Jokohan tämä oli täällä? Joka tapauksessa, ei niin dramaattista kuin otsikko sanoo. Sotaharjoituksien määrä, luonne ja sijainti kuitenkin alleviivaa sitä, että Itämeren ympäristö on se uusi polttopiste.
Raportti: Venäjä ja Nato valmistautuvat sotaan
Venäjä ja sotilasliitto Nato valmistautuvat sotilaalliseen yhteenottoon, arvioidaan Britanniassa toimivan ajatuspajan European Leadership Networkin (ELN)
keskiviikkona julkistetussa arviossa.
ELN tuli tähän tulokseen tutkimalla Venäjän ja Naton järjestämiä sotaharjoituksia. Ajatuspajan mukaan molemmat osapuolet harjoittelevat vastapuolen sotavoimia vastaan ja mitä todennäköisimmin sotasuunnitelmat mielessä.
Vaikka julkisuuteen kerrotaankin, että operaatiot on suunnattu hypoteettista vastustajaa vastaan, niin harjoitusten luonne kertoo muuta.
ELN:n raportti ei väitä, että Venäjän tai Nato-maiden johtajat olisivat päättäneet lähteä sotaan tai että sota olisi väistämätön niiden välillä. Siinä kuitenkin huomautetaan, että sotaharjoitusten luonteen muuttuminen on tapahtunut tosiasia ja se ylläpitää jännitystä Euroopassa.
Ajatuspajan raportissa kiinnitetään huomiota siihen, että molemmat osapuolet harjoittelevat alueilla, joita ne pitävät uhanalaisimpina. Nato keskittyy Baltian maihin ja Puolaan. Venäjä harjoittelee arktisilla alueilla, Kaliningradissa, Krimillä sekä Viron ja Latvian rajoilla.
ELN:n raportti viittaa myös Nato-kenraalin
Jean-Paul Palomérosin keväiseen lausuntoon. Hän kertoi, että "Naton sateenvarjon alla" järjestetään tänä vuonna 270 sotaharjoitusta, joista puolet ovat sellaisia, joilla tuetaan Naton itäisiä jäseniä.
Venäjän puolustusministeriö on ilmoittanut Venäjän järjestävän tänä vuonna 4 000 harjoitusta, mutta luku ei ole vertailukelpoinen Naton antamien lukujen kanssa. Venäjän luku sisältänee eri tasoilla pidettäviä muitakin harjoituksia kuin laajoja sotaharjoituksia.
ELN:n arvion mukaan molempien osapuolten harjoituksissa on samanlaisia piirteitä, kuten nopea voimien mobilisaatio ja siirtäminen pitkien matkojen päähän taistelukyky säilyttäen. Lisäksi harjoitellaan maa-, meri- ja ilmavoimien yhteistoimintaa.
Harjoituksissa keskitytään perinteiseen korkeaintensiiviseen taisteluun, maihinnousujen harjoitteluun ja torjumiseen sekä matalaintensiiviseen, epätavanomaiseen toimintaan esimerkiksi sissejä tai sabotöörejä vastaan.
Tarkemman analyysin kohteena ELN-ajatuspajalla olivat Venäjän järjestämä "yllätysharjoitus" viime maaliskuussa sekä Naton Allied Shield -harjoitus kesäkuussa.
Venäläiseen harjoitukseen osallistui 80 000 sotilasta, 65 sotalaivaa, 15 sukellusvenettä ja 220 lentokonetta.
Naton Allied Shield -harjoituksessa oli mukana 15 000 sotilasta 22 maasta, joista neljä oli Naton kumppanimaita. Mukana oli myös Suomi.
Allied Shield koostui itse asiassa neljästä eri harjoituksesta, jotka olivat Baltops 15, Saber Strike 15, Noble Jump ja Trident Joust. Suomi oli mukana Itämerellä järjestetyssä Baltops-harjoituksessa, joka keskittyi maihinnousujen harjoitteluun.
Erona Venäjän ja Naton harjoituksissa on ELN:n mukaan harjoitusten mittakaava. Vaikka Venäjä keskittyi eliittijoukkojen, kuten maahanlaskujoukkojen, harjoitteluun, niin se kykeni harjoittelemaan myös tuhansien asevelvollisten mobilisaatiota.
Nato-mailla ei tähän ole mahdollisuuksia, koska niiden asevoimat koostuvat pienemmistä ammattijoukoista.
ELN:n raportti suosittelee, että jännityksen lieventämiseksi Venäjän ja Naton olisi lisättävä tietojenvaihtoja harjoitustensa aikatauluista. Ajatuspaja suosittelee myös Etyj-järjestön aktiivisempaa hyödyntämistä.
ELN kehottaa poliitikkoja miettimään uudelleen raja-alueilla tapahtuvan sotilaallisen harjoittelun hyötyjä ja vaaroja. Ajatuspajan mielestä mahdollisimman nopeasti pitäisi aloittaa sellaisen tehokkaasti valvotun sopimuksen luominen, joka rajoittaisi tiettyjen asejärjestelmien käyttöä raja-alueilla.
European Leadership Network on Lontoosta käsin toimiva ajatuspaja, joka keskittyy Euroopan ulko-, puolustus- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin. Sen johtokuntaan kuuluu useita entisiä ministereitä eri maista. Suomesta johtokunnassa on entinen puolustusministeri
Elisabet Rehn.
http://www.hs.fi/ulkomaat/a14393520...utm_medium=tf-desktop&utm_content=articlepage
