Venäjän Armata T-14

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vlad
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ja maat jotka ovat ostaneet näitä koneita ovat Kiina, Vietnam, Venezuela, Intia, Malesia ja Algeria.
Oliko juuri tämä kone, jossa 2/3 konekannasta seisoo maassa, koska koneiden huolto on niin kallista, ettei käyttäjällä ole rahaa/halua maksaa venäläisille huollosta.
Venäläisiä lentokoneita ostavat ne, jotka eivät ideologisista syistä halua, tai muuten saa ostaa moderneja länsikoneita.

Maallikkona voisi luulla että 2/3 koneista seisoisi kentällä rahan puutteen takia, vaikka koneet olisi ostettu lännestä.

Mutta ilmeisesti länsikoneiden huolto on ilmaitta.


"
Uusien hävittäjien hankintahinnan on etukäteen arveltu olevan 5–10 miljardin euron luokkaa.
Puolustushallinnossa on toistaiseksi oltu hiljaa siitä, että uusien koneiden koko elinkaarikustannus, siis niiden käyttö-, huolto- ja päivityskulut ovat moninkertaiset hankintahintaan nähden.
Uudet hävittäjät saattavat elinkaarensa aikana
maksaa 20–30 miljardia euroa hankintahinnan päälle.
uomen nykyiset puolustusmenot ovat 2,7 miljardia.

"
 
"
Uusien hävittäjien hankintahinnan on etukäteen arveltu olevan 5–10 miljardin euron luokkaa.
Puolustushallinnossa on toistaiseksi oltu hiljaa siitä, että uusien koneiden koko elinkaarikustannus, siis niiden käyttö-, huolto- ja päivityskulut ovat moninkertaiset hankintahintaan nähden.
Uudet hävittäjät saattavat elinkaarensa aikana
maksaa 20–30 miljardia euroa hankintahinnan päälle.
uomen nykyiset puolustusmenot ovat 2,7 miljardia.

"
Saisko tälle lähdettä, kiitos.
 
Maallikkona voisi luulla että 2/3 koneista seisoisi kentällä rahan puutteen takia, vaikka koneet olisi ostettu lännestä.

Mutta ilmeisesti länsikoneiden huolto on ilmaitta.


"
Uusien hävittäjien hankintahinnan on etukäteen arveltu olevan 5–10 miljardin euron luokkaa.
Puolustushallinnossa on toistaiseksi oltu hiljaa siitä, että uusien koneiden koko elinkaarikustannus, siis niiden käyttö-, huolto- ja päivityskulut ovat moninkertaiset hankintahintaan nähden.
Uudet hävittäjät saattavat elinkaarensa aikana
maksaa 20–30 miljardia euroa hankintahinnan päälle.
uomen nykyiset puolustusmenot ovat 2,7 miljardia.

"

Eli uusien hävittäjien käyttö maksaisi vuodessa noin 670 miljoonaa euroa. En nyt muista Hornettien käyttökuluja, mutta ei sekään ole ilmaista.

Eri maiden käyttökulut pelkkinä könttinä on minun vaatimattomalla talousosaamisellani aika huono verrokki. Onko mukaan laskettu päivitykset, mikä on maan hintataso esim lentomekanikoiden osalta, onko mukana infraa jne
 
Eli uusien hävittäjien käyttö maksaisi vuodessa noin 670 miljoonaa euroa. En nyt muista Hornettien käyttökuluja, mutta ei sekään ole ilmaista.

Eri maiden käyttökulut pelkkinä könttinä on minun vaatimattomalla talousosaamisellani aika huono verrokki. Onko mukaan laskettu päivitykset, mikä on maan hintataso esim lentomekanikoiden osalta, onko mukana infraa jne
2015 koko ilmavoimien budjetti kauppalehdessä 180 miljoonaa. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...laadulla/47e83dd2-7271-3674-8531-484e62ab45cb
Ilmavoimat
Budjetti: 180 miljoonaa euroaHenkilöstö: 2 000Toimiala: Maanpuolustus/ilmaoperaatiot
Lähde: Ilmavoimat
 
Ja maat jotka ovat ostaneet näitä koneita ovat Kiina, Vietnam, Venezuela, Intia, Malesia ja Algeria.
Oliko juuri tämä kone, jossa 2/3 konekannasta seisoo maassa, koska koneiden huolto on niin kallista, ettei käyttäjällä ole rahaa/halua maksaa venäläisille huollosta.
Venäläisiä lentokoneita ostavat ne, jotka eivät ideologisista syistä halua, tai muuten saa ostaa moderneja länsikoneita.

Väitteesi oli että kauppa ei kulje, joka nyt oli täysin väärä väite.
Nyt olet sitten sitä mieltä että ostajat on vain "vääriä".


Tottakai kaupoissa on ideologia mukana, niin se on lännessäkin. Jokainen eurooppalainen maa ostaa eurooppalaista tai yhdysvaltalaista kalustoa 95% sesti. Harvasen päivä täälläkin mainitaan "meille ei enää itäkalustoa tule".


Niin ei tule ,eikä kysytä, koska ollaan suuntauduttu ideologisesti länteen.
 
Väitteesi oli että kauppa ei kulje, joka nyt oli täysin väärä väite.
Nyt olet sitten sitä mieltä että ostajat on vain "vääriä".


Tottakai kaupoissa on ideologia mukana, niin se on lännessäkin. Jokainen eurooppalainen maa ostaa eurooppalaista tai yhdysvaltalaista kalustoa 95% sesti. Harvasen päivä täälläkin mainitaan "meille ei enää itäkalustoa tule".


Niin ei tule ,eikä kysytä, koska ollaan suuntauduttu ideologisesti länteen.
Vuoden 2018 osalta Trading Ecomics on arvioinut Venäjän aseviennin arvoksi 6,4 miljardia dollaria ( https://tradingeconomics.com/russia/weapons-sales ). Vuonna 2011 olisi ollut tuon mukaan huippuvuosi 8,7 miljardilla. The Moscow Times julkaisi arvon olevan 19 miljardia, mutta tämä lienee yhtä uskottava luku kuin kaikki muutkin Venäjältä tulevat lukuarvot.

Kauppa siis käy kyllä, mutta aika pienimuotoista se on. Verrokkina vaikka suomalainen peliteollisuuden lippulaiva Supercell 1,3 mrd € liikevaihto.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt on syytä pitää mielessä, että SIPRI:n TIV (josta Trading Economicsin luvut ovat) ei mittaa aseviennin rahallista arvoa, vaan vietyjen aseiden sotilaallista kykyä! SIPRI:llä on oma tapansa laskea nämä arvot ja nämä arvot voivat poiketa huomattavastikin vietyjen aseiden rahallisesta arvosta.

Muualla esiintyvät poikkeavat luvut voivat siis selittyä sillä, että ne saattavat kertoa aseviennin rahallisesta arvosta.

Jos Tetralandia valmistaisi kymmenellä eurolla ritsan, joka myytäisiin Ambomaahan 100 eurolla, niin SIPRI voisi näyttää Tetralandian asevienniksi vaikkapa 5 euroa.
 
Eli uusien hävittäjien käyttö maksaisi vuodessa noin 670 miljoonaa euroa. En nyt muista Hornettien käyttökuluja, mutta ei sekään ole ilmaista.

Eri maiden käyttökulut pelkkinä könttinä on minun vaatimattomalla talousosaamisellani aika huono verrokki. Onko mukaan laskettu päivitykset, mikä on maan hintataso esim lentomekanikoiden osalta, onko mukana infraa jne

Vähennä elinkaarikulusta nyt lähdössä ainakin kertaerät eli hankintakustannukset ja isommat päivitykset sekä aseet. Tulee järkevämpiä lukuja per vuosi. Ja silti jakolaskun tulos on todennäköisesti metsässä jos sitä haluaa verrata nykytilanteeseen.
 
Vähennä elinkaarikulusta nyt lähdössä ainakin kertaerät eli hankintakustannukset ja isommat päivitykset sekä aseet. Tulee järkevämpiä lukuja per vuosi. Ja silti jakolaskun tulos on todennäköisesti metsässä jos sitä haluaa verrata nykytilanteeseen.

En jaksanut.

Liian helppoa pelotella kauhealla luvulla kun ei tiedä mistä se tulee. Niin vastasin samalla tavalla
 
Väitteesi oli että kauppa ei kulje, joka nyt oli täysin väärä väite.
Nyt olet sitten sitä mieltä että ostajat on vain "vääriä".


Tottakai kaupoissa on ideologia mukana, niin se on lännessäkin. Jokainen eurooppalainen maa ostaa eurooppalaista tai yhdysvaltalaista kalustoa 95% sesti. Harvasen päivä täälläkin mainitaan "meille ei enää itäkalustoa tule".


Niin ei tule ,eikä kysytä, koska ollaan suuntauduttu ideologisesti länteen.
Olet oikeassa, väitteeni oli väärä.
Sen sijaan kun katsomme kuka ostaa venäläisten "korkean teknologia" tuotteita, huomaamme, että niitä ostavat pääsääntöisesti ne, joilla ei ole vaihtoa, tai ne joilla päätökset tehdään muulla kuin suorituskyky edellä, eli ideologia, tai päättäjän taloudellinen etu pohjinmaisena perusteena.
Onko tällä vuosituhannella yhtään kilpailutusta, jossa idän ja lännen hävittäjät olisivat olleet rinnan?

Meille Venäjä on päävihollinen, oikeastaan ainoa potentiaalinen vihollinen. Siksi sieltä ostamatta jättäminen ei ole ideologista, vaan pragmaattista.
 
Nyt on syytä pitää mielessä, että SIPRI:n TIV (josta Trading Economicsin luvut ovat) ei mittaa aseviennin rahallista arvoa, vaan vietyjen aseiden sotilaallista kykyä! SIPRI:llä on oma tapansa laskea nämä arvot ja nämä arvot voivat poiketa huomattavastikin vietyjen aseiden rahallisesta arvosta.

Muualla esiintyvät poikkeavat luvut voivat siis selittyä sillä, että ne saattavat kertoa aseviennin rahallisesta arvosta.

Jos Tetralandia valmistaisi kymmenellä eurolla ritsan, joka myytäisiin Ambomaahan 100 eurolla, niin SIPRI voisi näyttää Tetralandian asevienniksi vaikkapa 5 euroa.
SIPRI:n TIV jättää pois paljon asioita: "For instance, the Stockholm International Peace Research Institute (SIPRI) defines arms transfers quite narrowly, as encompassing the exchange of major conventional weapons and components, but excluding the transfer of services, technology, support equipment and small arms. "

Täällä on muutenkin juttua eri arvioista. Jossain mainittiin että CRS aliarvoi ulkomaiden aseviennin arvoa.


SIPRI:n sivuilta löytyy tälläinen keskustelun kannalta relevantimpi sivu, joka antaa Venäjän aseviennille tuollaisia 15 miljardin taalan vuosittaisia lukuja vuosina 2013 - 2017. Samalla ajanjaksolla SIPRI:n TIV vaihtelee 5-8 miljardin välillä. Myös CRS arvioi Venäjän aseviennin TIV:iä suuremmaksi. Näihin nähden Moscow Timesin 19 miljardia ei nyt ole ihan niin hirveän kaukana.

 
Maallikkona voisi luulla että 2/3 koneista seisoisi kentällä rahan puutteen takia, vaikka koneet olisi ostettu lännestä.

Mutta ilmeisesti länsikoneiden huolto on ilmaitta.


"
Uusien hävittäjien hankintahinnan on etukäteen arveltu olevan 5–10 miljardin euron luokkaa.
Puolustushallinnossa on toistaiseksi oltu hiljaa siitä, että uusien koneiden koko elinkaarikustannus, siis niiden käyttö-, huolto- ja päivityskulut ovat moninkertaiset hankintahintaan nähden.
Uudet hävittäjät saattavat elinkaarensa aikana
maksaa 20–30 miljardia euroa hankintahinnan päälle.
uomen nykyiset puolustusmenot ovat 2,7 miljardia.

"
Intialaislähteiden mukaan Su-30:n huolto on kolme kertaa niin kallista kuin Rafalen:
 
Saisko tälle lähdettä, kiitos.




Meille Venäjä on päävihollinen, oikeastaan ainoa potentiaalinen vihollinen. Siksi sieltä ostamatta jättäminen ei ole ideologista, vaan pragmaattista.

Silti viime sodissa ryssän aseilla oli erittäin suurimerkitys.
Ja ne toimivat aivan yhtä hyvin rintaman molemmin puolin.
Ilman niitä tuskin näitä keskusteluja edes käytäisiin.

Joten köyhä ei voi olla nirso.
 






Silti viime sodissa ryssän aseilla oli erittäin suurimerkitys.
Ja ne toimivat aivan yhtä hyvin rintaman molemmin puolin.
Ilman niitä tuskin näitä keskusteluja edes käytäisiin.

Joten köyhä ei voi olla nirso.
Totta toimivat,
Niitä aseita ei vain ostettu, vaan otettiin.
Ja ne olivat juurikin sitä "tyhmää" patarautaa.

Hinta laatu suhde oli erilainen.
 
Wikin muukan ne on tilanut 32 T-14 Armata ja 100 T-15

In August 2018, at the ARMY2018 Forum outside Moscow, the Russian Ministry of Defense signed a contract for the purchase of 32 T-14s tanks and 100 T-15 infantry fighting vehicles, with delivery to be finished by 2021

Armata_main_battle_tank_Russia_Russian_defence_industry_military_technology_line_drawing_blueprint_details_925_001.jpg


T-15_BMP_Armata_AIFV_tracked_armoured_infantry_fighting_vehicle_Russia_Russian_line_drawing_blueprint_details_640_001.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Intialaislähteiden mukaan Su-30:n huolto on kolme kertaa niin kallista kuin Rafalen:

Ei tuossa niin sanota.



Juttu on tehty 2018.


Sukhoi-30s cost almost one-third of the French Rafale 36 of which would be joining the force in 2019, sources said the Russian plane costs three times more for maintenance than its existing western origin plane taking into account the man hours required for keeping the plane serviceable.


Tuolloin intialla oli Mirage ja Jaguar.
 
Back
Top