Valmistautuuko Venäjä suursotaan?


Metsästäjäliiton opastus asiaan.
Ei arvaamalla, mutta suolistamiseen perehtynyt pudottaa suolet pois yksin vartissa. Myös maksa ja munuaiset on arvo-osia. Nekin sieltä irrotellaan jo siinä ajassa.
@Baltriber näin on, kerran kun puhkot paskamahat, tuskinpa enää seuraavalla kerralla:)
Jos hyvällä paikalla mutta jos on isompi hirvi sopivasti ojan pohjalla niin vähän hankala sitä yksi on lähteä siitä suolistamaan.
 
Jos hyvällä paikalla mutta jos on isompi hirvi sopivasti ojan pohjalla niin vähän hankala sitä yksi on lähteä siitä suolistamaan.
Pientä jaksaa pyöritellä itsekin, mutta totta on, että isommassa tarvii mielellään kaverin.

Edit: katsoin tuon Metsästäjäliiton videon. Me otetaan kyllä ''pakoputki'' katkomatta irti jo metsässä. Samoin ruokatorvi ja keuhkot.
Kaulasta avataan pitkä viilto, ruokatorvi poikki pään alta, ruokatorvessa on siinä kohti joku patti ja vedetään katkaistusta ja irrotetusta ruokatorvesta suoliin päin, jolloin keuhkot ja koko helahoito on kankaalla samalla sähräämisellä. Narujen eikä nipareiden kanssa ei ole tarvetta askarrella tällöin ollenkaan.

Kolme ukkoa tekee tuon hetkessä. Yksi irrottaa peräsuolta takaa päin puukolla luita pitkin leikkaamalla. Toinen avaa kaulaa ja irrottaa ruokatorvea. Kolmas avaa keskellä ja vyöryttelee suolia pihalle ja tosiaan koko systeemi on verestä, keuhkoista ja suolista puhtaana jo metsässä.

Samoin sisäelimet irrotetaan jäähtymään jo metsässä.

Noihin hommiin tottuneet eivät yhdessä hirvessä pitkään tupakoi.
 
Viimeksi muokattu:
Jos hyvällä paikalla mutta jos on isompi hirvi sopivasti ojan pohjalla niin vähän hankala sitä yksi on lähteä siitä suolistamaan.
Kauriin kanssa pärjää yksinkin. Videon opit pätee siihenkin.
 
Nämä jutut kyllä sopisi paremmin tuonne metsästysketjuun. Mutta minäkin vähän ot:tä harrastan niin totta se on, että kokeneella hirvijahti porukalla ei kyllä kauaa mene kun hirvi on suolistettu ja tien varressa kärryn päällä. Meilläkin käsitellään hirvi kuten Ikaruksen porukassa. Jos jollakin unohtuu pakoputki paikoilleen niin siitä kyllä kuulee majalla... Pakoputken irtiotto muuten kuuluu meillä perinteisesti ampujalle. Ja hirvihän kaadetaan suolistettassa nimenomaan oikealle kyljelleen, jos elukka on väärällä kyljellään niin siinä tulee maksa ynnä muut eteen kun pitäisi ne mahalaukut kalvot irrotella yms.

Kerran tuli muuten kaadettua isohko sarvipää silleen sopivasti, että se tippui mahalleen kahden männyn väliin. Yksin liikkeellä ja ei mitään köyttä tai narua mukana. Sain minä sen lopulta suolistetuksi mutta meni siinä väännellessä pari tuntia. Just about silloin tulikin muita porukkaa apumiehiksi jotta saatiin pois metsästä. Kantsii siis vähän katsoa mihin hirvensä ampuu!
 
Palataanpa taas tähän kuinka monta panssaria venäläisillä on kysymykseen.

Mark Galeottin kirjassa The Modern Russian Army 1992-2016 käsitellään lyhyesti Venäjän panssariasetta ja mm. Armatan kehittämiseen ja tilaamiseen liittyviä asioita. Keskeisenä syynä vähäisiin panssarivaunu tilauksiin Galeotti näkee sen, että Venäjällä on tarpeeksi vaunuja käytössään. Saman syyn antoi venäjän puolustusministeri antoi lausunnossaan vuonna 2015 ja totesi, että Venäjällä on 15 000 panssarivaunua. Toisaalta pian tuon lausunnon jälkeen Venäjän asevoimat tilasi lisää vaunuja teollisuuspoliittisista syistä. Galeottin venäjää käsittelevää blogia kannattaa muuten käydä lukemassa.

Tämän jälkeen venäjä ilmoitti, että he romuttavat 10 000 panssarivaunua ja "taisteluajoneuvoa". Vuonna 2017 ilmoitettiin, että panssarivaunuja ja "taisteluajoneuvoja" romutetaankin vain 4000 kappaletta.

Jossain välissä pääsi liikkeelle myös uutisankka jonka mukaan Venäjän asevoimilla on lähitulevaisuudessa vain 2000+ panssarivaunua. Uutinen paljastui aika nopeasti perättömiksi, mutta se on näköjään jäänyt elämään, varsinkin kun luku täsmäsi hyvin muutaman vuoden takaiseen Armatan tuotantosuunnitelmaan jonka mukaan Venäjän piti hankkia 2200 Armata panssaria.

Venäjällä siis tulee panssareita riittämään vielä lähitulevaisuudessa - laadusta tinkien.
 
Palataanpa taas tähän kuinka monta panssaria venäläisillä on kysymykseen.

Mark Galeottin kirjassa The Modern Russian Army 1992-2016 käsitellään lyhyesti Venäjän panssariasetta ja mm. Armatan kehittämiseen ja tilaamiseen liittyviä asioita. Keskeisenä syynä vähäisiin panssarivaunu tilauksiin Galeotti näkee sen, että Venäjällä on tarpeeksi vaunuja käytössään. Saman syyn antoi venäjän puolustusministeri antoi lausunnossaan vuonna 2015 ja totesi, että Venäjällä on 15 000 panssarivaunua. Toisaalta pian tuon lausunnon jälkeen Venäjän asevoimat tilasi lisää vaunuja teollisuuspoliittisista syistä. Galeottin venäjää käsittelevää blogia kannattaa muuten käydä lukemassa.

Tämän jälkeen venäjä ilmoitti, että he romuttavat 10 000 panssarivaunua ja "taisteluajoneuvoa". Vuonna 2017 ilmoitettiin, että panssarivaunuja ja "taisteluajoneuvoja" romutetaankin vain 4000 kappaletta.

Jossain välissä pääsi liikkeelle myös uutisankka jonka mukaan Venäjän asevoimilla on lähitulevaisuudessa vain 2000+ panssarivaunua. Uutinen paljastui aika nopeasti perättömiksi, mutta se on näköjään jäänyt elämään, varsinkin kun luku täsmäsi hyvin muutaman vuoden takaiseen Armatan tuotantosuunnitelmaan jonka mukaan Venäjän piti hankkia 2200 Armata panssaria.

Venäjällä siis tulee panssareita riittämään vielä lähitulevaisuudessa - laadusta tinkien.
Tämä laadusta tinkien on erittäin hyvä huomio.
Venäläisillä on hiukan erilaiset standardit näissä asioissa ja kolmen mussikan uhraaminen jossain vaunun paskassa ei paljon hätkäytä johtoa.
Määrässä on ollut aina venäläisten asevoimien vahvuus, ei laadussa.
 
Tämä laadusta tinkien on erittäin hyvä huomio.
Venäläisillä on hiukan erilaiset standardit näissä asioissa ja kolmen mussikan uhraaminen jossain vaunun paskassa ei paljon hätkäytä johtoa.
Määrässä on ollut aina venäläisten asevoimien vahvuus, ei laadussa.
Eri ohjeistus kuin Saksan vaunuille..
 
Atlantic Councilin artikkeli Venäjän aikeista ja miten vastata tähän (eli aseistaa ja tukea poliittisesti näitä maita).

The Russo-Georgian War's Lesson: Russia Will Strike Again

Artikkelin johtopäätös on, että Venäjällä ei ole aiettakaan luopua strategiastaan painostaa "lähiulkomaita" ja pitää ne tiukasti otteessaan. Jokainen liike kohti länttä tullaan murskaamaan tavalla tai toisella, kuten olemme nähneet jo lukuisissa maissa, ja - artikkelin mukaan - tulemme näkemään jatkossakin.

Lukusuositus.

Loppusitaatti:
Russia abandoned its goal of building a democratic nation-state twenty years ago (if it ever had it in the first place) and is instead seeking to reestablish hegemony in Eurasia. The larger Russia gets, the stronger and more self-assured its ruling security elite feel to target neighbors under the guise of protecting the ‘endangered’ Russian speakers, prevent NATO military presence, or a myriad of other flimsy pretexts.

In response, the United States should build up the defensive capabilities of Georgia and other post-Soviet states, while ensuring that NATO remains well-funded, battle ready, and capable of waging a 21st century war.

Let the tenth anniversary of the Russo-Georgian conflict serve as a somber warning both to us and to our European allies: Si vis pacem, para bellum -- “if you want peace, prepare for war”.
 
Jos edelleen siltä-on-mitä-näyttää, niin lienee päivänselvää Putinin lukeneen TP Niinistölle madonluvut mistä tahansa Suomen liikusta kohti NATOa, mikä puolestaan sai aikaan Niinistön kiireen laittaa Suomen puolustuksen asentoja kohdilleen: isäntämaasopimus, kahden väliset puolustussopimukset, puolustusvoimien kiireelliset hankkeet, ...

Näin on toki koko ajan tälläkin foorumilla epäilty, mutta syytä muistutella aika ajoin?

Si vis pacem, para bellum.
 
Jos edelleen siltä-on-mitä-näyttää, niin lienee päivänselvää Putinin lukeneen TP Niinistölle madonluvut mistä tahansa Suomen liikusta kohti NATOa, mikä puolestaan sai aikaan Niinistön kiireen laittaa Suomen puolustuksen asentoja kohdilleen: isäntämaasopimus, kahden väliset puolustussopimukset, puolustusvoimien kiireelliset hankkeet, ...

Näin on toki koko ajan tälläkin foorumilla epäilty, mutta syytä muistutella aika ajoin?

Si vis pacem, para bellum.

Mitenköhän on, ensi eduskuntavaalien jälkeen mikäli valtaan nousee vasemmistovoittoinen hallitus, kuinkahan sitoutuneita tulevat olemaan nykylinjaan (PV:n hankinnat, valmiuden parantaminen, yhteistoiminta akselilla USA-NATO-Ruotsi) ? TP Niinistöhän on aiemmin myös korostanut yhteydenpidon tärkeyttä puoluejohtajiin. Saattaahan se olla, että tuleva hallitus pääsee kuuntelemaan ylipäällikön mietteet Venäjästä.
 
Mitenköhän on, ensi eduskuntavaalien jälkeen mikäli valtaan nousee vasemmistovoittoinen hallitus, kuinkahan sitoutuneita tulevat olemaan nykylinjaan (PV:n hankinnat, valmiuden parantaminen, yhteistoiminta akselilla USA-NATO-Ruotsi) ? TP Niinistöhän on aiemmin myös korostanut yhteydenpidon tärkeyttä puoluejohtajiin. Saattaahan se olla, että tuleva hallitus pääsee kuuntelemaan ylipäällikön mietteet Venäjästä.
Ovat varmasti jo kuulleet, ja varmasti kuulevat myös jatkossa. :camo:

Niinistöllä on lisäksi ilmeisen toimiva suhde sekä Rinteeseen että Tuomiojaan, joten tokkopa siitä suunnasta ongelmia tulee. Heitähän yhdistää mm. NATO-vastaisuus, jonka syyt saattavat olla erilaiset mutta lopputulos se sama.

Vihreitä puolestaan varmaankin arveluttaa Venäjän yhteiskunnan tila joten heillä tuskin vaikeuksia jatkaa samalla politiikalla.

NATO:n kannattajana toki NATO-vastaisuus surettaa, mutta toisaalta olen jo vuosia sitten todennut tilanteen: menemme NATO:on jos Ruotsi menee, missään muussa tapauksessa emme.
 
Ovat varmasti jo kuulleet, ja varmasti kuulevat myös jatkossa. :camo:

Niinistöllä on lisäksi ilmeisen toimiva suhde sekä Rinteeseen että Tuomiojaan, joten tokkopa siitä suunnasta ongelmia tulee. Heitähän yhdistää mm. NATO-vastaisuus, jonka syyt saattavat olla erilaiset mutta lopputulos se sama.

Vihreitä puolestaan varmaankin arveluttaa Venäjän yhteiskunnan tila joten heillä tuskin vaikeuksia jatkaa samalla politiikalla.

NATO:n kannattajana toki NATO-vastaisuus surettaa, mutta toisaalta olen jo vuosia sitten todennut tilanteen: menemme NATO:on jos Ruotsi menee, missään muussa tapauksessa emme.

Boldasin tuon mistä olen samoilla linjoilla. Näillä näkymin emme ole sotilasliittoon menossa. Kansalaisten selkeä enemmistö ei tätä halua ja juuri äsken taidettiin uutisoida ettei siinäkään tapauksessa että tasavallan presidentti tätä suosittelisi. Ihan turhaa hakata päätä seinään. On tyytyminen sitten siihen mitä meillä nyt on. Ilmeisen toimivat sotilassuhteet suoraan Yhdysvaltoihin ja lisäksi välit ovat kunnossa NATO:n ja Ruotsin kanssa. On tämäkin parempi kun ei mitään.
 
Saas nähdä, ei välttämättä Putiniakaan houkuta katsoa bluffi. Helpompiakin on tarjolla - vielä.
 
Jos asiaa katsoisi luottavaisin silmin niin Niinistö on kyllä monessa suhteessa ollut korrekti Venäjän suuntaan. Mm edesauttanut Fennovoima-asiaa ja pitänyt keskusteluyhteyksiä yllä. Sitten taas toisaalta Niinistö on hyvin määrätietoisesti edistänyt maanpuolustuksemme yhteyksiä ja sopimuksiamme lännen suuntaan: sotaharjoitukset, maa- ja avunantosopimukset, Natopartnerius, Ruotsi-yhteistyö jne. Tämä yhtälö tekee meistä Venäjälle melko pidättyväisen ja sovittelevan EU-maan. Ei mielistelevän Itavallan tapaan mutta selkeän linjan omaavan. Toisaalta taas läntiset yhteydet tekevät meistä niin läntisen kuin olla voi eikä tästä ole Venäjälläkään epäselvää. Jos Venäjä riitaantuu EU:n tai Naton kanssa niin on päivän selvää että me olemme siellä puolen myös.

Venäjällä saattaa olla asioihin kohta jo se näkymä, että täällä ei ole poliittisesti mitään saavutettavissa. Maan puolustus ja osin riippumatta poliitikoistakin on jo niin integroitunut länteen, että peli on menetetty. Ainoa mistä voivat pitää kiinni on, ettemme liity Natoon. Ja Niinistö nykyisin kannatusluvuin (oma ja Natokanta) lienee todennut, että pitäköön Venäjän tämän ”voittonsa”. Ainakin toistaiseksi ja toisaalta jätetään se kortti vielä käteen.
 
Jos asiaa katsoisi luottavaisin silmin niin Niinistö on kyllä monessa suhteessa ollut korrekti Venäjän suuntaan. Mm edesauttanut Fennovoima-asiaa ja pitänyt keskusteluyhteyksiä yllä. Sitten taas toisaalta Niinistö on hyvin määrätietoisesti edistänyt maanpuolustuksemme yhteyksiä ja sopimuksiamme lännen suuntaan: sotaharjoitukset, maa- ja avunantosopimukset, Natopartnerius, Ruotsi-yhteistyö jne. Tämä yhtälö tekee meistä Venäjälle melko pidättyväisen ja sovittelevan EU-maan. Ei mielistelevän Itavallan tapaan mutta selkeän linjan omaavan. Toisaalta taas läntiset yhteydet tekevät meistä niin läntisen kuin olla voi eikä tästä ole Venäjälläkään epäselvää. Jos Venäjä riitaantuu EU:n tai Naton kanssa niin on päivän selvää että me olemme siellä puolen myös.

Venäjällä saattaa olla asioihin kohta jo se näkymä, että täällä ei ole poliittisesti mitään saavutettavissa. Maan puolustus ja osin riippumatta poliitikoistakin on jo niin integroitunut länteen, että peli on menetetty. Ainoa mistä voivat pitää kiinni on, ettemme liity Natoon. Ja Niinistö nykyisin kannatusluvuin (oma ja Natokanta) lienee todennut, että pitäköön Venäjän tämän ”voittonsa”. Ainakin toistaiseksi ja toisaalta jätetään se kortti vielä käteen.

Päivän Uudessa Suomessa mielenkiintoinen ote Uimosen Niinistö-kirjasta. Isäntämaasopimus vietiin läpi TP Niinistön, UM Tuomiojan ja PuM Haglundin toimesta sammutetuin lyhdyin (ja hyvä niin).

Oleellinen osa artikkelista:

Suomi ja sotilasliitto Nato allekirjoittivat niin sanotun isäntämaasopimuksen syksyllä 2014. Allekirjoittamista edelsi Niinistön, silloisen ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) sekä puolustusministeri Carl Haglundin (r.) eduskunnassa suorittama operaatio, Uimonen kertoo kirjassaan. Poliittisesti tulenarka asia vietiin maaliin vaivihkaa eduskunnan valiokuntien kautta.

Isäntämaasopimus mahdollistaa ulkomaisten joukkojen tulon ja toiminnan Suomessa, jos Suomi tällaisen kutsun Natolle esittää. Yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittaminen oli hyväksytty Suomen turvallisuuspoliittiseksi kumppanuustavoitteeksi eduskunnassa jo 2000-luvun alussa.

Presidentti Niinistö ja ministerit katsoivat vuonna 2014, että isäntämaasopimuksen läpivientiä ei tarvinnut käsitellä eduskunnan suuressa salissa, koska se ei ollut valtiosopimus vaan lisäpöytäkirja, joka pohjautui Suomen ja Naton aiempiin sopimuksiin. Tähän vedoten ulkopolitiikan johto hankki sopimukselle poliittisen tuen eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnista, Uimonen raportoi.

Ulkoministeriö luovutti eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle muistion, jossa kerrottiin muun muassa ministeriön laatimasta oikeudellisesta arviosta, jonka mukaan lisäpöytäkirja ei toisi Suomelle uusia velvoitteita. Varsinaista oikeudellista arviota ei kuitenkaan tosiasiassa kirjaimellisesti oltu laadittu, Uimonen kertoo. Asian on vahvistanut puolustusministeriön apulaisosastopäällikkö Helena Partanen sähköpostissaan eduskunnan tietopalvelulle, Uimonen kertoo. Oikeudelliseksi arvioksi ulkoministeriö tulkitsi eri ministeriöiden ja virkamiehistön poikkihallinnollisen käsittelyn valmistelun aikana.

Ulkopoliittinen johto halusi isäntämaasopimukselle hyväksynnän syyskuun 2014 Nato-huippukokoukseen, jossa Suomi oli määrä hyväksyä puolustusliiton laajennetuksi kumppaniksi. Tämän takia asialla oli kiire.

– Niinistö, Tuomioja ja Haglund eivät halunneet ottaa sitä riskiä, että isäntämaasopimuksen valmistelu pysähtyy poliittisista syistä eduskuntaan, Uimonen kirjoittaa.

Uimosen mukaan sopimuksen hyväksymistä vain valiokuntien kautta auttoi se, että ”niissä tunnettiin luottamusta presidenttiä kohtaan”. Presidentin tapaamiset valiokuntien kanssa, sekä toisaalta Krimin myötä jännittynyt kansainvälinen tilanne, saivat kansanedustajat siunaamaan lisäpöytäkirjan ilman eduskunnan täysistunnon käsittelyä.

Vaikka poliittinen siunaus saatiin, epäilyjä herätti myöhemmin se, että valiokuntien kansanedustajat saivat puhua luottamuksellisesta asiasta vasta sopimuksen valmistuttua. Tämä Nato-kriittinen keskustelu seurasi presidentti Niinistöä aina presidentinvaaleihin 2018 asti. Oikeuskansleri katsoi kuitenkin aikanaan asiasta tehtyä valitusta käsitellessään, ettei valmistelussa ollut toimittu moitittavasti. Hän katsoi lisäksi, kuten ulkopoliittinen johto, ettei puiteasiakirja synnyttänyt Suomelle uusia velvoitteita.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/25...-kasi-operoi-taustalla-koko-ajan-kirja-kertoo

Muoks: boldasin vielä tuon loppukaneettisi. Mielenkiintoista siis miten Tuomiojakin puolsi aktiivisesti Isäntämaasopimusta. Ei-NATO:lle lienee monillekin eri(?) tahoille se "voitto" kuten sanoit joka näille suotakoon...
 
Palataanpa taas tähän kuinka monta panssaria venäläisillä on kysymykseen.

Mark Galeottin kirjassa The Modern Russian Army 1992-2016 käsitellään lyhyesti Venäjän panssariasetta ja mm. Armatan kehittämiseen ja tilaamiseen liittyviä asioita. Keskeisenä syynä vähäisiin panssarivaunu tilauksiin Galeotti näkee sen, että Venäjällä on tarpeeksi vaunuja käytössään. Saman syyn antoi venäjän puolustusministeri antoi lausunnossaan vuonna 2015 ja totesi, että Venäjällä on 15 000 panssarivaunua. Toisaalta pian tuon lausunnon jälkeen Venäjän asevoimat tilasi lisää vaunuja teollisuuspoliittisista syistä. Galeottin venäjää käsittelevää blogia kannattaa muuten käydä lukemassa.

Tämän jälkeen venäjä ilmoitti, että he romuttavat 10 000 panssarivaunua ja "taisteluajoneuvoa". Vuonna 2017 ilmoitettiin, että panssarivaunuja ja "taisteluajoneuvoja" romutetaankin vain 4000 kappaletta.

Jossain välissä pääsi liikkeelle myös uutisankka jonka mukaan Venäjän asevoimilla on lähitulevaisuudessa vain 2000+ panssarivaunua. Uutinen paljastui aika nopeasti perättömiksi, mutta se on näköjään jäänyt elämään, varsinkin kun luku täsmäsi hyvin muutaman vuoden takaiseen Armatan tuotantosuunnitelmaan jonka mukaan Venäjän piti hankkia 2200 Armata panssaria.

Venäjällä siis tulee panssareita riittämään vielä lähitulevaisuudessa - laadusta tinkien.
On huomioitava että NATO/Venäjä sodassa vaunut saisivat 340 KT karttaruutupommeja niskaansa joten massiivinen huonompi joukko on looginen vaihtoehto.
 
Palataanpa taas tähän kuinka monta panssaria venäläisillä on kysymykseen.

Mark Galeottin kirjassa The Modern Russian Army 1992-2016 käsitellään lyhyesti Venäjän panssariasetta ja mm. Armatan kehittämiseen ja tilaamiseen liittyviä asioita. Keskeisenä syynä vähäisiin panssarivaunu tilauksiin Galeotti näkee sen, että Venäjällä on tarpeeksi vaunuja käytössään. Saman syyn antoi venäjän puolustusministeri antoi lausunnossaan vuonna 2015 ja totesi, että Venäjällä on 15 000 panssarivaunua. Toisaalta pian tuon lausunnon jälkeen Venäjän asevoimat tilasi lisää vaunuja teollisuuspoliittisista syistä. Galeottin venäjää käsittelevää blogia kannattaa muuten käydä lukemassa.

Tämän jälkeen venäjä ilmoitti, että he romuttavat 10 000 panssarivaunua ja "taisteluajoneuvoa". Vuonna 2017 ilmoitettiin, että panssarivaunuja ja "taisteluajoneuvoja" romutetaankin vain 4000 kappaletta.

Jossain välissä pääsi liikkeelle myös uutisankka jonka mukaan Venäjän asevoimilla on lähitulevaisuudessa vain 2000+ panssarivaunua. Uutinen paljastui aika nopeasti perättömiksi, mutta se on näköjään jäänyt elämään, varsinkin kun luku täsmäsi hyvin muutaman vuoden takaiseen Armatan tuotantosuunnitelmaan jonka mukaan Venäjän piti hankkia 2200 Armata panssaria.

Venäjällä siis tulee panssareita riittämään vielä lähitulevaisuudessa - laadusta tinkien.
Jatkan nyt minäkin sitten :) .. eräänä syynä Armatan vastatuuleen on esitetty sitä, että Venäjällä asetuotannolla, mukaanlukien tietysti huomattavissa määrin erilaisten panssarivaunujen ja -ajoneuvojen tuotanto, on myös työ- ja sosiaalipoliittisia päämääriä. Tämän vuoksi uusien aseiden tuotannon lisäksi pitäisi pitää auki myös olemassa olevien tuotantolinjojen toiminta, joka lamauttaa uusien aseiden tuotantokykyä.

Panssareiden lukumääristä puhuttaessa on myös hyvä huomata, että toisinaan käsitteellä tarkoitetaan taistelupanssarivaunuja (joista olemme edellä puhuneet), ja toisinaan erityyppisiä panssaroituja tela-ajoneuvoja, kuten rynnäkkövaunuja, miehistönkuljetusvaunuja yms. Myös taisteluajoneuvo on melkoisen laakea ilmaisu ja näiden edellä olevien yhdistelmä voi olla lähes mitä tahansa.

Muutama vuosi sitten tilanne oli tämmöinen:
Rynnäkkö psv
BMP-1: 1000 käytössä, 7000 varastossa
BMP-2/BMP2M: 3500 käytössä, 1500 varastossa
BMP-3: 700 käytössä

Kuljetuspsv
BTR60/70/80: 1000 käytössä, 6000 varastossa
BTR80/82A: 1200 käytössä
MTLB: 5000 käytössä, 2000 varastossa

Tst psv
T90: 300 käytössä, 200 varastossa
T72B3: 500 käytössä
T72: 1200 käytössä, 7300 varastossa
T80: 500 käytössä, 3500 varastossa
T55/T62/T64: 7000 varastossa

Laskemalla nuo yhteen päästään messevään 49.400 panssariin. B-miehillä riittää ajeltavaa.

Mark Galeottin antama 15.000 vastaa varsin hyvin käytössä oleviksi listattujen "panssareiden" yhteismäärää, 14.900. Kyseessä on siis lukumäärä, jossa mukana tst-, rynnäkkö- ja kuljetuspanssarit.
 
Mark Galeottin antama 15.000 vastaa varsin hyvin käytössä oleviksi listattujen "panssareiden" yhteismäärää, 14.900. Kyseessä on siis lukumäärä, jossa mukana tst-, rynnäkkö- ja kuljetuspanssarit.

Korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia. Muutenkin tuo logiikka ei ole kauhean vakuuttavaa. Yrität todistaa, että venäjällä 2800 panssarivaunua - käyttämällä lähdettä joka väittää, että sillä on lähes 20 000 panssarivaunua?

Epäilen, että venäjää sujuvasti osaava Galeotti ei myöskään ole tehnyt asiassa minkäänlaista käännösvirhettä. Varsinkin kun venäjän kielessä panssarivaunu on selkeästi oma terminsä.

"Defense Minister Serdyukov announced that Russia had, for the moment, quite enough tanks - at the time its total inventory was some 15000, greater than NATOs entire combined stock and that no more would be ordered imminently. Short thereafter Putin publicly rebuked him and reversed the decision, giving UralVagonZavod a US $2 billion order for new T-90s."



Suomessa sen sijaan kirjoitellaan ihan ns. totuusmediassa, että meillä on 800 "panssaria".

Toki jos kaipaat lisää lähteitä, niin esimerkiksi esimerkiksi kirjassa Vladimir Putin And Russias Imperial revival antaa seuraavat luvut "In 2014 Russian Ground Forces remained heavily mechanized with 15 500 tanks, 27 607 armored personel carriers (now infantry fighting vehicles or AFV)."


Andrew Frolow Centre For Analysis of Strategies and Technologies antaa vuoden 2014 arviossaan seuraavat luvut.

"Active units account 2800 tanks, 7500 AIFV, 5500 pieces of artillery, 200 tactical missiles."



Lisäksi venäläiset itse totesivat arvioinneissan ensimmäisestä Tsetsenian sodasta että Georgian sodasta, että osa tankeista kärsi mm. aseiden kohdistamattomuudesta ja osa taas esimerkiksi reaktiivipanssarien puuttumisesta. Tämä taas johtui venäläisten mukaan siitä, että varastoituja panssareita ei oltu kunnolla valmisteltu taistelutehtäviin. Eli kaikki venäjän varatoidut panssarit tuskin ovat olleet samanlaisen laiminlyönnin kohteena kuin ukrainan panssaripellot.

Esimerkiksi Huoltoupseeri lehdessä 1/2009 todetaan.

"Suuri määrä sotilaskalustoa, erityisesti panssarivaunuja otettiin suoraan pitkäaikaisvarastoinnista."
Huolto ensimmäisessä Tsetsenian sodassa. Everstiluutnantti Petteri Lalu


Kyllä venäjällä on todellakin aktiivipalveluksessa olevissa yksiköissä varmasti se 2000+ panssarivaunua ja varastoituna tuhansia lisää. Se kuinka paljon niitä on käytettävissä on toinen kysymys. Itse epäilisin, että nykyisten lisäksi ehkä noin 6000 vaunua voitaisiin saada käyttöön pidentyneessä kriisissä.
 
Korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia. Muutenkin tuo logiikka ei ole kauhean vakuuttavaa. Yrität todistaa, että venäjällä 2800 panssarivaunua - käyttämällä lähdettä joka väittää, että sillä on lähes 20 000 panssarivaunua?

Epäilen, että venäjää sujuvasti osaava Galeotti ei myöskään ole tehnyt asiassa minkäänlaista käännösvirhettä. Varsinkin kun venäjän kielessä panssarivaunu on selkeästi oma terminsä.

"Defense Minister Serdyukov announced that Russia had, for the moment, quite enough tanks - at the time its total inventory was some 15000, greater than NATOs entire combined stock and that no more would be ordered imminently. Short thereafter Putin publicly rebuked him and reversed the decision, giving UralVagonZavod a US $2 billion order for new T-90s."



Suomessa sen sijaan kirjoitellaan ihan ns. totuusmediassa, että meillä on 800 "panssaria".

Toki jos kaipaat lisää lähteitä, niin esimerkiksi esimerkiksi kirjassa Vladimir Putin And Russias Imperial revival antaa seuraavat luvut "In 2014 Russian Ground Forces remained heavily mechanized with 15 500 tanks, 27 607 armored personel carriers (now infantry fighting vehicles or AFV)."


Andrew Frolow Centre For Analysis of Strategies and Technologies antaa vuoden 2014 arviossaan seuraavat luvut.

"Active units account 2800 tanks, 7500 AIFV, 5500 pieces of artillery, 200 tactical missiles."



Lisäksi venäläiset itse totesivat arvioinneissan ensimmäisestä Tsetsenian sodasta että Georgian sodasta, että osa tankeista kärsi mm. aseiden kohdistamattomuudesta ja osa taas esimerkiksi reaktiivipanssarien puuttumisesta. Tämä taas johtui venäläisten mukaan siitä, että varastoituja panssareita ei oltu kunnolla valmisteltu taistelutehtäviin. Eli kaikki venäjän varatoidut panssarit tuskin ovat olleet samanlaisen laiminlyönnin kohteena kuin ukrainan panssaripellot.

Esimerkiksi Huoltoupseeri lehdessä 1/2009 todetaan.

"Suuri määrä sotilaskalustoa, erityisesti panssarivaunuja otettiin suoraan pitkäaikaisvarastoinnista."
Huolto ensimmäisessä Tsetsenian sodassa. Everstiluutnantti Petteri Lalu


Kyllä venäjällä on todellakin aktiivipalveluksessa olevissa yksiköissä varmasti se 2000+ panssarivaunua ja varastoituna tuhansia lisää. Se kuinka paljon niitä on käytettävissä on toinen kysymys. Itse epäilisin, että nykyisten lisäksi ehkä noin 6000 vaunua voitaisiin saada käyttöön pidentyneessä kriisissä.
Enpä ole aivan varma, mistä tässä ollaan eri mieltä, mutta kovasti kyllä yrität. Älä kuitenkaan laita minun suuhuni sellaista mitä en ole esittänyt, se on ikävä tapa.
En missään nimessä epäile etteikö Galeottilla ole käännökset oikein, sen sijaan Galeottin kirjoituksen ymmärtämisessä näyttää olevan eri näkemyksiä. Galeotti kirjoittaa englanniksi, ja sana on "tank".

Numerot: Kyseessähän on vain mitä yleisesti, käytännössä lähes kaikissa lähteissä, joissa näitä numeroita pyöritellään, niin venäläiset kuin galeottitkin esittävät. Jaottelut vaihtelevat, mutta pienellä ristiin laskemisella saa tuon näköisen laskelman. Tämä aktiivipalveluksessa olevien rautojen määrä istuu myös kauniisti yhteen, jos laksee asian Venäjän armeijan yksiköiden kautta.

Käsitin kuitenkin, että jossain vaiheessa tätä kummallista väitelyä kyseessä oli se, kuinka paljon varastossa olevista vaunuista saadaan ripeästi käyttöön. Ihan hattuarviolla; nuo pari sataa T-90 vaunua varmaan saadaan melko helposti käyttöön. Muissa vaunuissa tilanne lienee paljon monimuotoisempi. Ja vielä kinkkisempi arviosta tulee, jos lähtee mietiskelemään mistä näille ulkovarastoista nyhdetyille raad.. panssarivaunuille saadaan käyttäjät.

Katsotaanpa mitä Mark Galeotti sanoo, tuossa sinun mielelläsi siteeraamassa stoorissa, hieman alempana:

Very broadly, perhaps a third of the military has been properly reformed, bringing them up to, if not quite first-rank NATO standard, at least modern levels of operational effectiveness. These are especially the Spetsnaz, the Naval Infantry, the Airborne Troops, and some selected army brigades. However, to an extent this has been at the expense of the rest, even cannibalising them.
...
Russia has some 765,000 soldiers under arms, of whom the Ground Forces number around 300,000. If a third are fully modernised, and half of those can be deployed, that provides a force of just some 50,000. This is pretty much the size of the force currently deployed in and around the Donbas and in Syria. In other words, there are no ‘spare’ soldiers left of the best for any new adventures, or to deal with unexpected crises.

...
Nor could Russia count on its reservists in time of war. In theory, hundreds of thousands could be mobilised. There are certainly spare weapons for them, but in practice the reserve system is in shambles, few take their regular refresher training, and even the records are largely out of date or lost. Again, outside some major existential crisis it is unlikely more than 100,000 under-trained and poorly-equipped reservists could be mustered, and that over a period of weeks or months.

This is also a brittle capacity in that it has been bought by massive amounts of money, inefficiently spent. Poor levels of retention have meant that many specialists join, are trained, and then leave as soon as their minimum term of service is over.


Dr Mark Galeotti is a senior researcher at the Institute of International Relations Prague and currently a visiting fellow of the European Council on Foreign Relations.

Lopuksi: se mitä halusin tuoda esille tuolla lähes 50.000 vaunuun yltävällä panssarireservillä, on sen absurdi luonne. Siinä ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä. Kaikkiaan käytössä ja käyttökelpoista ps-kalustoa on erittäin todennäköisesti tuo 15 tuhatta kappaletta - kaikki muu on ruostuvaa rautaa, jonka käyttökelpoisin osoite on teräksen valmistuksen alkupää. Sille ei oikein löydy edes osaavia käyttäjiä ja jos löytyisi, olisi rikos ihmisyyttä vastaan panna reservin vaunumiehistö kyseisellä kalustolla ja heille suodulla harjoitusmäärällä (oikeaan) sotaan.

Olen kyllä samoilla linjoilla loppulauseesi kanssa, pitkittyneessä kriisissä, sodassa siis, kaikki prioriteetit muuttuu ja varmastikin ainakin T-72 romuista kerätään kaikki mitä lähtee varaosiksi ja uuden vaunun sikiöksi. Näistä sitten parsitaan kasaan mahdollisimman monta ja varustetaan sillä mitä on saatavilla sekä luovutetaan uusille koulutetuille miehistöille. Riittääkö se, on toinen asia. Pitkittyneessä kriisissä myös vastapuoli on mobilisoinut taloutensa ja tuotantopotentiaalinsa.
 
Back
Top