Valtamedia ja ne muut
- Viestiketjun aloittaja rehti
- Aloitus PVM
Eihän sitä muuten "erityisasiantuntijaksi" pääsisikään, jollei ole "hyvien" puolella...
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Sitten sama porukka #ulisi aiemmin siitä kun yksi toinen myös ammatiltaan poliisi ei
pidä Helsingin Sanomien kulttuurisivuista:
"Maalittaminen"... missäs sylttytehtaalla tuo termi on keksitty? Joukko #toimittelijaturpoja?
Entä jos jotkut puolustusvoimien edustajat osallistuisivat kiistakysymyksiin kannattamalla natseja?
Eikö ole hyvä että veronmaksajat näkevät että tässä maassa on edes yksi iso taho joka ei öyhötä, ei politikoi ja se edustaa koko kansaa?
"IMHO ei hyvä"?
Viimeksi muokattu:
Olisiko termi jäsen Jantusen kautta levinnyt yleiseen tietoisuuteen vai pullatuoksuisen Herra #turpon?
Homma hallussa...
Viimeksi muokattu:
AKE-ukki
Respected Leader
Jos poliisin johto tekisi ratkaisun ja vetäisivät some/ajatuspoliisinsa pois verkosta. Se olisi poliisin arvovallan kannalta viisas teko. Ei enempää paskajuttuja rahvaan näkökulmasta katsottuna. Uskottavuus siinä muuten menee ja kansan luottamus poliisin puolueettomuuteen.
Viimeksi muokattu:
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Mitä ihmettä Aamulehti meinaa?
Totuus:
Fake news:
https://www.aamulehti.fi/uutiset/ra...a-pahoinpidellaan-muslimitaustaisia-200380179
Lehti on nyt korjannut artikkelin sisältöä. Lienee tullut palautetta lukijoilta ja huomenna
voimme lukea artikkelin toimittajien kohtaamasta "vihapuheesta"
Fake news:
Totuus:
https://en.wikipedia.org/wiki/Islamization
Sana ei ole äärioikeiston keksimä. Helsingin Sanomien Kalle Silfverberg valehtelee.
Narratiiviturpo:
Mikä motivoi jotkut nakertajat lokeroimaan perussuomalaiset Kremlin ystäviksi?
Ettei sitä nyt ihan toivota?
Totuus:
Fake news:
https://www.aamulehti.fi/uutiset/ra...a-pahoinpidellaan-muslimitaustaisia-200380179
Lehti on nyt korjannut artikkelin sisältöä. Lienee tullut palautetta lukijoilta ja huomenna
voimme lukea artikkelin toimittajien kohtaamasta "vihapuheesta"
Fake news:
Totuus:
https://en.wikipedia.org/wiki/Islamization
Sana ei ole äärioikeiston keksimä. Helsingin Sanomien Kalle Silfverberg valehtelee.
Narratiiviturpo:
Mikä motivoi jotkut nakertajat lokeroimaan perussuomalaiset Kremlin ystäviksi?
Ettei sitä nyt ihan toivota?
Viimeksi muokattu:
http://www.hs.fi/paivanlehti/09092017/art-2000005360464.html?ref=rssSaksan oikeistopopulistien uusi kasvo Alice Weidel pelaa kylmäpäistä peliä saadakseen AfD:lle kaiken mahdollisen huomion
Mitä Alice Weidelin kaltainen Kiinassa uraa tehnyt ekonomisti tekee oikeistopopulistisessa Vaihtoehto Saksalle -puolueessa?
BERLIINI
POPULISTIKSI etäinen, esiintyessään ylimielinen, eliittiä, lesbo, joka ei maksa verojaan Saksaan.
Saksan äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen eli AfD:n kasvot Saksan liittopäivävaaleissa kuuluvat Alice Weidelille, naiselle, joka on kävelevä esimerkki siitä, miten täynnä ristiriitoja Euroopan oikeistopopulistinen liike tälle hetkellä on.
Puolueen kannattajia ristiriidat eivät ainakaan vielä haittaa, ja mediahuomion saamisessa niistä on vain etua.
WEIDEL on 38-vuotias ekonomisti, jonka omassa elämässä ja tavassa tehdä politiikkaa on paljon sellaista, mitä ei voi kutsua peruspopulismiksi. Hänessä ei ole häivääkään Timo Soinin leppoisuutta (sin) – mutta sen sijaan perussuomalaisten presidenttiehdokkaassa Laura Huhtasaaressa voisi olla hitunen Weidelia. Tosin tavoissaan argumentoida Weidel ja Huhtasaari eroavat toisistaan. Weidel perustelee väitteensä hyvin johdonmukaisesti aina talousluvuilla ja tieteellä.
Mutta ei Weidel silti poikkeus ole populistiksi, vaan enemmänkin osa sääntöä.
Oikeistopopulistien eturivissä ovat naiset, ja joukon kärjessä Ranskan kansallisen rintaman johtaja Marine Le Pen. Puolaa johtaa Beata Szydło. Norjassa oikeistopopulistien integraatioministeri Sylvi Listhaugon kovassa nosteessa, ja puolueen vei hallitukseen Siv Jensen. Tanskan kansanpuolueen menestys on Pia Kjærsgaardin ansiota.
AFD on jo tähän mennessä osoittanut olevan Saksan sodanjälkeisen historian menestyksekkäin äärioikeistolainen liike. Sillä on jo edustajat 12 osavaltioparlamentissa, ja liittopäivävaaleissa se saa ensimmäiset kansanedustajansa. Noin 10 prosentin kannatuslukemilla puolue on Saksan kolmanneksi suurin.
Weidel on AfD:n vaalikampanjan kärkiehdokkaana osannut monin tavoin kerätä AfD:lle huomiota juuri oikeaan aikaan ennen syyskuun 24. päivä järjestettäviä liittopäivävaaleja.
Tiistaina Weidel esimerkiksi marssi ulos tv-studiosta kesken vaaliväittelyn ja sai median pyörimään monta päivää ympärillään.
KUN Weidel saapuu Berliinissä tapamaan kansainvälisiä toimittajia, hänellä on yllään tuttu univormunsa, tumma jakku, kapeat housut ja kauluspaita. Hän näyttää pankkiirilta, ja sitä hän oikeastaan onkin. Ennen uraansa oikeistopopulistina ekonomisti Weidel työskenteli investointipankki Goldman Sachsissa ja kuusi vuotta Kiinassa. Hänen väitöskirjansakin käsitteli Kiinan eläkejärjestelmää.
Weidel on eliittiä vastustavan populistipuolueen kasvot ja itse eliittiä. Hän sanoo, että AfD:n ensimmäisestä eduskuntaryhmästä tulee mitä todennäköisimmin koko liittopäivien korkeakoulutetuin. Vaalilistan kärjessä on tohtoreita ja professoreja.
Jos talousliberaali ja arvokonservatiivi Weidel saisi itse valita aiheen, hän haukkuisi eurokriisin hoitoa. Kun aiheena on rahapolitiikka, Weidel puhuu viittauksin, jotka tunteakseen täytyy olla varsin syvällä rahateoriassa. Tosin Saksassa AfD:n äänestäjät haluavat puhua lähinnä muslimeihin liittämistään uhkista ja rajojen sulkemisesta. Ja kyllä Weidel niistäkin puhuu, ja silloinkin äänessä on kiihkoa.
AFD on uusi puolue, jolle alkusysäyksen antoi eurokriisin hoidon arvostelu. Juuri se puhutteli Weidelia. Puolue kuitenkin loi pian itsensä uudelleen. Pakolaiskriisin keskellä AfD:stä tuli liike, joka kasvoi vauhdilla asian varassa, ja se oli muslimien maahanmuuton vastustaminen.
Puolue on hionut taktiikoitaan vaikuttamisen ammattilaisten kanssa. Paljon on lainaa myös Donald Trumpilta, kuten ilmastonmuutoksen kieltäminen. Ja koska oikeistopopulismi tarvitsee toimiakseen vihollisia, listan kärjessä ovat liittokansleri Angela Merkel, muslimit ja media.
AfD:n jatkuvana riesana ovat kuitenkin sisäiset valtataistelut ja se, tehdäkö eroa radikaaleihin hahmoihin kuten uusnatsistiseen Björn Höckeen.
Uusin vallankumous puolueessa tehtiin viime huhtikuussa. Puheenjohtaja Frauke Petry miltei syrjäytettiin, sillä hän halusi maltillistaa puoluetta. Petry on yhä puoluejohtaja, muttei ykkösehdokas, vaikka poseeraakin AfD:n vaalijulisteissa kesällä syntyneen vauvansa kanssa.
Varsinaisia kärkiehdokkaita vaaleissa on kaksi. Weidel on niistä toinen, toinen on Alexander Gauland, 76.
Gauland on ultraoikeistoa, jota ei haittaa puoluetoverien uusnatsikytkökset, mutta Weidelista on vaikeampi saada selvää. Yhdessä kaksikko vie kuitenkin Petryyn verrattuna puoluetta yhä syvemmälle äärioikeistoon. Weidelille on kuitenkin annettu se sivistyneen ja asiantuntevan järkioikeistopopulistin rooli.
Alice Weidel on AfD:n vaalikampanjan kärkiehdokkaana osannut monin tavoin kerätä AfD:lle huomiota ennen syyskuun 24. päivä järjestettäviä vaaleja. (KUVA: CHRISTIAN T. JØRGENSEN)
SUURIMMILLAAN AfD:n kannatus viime jouluna heti Berliinin terrori-iskun jälkeen, tuolloin kannatusmittauksissa ylittyi 15 prosentin raja. Viime viikkoina AfD:n kannatus on taas noussut, ja myös pakolaispolitiikka on ollut aktiivisemmin esillä vaalikeskusteluissa. Se on puolueen ydinteema vaaleissa, vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut.
Weidel haluaa Saksaan Kanadan ja Australian pisteytysmallien kaltaisen järjestelmän, jossa maahanmuuttajat valitaan muun muassa ammatin ja koulutuksen perusteella. ”Saksan tarvitsee teollisuuteensa tietyn määrän koulutettuja maahanmuuttajia.”
Turvapaikkapolitiikka on erikseen. Siinä Weidelin mukaan suurin ongelma on se, kuinka pieni osuus tulijoista täyttää turvapaikkakriteerit. ”Vuodesta 2015 alkaen Saksaan tulleista turvapaikanhakijoista vain 0,5 prosenttia täyttää turvapaikan saamisen ehdot”, Weidel sanoo.
Tässä argumentissaan Weidel tosin valitsee oudosti tilastot. Hän puhuu niistä, jotka eivät tule suoraan sota-alueelta kuten Syyriasta. Sota-alueilta tulevat täyttävät käytännössä kaikki turvapaikkakriteerit.
Tällä hetkellä Saksa tarvitsee Weidelin mukaan ”miinusmaahanmuuttoa”, sitä, että Saksasta lähtee enemmän ihmisiä kuin sinne tulee.
OMASTA elämästään Weidel ei mielellään puhu. Se kuitenkin kiinnostaa, ja syynä on ristiriita puolueen linjoissa ja Weidelin omassa arjessa. Weidel on rekisteröityneessä parisuhteessa naisen kanssa. Puoliso, sveitsiläinen elokuvaohjaaja, asuu perheen kahden pojan kanssa Sveitsissä. Se, asuuko Weidel Saksassa, on hieman tulkinnanvaraista. Veronsa hän maksaa Sveitsiin.
Weidel on yksi niistä seksuaalivähemmistöön kuuluvista oikeistopopulisteista, joilla oman puolueen syrjivä politiikka ei ole ongelma. AfD esimerkiksi vaatii, ettei kouluissa saisi puhua seksuaalivähemmistöistä.
”Valtiolla on koulutustehtävä, kotona on vanhempien tehtävä puhua seksuaalisuudesta. Se ei ole lobbausjärjestöjen asia. En halua, että lapsilleni kukaan selittää koulussa, miten heidän näkökulmastaan maailma toimii. Sen haluan itse tehdä.”
Alice Weidel valitsi Vaihtoehto Saksalle -puolueen siksi, että se oli ainoa puolue, joka kyseenalaisti sen, miten eurokriisiä ratkottiin. (KUVA: CHRISTIAN T. JØRGENSEN)
Kuka?
Alice Weidel
38-vuotias taloustieteilijä ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) kärkiehdokas Saksan 24. syyskuuta järjestettävissä liittopäivävaaleissa.
Kiinan eläkejärjestelmästä väitellyt ekonomisti, jolla on kansainvälinen ura pankkialalla. Viimeksi työskennellyt omassa yrityksessään kansainvälisten internet-yritysten neuvonantajana. Asunut Kiinassa, puhuu mandariinia.
Rekisteröityneessä parisuhteessa sveitsiläisen elokuvaohjaajan kanssa. Perheessä kaksi poikaa.
Osallistutko lustraatioon?
Missä sellaista harjoitetaan?
Honcho
SMLNKO M/83
Frustraatioita on kyllä näkynyt paljonkin, mutta lustraatio...olen joskus korkeintaan lukenut sellaisesta tässä maassa. Ehkäpä sitten kun aika jättää pres. Halosesta ja valtiomies Tuomiojasta, voidaan pikku hiljaa niitä Tiitisen kassakaappeja ruveta polttoleikkaamaan auki...
Honcho
SMLNKO M/83
Hauskin kohta tuossa paljon sammakoita sisältävässä jutussa on se, että "oikeistopopulismi tarvitsee toimiakseen vihollisia".
Onneksi vasemmistopopulismi (sis. itseoikeutetusti ilmeisten lisäksi viherkommunistit ja muut viherfasistit - ei koske esim. Jyrki Kasvia ja muita järkilinjan Vihreitä) ei tarvitse vihollisia.
Ihan nyt ensimmäisenä mieleen tulevana heittona Markus Drake (alla Villen kanssa hyggeilemässä). Hänen vaalimainoksensa joskus 10v sitten oli "Porvarin pahin painajainen". Melko ironista, vaikkakin tyypillistä, että mies on itse lähtöisin ihan muualta kuin työväenluokkaisista ympyröistä. Silti imagoa on luotu nimenomaan vihollisten luettelemisen kautta.
Rankempia ja tuoreempia esimerkkejä löytyy pilvin pimein, mutta halusin tällaisen suhteellisen mainstream-homman vaikka vasemmistopopulistit toki ihan eduskunnan tasollakin fanittavat Antifan tyyppisiä todella radikaaleja ja vihollisia itselleen keksiviä toimijoita.
Honcho
SMLNKO M/83
Tässä on surullinen esimerkki siitä, mitä nykypäivänä on "journalistin eettiset ohjeet" allekirjoittaneen median toimituksellinen taso. Tässä ei voi puhua edes mielipiteiden levittämisestä, vaan mielipiteiden edistämisestä / puolustamisesta jopa valheellisin keinoin.
Ulkomaisten adoptiolasten määrä on suorastaan romahtanut, 2012 tasoon verrattuna ollaan kolmasosassa (2012: 208 lasta, 2016: 73)
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005333198.html
Kuten tässä IS:n referoimassa uutisessa sanotaan, "Suomessa kehitykseen vaikutti etenkin Venäjän, Kenian ja Etiopian adoptioiden loppuminen vuosina 2015–2016". Palataan tähän pian.
Muista syitä mainitaan:
"Suomen eduskunta hyväksyi joulukuussa 2014 avioliittolain muuttamisen niin, että samaa sukupuolta olevat parit voivat jatkossa solmia avioliiton."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Samaa_sukupuolta_olevien_avioliitto_Suomessa
Asiahan on niin, että:
SYY-SEURAUSSUHDE ON SIIS SE, ETTÄ SUURELTA OSIN, VAIKKA EI KOKONAAN, TASA-ARVOISEN AVIOLIITTOLAIN TAKIA KV-ADOPTIOIDEN MÄÄRÄ ON PYSYVÄSTI ROMAHTANUT MURTO-OSAAN. OLISIKOHAN TÄSTÄ OLLUT SYYTÄ MAINITA HYVÄN LEHTIMIESTAVAN HENGESSÄ TÄSSÄ JUTUSSA? Asia voi vaikuttaa myös uusien maiden eli Bulgarian,Taiwanin ja Kirgisian adoptioihin jatkossa. Taiwan ja Bulgaria ovat suhteellisen turvallisia paikkoja homoille, eikä se ole Kirgisiassakaan kiellettyä. Mutta ei yksikään näistä esim. salli adoptioita homopareille omassa maassaan tai edes takaa yhtäläisiä oikeuksia lain edessä muutenkaan. Sallivatko he asian sitten toisinpäin adoptiolapsille vai eivät?
Tietolähde on STT, ja sama mainitsemattomuus toistuu jokaisessa lehdessä. Onko siis:
1) STT:llä niin tyhmää väkeä, että eivät edes pysähdy miettimään syitä entisten merkittävien lähtömaiden adoptioiden romahdukseen?
2) Pysähtyvät miettimään, mutta eivät ymmärrä? vai
3) Koska on intohimoisesti kannatettu tätä lakimuutosta, ei haluta tuoda näitä ikäviä, etukäteen tiedossa olevia seuraamuksia esille rehellisesti? Eihän suuressa unelmassa voi olla mitään negatiivista sivuvaikutusta?
Oma veikkaukseni on vaihtoehto 3. Minua ei totta puhuen koskaan ole kiinnostanut puhua seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin liittyvistä kannoistani netissä, mutta sanottakoon kuitenkin juttuun liittyvänä asiana, että olisin kannattanut tätä lakia lukuunottamatta tuota adoptiomahdollisuutta, etenkin kun se "mahdollisuus" kääntyy mahdottomuudeksi kuten nyt on käynyt. Olisin myös suositellut, että noiden vanhojen ja uusienkin luovuttajamaiden kanssa voidaan sopia, että noudatetaan heidän tahtoessaan tapaa, jossa lapset voidaan "korvamerkitä" vain heteropareille, ei se ole millään tapaa homopareilta pois, päinvastoin helpottaisi suunnattomasti heidänkin pyrkimyksiään. Toteutuneessa mallissaan en olisi kansanedustajana äänestänyt lain puolesta.
Ulkomaisten adoptiolasten määrä on suorastaan romahtanut, 2012 tasoon verrattuna ollaan kolmasosassa (2012: 208 lasta, 2016: 73)
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005333198.html
Kuten tässä IS:n referoimassa uutisessa sanotaan, "Suomessa kehitykseen vaikutti etenkin Venäjän, Kenian ja Etiopian adoptioiden loppuminen vuosina 2015–2016". Palataan tähän pian.
Muista syitä mainitaan:
- Lapsia luovuttavissa maissa kyetään entistä paremmin sijoittamaan lapset kotimaahan.
- Pienten ja terveiden lasten tarjonnan väheneminen.
- Uusista yhteistyömaista Bulgariasta, Kirgisiasta ja Taiwanista ei vielä tullut lapsia.
- Helsingin kaupunki lopetti uusien kansainvälisen adoption hakijoiden vastaanottamisen.
- Lapsettomuushoidot ovat kehittyneet.
- Anu Uhtio: "Myös rasismin ja ennakkoluulojen lisääntyminen vaikuttanee asiaan. Jotkut adoptiota harkitsevat pelkäävät, että vieraamman näköiselle lapselle tulisi vaikeuksia Suomessa" (En usko tähän pätkääkään...että rasismi olisi LISÄÄNTYNYT jostain 90-luvulta?)
"Suomen eduskunta hyväksyi joulukuussa 2014 avioliittolain muuttamisen niin, että samaa sukupuolta olevat parit voivat jatkossa solmia avioliiton."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Samaa_sukupuolta_olevien_avioliitto_Suomessa
Asiahan on niin, että:
- Venäjä on erittäin homovihamielinen maa, ja sieltä ei voida enää adoptoida lapsia kenellekään Suomessa - edes heteropareille.
- Keniassa homoseksuaalisuus kahden miehen välillä on rikos. Sanomattakin selvää saako sieltä adoptoida homopareille tai enää kenellekään suomalaiselle lapsia.
- Etiopiassa homoseksuaalisuus kaikissa muodoissaan on rikos. Sama kuin ylemmillä.
SYY-SEURAUSSUHDE ON SIIS SE, ETTÄ SUURELTA OSIN, VAIKKA EI KOKONAAN, TASA-ARVOISEN AVIOLIITTOLAIN TAKIA KV-ADOPTIOIDEN MÄÄRÄ ON PYSYVÄSTI ROMAHTANUT MURTO-OSAAN. OLISIKOHAN TÄSTÄ OLLUT SYYTÄ MAINITA HYVÄN LEHTIMIESTAVAN HENGESSÄ TÄSSÄ JUTUSSA? Asia voi vaikuttaa myös uusien maiden eli Bulgarian,Taiwanin ja Kirgisian adoptioihin jatkossa. Taiwan ja Bulgaria ovat suhteellisen turvallisia paikkoja homoille, eikä se ole Kirgisiassakaan kiellettyä. Mutta ei yksikään näistä esim. salli adoptioita homopareille omassa maassaan tai edes takaa yhtäläisiä oikeuksia lain edessä muutenkaan. Sallivatko he asian sitten toisinpäin adoptiolapsille vai eivät?
Tietolähde on STT, ja sama mainitsemattomuus toistuu jokaisessa lehdessä. Onko siis:
1) STT:llä niin tyhmää väkeä, että eivät edes pysähdy miettimään syitä entisten merkittävien lähtömaiden adoptioiden romahdukseen?
2) Pysähtyvät miettimään, mutta eivät ymmärrä? vai
3) Koska on intohimoisesti kannatettu tätä lakimuutosta, ei haluta tuoda näitä ikäviä, etukäteen tiedossa olevia seuraamuksia esille rehellisesti? Eihän suuressa unelmassa voi olla mitään negatiivista sivuvaikutusta?
Oma veikkaukseni on vaihtoehto 3. Minua ei totta puhuen koskaan ole kiinnostanut puhua seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin liittyvistä kannoistani netissä, mutta sanottakoon kuitenkin juttuun liittyvänä asiana, että olisin kannattanut tätä lakia lukuunottamatta tuota adoptiomahdollisuutta, etenkin kun se "mahdollisuus" kääntyy mahdottomuudeksi kuten nyt on käynyt. Olisin myös suositellut, että noiden vanhojen ja uusienkin luovuttajamaiden kanssa voidaan sopia, että noudatetaan heidän tahtoessaan tapaa, jossa lapset voidaan "korvamerkitä" vain heteropareille, ei se ole millään tapaa homopareilta pois, päinvastoin helpottaisi suunnattomasti heidänkin pyrkimyksiään. Toteutuneessa mallissaan en olisi kansanedustajana äänestänyt lain puolesta.
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Motiiveja on pakko kysellä. Lieneekö tullut monellekin mieleen. Lokerointi on samaa tasoa kuin jotkut vihjailevat että kaikki maahan tulleet pakolaiset ovat islamisteja.
Entäs tämä Helsingin poliisin näkemys, kun on kyse suomalaisista peruskouluista:
"Hyvää oppi tekee terroristillekin. Saattaa näköala
laajentua ja suvaitsevaisuus lisääntyä"???
Jokos on tuostakin möläytyksestä isot jutut Iljan lehdessä?
///////////////////////////
Viimeksi muokattu:
Rauhantekijä
Greatest Leader
Touho saa mieletöntä tukea YLE:ltä. Paljon aikaa telkkarissa.
Toimittajien yhteys on selvää.
.
Tyrsky
Eversti
Melko perinteistä YLEn otsikointia johon kiteytyy kyllä tuon organisaation näkemys Suomen ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta.
Pitäisikö sitä YLEn mielestä harjoitella mieluummin antautumaan vai kuolemaan?
Pitäisikö sitä YLEn mielestä harjoitella mieluummin antautumaan vai kuolemaan?
Varusmiehet pääsevät harjoittelemaan tappamista virtuaalisesti – armeijalta kolme miljoonaa euroa taistelusimulaattoriin
Sotasimulaattoriluokka löytyy vuoden loppuun mennessä jokaisesta joukko-osastosta.
Kotimaa
11.9.2017 klo 14:33
Pekka Niiranen
@NiiranenPekka
Jaa artikkeli Facebookissa
Jaa artikkeli Twitterissä
Aseet paukkuvat Karjalan lennostossa, mutta tällä kertaa vain virtuaalisesti. Meneillään on tietokonepeli, jolla Karjalan lennoston varusmiehet harjoittelevat vaarallisen henkilön etsintää tietokoneluokassa.
Pelissä etsitään ja yritetään ottaa kiinni kaksi alueella liikkuvaa aseistettua tunkeutujaa, joista on tehty näköhavainto. Pelin aikana toinen tunkeutujista ammutaan tulitaistelussa kuoliaaksi.
Kouluttaja luutnantti Topi Hannula pitää tällaista harjoittelua kustannustehokkaana. Tilanteita pystytään tarvittaessa toistamaan, eikä esimerkiksi oikeita ammuksia kulu lainkaan, räjähteistä puhumattakaan.
– Tässä pystytään tekemään sellaisia asioita, joita ei välttämättä pystyttäisi tekemään elävänä kentällä ja maasto-olosuhteissa.
Tietokonepeli mahdollistaa myös ns. jumalakuvan käytön, eli kouluttaja pystyy seuraamaan joukon liikkumista esimerkiksi lintuperspektiivistä.
Virtuaalinen taistelukoulutus ei voi Topi Hannulan mukaan koskaan korvata fyysistä koulutusta.Sakari Partanen / Yle
– Me näemme kaikissa vaiheissa mitä jokainen jätkä tekee. Täällä voidaan treenata yksinkertaisia temppuja ja viedä isompi kokonaisuus maastoon sen jälkeen, kun perusteet ovat valmiina.
Pohjana kaupallinen peli
Virtual Battle Space 3 -tietokonepelin pohjana on kaupallinen pelialusta, jonka puolustusvoimat on muuttanut itselleen sopivaksi. Peliin osallistuvat varusmiehet luovat itselleen omat hahmot, jotka on puettu Suomen armeijan maastopukuun, ja joiden varustus on aseistusta myöten oikeannäköinen.
Peliin on mahdollista lisätä myös erilaisia elementtejä kutakin harjoitustilannetta varten.
– Olen esimerkiksi tehnyt nyt tähän kaksi jätkää ja rakennuksen, sanoo kouluttajan apuna toimiva lapinlahtelainen varusmies Sami Jetsonen.
Hän esittää pelissä toista maalimiestä, eli hän on se, jonka etsijät yrittävät löytää ja ottaa kiinni.
Kolmen miljoonan euron investointi
Tietokonepelaamisesta on tulossa olennainen osa varusmieskoulutusta, sillä viimeinenkin joukko-osasto saa vuoden loppuun mennessä luokkatilan virtuaalikoulutusympäristöä varten. Panssariprikaati, jossa on jo yksi tietokoneluokka, saa uudet simulaattoriluokat ensi vuoden alussa.
Luokkiin tulee yhteensä 1 200 tietokonetta. Rahassa investointi on kolme miljoonaa euroa.
Virtuaalisen taistelukoulutusympäristön rakentaminen jokaiseen joukko-osastoon maksaa kolme miljoonaa euroa.Sakari Partanen / Yle
– Koneet voidaan yhdistää toisiinsa varuskunnan sisällä. Emme ole vielä yhdistäneet niitä toisiinsa eri varuskuntien välillä, kertoo osastoesiupseeri majuri Tom Malmström pääesikunnan koulutusosastolta.
Hyötyä vai ei?
Tietokonepelit ovat osalle varusmiehistä varsin tuttuja, mutta joukossa on myös niitä, jotka eivät ole niillä paljoa pelanneet. Luutnantti Topi Hannulan mukaan tällaiset varusmiehet erottuvat joukosta.
– Heillä on alkuun hieman haasteita päästä kiinni jatsin tahtiin.
Toisaalta kaikki varusmiehet eivät ole vakuuttuneita virtuaalisen pelaamisen hyödyistä.
– En tiedä, onko tästä hyötyä. Paha mennä sanomaan, pohtii tuusniemeläinen Vili Laukkanen.
Osalle varusmiehistä pelaaminen on varsin tuttua jo siviilielämästä.Sakari Partanen / Yle
Pelissä etsintäryhmää johtaa kuopiolainen alikersantti Jyri Repo, jonka mukaan virtuaalisen ryhmän johtaminen on erilaista kuin normaalisti.
– Esimerkiksi maaston huomioiminen on erilaista kuin oikeasti metsässä.
Luutnantti Hannula on samaa mieltä. Virtuaalisessa harjoituksessa ei hänen mukaansa voida todenmukaisella tavalla harjoitella naamioitumista ja maastoutumista. Tietokonepelissä ei voida myöskään mitata esimerkiksi sitä, miltä tuntuu, kun taisteluvarustus laitetaan päälle ja hyökätään metsässä.
– En usko että me saamme rasitettua näitä poikia istumalla niin, että he hengästyvät.
Metsässä kaikki on sittenkin toisin?
Varusmiehet testaavat peliluokassa opittuja taitoja myöhemmin maastossa. Virtuaalista etsintää tietokoneluokassa pelanneilla Karjalan lennoston varusmiehillä tällainen harjoitus on edessä viikkoa myöhemmin.
Maisemat lennoston harjoitusalueen maastossa ovat silloin varsin erilaisia kuin tietokonepelissä: metsässä on paljon aluskasvillisuutta, aurinko lämmittää ja myös päällä olevan varustuksen paino alkaa tuntua.
Yksi rynnäkkökiväärin kanssa metsässä etenevistä varusmiehistä on varkautelainen Vili Luukkainen, jonka mukaan maastossa on katsottava, mihin aseen piippu kulloinkin osoittaa.
Sotilaspoliisit ovat ottaneet kiinni vaarallisen henkilön. Tilannetta harjoiteltiin etukäteen tietokoneluokassa.Sakari Partanen / Yle
– Täällä se kaveri on oikeasti siinä vieressä, eikä vaan niin, että hiirellä ja näppäimellä liikutat johonkin suuntaan.
Suojausjoukkueen varapäällikkönä toimivan luutnantti Topi Hannulan mukaan virtuaalisen harjoituksen ei ole tarkoitus korvata harjoittelua maastossa.
– Yksittäinen taistelija ei opi liikkumaan metsämaastossa tai rakennetulla alueella muuten kuin tekemällä sitä fyysisesti maastossa. Se asia vaan on näin.
Pantherapardus
Kersantti
Äkkiä uusi vetoomus eetteriin...
Suomen tietotoimisto STT ajautui kuolemanlaaksoon
Kansallinen uutistoimisto STT on tilanteessa, jossa jopa sen koko olemassaolo on vaarassa. Jos uutisvirta kapenee, kansalainen on kärsijä.
Päätoimittaja Mika Pettersson muistuttaa, että STT on paitsi ikkuna suomalaisille kotimaan maailman uutisiin myös ikkuna naapurimaihin Suomen tapahtumista. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Mitä siitä seuraa, jos maalla ei ole omaa, kansallista uutistoimistoa? Tätä kysymystä STT:n päätoimittaja ja toimitusjohtaja Mika Pettersson kehottaa vakavasti pohtimaan.
Oy Suomen Tietotoimisto (STT) elää parhaillaan kriittisiä aikoja olemassaolonsa suhteen, koska isoja asiakkaita on liuennut pois yhteistyöstä. STT:n omistaa suomalainen media, mutta yhtiön tulevaisuus ei Petterssonin mielestä ole vain alan sisäinen kysymys. Hän on huolissaan koko suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen kansalaisten tarpeista.
– Kansalaisen kannalta tilanne olisi aika katastrofi, vaikka puutetta varmaan jollakin tavalla pystytään korvaamaan. Kansalaisen kannalta moniarvoisuus kärsii. Esimerkiksi maakunnissa kansainväliset uutiset tulisivat aika lailla vain Yleisradion kautta samoin kuin suuret kotimaan tapahtumat, Pettersson sanoo.
– Ihmisen kyky toimia ja tehdä päätöksiä yhteiskunnassa on sidoksissa hänen elämänhallintansa perusteisiin. Ne taas perustuvat aika pitkälle siihen, minkälaista uutistarjontaa ja uutissisältöä hänelle pidetään yllä. Se koskee ihmisen paikkaa myös globaalissa kontekstissa.
Petterssonin mukaan kaikki kavennukset koko mediatarjontaan, ei yksin STT:n tarjontaan, rapauttavat kansalaisena olemista.
– Ongelma on siinä, että maailmassa yleensä tyhjiöt täyttyvät. Millä ne täyttyvät mediassa, jos editoitua ja punnittua uutisseurantaa ei ole, hän kysyy.
Hänestä on hyvä muistaa, että jo nyt kannetaan huolta uutisten todenperäisyydestä ja puhutaan paljon valeuutisista.
Ikkuna muihin maihin – ja Suomeen
STT antaa kansalaisille eri medioiden kautta ikkunan kotimaan ja maailman tapahtumiin, niitä elämänhallinnan eväitä. Pettersson pitää vähintään yhtä tärkeänä näkymää ikkunasta toiseen suuntaan, meiltä maailmalle.
– STT on Suomen ikkuna muihin maihin. Vaihdamme uutisia Ruotsin, Norjan ja Tanskan uutistoimistojen kanssa. Jos jotain uutisenarvoista Suomessa tapahtuu, niin STT on näiden maiden lehdistölle ensisijainen lähde, Pettersson muistuttaa.
Hän arvioi, että tätä yhteistyön läheisyyttä ei ole ihan oivallettu.
– Kun meillä tapahtuu vaikkapa merkittäviä poliittisia uutisia tai tragedioita kuten Turun puukotukset, ensitieto muihin Pohjoismaihin menee STT:n kautta. Jos tämä ikkuna naapurimaihin menee kiinni, niin voisi ajatella, että sillä on myös jokin merkitys Suomi-kuvan kannalta.
Pettersson toivoo, että valtiovalta ja koko yhteiskunta pohtisivat, mikä arvo STT:llä on uutisputkena naapurimaihin.
– Ja mikäli se menee umpeen, niin mitä siitä seuraa. Yle pystyy korvaamaan sitä tietyssä määrin, mutta sillä on yhteys paikallisiin yleisradioyhtiöihin, ei uutistoimistosuhdetta.
Maailmassa on vain muutama kehittynyt maa (Islanti, Uusi-Seelanti), joissa ei ole uutistoimistoa. Liittyykö Suomi harvalukuiseen joukkoon?
– Tilanne on tukala. Mediamurroksen laineet ovat iskeneet STT:hen viime vuosina kovaa. Alamme todella olla niillä rajoilla, että toiminnan jatkuminen on vaakalaudalla, jos supistuksia vielä tulee, Pettersson sanoo.
Muissa Pohjoismaissa valtio tukee paremmin
STT on osakeyhtiö, jonka omistajat viime kädessä markkinataloudessa ratkaisevat mitä sille tapahtuu. Petterssonista kyse on myös siitä, minkälaisen arvon yhteiskunta antaa sille, että on moniarvoinen viestintämaailma, muitakin toimijoita kuin suoraa valtion rahoitusta saava Yleisradio.
– En lähde neuvomaan, pitäisikö valtion kanavoida rahaa toisella tavalla kuin nyt. Voin todeta, että esimerkiksi muissa Pohjoismaissa valtiovalta on huolehtinut median moniarvoisuudesta tukemalla keskeisiä tekijöitä huomattavan paljon avokätisemmin kuin Suomessa.
Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa uutistoimistot ovat vahvempia toisestakin syystä.
– Uutistoimistot ovat laajentaneet liiketoimintaansa muillekin viestinnän aloille kuin pelkkään uutispalvelun tuottamiseen. Tätä STT:kin on yrittänyt, mutta toiminta on ollut niin pientä, ettei sillä pysty vielä rahoittamaan uutistoimintaa. Omistamme esimerkiksi erittäin rajusti kasvavan mediaseurantayhtiön yhdessä Ruotsin uutistoimisto TT:n kanssa.
Petterssonin mukaan on toivoa, että tulevina vuosina yhtiöstä tulee niin paljon osinkoja, että niillä pystytään rahoittamaan muuta toimintaa.
Jos kansallista uutistoimistoa ei olisi, uutistarjonta suomalaisissa maakuntalehdissä kapenisi oleellisesti.
– Maakuntalehtien pitää sitten yrittää ratkaista tämä joillakin muilla keinoilla, ja muut keinot ovat todennäköisesti kalliimpia vaihtoehtoja. Nyt kuluja jakaa monta maksajaa. Siihen jakamiseen koko uutistoimiston idea perustuukin.
– Henkilökohtainen oletukseni on, että STT:n tilalle syntyisi samantyyppinen kokonaisuus, joka olisi muulla tavalla omistettu tai järjestetty.
Samanlaiseen kustannustehokkuuteen samalla toiminnan laajuudella kuin STT on Petterssonin arvion mukaan vaikea päästä.
Tästä huolimatta suomalaisen median omistamasta yhtiöstä on lähtenyt asiakaskuntaa pois viime vuosina. Viimeksi STT:n jättivät suomenruotsalaiset lehdet, ja Iltalehden kerrotaan harkitsevan samaa.
Aiemmin STT:n palveluista ovat irrottautuneet muun muassa Yleisradio, Kauppalehti ja Helsingin Sanomat. Yleisradio palasi uudestaan asiakkaaksi viime keväänä, mutta vain määräajaksi vuodenvaihteeseen.
Myös monet alueelliset lehdet ovat isojen imussa lähteneet.
STT: tänä vuonna 130-vuotias
Uutistoimisto on perustettu vuonna 1887, kuvatoimisto Lehtikuva vuonna 1951. Viestintäpalvelut aloitti toimintansa vuonna 2004.
Työntekijöitä on noin 120. Keskustoimitus on Helsingissä Malminkadulla Voimatalossa. STT:llä on omat toimittajat myös Sydneyssä ja Brysselissä, sekä avustajia eri puolilla Suomea ja maailmaa.
Suomen Tietotoimiston omistavat maan johtavat viestintäyhtiöt. Suurimmat omistajat Sanoma Media Finland Oy 33,1 prosenttia, Alma Media Oyj 20,6, TS-Yhtymä Oy 18 ja Keskisuomalainen Oyj 6 prosenttia.
STT:n aineisto tekstin tai kuvan muodossa tavoittaa kaikki suomalaiset merkittävimmät mediat.
Lähde: stt.fi
Eeva Salminen
PekkaSavo
Ylipäällikkö
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005364174.html
https://yle.fi/uutiset/3-9828710
(tulkinnat lukijoille, olikos nyt rasistiartikkeli yo-kirjoituksissa?)
https://yle.fi/uutiset/3-9828710
(tulkinnat lukijoille, olikos nyt rasistiartikkeli yo-kirjoituksissa?)