansa mukana mutta nyttemin se on muodostunut osaksi hallintakulttuuria ja tapaa kahlita sisäiset haasteet. Samalla se antaa suuremmat vapaudet kanavoida rahaa virkakoneiston ja voimankäytön tarpeisiin.

Putin on myös täydellinen neuvostoliiton tuote. Lapsena sai heikompana turpiinsa ja myöhemmin oppi virkakoneiston vallan ja vain voiman sekä asejärjestelmien saneleman valtion aseman sekä miten se kaikki voi sisältäpäin luhistua - ulkoisen paineen aiheuttamana. Traumat ne on valtiopäämiehilläkin, varsinkin rikollisilla.
 
Viimeksi muokattu:
Tässähän ei voi kuin kompata kaikkia. @Ingsoc kuvaa hyvin sitä kyynisyyttä, jolla Venäjä asioita tarkastelee, tosin mielestäni "strategian osalta" kohta kuuluu lähinnä operatiiviseen suunnitelmaan.

Strategian puuttuminen, tai ei sanotaan että toimivan, kunnollisen strategian puuttuminen, näkyy peräänkuuluttamani punaisen langan näkymättömyytenä. Visiota ja missiota sieltä löytyy enemmän kuin tarvitaan, ja näitä kohden pyritään tekemällä jatkuvia taktisia liikkeitä, jotka varmaan naurattavat siellä Kremlissä jo valmiiksi niin Vladimiria kuin Sergeitä kun miettivät sitä miten lännessä hikoillaan, kun niitä yritetään ymmärtää. Rosvokoplan on vaikea käsittää, että vallan ja hyvinvoinnin tavoitteisiin voisi päästä muillakin tavoilla kuin rosvoilemalla.

Nykyisellä tavalla ollaan matkalla helvettiin, eikä tosiasiassa päästä lähellekkään noita tavoitteita.
 
Avaat hyvin miten Venäjä toimii, mutta samalla pitää miettiä miksi Venäjä toimii kuten toimii. Putinin ei ollut mikään pakko valita vastakkainasettelun tietä lännen kanssa. Halutessaan Venäjä olisi voinut sopeutua kansainvälisen talouden ja politiikan pelisääntöihin. Kiina istuu maailmantalouteen mainiosti muttei silti ole mikään USA:n siirtomaa.

Aina kun puhutaan kansainvälisistä säännöistä, niin kannattaa miettiä kenen säännöt ne ovat.

Kiinahan pyristeli irti "sivistysmaiden säännöistä" vaivaiset reilu 100 vuotta, kun viimeinen sen alueella ollut ulkomainen hallintoalue palautettiin vuonna 1997 se oli valtava juttu kiinalaisille armeijan kenraaleista päiväkotilapsiin. Ei Kiina saanut maa-aluettaan omaan hallintaan, paikkaa turvallisuusneuvostossa, diplomaattisuhteita Yhdysvaltoihin yms. kansainvälistä hyvää vain olemalla kiltti poika joka tottelee "sivistysmaiden sääntöjä".

Lisäksi historia on toistuvasti opettanut venäläisiä epäluuloon ulkomaalaisia ja heidän intressejään kohtaan, varsinkin jos "hyväntekijän" tai yhteistyötahon suunnalla ei ole turvallista rajaa. Nykyinen Venäjän raja ei ole venäjälle turvallinen, koska mitään merkittäviä luonnonesteitä ei ole välissä, eikä kovin paljon etäisyyttäkään Venäjän ydinalueisiin. Venäjän ensijainen syy pumpata aluepoliittista tukea Uralin takaisiin alueisiin liittyy ensijaisesti valtiolliseen turvallisuuteen, eli tässä tapauksessa tarpeeseen saada väistöalue, jos valtakunnan läntiset osat joko vallataan tai niitä vahingoitetaan vakavasti. Venäjän pelkoa valloittajia ja hyökkääjiä kohtaan ei mikään mahti maailmassa muuta nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Se on yhtä mahdoton juttu kuin se, että suomalaiset suostuisivat siihen, että kuka tahansa venäläinen saisi muuttaa Suomeen halutessaan ja Suomen viralliseksi kieleksi valittaisiin venäjä. Ei tule tapahtumaan, oli se kuinka hyvin perusteltua tahansa.

Miksi Venäjä ei sitten ole Kiina? Niin miksei maailman suurin turvallisuusalan yhtiö ei ole Suomen Teollisuuden Vartiointi vaan ruotsalainen Securitas, joka toimii lähes kaikilla mantereilla ja työllistää satojatuhansia ihmisiä? Teoriassahan maailma voisi olla täynnä Iskun huonekaluliikkeitä ruotsalaisen Ikean sijasta. Tai, että Suomen ilmavoimissa olisi ollut 70-luvulla 700 taistelukonetta. Ruotsi ja Suomi on sentään talouksina ja kulttuureina paljon lähempänä toisiaan kuin vaikka Kiina tai Venäjä. Kehitysmaatutkimuksessahan todettiin jo 70-luvulla, että menestystarinoita on vaikea luoda matkimalla jonkun toisen maan käytäntöjä.
 
Aina kun puhutaan kansainvälisistä säännöistä, niin kannattaa miettiä kenen säännöt ne ovat.

Kiinahan pyristeli irti "sivistysmaiden säännöistä" vaivaiset reilu 100 vuotta, kun viimeinen sen alueella ollut ulkomainen hallintoalue palautettiin vuonna 1997 se oli valtava juttu kiinalaisille armeijan kenraaleista päiväkotilapsiin. Ei Kiina saanut maa-aluettaan omaan hallintaan, paikkaa turvallisuusneuvostossa, diplomaattisuhteita Yhdysvaltoihin yms. kansainvälistä hyvää vain olemalla kiltti poika joka tottelee "sivistysmaiden sääntöjä".

Lisäksi historia on toistuvasti opettanut venäläisiä epäluuloon ulkomaalaisia ja heidän intressejään kohtaan, varsinkin jos "hyväntekijän" tai yhteistyötahon suunnalla ei ole turvallista rajaa. Nykyinen Venäjän raja ei ole venäjälle turvallinen, koska mitään merkittäviä luonnonesteitä ei ole välissä, eikä kovin paljon etäisyyttäkään Venäjän ydinalueisiin. Venäjän ensijainen syy pumpata aluepoliittista tukea Uralin takaisiin alueisiin liittyy ensijaisesti valtiolliseen turvallisuuteen, eli tässä tapauksessa tarpeeseen saada väistöalue, jos valtakunnan läntiset osat joko vallataan tai niitä vahingoitetaan vakavasti. Venäjän pelkoa valloittajia ja hyökkääjiä kohtaan ei mikään mahti maailmassa muuta nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Se on yhtä mahdoton juttu kuin se, että suomalaiset suostuisivat siihen, että kuka tahansa venäläinen saisi muuttaa Suomeen halutessaan ja Suomen viralliseksi kieleksi valittaisiin venäjä. Ei tule tapahtumaan, oli se kuinka hyvin perusteltua tahansa.

Miksi Venäjä ei sitten ole Kiina? Niin miksei maailman suurin turvallisuusalan yhtiö ei ole Suomen Teollisuuden Vartiointi vaan ruotsalainen Securitas, joka toimii lähes kaikilla mantereilla ja työllistää satojatuhansia ihmisiä? Teoriassahan maailma voisi olla täynnä Iskun huonekaluliikkeitä ruotsalaisen Ikean sijasta. Tai, että Suomen ilmavoimissa olisi ollut 70-luvulla 700 taistelukonetta. Ruotsi ja Suomi on sentään talouksina ja kulttuureina paljon lähempänä toisiaan kuin vaikka Kiina tai Venäjä. Kehitysmaatutkimuksessahan todettiin jo 70-luvulla, että menestystarinoita on vaikea luoda matkimalla jonkun toisen maan käytäntöjä.
Tietysti ne ovat ns länsimaiden sääntöjä, koska lännen luoma maailmanjärjestys instituutioineen jäi voimaan kylmän sodan jälkeen. Tämä ei silti tarkoita sitä, että länsi pystyisi edes niin halutessaan sanelemaan ja määräämään muiden suurvaltojen sisäisiä asioita. Mitään todellista sotilaallista uhkaa ei Venäjän kaltaista ydinasevaltiota kohtaan ole kylmän sodan jälkeen ollut olemassa.

Myös länsimaiden ulkopuoliset maat voivat menestyä kansainvälisiä normistoja noudattamalla. Länsi ei myöskään ole mikään yhtenäinen monoliitti. 2.MS jälkeen länsimaiden ryhmään liittyivät Saksa ja Japani jotka ovat molemmat menestyneet erinomaisesti. Kylmän sodan jälkeen länsivetoiseen talousjärjestelmään liittyivät Kiina sekä keskisen Itä-Euroopan maat, nämäkin hyötyivät.

Venäjä olisi halutessaan voinut seurata entisten kommunistimaiden pääosaa kansainväliseen järjestelmään, mutta sen johtajien henkilökohtainen vallanhalu ja (kuvitellun) menetetyn suuruudenajan haikailu asettuivat esteeksi. Venäjän johto päätti keskittyä omaisuuden hankintaan ja armeijan kasvattamiseen sen sijaan että se olisi panostanut kansalaistensa hyvinvointiin ja valtion pidemmän aikavälin kehitykseen. Afrikasta löytyy lukuisia vastaavalla periaatteella johdettuja valtioita.

Loppuun anekdootti. Olin sattumoisin Berliinissä toukokuun voitonpäivänä v. 2015, eli 2.ms 70 vuotisjuhlallisuuksien aikaan. Joku ehkä muistaakin miten tuolloin Berliiniin matkasi suuri joukko venäläisiä, ml. Yön susien mopojengiläisiä, juhlimaan Berliinin valtausta. Katsellessani hieman eksyneen näköisiä venäläisiä isoisän aikuisissa univormuissaan keskellä Saksan hyvinvoivaa ja liberaalia pääkaupunkia ei voinut olla miettimättä kumpi oikeastaan lopulta voitti, saksalaiset vai venäläiset.
 
Lisäksi historia on toistuvasti opettanut venäläisiä epäluuloon ulkomaalaisia ja heidän intressejään kohtaan, varsinkin jos "hyväntekijän" tai yhteistyötahon suunnalla ei ole turvallista rajaa. Nykyinen Venäjän raja ei ole venäjälle turvallinen, koska mitään merkittäviä luonnonesteitä ei ole välissä, eikä kovin paljon etäisyyttäkään Venäjän ydinalueisiin. Venäjän ensijainen syy pumpata aluepoliittista tukea Uralin takaisiin alueisiin liittyy ensijaisesti valtiolliseen turvallisuuteen, eli tässä tapauksessa tarpeeseen saada väistöalue, jos valtakunnan läntiset osat joko vallataan tai niitä vahingoitetaan vakavasti. Venäjän pelkoa valloittajia ja hyökkääjiä kohtaan ei mikään mahti maailmassa muuta nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Se on yhtä mahdoton juttu kuin se, että suomalaiset suostuisivat siihen, että kuka tahansa venäläinen saisi muuttaa Suomeen halutessaan ja Suomen viralliseksi kieleksi valittaisiin venäjä. Ei tule tapahtumaan, oli se kuinka hyvin perusteltua tahansa.
Todellisuudessa Venäjän rajat ja valtiollinen alue on vähintäänkin yhtä suvereeni ja "koskematon" kuin minkä muun valtion tahansa.
Eikä ole minkäänlaista syytä epäillä etteikö tätä tosiasiaa ymmärretä myös Venäjän valtion johdossa. Se että naapurimaat haluavat kehittää omaa maanpuolustustaan ei suinkaan tarkoita että ne valmistautuvat hyökkäämään Venäjälle. Tämäkin tiedetään Venäjän johdossa.

On vain kaksi todellista syytä miksi Venäjä haluaa rajoittaa naapurimaiden oikeutta omaan maanpuolustukseensa.

1. Putinin diktatuuri oikeuttaa oman maansa poikkeustilan sekä erilaisten turvallisuusjoukkojen ja asevoimen lisäämisen väittämällä syyksi ulkoa tulevaa uhkaa.
- todellisuudessa kyseinen valtion sisäinen väkivaltakoneisto on tarkoitettu diktatuurin oman vallan varmistamiseen.
- sisäisen turvallisuuden joukkojen on tehtävänä myös estää kaikki Venäjällä toimiva vapaa tiedonvälitys. Siksi tämäkin esitetään hyökkäykseksi.

2. Putinin hallinto ei halua itsenäistyneiden naapurimaiden liittyvän esim. NATO:n jäseniksi koska se estää 100 %:in varmuudella Venäjää palauttamasta Neuvostoliiton romahduksen jälkeen irtautuneita valtioita takaisin omaan hallintaansa.
- näihin, aikaisemmin Venäjän imperiumin alaisuudessa olleisiin, valtioihin kuuluu myös Suomi.

Kolmas asia jonka Putin ja hänen taustallaan oleva hallintoeliitti haluaa estää on hallinnosta riippumaton media sekä koti- ja ulkomaiset riippumattomat tiedotusvälineet. Toki tavallisen kansan eristämisestä muusta maailmasta aiheuttuu paljon muutakin haittaa Venäjän yhteiskunnalliselle kehitykselle. Venäjän johdossa tiedetään erittäin hyvin että maa on taloutensa osalta mitättömän pieni tekijä maailman markkinoilla. Siksi Putin pyrkii nostamaan esille asevoimansa. Todellisuudessa nekin ovat kyvyiltään vaatimattomat verrattuna mm. NATO;n tai Kiinan sotilaalliseen kapasisteettiin.

Kaikesta tästä huolimatta on ymmärrettävää että Suomessa tunnetaan huolta Venäjästä. Kuten sekin että Venäjän asevoimat on Suomen vastaaviin varrattuna ylivoimaisia. Suomen ulkopuolella Venäjän merkitys globaalissa kokonaisuudessa nähdään huomattavasti realistisemmassa (sekä oikeassa suuruusluokassa) merkityksessä kuin meillä.
 
En sano tarkemmin (vaikka tietävät kyllä oman toimintansa) mutta pistivät meille paikallisesti koepallon. Ei ole yhtään mukava tunne nyt.

Ei ollutkaan venäläisiä.
 
Viimeksi muokattu:
En sano tarkemmin (vaikka tietävät kyllä oman toimintansa) mutta pistivät meille paikallisesti koepallon. Ei ole yhtään mukava tunne nyt.

Russiaball_AK-47.jpg
 
^Katsotaan huomenna.
 
Viimeksi muokattu:
Jos olisi tosi kyseessä niin se näkyisi jo muualla mutta pointti on että testaavat meidän valmiutta.
 
Viimeksi muokattu:
Älä hukkaa hyviä pameja. Muutama bisse tai lonkku naamaan niin puuduttaa sopivasti.

siitähän tulisikin kaunis kuvaelma, perus perheenäiti vetää lätkän pameja torveen ja muutaman bissen perään. Paniikissa ottaa baikalin (sen venäläisvalmisteisen, ei modea) kainaloon yöksi, unissaan ampuu itseään päähän. (mulla on edellisen episodin jäljiltä jalka palasina, kävelin unissani, ilman bisseä ja pameja, ja putosin rappusista, eli sikäli tuo kuvaelma voisi olla ihan realistinen). Tietysti jos henki säilyy, voi olla aamusta vähän selittämistä kun sängystä löytyy sammunut rouva ja haulikko. nyt taitaa kyllä karata vähän aiheesta..
 
Back
Top