Valmistautuuko Venäjä suursotaan?

[Ingsoc]

Suomessa näissä keskusteluissa tulee aika usein sellaisia mielipiteitä, joissa kerrotaan, että vastustaja ei tee sitä tai tätä. Jos nyt rajataan ydinaseet keskustelun ulkopuolelle, niin voi aivan hyvin kysyä miksi ei käytetä iskander ohjuksia, Mig-31 koneita, maahanlaskujoukkoja, erikoisjoukkoja tai merijalkaväkeä? Mihin se perustuu ja mekö sen päätöksen teemme?

Jos nyt puhutaan näistä lentokenttien ja satamien valtaamisesta, niin mitä tuollaisilla sotatoimilla haetaan? Mitä nyt satamat ja lentokentät on-sillanpäitä ja huollon kulkureittejä. Lentokenttä voi toimia myös omien koneiden tukikohtana ja hätälaskupaikkana. Esimerkiksi voidaan vallata satama vaikka Loviisan ja Porvoon tienoilta. Kummasti helpottaa logistiikkaa kun voidaan rahdata roro-aluksilla tavaraa, miehiä ja ajoneuvoja. Tankkerilla saadaan polttoainetta T-määrä (tarpeeksi). Pahimmillaan vihollinen voi jopa operoida haltuunsa saamalla sataman tai lentokentän polttoainevarastolla. Sillanpäätä voidaan ryhtyä myös kasvattamaan ja luoda painetta suomalaisille joukoille joita ei ole loputtomasti.

Toki lentokentän tai sataman voi suojata. Voidaan laittaa vaikka kokonainen jalkaväkipataljoona suojaamaan satamaa tai lentokenttää. Silloin kohdetta ei oteta yhden merijalkaväkipataljoonan tai laskuvarjopataljoonan voimin. Se pataljoona on sitten suojaamassa sitä paikkaa, eikä sitten vaikka Kymijoen taisteluissa.

Kannattaa nyt kuitenkin muistaa, että sodan ajan asevoimat ei ole 90-luvun Sa-Int. Meillä ei ole loputtomasti torjunta- ja traktoripataljoonia suojaamaan satamia ja lentopaikkoja. Rannikkotykistön alasajo on dramaattisesti laskenut rannikoilla käytössä olevan epäsuorantulen määrää.

 

[Talvela]

Suomessa näissä keskusteluissa tulee aika usein sellaisia mielipiteitä, joissa kerrotaan, että vastustaja ei tee sitä tai tätä. Jos nyt rajataan ydinaseet keskustelun ulkopuolelle, niin voi aivan hyvin kysyä miksi ei käytetä iskander ohjuksia, Mig-31 koneita, maahanlaskujoukkoja, erikoisjoukkoja tai merijalkaväkeä? Mihin se perustuu ja mekö sen päätöksen teemme?

Jos nyt puhutaan näistä lentokenttien ja satamien valtaamisesta, niin mitä tuollaisilla sotatoimilla haetaan? Mitä nyt satamat ja lentokentät on-sillanpäitä ja huollon kulkureittejä. Lentokenttä voi toimia myös omien koneiden tukikohtana ja hätälaskupaikkana. Esimerkiksi voidaan vallata satama vaikka Loviisan ja Porvoon tienoilta. Kummasti helpottaa logistiikkaa kun voidaan rahdata roro-aluksilla tavaraa, miehiä ja ajoneuvoja. Tankkerilla saadaan polttoainetta T-määrä (tarpeeksi). Pahimmillaan vihollinen voi jopa operoida haltuunsa saamalla sataman tai lentokentän polttoainevarastolla. Sillanpäätä voidaan ryhtyä myös kasvattamaan ja luoda painetta suomalaisille joukoille joita ei ole loputtomasti.

Toki lentokentän tai sataman voi suojata. Voidaan laittaa vaikka kokonainen jalkaväkipataljoona suojaamaan satamaa tai lentokenttää. Silloin kohdetta ei oteta yhden merijalkaväkipataljoonan tai laskuvarjopataljoonan voimin. Se pataljoona on sitten suojaamassa sitä paikkaa, eikä sitten vaikka Kymijoen taisteluissa.

Kannattaa nyt kuitenkin muistaa, että sodan ajan asevoimat ei ole 90-luvun Sa-Int. Meillä ei ole loputtomasti torjunta- ja traktoripataljoonia suojaamaan satamia ja lentopaikkoja. Rannikkotykistön alasajo on dramaattisesti laskenut rannikoilla käytössä olevan epäsuorantulen määrää.

Mistä ne roro alukset seilaavat sinne satamaan? Matkalle sinne ne väistelevät meritorjuntaohjuksia ja miinoja, kun ne kiinnittyvät laituriin niskaan tulee rakettia ja lentopommia.

 

[Merkava]

Mistä ne roro alukset seilaavat sinne satamaan? Matkalle sinne ne väistelevät meritorjuntaohjuksia ja miinoja, kun ne kiinnittyvät laituriin niskaan tulee rakettia ja lentopommia.

No kai tuo mahdollista olisi,vaatisi tosin Venäjältä hetkellisesti suurta voimienkeskitystä etenkin ilmavoimien osalta ilmaherruuden takaamiseksi.

 

[Talvela]

No kai tuo mahdollista olisi,vaatisi tosin Venäjältä hetkellisesti suurta voimienkeskitystä etenkin ilmavoimien osalta ilmaherruuden takaamiseksi.

Ilmaherruuden nappaminen Loviisan ja Porvoon tienoilla ei ole mikään päivänselvä asia Venäjälle ja onnistuessaankin se vähentäisi vain ilmapommitusten riskiä kuljetusaluksia vastaan.

 

[Sardaukar]

Jos kuvittelee, että Suomen huoltoyhteydet sotatilassa kulkevat Suomenlahdella...niin ei ole oikein katsonut karttaa...

 

[Ingsoc]

Perimmäinen ongelma on se, että hyökkääjä valitsee ajan ja paikan. Puolustautuja taas ei voi olla vahva kaikkialla.

Minkä tahansa lentokentän tai sataman muuttaa kyllä valtaamattomaksi. Esimerkiksi vaikka se Malmi. Pataljoona riittää kun apujoukkoja on tuhansittain lähellä ja alue saadaan nopeasti tykistötulen alle. Ongelma on siinä, että itäisellä Suomenlahdella noita satamia on paljon ja lentopaikkoja/kenttiä on itärajan lähellä turhan paljon, että ne kaikki voitaisiin suojata kunnolla.

 

[Talvela]

Jos kuvittelee, että Suomen huoltoyhteydet sotatilassa kulkevat Suomenlahdella...niin ei ole oikein katsonut karttaa...

Nyt puhuttiin venäläisistä roro aluksista kuljettamassa yhtymää Loviisan ja Porvoon tienoille.

 

[Sardaukar]

Nyt puhuttiin venäläisistä roro aluksista kuljettamassa yhtymää Loviisan ja Porvoon tienoille.

Ah...se voi olla hieman vaikeaa sekin...

Ottaen huomioon, että esim. ohjusveneet ja rannikkotorjuntaohjukset tod.näk. toimivat Suomenlahdella.

 

[Talvela]

Ah...se voi olla hieman vaikeaa sekin...

Hieman on lievä ilmaus kun saattue on suomalaisten tiedustelun ja asejärjestelmien vaikutuksen piirissä lastauksesta purkuun.

 

[Talvela]

Ottaen huomioon, että esim. ohjusveneet ja rannikkotorjuntaohjukset tod.näk. toimivat Suomenlahdella.

Oletin myös että väylät ovat miinoitettu älykkäillä miinoilla ja satamassa niskaan tulee JDAM ja JSOW.
Vaikka kyseessä olisi täysi yllätys niin ilamvoimien ja merivoimien kaukovaikutus on vähintään käytössä.

 

[Pihatonttu]

"Supo epäilee, että näitä ulkomaalaisten – käytännössä Venäjän tai venäläisten – Suomesta ostamia kiinteistöjä saatetaan käyttää tunnuksettomien sotilasjoukkojen majapaikkoina."

Venäjä tai Venäjän hallintoa lähellä olevat venäläiset ovat hankkineet paljon sellaisia kiinteistöjä, joihin liittyy tai on liitettävissä kohtalaisen iso matalan mukavuustason majoituskapasiteetti. Osassa on mukana myös jonkin tasoinen suurtalouskeittiö.

Lisäksi on olemassa pieni määrä sellaisia suomalaisia, joilla on suurehkon tilapäisen matalatasoisen majoittamisen mahdollisuus yllättävän isolle porukalle. Joku sopivassa paikassa oleva isohko talo isohkokolla ulkorakennuksella voi imuroida todella paljon porukkaa, jos sinne ulkorakennukseen tehdään kolmekerroksiset kerrossängyt vieriviereen. "Tommonen vähän isompi hyllykkö..."

Jos jokin useampia kymmeniä äijiä hetkeksikin majoittamaan pystyvä paikka on lähellä koulua, niin sitten majoituskapasiteetti räjähtää koulu valtaamalla jättimäiseksi. Koulussa on monta vessaa, suuressa osassa suurtalouskeittiö, jumppasalien pukuhuoneissa paljon suihkuja...

Se, mitä mä pidän isona riskinä on juuri tuommoinen "kymmenien äijiän hetkellisestä majoittamisesta satojen äijien tukikohdan luomiseen" -mahdollisuus.

Jos erikseen haluaa jotain mainita, niin sadonkorjuuaikana maassa on haja-asutusalueille väliaikaismajoitettuna tuhansia itäeurooppalaisia.

Toinen erikseen mainitsemisen arvoinen asia on sellaiset majoittamiseen soveltuvat kohteet, jotka ovat suomalaisittain ajatellen hankalammalla puolella jotain merkittävää pullonkaulaa. Esimerkkinä nyt vaikka se, että Vilkaharjun leirintäalue, kutostien varren majoituspaikat jne. voivat väärissä käsissä ja väärin käytettyinä olla Suomen puolustamiselle ikävien takaiskujen kohteita.

Tärkeiden lentokenttien, satamien, siltojen, risteysten, raideliikenneväylien... suhteen kannattaa muistaa valtaamisen lisäksi myös sabotaasin mahdollisuus. Sabotaasi on senkin suhteen keskeinen asia tarkkailun ja varustautumisen suhteen, että se voidaan tehdä tavalla, joka on vieraan valtion näkökulmasta täysin kiistettävissä - ainakin riittävän pitkään.

Georgiassa ja Ukrainassa on nähty se, miten sotatoimien tulos on tuotettu jo rauhan aikana tapahtuvalla hyvin monipuolisella ja -ulotteisella tunkeutumisella Venäjän kohteeksi joutuneeseen maahan. Uskon, että jos Suomi joutuisi aggression kohteeksi, niin myös sen kärhämän tuloksesta hyvin, hyvin suuri osa olisi tuotettu ennen kuin ensimmäinen laukaus on ammuttu. Se on osasyy siihen, että länkytän aina vain uudelleen ja uudelleen monista sellaisista asioista, joista aika harva muu on kiinnostunut.

Kertauksena Sun Tsua ulkomuistista:

Ensin härkävankkurit vievät johonkin suuntaan heiniä.
Kun reitillä on heinää, niin toiset härkävankkurit voivat viedä sinne majoittamiseen, vesi- ja ruokahuoltoon yms. liittyviä tarvikkeita.
Kun reitillä on majoitus-, vesi- ja ruokakapasiteettia, niin sepät, suutarit, kärrypuusepät, teltankorjaajat sun muut tarpeelliset ammattilaiset voivat perustaa reitin täyteen korjaus-, huolto- yms. pisteitä.
Kun reitillä on ase- ja logistikkahuoltoon keskittynyttä kapasiteettia niin jalkaväki voi lähteä marssimaan.
Kun jalkaväki on marssinut tarpeeksi pitkälle, niin erilaiset ratsuväen muodot voivat lähteä perään.
Kun hitaimmat ja valmisteluun keskittyvät ovat lähteneet todella aikaisin ja muut oikeassa tahdissa, niin kaikki ovat halutussa paikassa haluttuun aikaan halutussa kunnossa ja halutussa mielentilassa.

Jos haluaa mahdollisimman varhain tiedon siitä, että vastapuoli aikoo hyökätä, niin ei pidä odottaa jalka- tai ratsuväen liikkumista. Pitää tajuta jo härkävankkureiden lähtemisestä, että mistä on kyse.

Muutettavat muuttaen yllä oleva vähän sinnepäin muistettu periaate pätee aivan hyvin tänä päivänäkin.

(Mun vieroitusbännin piti kestää syksyyn asti. Ja se loppui jo nyt. Ei käy!)

 

[Pihatonttu]

"Supo epäilee, että näitä ulkomaalaisten – käytännössä Venäjän tai venäläisten – Suomesta ostamia kiinteistöjä saatetaan käyttää tunnuksettomien sotilasjoukkojen majapaikkoina."

Venäjä tai Venäjän hallintoa lähellä olevat venäläiset ovat hankkineet paljon sellaisia kiinteistöjä, joihin liittyy tai on liitettävissä kohtalaisen iso matalan mukavuustason majoituskapasiteetti. Osassa on mukana myös jonkin tasoinen suurtalouskeittiö.

Lisäksi on olemassa pieni määrä sellaisia suomalaisia, joilla on suurehkon tilapäisen matalatasoisen majoittamisen mahdollisuus yllättävän isolle porukalle. Joku sopivassa paikassa oleva isohko talo isohkokolla ulkorakennuksella voi imuroida todella paljon porukkaa, jos sinne ulkorakennukseen tehdään kolmekerroksiset kerrossängyt vieriviereen. "Tommonen vähän isompi hyllykkö..."

Jos jokin useampia kymmeniä äijiä hetkeksikin majoittamaan pystyvä paikka on lähellä koulua, niin sitten majoituskapasiteetti räjähtää koulu valtaamalla jättimäiseksi. Koulussa on monta vessaa, suuressa osassa suurtalouskeittiö, jumppasalien pukuhuoneissa paljon suihkuja...

Se, mitä mä pidän isona riskinä on juuri tuommoinen "kymmenien äijiän hetkellisestä majoittamisesta satojen äijien tukikohdan luomiseen" -mahdollisuus.

Jos erikseen haluaa jotain mainita, niin sadonkorjuuaikana maassa on haja-asutusalueille väliaikaismajoitettuna tuhansia itäeurooppalaisia.

Toinen erikseen mainitsemisen arvoinen asia on sellaiset majoittamiseen soveltuvat kohteet, jotka ovat suomalaisittain ajatellen hankalammalla puolella jotain merkittävää pullonkaulaa. Esimerkkinä nyt vaikka se, että Vilkaharjun leirintäalue, kutostien varren majoituspaikat jne. voivat väärissä käsissä ja väärin käytettyinä olla Suomen puolustamiselle ikävien takaiskujen kohteita.

Tärkeiden lentokenttien, satamien, siltojen, risteysten, raideliikenneväylien... suhteen kannattaa muistaa valtaamisen lisäksi myös sabotaasin mahdollisuus. Sabotaasi on senkin suhteen keskeinen asia tarkkailun ja varustautumisen suhteen, että se voidaan tehdä tavalla, joka on vieraan valtion näkökulmasta täysin kiistettävissä - ainakin riittävän pitkään.

 

[Ingsoc]

Tämä on taas tätä älytöntä foorumikeskustelua jossa mikään vastapuolen liike ei onnistu, kun kohteessa on aina sopiva asejärjestelmä torjumassa ja suomalaisilla täysi ilmaherruus ja merelläkin varmaan hyökätään vastapuolen satamiin.

No jos paikka on hyvin suojattu, niin sitten ei hyökätä. Varmaan pitää ottaa se pataljoona sieltä Malmiltakin pois tarpeettomana.

 

[Kapiainen]

Suomessa näissä keskusteluissa tulee aika usein sellaisia mielipiteitä, joissa kerrotaan, että vastustaja ei tee sitä tai tätä. Jos nyt rajataan ydinaseet keskustelun ulkopuolelle, niin voi aivan hyvin kysyä miksi ei käytetä iskander ohjuksia, Mig-31 koneita, maahanlaskujoukkoja, erikoisjoukkoja tai merijalkaväkeä? Mihin se perustuu ja mekö sen päätöksen teemme?

Jos nyt puhutaan näistä lentokenttien ja satamien valtaamisesta, niin mitä tuollaisilla sotatoimilla haetaan? Mitä nyt satamat ja lentokentät on-sillanpäitä ja huollon kulkureittejä. Lentokenttä voi toimia myös omien koneiden tukikohtana ja hätälaskupaikkana. Esimerkiksi voidaan vallata satama vaikka Loviisan ja Porvoon tienoilta. Kummasti helpottaa logistiikkaa kun voidaan rahdata roro-aluksilla tavaraa, miehiä ja ajoneuvoja. Tankkerilla saadaan polttoainetta T-määrä (tarpeeksi). Pahimmillaan vihollinen voi jopa operoida haltuunsa saamalla sataman tai lentokentän polttoainevarastolla. Sillanpäätä voidaan ryhtyä myös kasvattamaan ja luoda painetta suomalaisille joukoille joita ei ole loputtomasti.

Toki lentokentän tai sataman voi suojata. Voidaan laittaa vaikka kokonainen jalkaväkipataljoona suojaamaan satamaa tai lentokenttää. Silloin kohdetta ei oteta yhden merijalkaväkipataljoonan tai laskuvarjopataljoonan voimin. Se pataljoona on sitten suojaamassa sitä paikkaa, eikä sitten vaikka Kymijoen taisteluissa.

Kannattaa nyt kuitenkin muistaa, että sodan ajan asevoimat ei ole 90-luvun Sa-Int. Meillä ei ole loputtomasti torjunta- ja traktoripataljoonia suojaamaan satamia ja lentopaikkoja. Rannikkotykistön alasajo on dramaattisesti laskenut rannikoilla käytössä olevan epäsuorantulen määrää.

Perustuu varmaankin siihen että operaatio Suomea vastaan olisi osa isompaa kuviota. Jos ei ole meillä entisen kokoista armeijaa, niin ei riitä naapurillakaan kaikkea kaikkialle. Yhtään isommassa kuviossa Suomi on kaikesta huolimatta sivusuunta.
Mahdollista on tottakai vaikka mikä, mutta millä todennäköisyydellä..

 

[Sardaukar]

Oletin myös että väylät ovat miinoitettu älykkäillä miinoilla ja satamassa niskaan tulee JDAM ja JSOW.
Vaikka kyseessä olisi täysi yllätys niin ilamvoimien ja merivoimien kaukovaikutus on vähintään käytössä.

Miinat tietysti, ei kahta puhetta.

 

[Ingsoc]

Perustuu varmaankin siihen että operaatio Suomea vastaan olisi osa isompaa kuviota. Jos ei ole meillä entisen kokoista armeijaa, niin ei riitä naapurillakaan kaikkea kaikkialle. Yhtään isommassa kuviossa Suomi on kaikesta huolimatta sivusuunta.
Mahdollista on tottakai vaikka mikä, mutta millä todennäköisyydellä..

No sepä hyvä. Jostain kumman syystä ne erillissodat Georgiaa ja Ukrainaa vastaan on onnistuneet ihan kivasti.

Olen itsekkin kuullut noita arvioita mahdollisista vihollisen resursseista sotatilanteessa ja mielestäni sieltä ollaan tulossa ihan riittävällä voimalla.

 

[Talvela]

Venäjä tai Venäjän hallintoa lähellä olevat venäläiset ovat hankkineet paljon sellaisia kiinteistöjä, joihin liittyy tai on liitettävissä kohtalaisen iso matalan mukavuustason majoituskapasiteetti. Osassa on mukana myös jonkin tasoinen suurtalouskeittiö.

Lisäksi on olemassa pieni määrä sellaisia suomalaisia, joilla on suurehkon tilapäisen matalatasoisen majoittamisen mahdollisuus yllättävän isolle porukalle. Joku sopivassa paikassa oleva isohko talo isohkokolla ulkorakennuksella voi imuroida todella paljon porukkaa, jos sinne ulkorakennukseen tehdään kolmekerroksiset kerrossängyt vieriviereen. "Tommonen vähän isompi hyllykkö..."

Jos jokin useampia kymmeniä äijiä hetkeksikin majoittamaan pystyvä paikka on lähellä koulua, niin sitten majoituskapasiteetti räjähtää koulu valtaamalla jättimäiseksi. Koulussa on monta vessaa, suuressa osassa suurtalouskeittiö, jumppasalien pukuhuoneissa paljon suihkuja...

Se, mitä mä pidän isona riskinä on juuri tuommoinen "kymmenien äijiän hetkellisestä majoittamisesta satojen äijien tukikohdan luomiseen" -mahdollisuus.

Jos erikseen haluaa jotain mainita, niin sadonkorjuuaikana maassa on haja-asutusalueille väliaikaismajoitettuna tuhansia itäeurooppalaisia.

Toinen erikseen mainitsemisen arvoinen asia on sellaiset majoittamiseen soveltuvat kohteet, jotka ovat suomalaisittain ajatellen hankalammalla puolella jotain merkittävää pullonkaulaa. Esimerkkinä nyt vaikka se, että Vilkaharjun leirintäalue, kutostien varren majoituspaikat jne. voivat väärissä käsissä ja väärin käytettyinä olla Suomen puolustamiselle ikävien takaiskujen kohteita.

Tärkeiden lentokenttien, satamien, siltojen, risteysten, raideliikenneväylien... suhteen kannattaa muistaa valtaamisen lisäksi myös sabotaasin mahdollisuus. Sabotaasi on senkin suhteen keskeinen asia tarkkailun ja varustautumisen suhteen, että se voidaan tehdä tavalla, joka on vieraan valtion näkökulmasta täysin kiistettävissä - ainakin riittävän pitkään.

Georgiassa ja Ukrainassa on nähty se, miten sotatoimien tulos on tuotettu jo rauhan aikana tapahtuvalla hyvin monipuolisella ja -ulotteisella tunkeutumisella Venäjän kohteeksi joutuneeseen maahan. Uskon, että jos Suomi joutuisi aggression kohteeksi, niin myös sen kärhämän tuloksesta hyvin, hyvin suuri osa olisi tuotettu ennen kuin ensimmäinen laukaus on ammuttu. Se on osasyy siihen, että länkytän aina vain uudelleen ja uudelleen monista sellaisista asioista, joista aika harva muu on kiinnostunut.

Kertauksena Sun Tsua ulkomuistista:

Ensin härkävankkurit vievät johonkin suuntaan heiniä.
Kun reitillä on heinää, niin toiset härkävankkurit voivat viedä sinne majoittamiseen, vesi- ja ruokahuoltoon yms. liittyviä tarvikkeita.
Kun reitillä on majoitus-, vesi- ja ruokakapasiteettia, niin sepät, suutarit, kärrypuusepät, teltankorjaajat sun muut tarpeelliset ammattilaiset voivat perustaa reitin täyteen korjaus-, huolto- yms. pisteitä.
Kun reitillä on ase- ja logistikkahuoltoon keskittynyttä kapasiteettia niin jalkaväki voi lähteä marssimaan.
Kun jalkaväki on marssinut tarpeeksi pitkälle, niin erilaiset ratsuväen muodot voivat lähteä perään.
Kun hitaimmat ja valmisteluun keskittyvät ovat lähteneet todella aikaisin ja muut oikeassa tahdissa, niin kaikki ovat halutussa paikassa haluttuun aikaan halutussa kunnossa ja halutussa mielentilassa.

Jos haluaa mahdollisimman varhain tiedon siitä, että vastapuoli aikoo hyökätä, niin ei pidä odottaa jalka- tai ratsuväen liikkumista. Pitää tajuta jo härkävankkureiden lähtemisestä, että mistä on kyse.

Muutettavat muuttaen yllä oleva vähän sinnepäin muistettu periaate pätee aivan hyvin tänä päivänäkin.

(Mun vieroitusbännin piti kestää syksyyn asti. Ja se loppui jo nyt. Ei käy!)

Tällaisesta tosiaan on merkkejä, juurikin ilma ja merivoimien sekä LKP organisaation lamauttamiseksi.
Se on osoitus siitä että Suomi otetaan todella vakavasti ja tänne ei uskota niin vain lennettävän tai purjehdittavan ilman onnistunutta lamauttamista.

 

[Talvela]

Tämä on taas tätä älytöntä foorumikeskustelua jossa mikään vastapuolen liike ei onnistu, kun kohteessa on aina sopiva asejärjestelmä torjumassa ja suomalaisilla täysi ilmaherruus ja merelläkin varmaan hyökätään vastapuolen satamiin.

No jos paikka on hyvin suojattu, niin sitten ei hyökätä. Varmaan pitää ottaa se pataljoona sieltä Malmiltakin pois tarpeettomana.

Kuljetuskoneet Pihkovasta tai saattue roro-aluksia ovat kohtuullisen helppoja maaleja meidän asejärjestelmille, onnistumisen mahdollisuudet ovat erittäin köykäiset ilman niiden lamauttamista.

 

[Pihatonttu]

Mistä ne roro alukset seilaavat sinne satamaan? Matkalle sinne ne väistelevät meritorjuntaohjuksia ja miinoja, kun ne kiinnittyvät laituriin niskaan tulee rakettia ja lentopommia.

Jos Venäjä pyrkisi valloittamaan yhden tai useamman suomalaisen rahtisataman, niin se tapahtuisi rauhan aikana, mukavuuslippualuksia käyttäen ja niin että aluksella olevan välineistön ja äijästön määrä ja laatu selviäisivät vasta silloin kun ne purkautuisivat näkyviin.

Suomi ei käytä rauhan aikana meritorjuntaohjuksia, lentopommeja tai miinoja Panamalle rekisteröityjen konttirahtialusten upottamiseen.

1-2 konttilaivaa per satama yllättäen = helkutan vaikea tilanne purkaa nopeasti.

 

[Maidan]

Kuinka monta kiukkuista ukrainalaista naista teillä päin asuu? Henkilöllisyytesi on melkoisella varmuudella jo Venäjän valtiollisten toimijoiden tiedossa.

42.
Venäjän kannalta olen harmiton räksyttäjä, oikea Äiti-Aurinkoinen.