Täytyy katsoa Venäjän kanta, ei sotilaiden kanta”
Juha-Pekka Tikka | 18.08.2018 | 09:42- päivitetty 18.08.2018 | 12:47
Tasavallan presidentti sanoo Iltalehdelle, että puolustushallinnon ja virallisen Venäjän kannoissa on iso ero.
Presidentti
Sauli Niinistö jatkaa
Iltalehden erikoishaastattelussa Venäjästä.
– Meidän täytyy katsoa se, mikä on Venäjän kanta, eikä se, mikä on sotilaiden kanta, presidentti Sauli Niinistö korostaa IL:lle.
– Totean vain, että puolustushallinnon haaran sanoma on ollut sama ainakin (kenrali
Nikolai) Makarovin vierailusta lähtien, ja sitä ei ole koskaan kuulunut virallisen Venäjän suusta.
– Virallisen Venäjän suusta tulee kyllä säännöllisesti se Nato-kanta, joka liittyy Nato-jäsenyyteen. Niissä on iso ero.
Keskiviikkona presidentti
Vladimir Putinin tapaava presidentti Niinistö sanoo jälleen, että ”yhteydenpito Venäjän kanssa on hyvin suoraviivaista toimintaa”.
– Uskoisin, että Putin tietää hyvin, mitä minä ajattelen ja uskoisin tietäväni, mitä hän ajattelee.
– Tunnen myös hänen tyylinsä ilmaista itseään, ja luultavasti hänkin on huomannut, miten minä sen teen. Siinä mielessä se on suhteellisen mutkatonta.
Niinistö oikaisee jälleen yhden uutuuskirjaväitteen. Sen mukaan hän olisi kuvaillut Putinia muinaiseksi karthagolaiseksi sotapäällikkö
Hannibaliksi. Niinistö sanoo, ettei ole koskaan tehnyt tällaista vertausta, vaan puhuneensa Euroopan ilmapiiristä kylmän sodan päättymisen jälkeen.
– Se liittyy silloin vallinneeseen tietynlaiseen ylivertaisuuden tunnelmaan, että me olemme maailman napa, me viemme demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja olemme ylivertaisia. Se ristiriita, joka tänä päivänä näkyy on se, että me joudumme nyt EU:n sisällä puolustamaan niitä arvoja, kun ne ennen olivat ikään kuin päävientitavaraa, Sauli Niinistö sanoo.
– Se liittyi myös turvallisuuteen, kun puolustus unohdettiin Euroopassa kokonaan. Käytin Hannibal-esimerkkiä sen vuoksi, että sivistyneen, järjestäytyneen ja ylivertaisen Rooman valtakunnan on täytynyt olla vähän samanlaisessa asemassa eli niin itseensä tyytyväinen ja itsevarma, että sitten Hannibal pääsi yllättämään. En ole todellakaan Putinia niissä yhteyksissä maininnut.
Presidentin mukaan ”länsi on tietyllä tavalla itselleen heikko. EU:ssa on hajaannusta, transatlanttisessa suhteessa on kysymysmerkkejä”.
– Sanon myös niin, ettei itä ole pelkästään Venäjää vaan myös Kiinaa ja Intiaa. Ne ovat massiivisia maita. Kun yrittää katsoa tulevaisuuteen, niin niiden seuraaminen on äärimmäisen tärkeää.
Presidentti kehottaa huomaamaan, että Salisburyn myrkytystapauksenkin jälkeen sekä Ranskan että Saksan valtionjohtajat ovat käyneet Venäjällä.
Eipä kovin massiivista informaatiohyökkäystä
Suomen on viime aikoina väitetty olevan jonkinlaisessa hybridisodassa Venäjän kanssa.
– Siltä osin kuin seuraan, niin eipä täällä nyt mitään kovin massiivista informaatiohyökkäystä ole nähty. Venäjä kyllä pyrkii tukemaan kansallismielisiä voimia EU-maissa, mutta Suomessa siitä ei ole selviä merkkejä. Meillä on ollut näitä lapsikysymyksiä ja kysymyksiä on herättänyt myös toiminta rajalla. Sitten on tätä liiankin läpinäkyvää trollausta.
– En sitä sano, että jos ajatellaan näitä tunnettuja trolleja,
(Johan) Bäckmania ja muita, niin onhan siellä kovaa yritystä ollut. En tiedä johdetaanko häntä ja miten johdetaan, mutta eipä se ole kyllä ymmärtääkseni paljon purrut. Hybriditoimia on seurattava tarkkaan ja seurataankin. Suomessahan toimii myös EU:n ja Naton hybridikeskus. Lisäksi olen korostanut viranomaisillemme nopean reagoinnin merkitystä. Niin tehtiinkin esimerkiksi erään liikenneonnettomuuden suhteen ja sittemmin lapsiasioissa.
Sauli Niinistö ei allekirjoita väitettä, että nykyinen pääministeri ja ulkoministeri olisivat ulkopolitiikassa jonkinlaisella ulkokehällä.
– Sipilä on tavannut Venäjän pääministerin
Dmitri Medvedevin, Kiinan
Wang Yin, Intian johdon, kaikkea en edes muista. Hän on ollut aktiivisempi ulkopolitiikassa kuin yksikään muu pääministeri minun aikana.
– Mitä sitten tulee ulkoministerin rooliin, niin hän taitaa kiertää tosi paljon ja kyllä jäljestä olen kuullut, että hän on jättänyt muistipaikkoja.
70 vuotta perjantaina
Tasavallan presidentti kertoo kesän Kultarannassa sujuneen helteiden merkeissä.
– Sellaisen havainnon joutui tekemään, että ennen vanhaan kun katsoi taivaalle, ja jos siellä aurinko oli ja sininen taivas, tuli mukava mieli, että tästähän tulee hieno päivä, Sauli Niinistö kuvailee.
– Maailma on vähän muuttunut. Parinkymmenen sellaisen päivän jälkeen kaivataan enemmän pilvistä.
Sauli Niinistö täyttää 70 vuotta perjantaina. Niinistö ei juhlista merkkipäiväänsä, vaan viettää sitä työn merkeissä.
– En ole koskaan juhlinut omaa syntymäpäivääni, ja ei siihen nytkään tuntunut suurempaa tarvetta olevan.
Presidenttiparin on toivottu tuovan
Aaro-poikansa julkisuuteen. Näin presidentti vastaa:
– No, kun presidentin poika ei ole minkään asteen viranhaltija eikä siinä mielessä ole minkäänlaista julkisuusvelvoitetta, niin kyllä kai se olisi jokaisen vanhemman ajattelu, että yrittää vähän suojata.
... no - olepa varovainen.
... erityisesti pyrstövakautettujen ammusten muodossa, Sitten traumaattisesti T-62:n alkuperäisen suunnittelumotiivin kannalta, T-55 A-tarvike 70-luvun alussa kehittyi niin, että se kykeni taas paremmin läpäisemään. Ja toisaalta T-64 suunnittelu oli edennyt ja T-72 oli saapumassa näyttämölle.