Valmistautuuko Venäjä suursotaan?

Todisteet kasaantuu, eli valmistautuu.

Venäläistutkija ehdottaa hurjia aseita USA:ta vastaan: Supertulivuori ja tsunamit



http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015033119451979_ul.shtml
[/QUOTE]
QUOTE]


Ei helvetti ! Tämän on pakko olla joku aprillipäivän juttu. Ei kai nyt ihan aikuisten oikeasti edes kukaan venäläinenkään ole noin sekaisin päästään ? Tuo kaveri sopisi loistavasti vaikka seuraavan Bond-leffan pahikseksi kieroine suunnitelmineen
 
http://www.worldreview.info/content/russia-no-match-nato-despite-massive-military-upgrade

Ainakin tämän arvion mukaan Venäjä ei millään pysty vastaamaan lännen sotilaalliselle voimalle.

http://www.worldreview.info/expert-info/Professor Stefan Hedlund

Upsalan ekonomi arvioi ryssän sotilaallista kykyä.

The lightning operation to seize Crimea did demonstrate that Russian special forces have greatly improved. They had modern weapons and communications gear, and they moved with great tactical skills. The successful deployment of some 40,000 troops on Ukraine’s eastern border also illustrated that the emphasis on mobility and rapid deployment in recent drills has paid off.

But beyond these achievements, it has been very much an old war. The two sides pounded each other with artillery.



No totta vitussa se on ollut "wanhaa sotaa", koska ryssä on koko ajan kieltänyt olleensa missään tekemisissä Ukrainan tilanteen kanssa.
Ekonomin ajattelutapa: ryssä on heikko, koska ei ole käyttänyt ilmavoimia ja risteily-ohjuksia? :confused:
 
http://www.worldreview.info/expert-info/Professor Stefan Hedlund

Upsalan ekonomi arvioi ryssän sotilaallista kykyä.

The lightning operation to seize Crimea did demonstrate that Russian special forces have greatly improved. They had modern weapons and communications gear, and they moved with great tactical skills. The successful deployment of some 40,000 troops on Ukraine’s eastern border also illustrated that the emphasis on mobility and rapid deployment in recent drills has paid off.

But beyond these achievements, it has been very much an old war. The two sides pounded each other with artillery.



No totta vitussa se on ollut "wanhaa sotaa", koska ryssä on koko ajan kieltänyt olleensa missään tekemisissä Ukrainan tilanteen kanssa.
Ekonomin ajattelutapa: ryssä on heikko, koska ei ole käyttänyt ilmavoimia ja risteily-ohjuksia? :confused:

No tietenkin uskon että pistäisimme itse kunnolla turpaan ryssille mutta Hedlund ei tosiaan tajua Ukrainaa.
Hän näkee sekalaisia sieltä täältä raavittuja joukkoja, itselle taas näyttää että Venäjä rotatoi eri prikaatien taisteluosastoja hankkimassa sotakokemusta.
Tykistön käytössä taas Venäjällä on ollut ihan modernia toimintaakin.
 
No tietenkin uskon että pistäisimme itse kunnolla turpaan ryssille mutta Hedlund ei tosiaan tajua Ukrainaa.
Hän näkee sekalaisia sieltä täältä raavittuja joukkoja, itselle taas näyttää että Venäjä rotatoi eri prikaatien taisteluosastoja hankkimassa sotakokemusta.
Tykistön käytössä taas Venäjällä on ollut ihan modernia toimintaakin.

Venäjä myös hämäysmielessä ei käytä kokonaisia joukko-osastoja. Toki osa tuosta Hedlundin jutusta osuu oikeaankin, ainakin sinne päin.
 
No tietenkin uskon että pistäisimme itse kunnolla turpaan ryssille mutta Hedlund ei tosiaan tajua Ukrainaa.
Hän näkee sekalaisia sieltä täältä raavittuja joukkoja, itselle taas näyttää että Venäjä rotatoi eri prikaatien taisteluosastoja hankkimassa sotakokemusta.
Tykistön käytössä taas Venäjällä on ollut ihan modernia toimintaakin.

Tuntuu todellakin siltä ettei kyseinen (Hedlund) Upsalan ekonomi (jokainen 80-luvulla kasvanut tietänee nimityksen "upsalan ekonomi" halventavan merkityksen) ole oikein perehtynyt kokonaisvaltaisesti Venäjän tapaan operoida Ukrainassa tai sitten hybridisodankäyntiin ja siksi arvio on - ryteikössä.

Tietenkään Venäjä ei voi käyttää suoraan ilmavoimia Ukrainassa - Venäjähän on kategorisesti ilmaissut asian siten ettei se sodi Ukrainassa, että siellä sotivat "vapaaehtoiset". Jokainen ymmärtää jos Donbassin taivaalle ilmaantuu punatähdillä varustettuja koneita kyse ei ole vapaaehtoisista ja että tuolloin Venäjä todellakin sotii Ukrainassa. (Tietenkin lännessä alan asiantuntijat ja sotaan perehtyneet tahot ymmärtävät sen, että Venäjä sotii alueella vaikka ei turvaudukaan ilmavoimiin mutta kyse on lähinnä juuri Venäjän tavasta määritellä oma asemansa sodassa ja jotta se voi pitää kiinni omasta asemastaan ulkopuolisena tahona valtiollisena toimijana on sen sodittava "toinen käsi selän takana" li ilmavoimia ja laivastoa ei käytetä - asia yksinkertaistettuna ilmaistuna).

Ukrainan alueella on Venäjän taholta monenlaisia joukkoja ns. "vapaaehtoisia" (joista suurin osa on Venäjältä, paikallisten osuus on arviolta n. 20 %) joita käytetään usein "tykinruokana" ja näistä osalla ei ole kunnollista peruskoulutusta tai asevelvollisuutta suoritettuna mutta suurin osa (lähes kaikki) ovat kuitenkin käyneet koulutuksessa Venäjän puolella ja nyt Donbassin itäosissa. Nämä ovat näitä "sieltä täältä raavittuja joukkoja" jotka saavat paljon palstatilaa mutta joiden sotilaalliset saavutukset eivät vedä vertoja seuraavalle ryhmälle. Eli suurimmassa osassa merkittävimpiä operaatioita separatistien puolelta juuri Venäjän asevoimien joukot tai sitten esim. Kadyrovin taistelijat (tshetsheeneitä ja ammattilaisia) ovat olleet se voima joka muuttaa asetelman taistelukentällä. Ja Venäjän asevoimien yksiköt saattavat operoida Donbassin alueella siten, että ne tuodaan rajan yli tiettynä päivänä ja ne suorittavat operaation (pituus vaihteleva) ja sitten ne vedetään takaisin Venäjän puolelle. Alueella on toki pysyvämpiäkin venäläisyksiköitä mutta osa todellakin käy suorittamassa alueella tehtävän x ja palaa sitten takaisin rajan toiselle puolen - tämäkin on Venäjän taktiikkaa, näin toimien minimoidaan riski kiinnijäämisestä.

Alueella on käytännössä kahta tykistöä, on separatistien omaa tykistöä (jonka tehokkuus pistemaaleihin on olematon mutta joka luottaa ammusten määrään) ja sitten on Venäjän asevoimien yksiköitä joiden toiminta on olennaisesti modernimpaa ja joka kykenee iskemään olennaisesti tarkemmin myös selustaan (niin halutessaan). Venäläistykistöllä on käytössään käytännössä Venäjän asevoimien moderneimpaa kalustoa. Joskin on huomioitava, että kyseisellä alueella etenkin separatistien/venäläisten sodankäyntitapaan kuuluu myös siviilikohteiden harkittu tulittaminen (jopa ns. omien alueella).

Käytännössä siis @Talvela lyhyessä arviossaan osuu hyvinkin oikeaan - paljon lähemmäs oikeaa mitä tämä "upsalan ekonomi".

vlad.
 
Venäjä liikuttaa joukkoja pienissä ryhmissä myös hämätäkseen satelliittitiedustelua? Käyttää keskittämiseen eri reittejä ja aikaa viikkoja...jopa kauemmin? Pieni kopla kerrallaan lähtöasemiin, hajaryhmitys ja sitten hanat auki.

Oletan, että minun ei tästä tarvitse kirjelmöidä PE:taa Suomessa.

Lännen tiedustelua on todennäköisesti onnistuneesti harhautettu näillä yksinkertaisilla tempuilla. Miettikääs, miksi Lännen tiedustelu oli armotta myöhässä ja pielessä ennen Krimiä? Kyllä se johtui siitä, että Venäjä ei noudattanut wanhaa oppia ryhmittymisestä. Jos olisin Suomen Marsalkka Baikalheim, niin visusti pitäisin tämän mielessä.
 
Venäjä liikuttaa joukkoja pienissä ryhmissä myös hämätäkseen satelliittitiedustelua? Käyttää keskittämiseen eri reittejä ja aikaa viikkoja...jopa kauemmin? Pieni kopla kerrallaan lähtöasemiin, hajaryhmitys ja sitten hanat auki.

Oletan, että minun ei tästä tarvitse kirjelmöidä PE:taa Suomessa.

Lännen tiedustelua on todennäköisesti onnistuneesti harhautettu näillä yksinkertaisilla tempuilla. Miettikääs, miksi Lännen tiedustelu oli armotta myöhässä ja pielessä ennen Krimiä? Kyllä se johtui siitä, että Venäjä ei noudattanut wanhaa oppia ryhmittymisestä. Jos olisin Suomen Marsalkka Baikalheim, niin visusti pitäisin tämän mielessä.

Onkohan muuten vielä selvyyttä, että tuotiinko Krimille joukkoja myös muualta kuin Sevastopolista? Eli pitikö sielläkin hämätä vai ajoivatko herrat vaan aamusella tukikohdistaan Krimin eri kolkkiin?
 
Onkohan muuten vielä selvyyttä, että tuotiinko Krimille joukkoja myös muualta kuin Sevastopolista? Eli pitikö sielläkin hämätä vai ajoivatko herrat vaan aamusella tukikohdistaan Krimin eri kolkkiin?

Eliittihenkilöstöä liikuteltiin varmasti monin tavoin mestoille. Mielikuvitus on rajana, ei mikään muu. Tietysti pitää huomata sekin, että Krim oli liian löysällä kasakan ottaa. Tukikohta alueella ei varmasti ainakaan pitänyt Krimiä tiukemmalla naruissa. Tukikohtakäsite pitää varmaan nykyään ymmärtää laajemmin ja luovemmin. Periaatteessa näinä auvoisina vapaan liikkuvuuden aikoina mikä tahansa mesta voi olla tukikohta. Tukikohtien verkosto luo suuren tukikohdan. Tarvitaan pätevä esikunta vain sovittamaan toiminta sopivalla kellonlyömällä. Periaatteessa Porkkala voi olla tänään "venäläisomisteiset kiinteistöt".
 
Onkohan muuten vielä selvyyttä, että tuotiinko Krimille joukkoja myös muualta kuin Sevastopolista? Eli pitikö sielläkin hämätä vai ajoivatko herrat vaan aamusella tukikohdistaan Krimin eri kolkkiin?

Kirjoitan tätä kännykällä, joten en mitään lainauksia tai linkkejä ryhdy laittamaan vaan ulkomuistista jotain havaintoja Krimin miehityksen liittyen.

Janukovitshin paettua Kiovasta ja suht pian tämänjälkeen Krimillä alkaneiden mellakoiden ja Aksjonovin asemiesten ryhdyttyä toimiin Krimille sijoitetuista tukikohdista (Sevastopol ja Balaklavan alue) lähti liikkeelle Venäjän asevoimien panssaroituja ajoneuvoja, mutta eensimmäisien päivien aikana joukot suorittivat lähinnä laitonta partiointia.

Seuraava liike oli sitten Simferopolin kv. lentoaseman miehittäminen tunnuksettomin joukoin ja tätä yötä ja päivää seuranneina päivinä alkoi mittava lentoliikenne Venäjän ja Krimin niemimaan välillä. Joukkoja siirrettiin hyvin lyhyessä ajassa tuhansia niemimaan alueelle.

On varsin oletettavaa, että Venäjä oli jo siirtänyt ennalta Krimille jonkin verran erikoisjoukkoja, jotka sitten miehittivät avainkohteet ennen operaation varsinaista alkua. Mutta sen jälkeen kun esim. Simferopolin kv. lentoasema oli miehitetty alkoi varsinainen ilmaoperaatio. Siinä vaiheessa kun Kertshin salmen lautta-asemat ja niemimaan itäpääty oli miehitetty alettiin kalustoa ja miehiä siirtämään salmen yli lautoilla. Myöhemmin kevään rotation myötä Venäjän asevoimien motorisoitujen prikaatien kalustoa tuotiin niemimaalle pääasiassa salmen yli lautoilla.

vlad
 
Tutkija avaa kovan Venäjä-kirjoituksen taustoja: Tämän takia Suomenkin on varauduttava pahimpaan
1427936150252.jpg

Venäjän suurvaltapolitiikka henkilöityy sen presidenttiin Vladimir Putiniin. Tutkijatohtori Hanna Smith kuitenkin muistuttaa Putinin olevan vain nykyhallinnon keulakuva, vaikkakin vahva sellainen. Politiikka jatkuu hänen jälkeensäkin. (KUVA: © Itar Tass / Reuters)

Julkaistu: 2.4. 7:36

Seppo Remesmaaliskuussa karkotettiin Venäjältä osoittaa sen, että Venäjä näkee tällä hetkellä uhkia kaikkialla. Näin arvioi Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Hanna Smith.

– Se osoittaa myös venäläistä luovuutta kertoa siitä, että nyt riitti, Smith huomauttaa.

Venäläisen talouslehti Kommersantin mukaan Remekselle ojennettiin paperi, jossa häntä varoitettiin ”kielletyistä toimista, jotka luovat olosuhteet rikoksen tekemiselle”. Remeksellä on siis hallussaan tietoja, joiden avulla on mahdollistatehdä rikos.

Jos ilmapiiri on tämä, mitä kaikkea Venäjältä voidaan odottaa?

Joitakin vastauksia tähän annettiin artikkelissa, jonka Smith kirjoitti äskettäin kyberturva-asiantuntija Jarno Limnéllin kanssa. Artikkeli oli otsikoitu: Vi bör förbereda oss på det värstaMeidän on varauduttava pahimpaan. Kirjoitus julkaistiin Svenska Dagsbladetissa ja Hufvudstadsbladetissa, ja sitä siteerattiin Suomessa laajasti.

Tekstissään kaksikko ruotii Venäjän nykytilaa, tavoitteita, potentiaalisia uhkia. Tutkijoiden viesti on kahtalainen: yhtäältä Venäjältä voi tällä hetkellä odottaa mitä vain yllätyksiä, toisaalta yllätyksiin pitäisi kuitenkin osata varautua.

Mikä on sitten pahin mahdollinen skenaario Suomen mittakaavassa? Se ei suinkaan ole sota, kuten osa kirjoituksen lukeneista on ehtinyt tulkita.

– Se, että Venäjä pystyisi vaikuttamaan Suomen päätöksentekoon siten, että Suomi tekee omien intressiensä vastaisen päätöksen, on melkein pahempi asia kuin se, että joudutaan pieneen aseelliseen selkkaukseen, Smith sanoo tarkoittaen, että ainakin perinteiseen aseelliseen konfliktiin Suomi olisi jo varautunut.

1427936152466.jpg

Tutkijatohtori Hanna Smith. (KUVA: Jarno Mela)

Sitä vastoin hybridisota on monitahoisempaa ja pitää sisällään vaikutustapoja, joihin ei ole varauduttu. On vaikutustapoja, joista ei edes tiedetä.

Klassiseen sotatilaan ei Smith usko siksikään, että se on konseptina kuollut. Kuten Krimin ja Ukrainan esimerkit osoittavat, nykyään käydään vain epämääräisiä aseellisia konflikteja – ei sotia.

Näissä ”konflikteissa” kukaan ei julista sotaa, kukaan ei myönnä hyökkäävänsä, mutta lopulta yhden valtion osa siirtyy osaksi toista valtiota.

Provosointi ja heikkouksien etsiminen
Esimerkkejä niistä tavoista, joilla Venäjä pyrkii vaikuttamaan muiden valtioiden päätöksentekoon ja testaamaan heikkouksia, on lukuisia.

Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa Eston Kohverin tapaus. Virolaispoliisi siepattiin Venäjän puolelle jo viime syyskuussa, ja hän odottaa edelleen oikeudenkäyntiään.

1427936154079.jpg

Virolaispoliisi Eston Kohver siepattiin aivan Venäjän ja Viron rajan tuntumassa viime syyskuussa. Kohver viruu edelleen Moskovassa vankilassa odottamassa oikeudenkäyntiään. (KUVA: Tuomas Selänne)

– Sitä voi miettiä, miten me suhtautuisimme, jos Suomessa tapahtuisi vastaavaa. Olihan meillä jo se tapaus, jossa ympäristötutkija Seppo Knuuttilapidätettiin, kun hän oli ottamassa vesinäytteitä.

Smith kehottaa ottamaan oppia Georgian sodasta 2008 ja Krimin operaatiosta. Ensiksi mainitussa tapauksessa Georgia provosoitui ja ampui ensimmäisen laukauksen – Venäjä ei tarvinnut enää muita syitä toimintaan.

– Krimin kohdalla Venäjä käytti hyväkseen maan sisäistä heikkoutta ja erimielisyyksiä.

Ukrainassa ei ole ollut viime vuosina yhtenäistä eliittiä. Sen loppu sinetöitiin helmikuussa 2014, kun Ukrainan presidentti Viktor Janukovitsh pakkasi matkalaukkunsa ja pakeni maasta. Jälkeensä hän jätti vain massiiviset, miljardeja euroja maksaneet Mejigorien tilukset ja palatsinsa lähellä Kiovaa.

– Päinvastaisena esimerkkinä ovat Kazakstan ja Valko-Venäjä. Vaikka niiden nähdään olevan Venäjän vaikutuspiirissä, ne pystyvät vaikuttamaan omiin päätöksiinsä sen ansiosta, että maissa on yhtenäinen eliitti.

– Suomessakin on näin ollen tärkeää, että yhtenäisyys säilytetään ja provosoitumista vältellään.

Politiikka sata vuotta vanhaa
Smith muistuttaa, että Venäjä haluaa olla suurvalta. Venäjä haluaa, että sen näkökulmat otetaan huomioon maailmanpolitiikassa.

Huolestuttavaa on Smithin mukaan vain se suunta, mihin Venäjä on kehittynyt ja millä tavoin Venäjä tahtoo vaikuttaa.

Venäjä ei ole taantunut takaisin ainoastaan Neuvostoliiton aikaan, vaan tsaarin aikaan. Politiikka on 100–150 vuotta vanhaa.

– Vielä ei voida sanoa, että Venäjällä olisi yksi yhtenäinen valtiollinen ideologia, mutta niin sen sisä-, ulko- kuin turvallisuuspoliittisetkin kannanotot sisältävät ideologisia elementtejä. Niissä korostuu konservatiivisuus, mikä näkyy ulkomaalaisvastaisuutena ja vanhanaikaisena ajatteluna siitä, mikä on perhe ja mikä on miehen ja naisen asema.

Tästä kertoo myös se, että ortodoksikirkolla on vahvempi asema Venäjällä kuin kertaakaan Neuvostoliiton aikana tai sen jälkeen. Nyt jo edesmennyt toimittaja ja yhteiskuntakriitikko Christopher Hitchens muotoili asian aikoinaan näin: aina kun presidentti Vladimir Putin tekee päätöksen, ympärillä pyörii ortodoksipappeja.

– Linja ei ole aivan noin selkeä, sillä tärkeimmät päätökset Venäjällä tehdään turvallisuusneuvostoissa ja presidentin hallinnossa, mutta kirkon asema on hyvin näkyvä. Vladimir Putin tapaa patriarkkaa useammin ja näkyvämmin kuin koskaan ennen.

Putin väistyy lopulta, politiikka ei
Tällä hetkellä Venäjän suurvaltapolitiikka henkilöityy presidentti Putiniin.

Smithin mukaan Putin ei kuitenkaan ole yksinään vastuussa Venäjän toimista, vaan hänen taustallaan vaikuttaa vahvasti Venäjän nykyhallinto. Putin on tämän hallinnon keulakuva, joskin vahva sellainen.

Silti ei kannata odottaa Venäjän politiikan muutosta silloin, kun 62-vuotias presidentti väistyy syrjään.

– Putin ei ole itsevaltias eikä kaikkivaltias. On vääjäämätöntä, että nokkamies lopulta vaihtuu, tapahtuipa se sitten vuonna 2018 tai 2024.

– Kuitenkin yksi Venäjän heikkouksista on se, että kun yksi vahva mies on kulutettu loppuun, seuraa epävarmuuden aikakausi. Se on estänyt Venäjää luomasta vahvoja instituutioita. (IS)
 
Kirjoitan tätä kännykällä, joten en mitään lainauksia tai linkkejä ryhdy laittamaan vaan ulkomuistista jotain havaintoja Krimin miehityksen liittyen.

Janukovitshin paettua Kiovasta ja suht pian tämänjälkeen Krimillä alkaneiden mellakoiden ja Aksjonovin asemiesten ryhdyttyä toimiin Krimille sijoitetuista tukikohdista (Sevastopol ja Balaklavan alue) lähti liikkeelle Venäjän asevoimien panssaroituja ajoneuvoja, mutta eensimmäisien päivien aikana joukot suorittivat lähinnä laitonta partiointia.

Seuraava liike oli sitten Simferopolin kv. lentoaseman miehittäminen tunnuksettomin joukoin ja tätä yötä ja päivää seuranneina päivinä alkoi mittava lentoliikenne Venäjän ja Krimin niemimaan välillä. Joukkoja siirrettiin hyvin lyhyessä ajassa tuhansia niemimaan alueelle.

On varsin oletettavaa, että Venäjä oli jo siirtänyt ennalta Krimille jonkin verran erikoisjoukkoja, jotka sitten miehittivät avainkohteet ennen operaation varsinaista alkua. Mutta sen jälkeen kun esim. Simferopolin kv. lentoasema oli miehitetty alkoi varsinainen ilmaoperaatio. Siinä vaiheessa kun Kertshin salmen lautta-asemat ja niemimaan itäpääty oli miehitetty alettiin kalustoa ja miehiä siirtämään salmen yli lautoilla. Myöhemmin kevään rotation myötä Venäjän asevoimien motorisoitujen prikaatien kalustoa tuotiin niemimaalle pääasiassa salmen yli lautoilla.

vlad

No niin, eli sekin Venäjän väite silloin että kyseessä "vain" alueelle sijoitetut joukot, jotka jostain ihme syystä lähtivät vähän hillumaan reservaattinsa ulkopuolelle, oli täyttä potaskaa.

Täytyy sanoa, että ainakin Venäjän linja on aika johdonmukainen valehtelun osalta.
 
Georgian esimerkkiä ei kyllä pidä niinkään tulkita, että missään tilanteessa ei sitä ekaa laukausta pidä ampua. Lukemieni analyysien perusteella (täälläkin käyty läpi) Venäjällä oli tarkoituksena järjestää provokaatio Abhasiassa, tuosta löydettiin esim. karttoja ja muuta mielenkiintoista tukemaan väitettä. Mutta Saakashvili päätti ampua ekan laukauksen, mikä (ehkä) strategisessa mielessä vähensi sitä mahdollisuutta että Venäjän joukot marssivat Tbilisiin. Vaikea sanoa oliko hän oikeassa, ei tuo Venäjälle joka tapauksessa mikään loistava voitto ollut vaan osoitti miten kurjassa kunnossa asevoimat oli silloin kun ei ole kyse aivan terävimmästä ja kapeimmasta keihäänkärjestä. Eikä tuo täysin muuttunut fakta ole vieläkään.
 
Suomi mainittu ja merkillisellä tavalla. Tämä heppu kirjoittelee hauskoja juttuja. Edellinen juttu aiheutti vähän kohinaa itämeren ympärysmaissa. Koska Suomea lukuunottamatta mikään maa ei ole valmis Venäjää vastaan. Tuo sattuu Puolalaisiin. Myös Saksalaiset saavat osansa, koska heidän valmiusjoukkoihin osoittama mekanisoitu joukko korvasi konekiväärit mustiksi maalatuilla luudan varsilla. Puolet pimeännäkövehkeistä puuttui ja vaikka mitä. Nyt on puutteita korvattu ottamalla kamat muista osastoista, mutta johtopäätös kirjoittajalla on, ettei ole Saksakaan valmis. Raakaa yleistyistä, mutta provosoiva teksti on aina tervetullutta mitä tulee valmiuteen.

Besen-F22.jpg


http://euromaidanpress.com/2015/04/02/harsh-realities-and-western-betrayals-to-come/#!prettyPhoto
 
– Se, että Venäjä pystyisi vaikuttamaan Suomen päätöksentekoon siten, että Suomi tekee omien intressiensä vastaisen päätöksen, on melkein pahempi asia kuin se, että joudutaan pieneen aseelliseen selkkaukseen, Smith sanoo tarkoittaen, että ainakin perinteiseen aseelliseen konfliktiin Suomi olisi jo varautunut.

Sitä vastoin hybridisota on monitahoisempaa ja pitää sisällään vaikutustapoja, joihin ei ole varauduttu. On vaikutustapoja, joista ei edes tiedetä.


Politiikka sata vuotta vanhaa
Smith muistuttaa, että Venäjä haluaa olla suurvalta. Venäjä haluaa, että sen näkökulmat otetaan huomioon maailmanpolitiikassa.

Huolestuttavaa on Smithin mukaan vain se suunta, mihin Venäjä on kehittynyt ja millä tavoin Venäjä tahtoo vaikuttaa.

Venäjä ei ole taantunut takaisin ainoastaan Neuvostoliiton aikaan, vaan tsaarin aikaan. Politiikka on 100–150 vuotta vanhaa.

Itäturistien yllättävä ryntäys etelässä 7-tien suunnassa suoraan Helsinkiin tai pohjoisessa hiihtoloman pikavisiitti Salla - Kemijärvi tien suunnassa Rovaniemen Santa Claus parkkiin joulupukkia tervehtimään eivät ole kovin todennäköisiä skenaarioita. Sen sijaan vaikuttaminen Suomen poliittiseen päätöksentekoon ja linjauksiin on hyvinkin todennäköistä. Se on lisäksi helppoa ja Kremlin näkökulmasta pienimmän riesan tie.

Venäläisten ei tavallisesti tarvitse edes itse aktiivisesti vaikuttaa suomalaisiin, sillä suomalaiset ovat niin oma-aloitteisia, että pystyvät löytämään Kremlin koplaa miellyttävän linjan itsekin ja ilman ulkopuolista ohjausta. Riittää, että jo eduskuntavaalien jälkeen on sopivat poliitikot sopivilla avainpaikoilla.

Venäjän ei tarvitse vallata Suomesta edes osia tai lyödä tätä sotilaallisesti. Riittää kun Suomi pysyy omalla tontillaan eikä eksy sivuraiteelle lännen masinoimien Venäjävastaisten provokaatioiden pohjattomaan suohon. Toisinsanoen Suomen poliittinen päätöksenteko ja yhteiskunta uussuomettuvat, jolloin Suomi on käytännössä alistunut ja alkanut toteuttamaan Kremlin tahdon mukaista politiikkaa. Sotilaallinen voimankäyttö ei ole mikään itseisarvo edes Venäjälle, vaan se on ainoastaan politiikan työkalupakista löytyvä momenttiavain, jolla voidaan tarvittaessa kääntää itsepäisen naapurivaltion politiikka oikeaan asentoon.

Tutkijan toteamus siitä, että Venäjä on palannut takaisin vanhaan jo keisarikunnan ajalta tuttuun suurvaltapolitiikkaan saattaa tulla monelle tsuhnalle suurena yllätyksenä. Tämänkään ei pitäisi olla mikään yllätys, sillä geopoliittiset tarpeet eivät ole sadan tai parinkaan sadan vuoden aikana juuri muuttuneet. Suomessa harvoin muistetaan Venäjän keisarikuntaa tai sen edesottamuksia. On vain Neuvostoliitto ja melkein voitettu talvisota.

Suomalaisten suuri rasite suurvaltapoliittisten kokonaisuuksien ja siihen liittyvän dynamiikan hahmottamisessa on tyypillisesti se, että kehitystä katsotaan aivan liian lyhyellä skaalalla eikä ymmärretä vuosisatoja kestänyttä kehityskaarta kaikkine tapahtumineen. Samalla usein ihmetellään, kuinka jossain maissa saatetaan yhä edelleen muistella pari-kolmesataa vuotta sitten käytyjä sotia, jotka ovat joko tuoneet suuren voiton tai jättäneet yhteiskuntaan syviä epäoikeudenmukaisia jälkiään, jotka väkevästi vaikuttavat yhä edelleen päivän politiikkaan sekä sen näkemyksiin.

Suomalaiset luulevat, että maailman ajanlasku alkaa vasta vuodesta 1917, jolloin maailma on Suomen itsenäistyttyä ilmestynyt kuin tyhjästä taikomalla. Sitä ennen ovat vain jotkin kaukaisten maiden nevarit kuninkaat taistelleet keskenään miekoin, keihäin ja musketein - vain huvin vuoksi ja tuottaakseen historiankirjojen sisältöön sivumainintoja epämääräisistä turhista sodista. Mitä merkitystä esimerkiksi Napoleonin sodilla voi olla enää nykypäivään tai sata vuotta sitten tapahtuneeseen Euroopan kehitykseen? Suomalaiset ovat harvinaisen typerää kansaa, todellisia tsuhnia. Onneksi yhteiskunnan käytössä on sentään edes muutama tutkija, jotka saattavat usein olla edes jollain tavalla kartalla.

Hybridisota ei ole venäläinen käsite eivätkä he ole sitä missään käyttäneet, vaan se on puhtaasti amerikkalaisten keksimä määritelmä sodalle, jossa vastustajaan vaikutetaan monella eri tasolla. Tällainen doktriini ei ole edes mikään uusi, vaikka sitä on kuluneen vuoden aikana pyritty sellaisena massamediassa markkinoimaan.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top