Politrukit olivat armeijan mukana ihan Neuvostoliiton loppuun asti.
Politrukit tai poliittiset upseerit jatkoivat palveluaan Venäjän asevoimissa neuvostoliiton lakkauttamisen jälkeen. Eräissä suomalaisissa lähteissä käytettiin termiä valistus- tai tiedotusupseerit, mutta suhtaudun aina käännöksiin hieman skeptisesti. Pravda ei tarkoita totuutta, eikä normalno normaalia - ei ainakaan siinä mielessä kuin me täällä Suomessa kyseiset sanat ymmärrämme. Joka tapauksessa myös venäjän asevoimissa on näitä miehiä jotka valvovat, ohjaavat ja valistavat.
Muutenkin suhtaudun vähän skeptisesti näihin juttuihin kun kerrotaan vakavalla naamalla, että "
venäläiset tahtovat sitä ja venäläiset tahtovat tätä". Jos nyt puhutaan vaikka asevelvollisuudesta venäjällä, niin ei koko asevoimien miehistö tai aliupseeristo enää nykyään koostu pelkistä asevelvollisista. Asevelvollisuusasioissa on myös sellainen pohjavire, että venäläisistä lausunnoista poimitaan tarkoitushakuisesti omaa maailmankuvaan sopivia asioita. Esimerkiksi muutama vuosi takaperin eräs kenraali totesi, että neljäsosa alokkaista on imbesillejä, narkkareita tai muuten vain heikkoja tapauksia. Varmasti aivan totta, mutta samalla unohtuu se, että alokkaista kolmasosa on hankkinut itse vapaaehtoisesti sotilaallista koulutusta ennen asevelvollisuutta. Lisäksi viime vuosina on huomattavasti tiukennettu lakeja asevelvollisuuteen liittyen, esimerkiksi kunnan- ja valtiovirkoihin vaaditaan nykyisin palvelustodistus. Asevelvollisuuden suosio on myös kasvanut keskiluokkaisissa perheissä ja kaupunkiväestön keskuudessa.
Yksi keskeinen tiedustelun piiriin kuuluva pähkinä on kysymys reservien käyttökelpoisuudesta. Venäjällä on 20 miljoonaa reserviläistä, joista kaksi miljoonaa katsotaan käyttökelpoiseksi, eli alle 10 vuotta palveluksesta ja ainakin keskeinen avainhenkilöstö kertautettu. Tämäkin kysymys voidaan toki lakaista maton alle toteamalla, että se kalusto ei ole käyttökunnossa ja miehet eivät tule palvelukseen, aivan kuten ei tulleet ukrainan reserviläisetkään. Tätä mielikuvaa on ollut osittain ruokkimassa virheellinen uutisointi. Esimerkiksi uutisointi siitä, että venäjän armeijalla on käytössään vain 2000 panssarivaunua.
Jos ensiksi tarkastellaan tätä kalusto ja varuste kysymystä, niin kyllä venäjältä pitäisi löytyä se neuvostoaikainen kalusto näille kahdelle miljoonalle sotilaalle. Okei osa ajoneuvoista on varastoitu ulos, mutta tarkoittaako se, että se on käyttökelvotonta? Onko kyseessä jonkinlainen boneyard tai ukrainalainen ruostefarmi? Ainakin julkisista lähteistä on selvinnyt, että venäjällä on ainakin 90-luvulta lähtien koulutettu heikkotasoisempia varusmiehiä (suomessa puhuttaisiin b-miehistä) ylläpitävään huoltopalveluun asevarikoilla. Kuvista voidaan nähdä, että varikoilla näkyy rivistöissä tyhjiä paikkoja joissa ei kasva ruohoa ja tela-ajoneuvojen jälkiä. Eli jonkinlaista ylläpitävää huoltoa suoritetaan koko ajan. Jotain on myös pääteltävissä julkisista lähteistä, esimerkiksi muutama vuosi sitten ilmoitettiin, ettei Ak-74 rynnäkkökivääriä enää tilata valmistajilta. Perusteluna oli se, että asevoimilla oli jo 2 000 000 asetta.
Venäläisten reserviläisten palveluhalukkuus on sitten taas toinen keskeinen kysymys. Tulevatko miehet palvelukseen jos heidät kutsutaan? Ainakin kertausharjoitukset ovat käynnistyneet ja ne on saatu hoidettua. Toisessa Tsetsenian sodassa oli myös pieni määrä reserviläisiä sotimassa.
Itse näen reservien merkityksen siinä, että ne tuovat venäjällä joustavuutta ennen kaikkea strategisella tasolla. Venäjällä ei ole varsinaisia sotilaallisia tyhjiöitä. Tarvittaessa aina saadaan miehiä riveihin puolustamaan alueita. Varustus ja koulutus on täysin riittävä siihen tehtävään. Joustavuus mahdollistaa sen, että parempia ykkösketjun yksiköitä voidaan käyttää joustavammin. Osaltaan tätä tukee myös kansalliskaarti joka aktiivisesti harjoittelee sodanajan tehtäviään kuten kohteensuojausta ja vastaerikoisjoukkotoimintaa.
