Valmistautuuko Venäjä suursotaan?

Muistan joskus 70-luvulla saaneeni suklaakonvehtirasian tuliaisena neuvostoliitosta. Se rasia ei ollut kuten länsimaalinen vain n. 30%:sti täynnä, suklaapalat omissa lokeroissaan, vaan palat oli ladottu kylki-kylkeen kiinni ja rasia oli 100% täynnä ja oli muistini mukaan aivan hyvän makuisiakin, eli jotain hyvää sieltäkin, kun oikein tiukkaan muistelee.:)

Vlad: Näitä voisi kuvata "yksittäistapauksiksi" mutta samalla ne antavat todellisen kuvan siitä mihin suuntaan tuotantoa ohjailtiin ja millaiset asiat nousivat merkitykselliksi - määritettiin joku täydellisen trviaali asia jota seurattiin ja jonka perusteella arvioitiin tuotannon onnistumista vaikka kyseinen seikka (olipa sitten tonnisto tms.) oli todellisuudessa alan kehittymisen kannalta täydellisen merkityksetön tai oikeastaan kehittymistä haittaava. Kun tuotanto määriteltiin tonniston mukaan (tms.) seuraus on tietenkin se, että ideologisessa valtiossa jollainen Neuvostoliitti oli, suuntaus oli se, että tuotettiin sitten entistä raskaampia koneita eikä kiinnitetty huomiota koneiden tekniikan kehittämiseen - kehitys saattoi jopa olla takaperoista.

Eli suklaakonvehtejakin tuotettiin tonnistoperiaatteella:).
 
Miksi aina oletetaan että Kiina ja Venäjä olisivat liittolaisia? Kyllä Kiinan ja Venäjän intressit ovat enemmän ristissä kuin saman suuntaiset. Esimerkiksi yritykset "järkyttää globaalia talousjärjestelmää käyttämällä Kreikkaa troijalaisena" olisivat myrkkyä nimenomaan Kiinalle koska Kiinan vakaus (=Kiinan kommunistisen puolueen pysyminen vallassa) on riippuvainen jatkuvasta talouskasvusta joka taas on riippuvainen maailmantalouden kehityksestä.

Euraasian Unionin ja "länsimaiden" välisessä sotilaallisessa konfliktissa Kiina joko katselee sivusta tai ottaa saman tien Siperian itselleen. Vaatii aika jännää ajattelua kuvitella että Kiina vaihtaisi miljardin rikkaan eurooppalaisen ja jenkin asiakaskunnan 150 miljoonaan pers'aukiseen venäläiseen.

Olen samoilla linjoilla @Minuteman :in kanssa.

Tietyissä asioissa Kiinalla ja Venäjällä on yhteisiä intressejä, kummallakin on tiettyjä periaatteita valtion yhtenäisyyden ylläpitämisen saralla mutta toisaalta sitten taloussektorin puolella intresseissä alkaa olla huomattaviakin eroja, siinä missä Venäjän talous on likimain kehitysmaatalous Kiinan talous on aivan toisella pohjalla ja Kiinan kannalta Venäjän harjoittama politiikka ei välttämättä ole edullista pitkällä tähtäimellä, eikä edes välttämättä lyhyelläkään tähtäimellä, mutta otin huomioon pitkän tähtäimen osin siksi, koska Kiinassa asioita tarkastellaan monissa tapauksissa hiukan toisesta perspektiivistä eikä aikaperspektiivikään ole aina sama mitä länsimaisilla - on sanottu, että kiinalaisilla on aikaa ja kärsivällisyyttä.

Mutta merkityksellisin seikka jossa intressieroja voi syntyä (tai syntyy) on mahdollinen konflikti lännen ja Venäjän välillä ja tuolloin - kuten Venäjä-ketjuissa olen kirjoittanut - Kiinalla liene selkeitä intressejä osaan Siperiaa ja Venäjän Kauko-itää eikä ole poissuljettua, että konfliktin tullessa tai Venäjän joutuessa kaaokseen Kiina ajattelisi omaa etuaan ja ottaisi haltuunsa tiettyjä alueita Venäjästä tai pyrkisi saamaan alueet hajaannukseen ja eroamaan Moskovan hallinnosta ja tekemään Kiinalle edullisia kahdenkeskisiä sopimuksia.

On syytä huomioida, että Siperiassa ja Venäjän Kauko-idässä asuu useampi miljoona kiinalaista siirtotyöläistä luvalla (ja luvatta) aivan kuten on huomioitava, että osa Venäjän Kauko-idän paikkakunnista on lähemmässä yhteistyössä Kiinan kanssa mitä Moskovan keskushallinnon - Habarovskissa Kiina on joen toisella puolen, Moskova tuhansien kilometrien päässä (ja kaupungissa on kasvava kiinalaisvähemmistö).

Jos olisin Putin niin vähiten luottaisin kiinalaisten tukeen ja tässä kohdin Putin olettaen teki merkittävimmän virheen, hän rakensi viholliskuvan länttä kohden - osin historiallisista syistä johtuen - mutta kun tarkastellaan tulevia vuosikymmeniä niin eiköhän se potentiaalisin vihollinen löydy sieltä Pekingin suunnalta. Ja toisin kuin länsi, Pekingiä pidän olennaisesti häikäilemättömämpänä vastustajana, vastustajana joka voi olla "ystävä" mutta puukottaa selkään - no tässä tapauksessa Venäjä saa mitä tilaa! Samanlainen "ystävä" Venäjäkin on.

vlad.
 
Eiväthän Venäjä ja Kiina koskaan ole olleet ystäviä. Enemmänkin kilpailijoita ja aikas rajuja taistelujakin maiden välillä on käyty.
 
Minusta on väärä lähtökulma, jos tarkastellaan Kiinan ja Venäjän tekemiä päätöksiä siltä pohjalta, että ne kuvaisivat välttämättä kovinkaan hyvin "kansan tai valtion etua". Nimittäin näiden kahden vekkulin tulokulma asioihin ei ole valtion ja kansan etu, vaan neokapitalistisen klikin etu. Jos Kiina ja Venäjä olisivat siten johdettuja ja hoidettuja valtioita, että päämääränä olisi ihmisten hyvinvointi ja elämisen mahdollisuudet, niin eiköhän touhut näyttäisi kovin toisenlaisilta? Miljardöörimäärien moninkertaistuminen varsin lyhyessä ajassa kertoo paljon. Joidenkin mielestä se kertoo kyvykkäiden ja lahjakkaiden ihmisten esiinmarssista. Okei, kyvykkäitä ja lahjakkaita varmasti, mutta ko. valtioiden väestö on saanut melkoisen ikeen vedettäväkseen ja vankka osa ihmisistä on asemassa, joka ei paljon orjan asemasta eroa.

Kiinan valtava kehitysvauhti tulee jossain kohtaa kulminoitumaan, monesta syystä. Ja voi auta armeiias, mitä tapahtuu maassa, jossa on kohta 1500 miljoonaa ihmistä ja työttömyys lähtee samoille urille kuin Lännessä.....siinä on huumori vähissä ja oksat pois. Väestön ikärakenne tulee olemaan varsin lohdutonta seurattavaa jossain vaiheessa. Maon Loistavan väestöpolitiikan helmet tulevat aikanaan näkyviin, eivätkä ne vain näy, ne tulevat myös kuulumaan.

Raaka-aine- ja energiahuoltonsa kanssa Kiina tulee olemaan myös sellaisessa avioliitossa, että siitäkin on oksat pois. Parhaiden asutuskelpoisten maiden saastuttaminen tulee maksamaan vielä maltaita. Kulutustavaroiden tuotanto on ollut SE kulmakivi, joka on jauhanut Kiinaan mammonaa. Jos se ei pysty uusimaan tarpeeksi rivakkaan tahtiin tuotantorakenteitaan, on edessa vajoaminen. Ja vajoamista Kiina ei kestä, sanokaa sanoneen.

Miksi Kreml halusi kumppanoitua itään päin? Oliko se Venäjän ja sen kansan etu? Tuskin. Vastausta kannattaa etsiä hallitsevan eliitin lähtökohdista ja eduista käsin. Sieltä se löytyy, jos on löytyäkseen ylipäätään. Toisaalta onko Venäjälle edullisempaa kumppanoida Euraasian Unionin jäsenmaiden kanssa vert. Eurooppa? Voi hyvinkin olla. Euraasian Unioni voi osoittautua hyvinkin toimivaksi paketiksi niissä kehyksissä, mihin se perustuu. Kiina, -stan-ketju, Venäjä, Iran, Turkki......Intia? Kyllä siinä tietty on tautia takana...ainakin väkeä.
 
Suunnitelman toteuttaminen vaatisi raskaita valloitussotia ja näin hankittujen alusmaiden hallussapitäminen vaatisi väkivaltakoneiston intensiivistä käyttöä tilanteessa jossa valloitetut kansat pyrkisivät kaikin keinoin vapauteen ulkopuolisen maailman tuella.
Näinhän se on, mutta tätähän se koko Venäjän historia on ollut aina Pietari Suuresta lähtien. Ehkäpä tuo onkin heidän katsannossaan aivan normi settiä.
 
Se on kuitenkin varmaa ettei Duginin suunnitelmat Venäjän geopoliittisesta asemasta tule toteutumaan miltään osin. Sellaiselle ei ole olemassa minkäänlaisia realistisia edellytyksiä..

Duginin oksennukset ovat täysin geopolitiikkaa ja maailman kansoja ymmärtämättömiä sekopäisyyksiä. Ihmeellistä science fictionia millä Venäjä lääkitsee sitä että keksi "hävinneensä" kylmän sodan vaikka 'kansojen vankilan' Neuvostoliiton romahtaminen oli Venäjänkin pitkän tähtäimen edun mukaista.

Hieman kuin jotain omituista pornografiaa missä astutaan koko cheerleader-joukkue lähtökohdilla jotka tuon haihattelun varjossa luisuvat lähinnä kohti omaa likaista ja karvaista kämmentä. Siemenperunat joilla Venäjä olisi voinut kehittyä hyvinvoivaksi suurvallaksi on myyty tai mädäntyneet ja rahat on ryypätty parissa illassa. Krapula lähestyy ja se tulee olemaan kova ja ankara eikä todellakaan koske etupäässä pääsyyllisiä vaan eniten syyttömiä kuten pieniä, heikkoja ja köyhiä ihmisiä Venäjän laitamilla (päiväkotilapsia karjalan tasavallassa ym).
 
Muistan joskus 70-luvulla saaneeni suklaakonvehtirasian tuliaisena neuvostoliitosta. Se rasia ei ollut kuten länsimaalinen vain n. 30%:sti täynnä, suklaapalat omissa lokeroissaan, vaan palat oli ladottu kylki-kylkeen kiinni ja rasia oli 100% täynnä ja oli muistini mukaan aivan hyvän makuisiakin, eli jotain hyvää sieltäkin, kun oikein tiukkaan muistelee.:)

Setä toi Neuvostoliittolaista täytesuklaata kun olin 10v
Banaanitäyte, ei ollut kovinkaan hyvää, syötyä tuli silti.
 
Merkittävin yhdistävä tekijä Kiinan ja Venäjän välillä taitaa olla separatismin ja valtiojohdon kanssa eri linjoilla olevan ajattelun vastainen taistelu. Shanghain yhteistyöjärjestö perustettiin 2000-luvun alussa terrorismin vastaisessa hengessä, todellinen tarkoitus taisi kuitenkin olla luoda jäsenmaiden turvallisuuspalveluille vapaus operoida toistensa alueilla niin ettei vallanpitäjille ikävillä henkilöillä olisi turvapaikkoja naapurimaissa.

Ei Pekingissä olla värivallankumouksista sen innostuneempia kuin Moskovassakaan mutta siellä ei olla sorruttu samanlaiseen hysteriaan kuin Kremlissä. Kiinassa lasketaan jatkuvan talouskasvun luoman kohtuu tasaisesti jakautuvan kohoavan elintason pitävän kansan vallankumoukselliset ajatukset aisoissa ja suunnitelma on toiminut tähän saakka loistavasti. Kremlissä taas ollaan ilmiselvästi paniikissa ja pyritään patoamaan demokratiakehitystä lietsomalla länsivastaista hysteriaa ja käpertymällä sisäänpäin.

Ja kaiken takanahan on pienen valtaklikin takertuminen valtaan. Kiinan järjestely on joustavampi koska keskustan valtakunnan johtoa kierrätetään koko ajan ennalta suunnitellun rotaation mukaan ja ykköspaikalta voi siirtyä syrjään ilman sen suurempaa pelkoa, Putin taas on maalannut itsensä tässäkin suhteessa nurkkaan.

En usko Euraasian Unioniin koska Venäjä on perusluonteeltaan kolonialistinen imperiumi eikä se siedä kumppanuussuhteita, ei ainakaan sellaisia joissa Venäjällä ei ole johtoasemaa. Ja tänä päivänä on vaikea nähdä edes Keski-Aasian -stanien taipuvan Venäjän ehdottomaan hegemoniaan. Näissäkin maissa on eliitillä omat etunsa vaalittavana ja vaikea on nähdä heidän luovuttavan siivuakaan kakustaan moskoviiteille.
 
Neuvostoliiton talous romahti 80-luvun lopussa.
Suunnitelmatalous ei taipunut markkinatalouteen, tuotantovälineet olivat vanhentuneet, tuottavuus romahti ja yksi iso tekijä oli kun valtion teollisuuslaitokset saivat vapaasti hinnoitella ja myydä tuotannon minne halusivat. Tuli tavara ja etenkin ruokapulaa.

Markkinatalous toimi koko Neuvostoliiton ajan salassa, mitäpä muuta kielletty vaihdantatalous oli kuin markkinataloutta.
Igorilla oli wc-paperia ja Sergei antoi vaihdossa italialaista vermuttia.

Wikipediassa oli juttua tuotannon ongelmista, perustarvikkeista oli pulaa mutta syrjäiseen myymälään saattoi tulla iso erä italialaista vermuttia tai silkkisolmioita :-)

Lisäksi tuottavuutta ei voinut nostaa kuten länsimaissa, työntekijöitä ei voinut ideologian takia irtisanoa ja jos tehtaan hilavitkutin x tuotanto meni kaupaksi, miksi tehtaanjohtaja olisi raapinut päätään kehittääkseen tuotantoa
 
Moskova haluaa

Alexandr Duginin, Kremlin pääideologin kirjan 'Osnovy Geopolitiki' mukaan Moskovan siloviikkihallinnon tavoittelemat etupiirit Euroopassa ovat tällaisia:

--------------------------

Euroopassa
  • Suomi tulisi liittää Venäjään. Etelä-Suomi tulisi yhdistää Karjalan tasavaltaan ja Pohjois-Suomi lahjoittaa Murmanskin aluehallinnolle.
  • Saksalle tulisi tarjota tosiasiallinen poliittinen hallinta useimmissa Keski- ja Itä-Euroopan protestanttisissa ja katolisissa maissa. Kaliningradin alue voitaisiin palauttaa Saksalle. Kirjassa käytetään termiä "Moskova-Berliini-akseli".
  • Ranskaa tulisi kannustaa Saksan kanssa saksalais-ranskalaiseen blokkiin. Molemmat maat ovat perinteiltään "vakaumuksellisesti anti-atlanttisia".
  • Britannia tulisi erottaa Euroopasta.
  • Viro tulisi liittää Saksan vaikutuspiiriin.
  • Latvialle ja Liettualle tulisi myöntää "erikoisasema" Euraasia-Venäjä-kentässä.
  • Puolalle tulisi myöntää "erikoisasema" Euraasia-kentässä.
  • Romania, Makedonia, "Serbien Bosnia" ja Kreikka - "ortodoksista kollektivistista itää" - tullaan yhdistämään "Moskovan kolmanteen Roomaan" ja hylätään "rationaalinen individualistinen länsi".
  • Ukraina tulisi liittää Venäjään, koska "Ukraina itsenäisena valtiona ja tiettyine alueellisine tavoitteineen muodostaa suuren riskin koko Euraasialle, ja ilman ratkaisua Ukrainan ongelmaan on turhaa puhua mantereen politiikasta". Ukrainan tulisi sallia pysyä itsenäisenä, paitsi jos siitä tulisi eristäytynyt saareke, mitä olisi mahdotonta sallia.

Kirjassa sanotaan, että "[etnisten] venäläisten taisto maailmanherruudesta" ei ole päättynyt ja että Venäjä säilyy "uuden antiporvarillisen, amerikkalaisvastaisen vallankumouksen valmistelualueena". Euraasialainen imperiumi tullaan rakentamaan "yhteisen vihollisen perusteille: atlantismin hylkäämiselle, Yhdysvaltojen strategiselle valvonnalle ja liberaaleista arvoista kieltäytymiselle". Dugin uskoo mannerten väliseen, "atlantistien" (Amerikan) ja "euraasianistien" (Euroopan, joka on osa Venäjän valta- ja etupiiriä) väliseen suureen sotaan.

Osnovy geopolitiki. Geopolititšeskoje buduštšeje Rossii ('Geopolitiikan perusteet: Venäjän geopoliittinen tulevaisuus') on geopolitiikkaa käsittelevä kirja, jonka on kirjoittanut Aleksandr Dugin. Kirjalla on suuri vaikutus Venäjän armeijan, poliisin ja kansallismieliseen ulkopoliittiseen eliittiin ja sitä käytetään oppikirjana Venäjän armeijan yleisesikunta-akatemiassa.
----------------

Näin selkeästi kerrotaan Moskovan 'hallitusohjelma' Euroopan suhteen.


T: - Juha -





Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Osnovy_geopolitiki

Sillä aikaa Aasiassa
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Dugin on kyllä melkolailla aika paha Venäjän kansan kuopankaivaja.
 
Viimeksi muokattu:
Hyviä analyyseja Vladilta ja Baikalilta. Täällä MP:ssä oppii ja saa todellista tietoa maailman asioista, aivan eri lailla kuin keltaisesta lehdistöstä.

Kiitos sanoistasi. Mutta ollakseni vilpitön, minun on myönnettävä, että hoksottimet rupesivat pelaamaan "liian myöhään" kohdallani. Monessa kirjoituksessani on jälkiviisauden imelä lemu. Moni suomalainen tulkitsi asioita paremmin oikeaan osuen jo kohta 10 vuotta sitten. Pidin sitä ideologian sumentamana ajatteluna, jota se toki myös oli, mutta jotkut suomalaiset kykenivät hahmottamaan Venäjän tosiolemusta paremmin ja ajankohtaisemmin kuin minä. Moni pystyi arvioimaan sitä, mihin suuntaan Venäjä oli kulkemassa. Siinä minä olin huono. Georgian sodan aikoihin alkoi aivot valaistua.
 
Hyviä analyyseja Vladilta ja Baikalilta. Täällä MP:ssä oppii ja saa todellista tietoa maailman asioista, aivan eri lailla kuin keltaisesta lehdistöstä.

Kiitos sanoistasi. Mutta ollakseni vilpitön, minun on myönnettävä, että hoksottimet rupesivat pelaamaan "liian myöhään" kohdallani. Monessa kirjoituksessani on jälkiviisauden imelä lemu. Moni suomalainen tulkitsi asioita paremmin oikeaan osuen jo kohta 10 vuotta sitten. Pidin sitä ideologian sumentamana ajatteluna, jota se toki myös oli, mutta jotkut suomalaiset kykenivät hahmottamaan Venäjän tosiolemusta paremmin ja ajankohtaisemmin kuin minä. Moni pystyi arvioimaan sitä, mihin suuntaan Venäjä oli kulkemassa. Siinä minä olin huono. Georgian sodan aikoihin alkoi aivot valaistua.

Kiitokset myös omasta puolesta!

Oma heräämiseni on tapahtunut hiukan samalla tapaa mitä baikalin kohdalla. Olen kyllä seurannut suurella mielenkiinnolla itäisen naapurimaamme tapahtumia 80-luvun alusta lähtien (tai jo tätä ennen pojannassikkana) ja pannut merkille Putinin valtakaudella hiljalleen alkaneen median suitsemisen ja ensinnä hallinnon kannalta ikävien toimittajien murhaamisen ja sittemmin oppositioon kohdistetun vainon ja todellisen oppositiopolitiikan ajamisen syrjään julkisuudesta - käytännössä sen toimintamahdollisuudet duumassa ovat olemattomat.

Mutta alkuun minuakin vaivasi se usko ja toive siitä, että kokonaisvaltainen kehitys Venäjällä kuitenkin kääntyisi vielä positiiviseen suuntaan talouden kasvun myötä, kuvitelmaan liittyi vielä ajatus talouden monipuolistamisesta ja kehittämisestä mutta nämä kuvitelmat alkoivat rapaantua jo ennen vuosikymmenen vaihtumista kun kävi selville kuinka ongelmallista toimiminen Venäjällä on ulkomaalaisille mutta myös venäläisyrityksille jotka astuvat väärille varpaille tai haluavat toimia mahdollisimman pitkälti lakien mukaisella tavalla - niitäkin kuitenkin on. Kyse oli todellakin villistä idästä jossa lakia tulitaan halutulla tapaa - vahvemman oikeudella.

Omat silmäni avautuivat lopullisesti Georgian sodan aikoihin ja tuolloin alkoi myös oma asennoitumiseni NATO:a kohtaan muuttua varautuneesta posiitivisempaan suuntaan ja lopulta käännyin kannattajaksi. Mutta kyllähän tiettyjen tapahtumien perusteella olisi ollut mahdollista tehdä päätelmiä jo aiemminkin - median suitseminen, poliittisluonteiset murhat tms. Eivät kyseiset metodit kuulu kehittyvän demokratian valikoimiin vaan valtion jonka suunta on päinvastainen.

vlad.
 
Kiitokset myös omasta puolesta!

Oma heräämiseni on tapahtunut hiukan samalla tapaa mitä baikalin kohdalla. Olen kyllä seurannut suurella mielenkiinnolla itäisen naapurimaamme tapahtumia 80-luvun alusta lähtien (tai jo tätä ennen pojannassikkana) ja pannut merkille Putinin valtakaudella hiljalleen alkaneen median suitsemisen ja ensinnä hallinnon kannalta ikävien toimittajien murhaamisen ja sittemmin oppositioon kohdistetun vainon ja todellisen oppositiopolitiikan ajamisen syrjään julkisuudesta - käytännössä sen toimintamahdollisuudet duumassa ovat olemattomat.

Mutta alkuun minuakin vaivasi se usko ja toive siitä, että kokonaisvaltainen kehitys Venäjällä kuitenkin kääntyisi vielä positiiviseen suuntaan talouden kasvun myötä, kuvitelmaan liittyi vielä ajatus talouden monipuolistamisesta ja kehittämisestä mutta nämä kuvitelmat alkoivat rapaantua jo ennen vuosikymmenen vaihtumista kun kävi selville kuinka ongelmallista toimiminen Venäjällä on ulkomaalaisille mutta myös venäläisyrityksille jotka astuvat väärille varpaille tai haluavat toimia mahdollisimman pitkälti lakien mukaisella tavalla - niitäkin kuitenkin on. Kyse oli todellakin villistä idästä jossa lakia tulitaan halutulla tapaa - vahvemman oikeudella.

Omat silmäni avautuivat lopullisesti Georgian sodan aikoihin ja tuolloin alkoi myös oma asennoitumiseni NATO:a kohtaan muuttua varautuneesta posiitivisempaan suuntaan ja lopulta käännyin kannattajaksi. Mutta kyllähän tiettyjen tapahtumien perusteella olisi ollut mahdollista tehdä päätelmiä jo aiemminkin - median suitseminen, poliittisluonteiset murhat tms. Eivät kyseiset metodit kuulu kehittyvän demokratian valikoimiin vaan valtion jonka suunta on päinvastainen.

vlad.

Kuule, samoja mietteitä. Ulkomaisten toimijoiden leimaaminen kategorisesti vihamielisiksi on huttua, jonka lasku tulee omaan nilkkaan. Armotta. Venäjä tarvitsee taatusti öljy-kaasu-metsä-kaivos-teollisuuteensa kumppaneita, erityisesti, kun tullaan kohtaan, jossa modernisaatio on pakko ja luonnonvarojen hyväksikäyttö siirtyy entistä haasteellisimpiin paikkoihin. Hieman epäilen esim. Venäjän arktisen alueen osaamista, joka on haasteellista muillekin. Okei, kyllä se öljytorni saadaan pystyyn, mutta millä hyötysuhteella lähde saadaan talteen....puhumattakaan sitten ympäristöön liittyvistä asioista. Kai sekin asia on pakko joskus ottaa vielä tulille.

Georgian sota oli minun kohdallanikin SE, joka alkoi avata silmiä. Ensimmäisiä merkkejä olivat murhat ja "katoamiset", kun ne osuivat entisen KGB-upseerin vastustajiin ja kriitikoihin....median vääjäämätön päätyminen valtiohallinnon taskuun.....Munchenin puhe on ollut näin jälkikäteen se huoneentaulu, joka olisi pitänyt jokaisen lukea tarkoin. Tautofoninen venäjä venäjä venäjä - puhe oli siis aivan ajassa kiinni.
 
off topic:
Hyviä analyyseja Vladilta ja Baikalilta. Täällä MP:ssä oppii ja saa todellista tietoa maailman asioista, aivan eri lailla kuin keltaisesta lehdistöstä.
Kyllä. Talvella kysyin itseltäni mitä lisäarvoa maailmanpoliittiseen tietoisuuteeni tuo joka aamuinen valtalehti Helsingin Sanomat verrattuna näkemyksiin MP.netissä? Vastasin itselleni että ei mitään ja sitä paitsi en ehdi hesaria edes lukea koska aika kuluu täällä foorumilla lukemiseen. Ei tule enää hesaria....... :)
 
off topic:

Kyllä. Talvella kysyin itseltäni mitä lisäarvoa maailmanpoliittiseen tietoisuuteeni tuo joka aamuinen valtalehti Helsingin Sanomat verrattuna näkemyksiin MP.netissä? Vastasin itselleni että ei mitään ja sitä paitsi en ehdi hesaria edes lukea koska aika kuluu täällä foorumilla lukemiseen. Ei tule enää hesaria....... :)

Täällä lukemani perusteella olen myös oppinut yhden hyvin tärkeän seikan, nimittäin osaan suhtautua hyvin kriittisesti lehdistön ja yleensäkin median antamaan tietoon, niiden antama tietohan on juuri sitä, kenen intressejä se kulloinkin palvelee. Joskus ennen luin ja kuuntelin Suomen uutisia ainoana totuutena maailmassa ja paskat, mihin halpaan olen mennyt.
Nyt kun kuuntelen/luen Suomalaisia palkkatyössä olevia venäjä"asiantuntijoita" mieleni vaihtelee hymystä vitutukseen.
 
Munchenin puhe on ollut näin jälkikäteen se huoneentaulu, joka olisi pitänyt jokaisen lukea tarkoin. Tautofoninen venäjä venäjä venäjä - puhe oli siis aivan ajassa kiinni.

München...

Hitler oli ajassa kiinni ja Putin on ajassa kiinni :D

 
Tärkeintä on tietysti resurssit ja siksi Suomen pitäisi varmistaa täydellinen riippumattomuutensa Venäjästä, jonka poliittinen päätöksentekojärjestelmä on ilmeisesti ajautumassa epävakaaseen tilanteeseen Venäjän toteuttamasta geopolitiikasta syntyvien ristiriitojen tähden, joilla on suuria talousvaikutuksia Venäjän talouteen. Venäjän talouselämä ei varmaan ole valmis alistumaan politiikalle, jossa talouselämän edut eivät ole ensisijaisia vaan viimesijaisia.

Luulen, että Ukraina pelaa aika kylmähermoista peliä sikäli, että Ukraina ei ole asettanut maata täyteen taisteluvalmiuteen vaikka itäinen naapuri keskittää joukkoja rajalle.

Venäjä valmistautuu ottamaan takaisin Moldovan, Georgian ja Ukrainan.

Jos siis pitäisi ihan täysin ymmärtää se kismitys, niin Venäjää kismittää täysillä Ukrainan, Georgian ja Moldovan menetys. Georgiaa, Moldovaa ja Ukrainaa kismittää täysillä Abhasian, Etelä-Ossetian, Krimin, Transnistrian ja Donbassin menetys.

Olemme ehkä aliarvioineet täysin sen agressiivisuuden, jolla Venäjä haluaa Moldovan, Georgian ja Ukrainan. Ukraina, Moldova ja Georgia ovat vieraissa käsissä ja se suivaannuttaa venäläisiä täysin, että sitä kuinka pitkälle he ovat valmiita menemään saadakseen nämä maat takaisin seuraamme mielenkiinnolla.

Länsi pyrkii kampittamaan Venäjän sen talouden heikkouteen. Venäjän talous ei kestäisi, jos Eurooppa ei enään tarvitse Venäjän maakaasua, eikä öljyäkään. Suomi pystyisi helposti vaihtamaan maakaasun toimittajaa rakentamalla LNG-sataman. Öljy toimitetaan Suomeen jo nyt tankkereilla, että Suomelle olisi helppo homma vaihtaa öljynkin toimittajaa. Tarkastin asiaa ja ilmeisesti Suomessa ei ole LNG-satamaa. LNG-satamaa kuulemma sovitellaan eri satamiin.

https://www.tem.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotearkisto/vuosi_2014?117197_m=116868

"Valtion budjetissa on tälle vuodelle ( 2014 ) varattu 123 miljoonan euron valtuus LNG-terminaalien investointitukea varten. Jo syyskuussa TEM myönsi yhteensä 65,2 miljoonaa euroa tukea kolmelle hankkeelle, joissa Manga LNG Oy aikoo rakentaa terminaalin Tornioon, Skangass Oy Poriin ja Oy Aga Ab Raumalle. Valtuudesta on tämän päivän päätöksen jälkeen käyttämättä noin 30 miljoonaa euroa. Ministeriössä on lisäksi käsiteltävänä vielä kolme tukihakemusta."
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä varustautuuko Venäjä johonkin suurempaan mittelöön, mutta kyllä EU ja länsimaiden varautuminen tuntuu olevan tähän nähden ihan lasten kengissä.
 
Back
Top