Valtamedia ja ne muut

Kirkossakin valmius sukupuolettomiin titteleihin – näin kirkkoherra ja muut nimikkeet korvattaisiin

Kirkossa löytyy suopeutta sukupuoleen viittaavien ammattinimikkeiden muuttamiseen. Tämä selviää kyselystä, jonka kirkko teki luottamushenkilöilleen kesällä jo ennen Aamulehden aloitetta sukupuolineutraaleista titteleistä.

Itse asiassa kirkossa on vuosikymmeniä puhuttu laajemman kieliremontin tarpeesta, sillä sen hallinto vilisee epäonnistuneita ja vanhentuneita nimikkeitä.

Kirkkoherra on tyypillinen epäonnistunut nimike, joka on väännös ruotsin kielen sanasta kyrkoherde, joka tarkoittaa kirkon paimenta.

Kirkkopaimeneksi nimen silti haluaisi muuttaa vain harva. Ylivoimaisesti suositumpia olisivat nimikkeet seurakunnan johtaja tai johtava pappi / pastori.

Myös sana tuomiokapituli on hiertänyt kirkossa. Tuomio on väärä käännös latinan sanoista domus eli talo tai koti ja capituli eli lukukappale. Kyseessä on siis talo, jossa luettiin kappaleita Raamatusta.

Enemmistö haluaisi nykyisin puhua mieluummin piispan toimistosta tai pelkästä kapitulista.

Samaa perua on tuomiokirkko, joka ei varsinaisesti viesti armollisesta Jumalasta. Uhkaavan nimityksen sijaan pitäisi sananmukaisesti puhua kotikirkosta.

Kirkon luottamushenkilöelimet ehdottivat korvaavaksi sanaksi eniten katedraalia ja lähes yhtä paljon piispan kirkkoa. Pääkirkko ja suurkirkko saivat hajaääniä.

Byrokraattista seurakuntayhtymää ehdotetaan korvattavaksi esimerkiksi muodolla Helsingin seurakunnat.

Vastaajat ehdottivat selvitettäväksi myös seuraavien termien korvaamista: kappalainen, kirkkoherranvirasto, keskusrekisteri ja seurakuntamestari.
http://www.helsinginuutiset.fi/arti...itteleihin-nain-kirkkoherra-ja-muut-nimikkeet

Kova on homma, kunnes kaikki herrat on siivottu...
1.
Anna meille rauhasi,
Herra, tänäänkin.
Älä hylkää kansaasi
koskaan vaaroihin.
Sillä vain sinä voit,
sillä vain sinä voit
elämämme varjella,
Herra, tänäänkin.

2.
Anna meille vapaus,
Herra, tänäänkin.
Anna meille luottamus
sinun voimaasi.
Sillä vain sinä voit,
sillä vain sinä voit
rohkeuden lahjoittaa,
Herra, tänäänkin.

3.
Anna meille iloa,
Herra, tänäänkin
elämämme lahjoista
pienimmistäkin.
Sillä vain sinä voit,
sillä vain sinä voit
elämämme uudistaa,
Herra, tänäänkin.
http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/...a3d188cc4fd63b50c2256daf005a208e?OpenDocument
 
ITSESTÄÄN SELVÄ ISLAMISAATIO?
Harvemmin näkee tai kuulee journalisteja, jotka kysyvät tämäntapaisia tyhmiä kysymyksiä: Mitä tarkoitatte islamisaatiolla? Onko Suomessa islamisaatiota? Kenen etua islamisaatiopuhe palvelee? kirjoittaa Vesa Heikkinen.

”Islamisaation vastustajat mielenosoitukseen Helsinkiin”, kertoo Vantaan Sanomat. ”Maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuva Suomi ensin! -ryhmä järjestää keskiviikkoiltana Tallinnanaukiolla mielenosoituksen, jossa vastustetaan Suomen islamisaatiota”, lehti jatkaa.

Vuoden takainen juttu tuli vastaani verkossa, kun etsin uutisia Suomi ensin ry:n tekemisistä Vesalan koululla Helsingissä. Tekstin mukaan ”maahanmuuttokriitikot eivät hyväksy kauppakeskuksen tapaa juhlia ramadanin päättymistä” ja ”tapahtumasta on ilmoitettu asianmukaisesti poliisille ja se on rauhanomainen ja päihteetön”.

Jutussa siteerataan ja referoidaan ”Suomi ensin! -aktivisteja” tähän tapaan: ”Ryhmän mukaan kansalaisille lain mukaan kuuluva ilmaisu- ja kokoontumisvapaus ei ole täysin toteutunut anarkistien ja muslimien viimeaikaisten hyökkäysten takia.” Mutta ei hätää, tässä tapahtumassa osallistujille ”jaetaan ilmaista kahvia ja pullaa”.

Vantaan Sanomien teksti on mitä surullisin esimerkki kritiikittömästä journalismista ja kielitietoisuuden puutteesta. Toisaalta kyse voi olla härskistä mainostamisestakin. Ehkäpä kirjoittaja on hyvinkin tietoinen valinnoistaan?

Tekstissä annetaan lukijoille asioita itsestäänselvyyksinä: On islamisaatiota. On islamisaation vastustajia.

On myös ”maahanmuuttokriitikot” eli ryhmä, joka suhtautuu maahanmuuttoon kriittisesti. Eikä esimerkiksi vihaten.

Yleistävä olettamuspuhe on voimistunut julkisessa keskustelussa, ja sanaa islamisaatio tarjoillaan selviönä myös monissa journalistisissa teksteissä. Harvemmin näkee tai kuulee journalisteja, jotka kysyvät tämäntapaisia tyhmiä kysymyksiä: Mitä tarkoitatte islamisaatiolla? Onko Suomessa islamisaatiota? Kenen etua islamisaatiopuhe palvelee?
https://www.journalisti.fi/artikkelit/2017/8/itsestn-selv-islamisaatio/

18194788_135765730299553_5862522024836210983_n.jpg



Vesa Linja-aho jakoi linkin.
43 min
Nyt oli hyvä kirjoitus! Moni päteväkin toimittaja päästää sellaisenaan alt-rightin (sopiva suomennos lienee "hörhöoikeisto") hihasta vedetyt harhakuvat lehteen, jolloin niistä tulee tosia:

"Yleistävä olettamuspuhe on voimistunut julkisessa keskustelussa, ja sanaa islamisaatio tarjoillaan selviönä myös monissa journalistisissa teksteissä. Harvemmin näkee tai kuulee journalisteja, jotka kysyvät tämäntapaisia tyhmiä kysymyksiä: Mitä tarkoitatte islamisaatiolla? Onko Suomessa islamisaatiota? Kenen etua islamisaatiopuhe palvelee?"
https://www.facebook.com/groups/RASMUSGROUP/permalink/1624416997569518/
 
Keskisuomalaisen päätoimittaja esittää STT:lle viiden miljoonan euron julkista tukea

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola (kuvassa) esittää Suomen Lehdistön haastattelussa uutistoimisto STT:lle viiden miljoonan euron vuosittaista julkista tukea.

Mervolan mukaan uutistoimiston loppu olisi iso vahinko, josta kärsisi koko suomalainen uutismedia sekä yhteiskunta.

– Mikään yksittäinen media Yleä lukuun ottamatta ei pysty vastaavaan uutisseurantaan kuin STT, Mervola sanoo.

STT on ajautunut ongelmiin asiakasmenetysten vuoksi. Viimeisimpänä STT:n uutispalvelun irtisanoivat ruotsinkieliset lehdet. Ylen jatko asiakkaana on katkolla vuodenvaihteessa, ja Iltalehti neuvottelee parhaillaan jatkosopimuksesta.

Mervolan mielestä STT:n tukeminen julkisin varoin olisi kilpailutilanteen näkökulmasta ongelmattomampaa kuin MTV3:n tukeminen, sillä tuki hyödyttäisi koko toimialaa.

– Viiden miljoonan tasoinen tuki johtaisi siihen, että STT pystyisi laskemaan hintojaan ja osa asiakkaista palaisi, Mervola arvioi.

Suomen Tietotoimiston liikevaihto viime vuonna oli 10,5 miljoonaa euroa.

Keskisuomalainen Oyj on STT:n neljänneksi suurin omistaja.
https://www.karjalainen.fi/uutiset/...stt-lle-viiden-miljoonan-euron-julkista-tukea
 
Keskisuomalainen saa kyllä rahoittaa itse tietotoimistonsa tai sitten pitäisi leikata
Yleisradion tukia jotta rahaa riittää STT:lle

Paljonkos olivat VOK-toiminnan kustannukset 2015-2016?

15% kansalaisista maksaa suurimman osan perseilystä. Ne jotka eivät maksa vaativat "solidarisuutta" ja olivat 2 vuotta sitten heiluttelemassa niitä tervetuloa -kylttejään. Median vuoro osallistua kustannuksiin.

Suomikuvan ja Suomesta levitettävien uutisten välittämiseen riittää pienempikin taho.

Tietoa saa ulkomailta ilman STT:tä. Miksi sen pitäisi olla "jalostettua" tietoa. Suurin osa
nuoristakin osaa englantia. Mihin siis noin suuri "STT"?
 
Varmasti saavat. Eikä YLE:n rahoitustakaan karsita.

Minua on hiukan suututtanut tämä YLE:n nykyinen rahoitusmallikin.
Ja jos samaa aletaan laajentaa MTV3:n ja STT:n suuntaankin

Eikö veronmaksajilta kysytä mitään?

5 miljoonaa siitä että saadaan "STT:n jalostamia uutisia" joita tuottavat
twitterissä mellastavat toimittelijantrollit. KUN NE EDES YRITTÄISIVÄT OLLA
NEUTRAALEJA MUTTA KUN EI

Joita eivät nuoremmat edes lue. YLE:n kohdllahan oli pakko tehdä tuo liike.
Lupamaksut olisivat romahtaneet viimeistään syksyllä 2015.
 
Viimeksi muokattu:
Melko härskiä... jos kyseessä olisi normaali yritys, nuo 20 olisi saanut kenkää ilmeen värähtämättä ja kukaan ei olisi valittanut...puute on 1,5M€:sta ja pyydetään valtiolta 5M€:a
Kolumni: Vain valtio voi enää pelastaa STT:n
Vain yksi prosentti Yle-veron suuruudesta ratkaisisi kaupallisen median tukemisen ongelman, päätoimittaja Pekka Mervola kirjoittaa.

2104508_.jpg

Pekka Mervola



Kesäkuussa vuonna 1886 Tampereen ”ihanalla Pyynikillä” oli kokoontuneena 20 sanomalehtimiestä. He edustivat 15 lehteä maamme kovin nuoresta sanomalehdistöstä. Tai oikeastaan sanomakirjallisuudesta, kuten tuon ajan ihmiset lehtiään kutsuivat.

Kokous oli ajan hermolla. Saksalaisen Siemensin Pietarin haaraliike oli avannut vuonna 1855 lennätinlinjan Pietarista Helsinkiin. Kahden seuraavan vuosikymmenen aikana lennätinverkkoa laajennettiin länsirannikkoa pitkin Tornioon ja sisämaassa Jyväskylään ja Kuopioon.

Lehtimiehet keskustelivat Pyynikillä sähkösanomatoimiston perustamisesta, jotta lehdet saisivat nopeasti ja paljon uutisia kotimaasta sekä maailmalta. Olihan toimittajilla tuolloin tapana saksia toistensa juttuja omiin lehtiinsä. Siitä seurasi, että jutut kiersivät eri nopeudella eri lehdissä ja saksituissa jutuissa alkoi usein kertautua erilaisia virheitä.

Helsingfors Dagbladetin (joka muuten oli perustettaessa 1861 Pohjoismaiden ainoa joka päivä ilmestyvä sanomalehti) toimittaja Woldemar Westzynthius ei ollut Pyynikillä mutta kuuli sähkösanomatoimiston tarpeesta. Hän pisti toimeksi. Suomen Sähkösanomatoimisto (SST) aloitti lokakuussa 1887.

Nyt olemme ehkä tulossa kehityskulun toiseen päähän.

STT on maamme luotetuin uutisvälittäjä, mutta se on nyt vaarassa kadota. Suomen Tietotoimisto (STT) ei suoraan polveudu Westzynthiuksen sähkösanomatoimistosta mutta täyttää samaa tarvetta.

STT:n tilanne on vaikea. Uutistoimiston tuloissa on varovaisesti arvioiden lähes 1,5 miljoonan euron aukko. STT:n asiakaskunta on viime vuosina murentunut ja uutistoimisto on siksi leikannut kulujaan. Palvelun supistuminen on ruokkinut lähtöjä.

Media-alaa kymmenen vuotta raastanut murros on ajanut lehtiä ja tv-kanavia vaikeuksiin. MTV, jonka Kymmenen Uutiseton STT:n suuri asiakas, on tehnyt miljoonatappioita.

Samalla tavalla osa keskisuurista ja pienistä sanomalehdistä on horjunut tappiollisuuden ja kannattavuuden rajoilla. Ne ovat jatkuvilla yt-kierroksilla. Yleensä jossakin vaiheessa on eteen tullut STT:stä luopuminen.

Jotta STT:n miljoona-aukko täyttyisi, se joutuisi nostamaan nykyisten asiakkaiden hintoja 20–25 prosenttia. Se johtaisi asiakaskatoon.

Toinen vaihtoehto olisi, että STT vähentäisi 20 henkilötyövuotta. Neljänneksen leikkaus aiheuttaisi palvelun heikentymisen. Taas osa asiakkaista äänestäisi jaloillaan.

STT:n aika käy vähiin. Sillä on loka-marraskuun vaihteeseen aikaa löytää ratkaisu ongelmiinsa. STT:n suurin omistaja on Sanoma (33%). Sitten tulevat Alma Media (24), TS-yhtymä (18) ja Keskisuomalainen (7%).

STT:n voi pelastaa enää valtio. Uutistoimiston ongelmat eivät katoa enää vain puuttuvan 1,5 miljoonan kuromisella kiinni, vaan kestävä ratkaisu edellyttäisi sitä, että STT kykenee alentamaan hintojaan ja palaamaan koko kotimaisen median uutistoimistoksi. Nyt ulkopuolella ovat muun muassa Helsingin Sanomat, Kauppalehti, Etelä-Saimaa ja moni pieni sanomalehti. Todennäköistä on, että vaikkapa Iltalehti tai MTV saattaa luopua STT:stä, jos se ei kykene laskemaan hintojaan.

Ongelmien taustasyy on media-alan talousahdinko ja digimurros. Kun lehdet ja tv-uutiset karsivat menojaan, STT tulee jollakulla joka vuosi poistolistalle. Nämäkin välineet näkevät netin kautta STT:n uutiset, jotka julkaistaan aina heti ulos. Ja sitten osa voi harrastaa vanhan ajan saksijournalismia kirjoittamalla STT:n uutisen ”omin sanoin”. Jos STT katoaa, tämä ”yhteisvastuu” poistuu.

STT on ollut kuin rokotus. Kun rokotusten peitto on korkea, rokottamatonkin hyötyy ja välttää sairauden. Mutta kun rokotusten suosio laskee tietyn portaan alle, epidemiat alkavat levitä. Näin voi STT:n kadotessa käydä valetiedon ja väärien tietojen kanssa.

STT:llä on kansallisen turvallisuuden kannalta merkitystä. STT on ollut kanava, jonka kautta uutiset leviävät Suomesta muihin Pohjoismaihin ja maailmalle. Tätä asiaa varmasti mietitään niin maan hallituksessa, sisäministeriössä kuin STT:n omistajakunnan johtoportaissa.

STT:n pelastaminen edellyttää valtiolta pysyvää vuositukea uutistoimistolle. Vain yksi prosentti Yle-veron suuruudesta ratkaisisi kaupallisen median tukemisen ongelman
.

Valtio on miettinyt kaupallisen television eli MTV:n uutistoiminnan tukea. Se kohdistuisi yhteen ruotsalaissomisteiseen yritykseen. STT:n tukeminen sen sijaan leviäisi kilpailuneutraalisti koko Suomessa uutisia tekevään mediaan.

Siksi on syytä uskoa, että maan hallitus tekee viisaan ratkaisun ja päättää tänä syksynä viiden miljoonan euron tuesta STT:lle. Tuki leviäisi myös valtiolliselle Ylelle hyvänä uutistietona. Luonnollisesti STT:n pitäisi muuttua voittoa tuottamattomaksi yhtiöksi ja koko alan kansalliseksi kivijalaksi.

Jos vain markkinatalous ratkaisee STT:n kohtalon, kansallisen uutistoimiston alasajo voi alkaa jo tämän vuoden viimeisinä kuukausina.

Kirjoittaja on päätoimittaja
http://www.ksml.fi/paakirjoitus/nim...1046008?pwbi=ad4b78c6a446e87b1aaad939a06c46bd
 
Mikähän on jakauma muissa yliopistoissa? Mutta Tampereen Yliopisto on kyllä kuuluisa vasemmistolaisuudestaan....
 
Suomeen tarvitaan neutraalia mediaa minkä toiminta ei perustu journalistin ohjeisiin vaan lehtimiehen ohjeisiin.

Suomi ei tarvitse STT:n kaltaista valkopesupromoottoria mikä se tänäpäivänä on..

Jos valtiovalta näkee oman "uutis" palvelun tarpeelliseksi, niin se sen varmaan perustaa. 100 henkeä siihen ei tarvita..

 
Jos valtiovalta näkee oman "uutis" palvelun tarpeelliseksi, niin se sen varmaan perustaa. 100 henkeä siihen ei tarvita..

Totta. Ei siihen edes kymmeniä henkilöitä tarvita. Toimittelija kirjoittelee että

Janne Riiheläinen
Replying to
"On. Että me kuluttajat maksaisimme useammin kuluttamastamme sisällöstä. Eli maksaisimme medioille heidän tekemästään työstä."

Eikös se pitäisi juuri niin olla että ne maksavat jotka haluavat sitä sisältöä. Mihin siis tarvitaan veronmaksajien rahoja?

Kun on oma lehmä ojassa:
"Eli maksaisimme medioille heidän tekemästään työstä"

Mistäs sitten maksetaan? Jos ei työstä niin siitäkö että soittavat työn teon sijaan "suutaan" twiitterissä?

Keskitetty uutisten keräily, kääntäminen ja valikointi julkaistavaksi kuuluu kyllä medialle eikä veronmaksajille.

Trolleillahan voidaan perustella kohta mitä tahansa. Laajennetaan samat tuet muullekin medialle joka niin kovasti kituu trollien vastaisessa taistelussaan? Mitä enemmän toimittelijat näkevät uusia trolleja niin sitä suuremmat tuet toiveissa? :D

Plop, plop, plop, ping ping ping, niitä putkahtelee sieltä täältä.
 
Viimeksi muokattu:
STT:llä on valistuspäivä..
Auvinen murhasi koulukeskuksessa kahdeksan ihmistä ja itsensä

KOTIMAA24.09. 03.00

STT Helsinki

–  Jokelan tragediasta tulee 7. päivä marraskuuta kuluneeksi kymmenen vuotta.

–  18-vuotias Pekka-Eric Auvinen ampui Jokelan koulukeskuksessa kahdeksan ihmistä ja lopuksi itsensä.

–  Uhreiksi joutuivat koulun rehtori ja terveydenhoitaja sekä kuusi oppilasta.

–  Kuolonuhrien lisäksi useat loukkaantuivat.

– Auvinen myös yritti sytyttää koulua palamaan, mutta ei onnistunut siinä.

–  Surmatöitä oli suunniteltu useita kuukausia. Ennen tekoa Auvinen oli ladannut internetiin muun muassa ampumavideoita.

–  Noin kymmenen kuukautta Jokelan tapahtumien jälkeen opiskelija Matti Saari ampui opinahjossaan kymmenen ihmistä sekä itsensä Kauhajoella. Saari myös sytytti koulun tiloissa useita paloja.

https://www.lapinkansa.fi/kotimaa/a...sessa-kahdeksan-ihmista-ja-itsensa-200413386/

Jokelan kouluampuja ei kelvannut terroristiksi – suomalaisten väkivaltaa selitetään helposti yksilön ongelmilla

Julkaistu 23.9.2017 | 21:28 | STT

Mitä yhteistä on Turun joukkopuukotuksella ja Jokelan kouluampumisella? Ainakin se, että molemmat väkivallanteot voidaan mieltää terrorismiksi, jos halutaan. Näin siitä huolimatta, että Turun tragediasta on puhuttu yleisesti ensimmäisenä epäiltynä terrori-iskuna Suomessa.
Terrorismi-sanaa käytetään eri yhteyksissä eri tavalla, ja termin käyttöön vaikuttaa muun muassa se, onko äänessä juristi, tutkija, poliitikko vai tavallinen kaduntallaaja. Rikoslaissa terrorismi määrittyy teon tarkoitukseen liittyvien, erikseen listattujen kriteerien kautta. Terrorismin tutkimuksessa olennaista on toiminnan logiikka ja poliittinen päämäärä.
Terrorismin laajaa määritelmää edustaa muun muassa amerikkalainen terrorismitietokanta Global Terrorism Database. Se listaa Jokelan ampumisen niiden vajaan parinkymmenen terrori-iskun joukkoon, jotka on tehty Suomessa vuosina 1970-2016. Jokelan tapahtumista tulee marraskuussa kuluneeksi kymmenen vuotta.
– Laajassa määritelmässä terrorismi on tyypillisesti väkivaltaa, jolla on jokin poliittinen tai uskonnollinen tarkoitusperä ja jolla pyritään vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin psykologisten reaktioiden kautta. Tällainen pyrkimys Turun ja Jokelan tapauksista molemmista löytyy, sanoo terrorismitutkija, yliopistonlehtori Leena Malkki Helsingin yliopistosta.

Huonosti voivia nuorukaisia ei maalattu uhaksi

Sekä Malkki että Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko muistuttavat, ettei Jokelan ampumista ole pidetty Suomessa terrorismina, vaikka ampuja Pekka-Eric Auvinen itse kutsui manifestissaan tekoaan poliittiseksi terrorismiksi.
Teon tulkinta olisi voinut olla toisenlainen, jos tekijä olisi ollut esimerkiksi ulkomaalaistaustainen tai jos Jokelan ampuminen olisi tapahtunut Norjan joukkomurhaaja Anders Behring Breivikin tekojen jälkeen. Myös Auvisella oli äärioikeistosympatioita.
– Auvisen teko on mielletty Suomessa kouluampumiseksi, jonka tulkintaan kuuluu se, että teko on henkilön omien ongelmien tuotosta, Malkki sanoo.
Jokelan tapauksen yhteydessä keskustelua käytiin mielenterveysongelmista, kiusaamisesta ja syrjäytymisestä.
Terrorismista olisi todennäköisesti puhuttu Jokelan kohdalla siinä tapauksessa, jos ratkaisuksi uhkaan olisi ajettu esimerkiksi metallinpaljastimia opinahjoihin. Terrorismiksi leimaaminen helpottaa teon käyttämistä perusteluna turvatoimien lisäämiselle. Samalla huonosti voivista nuorista miehistä olisi maalattu turvallisuusuhka.


Terrorismilla käytännössä yksi synonyymi

Tutkijoiden mukaan kotikutoisia tai oman ryhmän jäsenten väkivallantekoja selitetään ylipäätään helpommin yksilöstä johtuvilla seikoilla kuin ryhmän yleisillä ominaisuuksilla, kuten uskonnolla, kansallisuudella tai etnisellä taustalla.
Jos tekijä on vaikkapa ulkomaalainen, se on heti erottava tekijä ja riittää helposti selitykseksi. Omassa ryhmässä erot löytyvät yksilötasolta.
– Esimerkiksi islamilaisissa maissa jihadistiset teot pyritään selittämään niin, että teolle on jokin muu syy kuin heidän uskontonsa, Tammikko sanoo.
Terrorismin määrittely on aina sidoksissa aikakauteen. Esimerkiksi vielä joitakin vuosikymmeniä sitten terroristeilla tarkoitettiin ennen muuta kommunisteja. Nyt terrorismin synonyyminä on ääri-islamistinen toiminta eikä juuri muunlaisesti virittynyttä väkivaltaa nähdä terrorismina.
– Kyllähän globaali jihadismi on maailmanlaajuisesti ehdottomasti vaarallisin ideologia tällä hetkellä. Se on sitä ennen kaikkea Lähi-idässä, Keski-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa, missä terrorismi tappaa vuosittain valtavan määrän ihmisiä, Tammikko toteaa.
Hän lisää, että Eurooppa on iskujen osalta tässä suhteessa vain sivunäyttämö.
– Jos ihan määrällisesti ajatellaan, separatismin tai jopa äärioikeiston nimissä tehdään paljon enemmän väkivaltatekoja, mutta ne ovat lievempiä. Ne eivät ole sellaisia, että pyrkimyksenä on tappaa, vaan ne voivat olla vaikkapa polttopulloiskuja, muita tuhotöitä tai viharikoksia.

Turun puukkoisku sopi hyvin muottiin

Turun joukkopuukotus tulkittiin Suomessa miltei heti terrorismiksi. Se osui niin hyvin vallitsevan terrorismikäsityksen muottiin.
Veitsi-isku toi Malkin mukaan mieleen jihadistien hyökkäykset muissa maissa, epäiltyä tekijää luonnehdittiin jo alkumetreillä ”ulkomaalaisen näköiseksi” ja Suomessa oli odotettu sitä, milloin ääri-islamismi löytää tiensä tänne.
– Suomalaisessa keskustelussa on ollut tyypillistä, että menneet väkivallanteot ikään kuin unohdetaan. Joka kerta, kun jotain summittaista väkivaltaa tai järkyttävää tapahtuu, ollaan sitä mieltä, että lintukoto on nyt murentunut, Malkki sanoo.
– Ja sitten menee vähän aikaa ja tapahtuu uusi väkivaltainen teko, ja me olemme jälleen sitä mieltä, että nyt se lintukoto murentuu. Tätä on jatkunut 1970-luvulta asti.
Hän arvioi, että Turun joukkopuukotuksen jälkeen lintukotoajatukseen on kuitenkin vaikeampi palata.



https://www.start.umd.edu/gtd/



STT
http://www.sss.fi/2017/09/jokelan-k...altaa-selitetaan-helposti-yksilon-ongelmilla/

Hyökkäyksiä vastaanottokeskuksiinkin on luokiteltu terrori-iskuiksi

KOTIMAA24.09. 03.00

STT

Laaja amerikkalainen terrorismitietokanta Global Terrorism Database pitää Jokelan kouluampumisen lisäksi muun muassa useita vastaanottokeskuksiin kohdistuneita hyökkäyksiä terrori-iskuina.

Suomessa tehtyjen iskujen joukossa on esimerkiksi tapauksia, joissa vastaanottokeskus tai turvapaikanhakijoiden majoituspaikaksi kaavailtu rakennus on poltettu tai yritetty sytyttää tuleen polttopulloin tai muutoin. Teot ovat viime ja toissa vuodelta.

Vastaanottokeskuksiin kohdistuneita hyökkäyksiä ei ole tutkittu Suomessa terroritekoina vaan muilla rikosnimikkeillä, kuten törkeinä tuhotöinä ja niiden yrityksinä.

–  Teot on tulkittu Suomessa aika pitkälti humalaisen päähänpistoina, sanoo terrorismitutkija, yliopistonlehtori Leena Malkki Helsingin yliopistosta.


Kaikista iskuista ei tiedetä tekijää, mutta osassa sellainen on tiedossa. Joukossa on ollut Malkin mukaan tekijöitä, jotka ovat olleet vähintäänkin maahanmuuttokriittisiä.

–  Näyttö suunnitelmallisuudesta on ollut tuoreeltaan sen verran heikkoa, että tulkintamahdollisuutta on jäänyt paljon. Sitten teko on mennyt juuri tyypillisen suomalaisen väkivaltaisen teon selitysmallin mukaisesti eli "kännissä ja läpällä", Malkki sanoo.

Suomessa ei ole juuri oikeuskäytäntöä siitä, miten teon terroristista tarkoitusta arvioidaan ja tulkitaan. Kun hyökkäyksistä vastaanottokeskuksiin on aiheutunut lähinnä aineellista vahinkoa eikä kukaan ole kuollut tai loukkaantunut, paine tutkia juttuja tai viedä ne oikeuteen terrorismirikoksina on ollut pienempi.

Kauhajoen kouluampumista syyskuussa 2008 ei ole listattu Global Terrorism Database -tietokannassa terrori-iskujen joukkoon. Malkki sanoo laittaneensa lisätietoja tietokantaan ja maininneensa myös Kauhajoen ampumisen mahdollista lisäystä varten.

–  Mielestäni Kauhajoki voisi terrori-iskujen listaan hyvin kuulua, jos Jokelakin kuuluu.

Malkki katsoo, että esimerkiksi julkaisemalla itsestään samankaltaisia videoita sekä kuvia ja pukeutumalla samankaltaisesti kuin muut kouluampujat Kauhajoen iskijä Matti Saari yhdisti itsensä aiempiin tekoihin.
https://www.lapinkansa.fi/kotimaa/h...kin-on-luokiteltu-terrori-iskuiksi-200413387/
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähän suomalaisetkin.

Tai jopa: "Suomalaisethan ne vasta..."
Tästä voisi jopa aloittaa oman ketjun, humanististen 'tieteiden' kriisi Suomessa... mikä on johtanut tähän "maahanmuuttoon/ pakolaisiin/ turvapaikanhakijoihin/ laittomiin maahantunkeutujamiehiin" liittyvään aggressiiviseen dikotomiaan suomalaisessa yhteiskunnassa, mikä on median osuus siinä, ja mikä on median yhteys valtapuolueisiin?

Ensinäkemykseltä, suomalaisen miesnäkökulman puute!

Älytön vaatimus "maisterintutkinnosta tai ylemmästä" kaikkiin pilipali-hommiin, ja faktat tässä - kylläpä haastateltuja näyttää asia naurattavan:
http://www.hs.fi/nyt/art-2000002924945.html
 
Back
Top