Valmistautuuko Venäjä suursotaan?

Venäjä haluaa dominoida. Kaikki, mitä se nyt tekee, on aluelaajennusten varmistamista. Venäläiset tietävät, että jos liian helpolla rauha Ukrainassa tehdään, kasvavat ukrainalaisten vaatimukset - esimerkiksi Krimiä kohtaan.

Siksi siellä nyt ihmisiä kuolee.

En usko, että heillä on välttämättä muita aikeita, vaan pullistelu on tätä samaa sotaa ja sen lopputuloksen varmistamista varten. Reagointiherkkyys Venäjällä on edelleen - ja halu näyttää. Muuttuja: kun olot kurjistuvat, huomio pitää kääntää pois ongelmista, ja sitä kautta voi jotain vielä tulla.


Sanelurauhalla Kiev Moskovan valtapiiriin

Hyvä huomio hyökkäyksestä rauhanteon pohjustajana. Valmistellun Kremlin kevätoffensiivin yksi tarkoitus lienee saavuttaa vahva sotilaallinen yliote Ukrainassa.

Kreml pyrkinee asettamaan itsensä hyökkääjänä asemaan, jossa voi määrätä ehdot. Joko jäädyttämällä, tai rauhoittamalla.

Ukraina tarvitsee torjuntavoiton. Oman Tali-Ihantalansa. Muutoin Moskova sanelee rauhanehdot yksin. Saneluehdot alistaisivat Ukrainan. Jäisi Moskovan peukalon alle.

Tämän jälkeen 'Kremlin turistit' vapautuisivat. Mikähän maa lienee näille seuraava lomasuosikki? Duginin matkatoimisto Moskovassa suosittelee useitakin eurooppalaisia kohteita: http://fi.wikipedia.org/wiki/Osnovy_geopolitiki


T: - Juha -

 
Olisihan se napakkaa saada kunnon määrä esim. valonvahvistinkalustoa. Tällä voisi saada nopeasti jopa suuren edun pimeätoiminnassa "kaveria" vastaan (tuskin sielläkään näitä massamaisesti on keihäänkärjen lisäksi?). Suhteutettuna muihin erillisrahoituskohteisiin tämä olisi vielä suhteellisen inhimillisen hintaista suorituskyvyn lisää.

Tietysti kunnon alueilmatorjuntaohjus olisi poikaa.

Mielenkiinnosta, minkä hintaisia ovat sellaiset valonvahvistimet, joita voidaan sanoa hyviksi sotilaskäyttöön, yhdelle taistelijalle? Tieten puolustusvoimat massaostoilla saavat hintaa alas, mutta jos joku hyvävarainen reserviläinen haluaa sellaisen hankkia? Ekana tietenkin tulee mieleen MIllog in tuotteet, mutta mitä hyviä maailmalla ja mihin hintaan?
 
Mielenkiinnosta, minkä hintaisia ovat sellaiset valonvahvistimet, joita voidaan sanoa hyviksi sotilaskäyttöön, yhdelle taistelijalle? Tieten puolustusvoimat massaostoilla saavat hintaa alas, mutta jos joku hyvävarainen reserviläinen haluaa sellaisen hankkia? Ekana tietenkin tulee mieleen MIllog in tuotteet, mutta mitä hyviä maailmalla ja mihin hintaan?

Sama käynyt mielessä, vaikkei heitinpälli paljoa valonvahvistimia tarvi. Myrskylyhty kp-seipäällä riittää huipputeknisen tehtävän hoitoon. Voisin sitten antaa sen pimeänäkölaitteen köyhälle mutta rohkealle etulinjan jääkärille (tai antaa jonkun sissin varastaa se).
 
Verrattuna vaikka Bill Clintoniin, Obama on ollut mielestäni aika housu.

Edit: Päättäväinen ja häikäilemätön kun olisi pitänyt olla eettinen ja varovainen. Vaikkapa urkintajutuissa ja ilmiantajien armottomassa vainossa.

Ja sitten kun pitäisi toimia, niin on ollut päättämätön ja jopa muiden effortteja sabotoiva.

Ei jatkoon.

Tulee mieleen se Fast-and-Furious -tapaus jossa annettiin meksikon kartellien kuskata aseita jenkkilästä. Arvailujen mukaan tämä määräys tuli Obamalta (koska käsky tuli todella korkealta ja tietoja pimitetään myös erittäin korkealla.) ja tarkoituksena oli käyttää sitä keppihevosena kun aletaan tiukentaa aselakeja (kun yhdysvalloista vuotaa aseita meksikoon ja niillä tapetaan siellä ihmisiä).
 
Tulee mieleen se Fast-and-Furious -tapaus jossa annettiin meksikon kartellien kuskata aseita jenkkilästä. Arvailujen mukaan tämä määräys tuli Obamalta (koska käsky tuli todella korkealta ja tietoja pimitetään myös erittäin korkealla.) ja tarkoituksena oli käyttää sitä keppihevosena kun aletaan tiukentaa aselakeja (kun yhdysvalloista vuotaa aseita meksikoon ja niillä tapetaan siellä ihmisiä).

Jos pitää paikkansa niin onhan tuo ehdottomasti Nobelin arvoinen asia...
 
Sama käynyt mielessä, vaikkei heitinpälli paljoa valonvahvistimia tarvi. Myrskylyhty kp-seipäällä riittää huipputeknisen tehtävän hoitoon. Voisin sitten antaa sen pimeänäkölaitteen köyhälle mutta rohkealle etulinjan jääkärille (tai antaa jonkun sissin varastaa se).

Onko se edes musta yber taktinen seiväs vai ihan tavallista puunväristä seivästäkö joutuu perhana käyttämään?
 
Onko se edes musta yber taktinen seiväs vai ihan tavallista puunväristä seivästäkö joutuu perhana käyttämään?

Ei se ihan puunvärinen, vaan hyvinkin erikoisvalmisteinen ja huipputekninen kepakko. Aitoa karahkaa ja olisiko sille myrskylyhdylle/lampulle ollut jopa ihan aito koukku siinä.

Oma roolini sodassa on oikeastaan olla halpa korvike jonkinlaiselle ajoneuvolle jolla heitintä voi kuljettaa sekä halvempi tapa saada se suuntaimen viiva ruuvattua siihen kepakon kohdalle. Ei ehkä ihan niin glooriaa kuin vaikkapa Hornet-lentäjällä, mutta... :D
 
Tässä hyvä kirjoitus siitä suunnasta minne uskoisin ehkä jopa 50% varmuudella tulevan jotain sotilastoimia jossain vaiheessa. Joku Suomi nyt ei noin lähtökohtaisesti ole mikään venäläisen psyykeen kannalta ehdottoman tärkeitä Venäjän rintamaita, panos/tuotos suhde on aika surkea tänne tullessa. Mutta nämä entiset neuvostotasavallat sen sijaan...öljyvarojakin on.

https://www.stratfor.com/analysis/w...=20150416&mc_cid=219f15166a&mc_eid=9707c90a4a
 
Venäjän asevoimien tila ja sotilasreformi.

Tilanne vuonna 2014.

Amiraali Selivanov esittää kritiikkiä. Hänen mielestään Venäjän nykyisistä pinta-aluksista ja sukellusveneistä 80–85 prosenttia on romua. Kussakin laivastossa on enää 20–25 alusta pysyvässä valmiudessa. Hänen päätelmänsä on yksiselitteinen. Yksikään laivastoista ei kykene edes yhteen niille tunnusomaisesta merioperaatiosta. Erityisesti
Mustanmeren ja Itämeren laivastot ovat alivoimaisia naapureihinsa verrattuna.

Aluskaluston hankinta on kohdannut vaikeuksia. Vaikeudet johtuvat paljolti rinnakkaisista toimittajista, hankintojen läpinäkymättömyydestä ja vuoden 2009 talouskriisistä, jonka seurauksena moni hankintasopimus myöhästyi tai jäi kokonaan toteuttamatta.

Ydinaseiden merkityksen arvioidaan korostuvan vuosina 2010–2015, koska tavanomaisen aseistuksen
tila ei ole vielä halutulla tasolla. Toisin sanoen ydinaseiden olemassaolo vanhentuneen
kaluston rinnalla ylläpitää Venäjän uskottavuutta maailmalla.

Uudet uhkakuvat tarvitsevat kevyitä, nykyaikaisesti varustettuja ja koulutettuja prikaateja raskaiksi
miellettyjen divisioonien tilalle. Tämän vuoksi maavoimien rungoksi muodostui pysyvän valmiuden prikaatit.

Johtamisjärjestelmä on kokenut myös teknisiä muutoksia. Tavoitteeksi on asetettu
niin sanottu automaattinen johtamisjärjestelmä, jolla kyetään nopeasti tavoittamaan
kaikki johtamisketjun esikunnat ja johtamispaikat. Järjestelmää on testattu useissa esikunta- ja viestiharjoituksissa. Julkisuuteen
tulleiden tietojen mukaan automaattinen johtamisjärjestelmä ei ole edelleenkään operatiivisessa käytössä. Suurimpana syynä lienee
se, että uutta järjestelmää ei osata käyttää.

Yli 30 000 sotilasta oli vailla
asuntoa, joka tuotti osaltaan rekrytointi ongelmia.

Asevoimien varustamiseksi nykyaikaisella kalustolla on kunnianhimoiset tavoitteet. Päämääränä on, että kalustosta vähintään 70 prosenttia on ajanmukaisella tasolla
vuoteen 2020 mennessä.

Varustamiseen käytetään vuosittain satoja miljardeja ruplia.
Nopeasti tarkasteltuna voi syntyä käsitys, että Venäjä yksinkertaisesti varustautuu, kun yleismaailmallinen trendi on mieluummin päinvastainen. Kysymys ei välttämättä ole yksipuolisesta aseistautumisesta, vaan siitä, että asevoimien varustamisen lähtökohdat ovat muita maita huonommat. Ei tosin voida myöskään kieltää sitä, että kysymyksessä on Venäjän arvovallan kasvattaminen muun maailman silmissä. Venäläisessä ajattelussa voimalla on aina ollut tärkeän selkänojan asema.

Joukkojen taistelukoulutuksen tason katsotaan parantuneen ja taktisten, operatiivisten ja strategisten harjoitusten lukumäärän kasvaneen moninkertaisesti.

Varustamisen prioriteetteina ovat strategiset ydinaseet, avaruuspuolustus, ilmavoimat, tiedustelu- ja elektronisen sodankäynnin järjestelmät, viestiyhteydet ja automaattinen johtamisjärjestelmä.

Sotilasreformin alkaessa vuonna 2008 nykyaikaisen kaluston osuus oli 10 prosenttia. Vuoden 2013 lopussa nykyaikaisen kaluston osuus oli maavoimissa 17 prosenttia. Avaruusjoukoilla vastaava luku oli 57. Maavoimien tavoitteena on saavuttaa 30 prosentin nykyaikaisen kaluston osuus vuoteen 2015 mennessä.

Uudelleenvarustamisen huippuvuosi on 2015, jolloin hankittujen asejärjestelmien sarjatuotanto alkaa toimia säännöllisesti. Tuolloin joukoille aiotaan luovuttaa vuosittain esimerkiksi 50 strategista ohjusta, kymmenen kauaskantoista ilmatorjuntajärjestelmää, 200–250 panssarivaunua, 400–500 panssaroitua ajoneuvoa, 100–120 lentokonetta ja 160 helikopteria.

Lähde:
Venäjän sotilasreformi : asevoimien uusi ilme
http://www.doria.fi/handle/10024/94612


Mikä mahtanee olla tilanne tänään?
 
Russia’s Master Plan to Break the Trans-Atlantic Alliance
Putin is using negotiations about the future of Ukraine to gain a voice in decision-making for all of Europe.
By
VLADIMIR SOCOR
April 20, 2015 8:18 p.m. ET
84 COMMENTS

Nuclear deal-making with Iran has been dominating the headlines, but a deal already done over Ukraine now threatens to unravel the peace in Europe.

When Ukraine made a choice in 2014 to turn toward Euro-Atlantic integration, a momentous strategic and political gift landed in the West’s lap. Russia’s war against Ukraine since that time has instead helped the Kremlin expose the European Union’s fragmentation and drift and capitalize on the Obama administration’s ambivalence.

The armistice signed on Feb. 12 regarding occupied parts of eastern Ukraine is more than a military cease fire. The political clauses of Minsk Two, as the agreement is called, allow Russia and its local proxies to sit in judgment on Ukraine’s democracy. The armistice authorizes the two Kremlin-controlled “people’s republics” established by Moscow-backed forces inside Ukraine to participate in negotiations for reforming Ukraine’s Constitution and legislation. If fulfilled as intended, these terms could block Ukraine’s European course. The terms also allow Russia and the secessionist “republics” to maintain their troops in Ukraine’s east, and to station their own forces along what is legally the Ukrainian side of the Ukraine-Russia border there. They can do so indefinitely without technically violating this armistice.

Yet the Kremlin’s real objectives lie beyond Ukraine. President Vladimir Putin is angling for European consent to establish a Russian sphere of influence directly opposite the European Union and the North Atlantic Treaty Organization, as part of an overall effort to undo the status quo that has developed since the Cold War. Mr. Putin’s diplomacy seeks Russian participation, on what he has called “an equal basis” with other European powers, in decision-making about European security and economic affairs. This would enable Russia to subvert European policies from the inside—further intimidating an already demilitarizing Europe and splintering European societies—and, as Moscow hopes, to decouple Europe from the U.S.

BN-HZ524_socor_P_20150420195340.jpg
ENLARGE
Russian President Vladimir Putin PHOTO: ALEXEI DRUZHININ/ASSOCIATED PRESS
Russia regards Ukraine as the laboratory of this new decision-making model on European security affairs. Moscow would work bilaterally with Germany, perhaps with another European player in Berlin’s tow, bypassing or pre-empting the EU and NATO and marginalizing the U.S. The “Normandy quartet” formed to handle the Ukraine conflict (and named after their inaugural summit in France in 2014) is the current tool in that experiment. Russia and Germany call the tune in this foursome; France plays second fiddle behind Germany; and Ukraine is captive to the consensus worked out by those three powers on terms favoring Russia.

Thus, Mr. Putin provided the draft of the armistice that would award the Moscow-controlled “people’s republics” in Ukraine’s east a constitutional status within Ukraine. German Chancellor Angela Merkel and French President François Hollande ultimately underwrote it, not on the EU’s behalf, but with the tacit approval of a majority of EU member countries.

Most of those countries have chosen not to seriously address the wider implications of Russia’s war in Ukraine, and to treat it as an internal conflict solvable with Russia at Ukraine’s expense. This group outweighs those EU countries that view Russia’s war in Ukraine for what it is: part of a strategy to overturn the post-1991 international order.

The EU and the U.S. expect the Organization for Security and Cooperation in Europe to monitor the military situation in Ukraine’s east. The OSCE’s mission is supposed to verify compliance with armistice terms that Russian forces are constantly breaching. NATO and U.S. intelligence see that, and they are speaking up. Yet the OSCE is hostage to Russia’s statutory veto power. This guarantees a weak mandate and an ineffective OSCE performance, as shown by the organization’s missions in overseeing older “frozen conflicts”—the areas grabbed and held with force by Russian-directed separatists in Georgia and Moldova between 1992 and today.

In Ukraine, the stage seems set for a frozen conflict on a scale 10 times larger. Russia can continue biting off chunks of Ukrainian territory, compelling Ukraine each time to grant political concessions as part of an armistice to stop the biting. This has been the logic since the armistice negotiations began in September.

To stop this destructive process, Ukraine needs more effective Western support. The U.S. should reclaim its proper place in negotiations about Ukraine, such as returning to the Geneva format—the U.S., the EU, Russia and Ukraine—from which the Obama administration withdrew a year ago. It is vital also that Ukraine be supplied with defensive weapons, including antitank missiles, to stop the salami-slicing of its territory. Congress has passed legislation authorizing such aid, and Mr. Obama has signed it, but since then has done nothing about it. Canada, Poland and others reportedly are willing to supply Ukraine with defensive weapons but are waiting for the U
 
Asteroidi joka tappoi dinosaurukset onnistui nostattamaan ilmakehään niin paljon pölyä, että auringon säteilyteho laski vain noin 10-20% vuosikymmenen ajaksi. Tällaisiin lukuihin me ihmiset emme meidän säälittävillä ydinsodillamme pääse vaikka yrittäisimme
Auringon säteilyteho laski? Tuskinpa sentään:eek:
Maapallon ilmasto on niin valtavan monimutkainen systeemi ja niin moni asia vaikuttaa siihen, että suhtaudun varauksella nobelistinkin väitteisiin:confused:
 
Viimeksi muokattu:
Mitä tarkoitat? Avaa hieman? Miten ilmakehän käyttäytyminen?

Siis ilmakehään pääsee suunnaton määrä noki/pöly partikkeleita, jotka sitten heijastavat osan auringon säteilystä takaisin avaruuteen. Säteilyä joka olisi muuten päässyt maan pinnalle saakka, ja esmes lämmittänyt ilmastoa/auttanut kasveja yhteyttämään. Näin siis maan pinnalle pääsevän auringon säteilyn näennäinen teho laskee. Tähän vaikutukseenhan kaikki ydintalvilarppauksetkin perustuu. Kuvitellaan että maailman peittää läpäisemätön pikimusta arkunkansi joka pimentää kaiken ikuisiksi ajoiksi.
 
Kasvien tuottavuus on laskenut Kiinassa. Seikan kertoo savusumun määrä.

SLIDE_echinasea_sea_2004296_lrg_0.jpg


Air_pollution.jpg


Tässä kuvassa on ydinvoimaloiden jäähdytystorneista nousevaa vesihöyryä joka haihtuu pian ilmaan. Tämä 'savu' ei muodosta sellaista kaiken kattavaa savusumua kuin fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tuleva savukaasu.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top