Venäjän Armata T-14

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vlad
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Sitä minäkin mietin, että onko siellä tarpeeksi ukkoja käyttämään sitä konekeppiä, en muistanut oliko tankissa ampujaa ollenkaan. Muissakaan tankeissa lataaja ei taida operoida RWS:ää, joten kai se riittää, että johtaja käyttää sitä, mutta ampuja saattaa löytää itsensä aika yksinäisenä, kun ei ole kuin kanuuna millä ampua.

Tämän hetken versiossa miehistön lukumäärä on kolme (kuten perinteisesti venäläisvaunuissa on ollut viimeiset vuosikymmenet). Tulevaisuudessa miehistön määrä mbt:ssä pudotetaan mahdollisesti kahteen, sellaista puhetta ainakin on ollut, ja jos näin tehdään niin tuolloin asetelma lienee se ettei niitä ylimääräisiä aseita haluta. Kombinaatio olisi pääase ja tornin katolle omaan moduliin sijoitettu konekivääri/raskas konekivääri.

vlad.
 
Tämän hetken versiossa miehistön lukumäärä on kolme (kuten perinteisesti venäläisvaunuissa on ollut viimeiset vuosikymmenet). Tulevaisuudessa miehistön määrä mbt:ssä pudotetaan mahdollisesti kahteen, sellaista puhetta ainakin on ollut, ja jos näin tehdään niin tuolloin asetelma lienee se ettei niitä ylimääräisiä aseita haluta. Kombinaatio olisi pääase ja tornin katolle omaan moduliin sijoitettu konekivääri/raskas konekivääri.

vlad.

Näkisin jutun olevan siinä, että mikäli tankki olisi miehitetty vain ajajan ja ampuja/johtajan toimesta, niin silloin koaksiaali olisi kätevä, koska silloin ei tarvitse vaihtaa asejärjestelmien välillä. Silloin ei myöskään tarvitse miettiä, että mihin pääase osoittaa kun ammutaan konekiväärillä. Toki tuo RWS voitaisiin rakentaa siten, että se joko seuraisi pääaseen mukana tai sitten pääaseen voisi suunnata RWS:n sensorien avulla. Tämä vaan monimutkaistaa systeemiä, joten olettaisin tuohon vielä tulevan jonkinlainen koaksiaali.
 
Näkisin jutun olevan siinä, että mikäli tankki olisi miehitetty vain ajajan ja ampuja/johtajan toimesta, niin silloin koaksiaali olisi kätevä, koska silloin ei tarvitse vaihtaa asejärjestelmien välillä. Silloin ei myöskään tarvitse miettiä, että mihin pääase osoittaa kun ammutaan konekiväärillä. Toki tuo RWS voitaisiin rakentaa siten, että se joko seuraisi pääaseen mukana tai sitten pääaseen voisi suunnata RWS:n sensorien avulla. Tämä vaan monimutkaistaa systeemiä, joten olettaisin tuohon vielä tulevan jonkinlainen koaksiaali.

Jos nyt mietin loogisesti ja käytän lähtökohtina niitä ominaisuuksia mitä tst-vaunuissa on ollut jo neljännesvuosisadan niin en näe mitään ongelmaa miksei niin johtaja kuin ampujakin voisi hallita niin rws:ää kuin pääasetta kumman tahansa tähtäimen kautta. Pari johdonpätkää ja muutama rivi koodia lisää.
 
Jos nyt mietin loogisesti ja käytän lähtökohtina niitä ominaisuuksia mitä tst-vaunuissa on ollut jo neljännesvuosisadan niin en näe mitään ongelmaa miksei niin johtaja kuin ampujakin voisi hallita niin rws:ää kuin pääasetta kumman tahansa tähtäimen kautta. Pari johdonpätkää ja muutama rivi koodia lisää.

Tekniseltä kannalta ei varmaan olisikaan ongelmia. Käytännössä ongelmana olisi se, että tuo RWS olisi kuitenkin se johtajan pääasiallinen sensori, joten annetaanko ampujan ottaa ne johtajalta? Jotenkin epäilen vaikka unohdettaisiinkin hierarkiset seikat. Johtajalla on kuitenkin parempi tilannetietoisuus (pitäisi olla), joten johtajan pitäisi tietää minne osoittaa aseita paremmin, kuin ampujan. Joten ampuja saisi ainoastaan osoittaa maaleja johtajalle. Mutta silloin jää se seikka, että ampuja voi jäädä tyhjänpantiksi, kun ei ole mitään ammuttavaa tykille. Joten eikö olisi hyvä, jos ampujallekin olisi oma konekivääri (joka on vieläpä liitetty vaunun pääaseen optiikoihin ynnä muuhun sellaiseen)? Johtaja käyttää sitten RWS:ää ja voi siten tähystää sillä pois toiminnan pää suunnasta (kuten vaikka kerrostalojen yläkerroksiin).
 
Tekniseltä kannalta ei varmaan olisikaan ongelmia. Käytännössä ongelmana olisi se, että tuo RWS olisi kuitenkin se johtajan pääasiallinen sensori, joten annetaanko ampujan ottaa ne johtajalta? Jotenkin epäilen vaikka unohdettaisiinkin hierarkiset seikat. Johtajalla on kuitenkin parempi tilannetietoisuus (pitäisi olla), joten johtajan pitäisi tietää minne osoittaa aseita paremmin, kuin ampujan. Joten ampuja saisi ainoastaan osoittaa maaleja johtajalle. Mutta silloin jää se seikka, että ampuja voi jäädä tyhjänpantiksi, kun ei ole mitään ammuttavaa tykille. Joten eikö olisi hyvä, jos ampujallekin olisi oma konekivääri (joka on vieläpä liitetty vaunun pääaseen optiikoihin ynnä muuhun sellaiseen)? Johtaja käyttää sitten RWS:ää ja voi siten tähystää sillä pois toiminnan pää suunnasta (kuten vaikka kerrostalojen yläkerroksiin).

Johtaja voi käyttää RWS:n optiikkaa samalla kun ampuja käyttää RWS:n konekivääriä joka seuraa ampujan tähtäintä. En ota kantaa onko T-14:sta toteutettu asia näin mutta teknisesti se on täysin mahdollista. Kuvista uskallan päätellä että RWS:n konekivääri ei ole lukittuna RWS:n periskooppiin sillä ne osoittavat eri suuntiin.
 
Johtaja voi käyttää RWS:n optiikkaa samalla kun ampuja käyttää RWS:n konekivääriä joka seuraa ampujan tähtäintä. En ota kantaa onko T-14:sta toteutettu asia näin mutta teknisesti se on täysin mahdollista. Kuvista uskallan päätellä että RWS:n konekivääri ei ole lukittuna RWS:n periskooppiin sillä ne osoittavat eri suuntiin.

Viittaatko tähän videoon:

Sanoisin, että tuo RSW:n sensori on erillinen kk:sta lähinnä vakautuksen takia. Tähtäin yksinään on helpompi vakauttaa, kuin siihen liitetty ase ja tähtäin. Toki kaikki tuo mitä sanot on varmaankin teknisesti mahdollista, mutta edelleenkin ampujan koaksiaali konekivääri olisi hyödyllisempi.
 
Näkisin jutun olevan siinä, että mikäli tankki olisi miehitetty vain ajajan ja ampuja/johtajan toimesta, niin silloin koaksiaali olisi kätevä, koska silloin ei tarvitse vaihtaa asejärjestelmien välillä. Silloin ei myöskään tarvitse miettiä, että mihin pääase osoittaa kun ammutaan konekiväärillä. Toki tuo RWS voitaisiin rakentaa siten, että se joko seuraisi pääaseen mukana tai sitten pääaseen voisi suunnata RWS:n sensorien avulla. Tämä vaan monimutkaistaa systeemiä, joten olettaisin tuohon vielä tulevan jonkinlainen koaksiaali.

Onhan se mahdollista, että vaunun torniin sijoitetaan myös koaksaali - ennen vaunun julkistamista spekuloitiin paljon sillä, että millainen aseistus pääaseen lisäksi tulee ja näissä spekulaatioissa liikkui kaikkea koaksaalin, raskaan konekivärin modulin (sijoitettu torinin katolle) sekä 30 millin automaattikrh:sta eli jos näissä spekulaatioissa sittenkin on perää, se koaksaali voi olla toteutettavissa. Ja kun sivulliset eivät kuitenkaan tiedä millainen se tornin ytimen rakenne (kevyen panssaroinnin alla) on, niin on todella vaikea päätellä mitä kaikkea sinne on asennettaissa ja millainen lopullisen tuotantoversion torkin ulkoinen rakenne on. Muistuttaako se nykyistä eli päällä tämä kevyehkö panssarointi ja sensorit eri moduleissa vaiko onko tuotantoversio kovinkin erilainen? Panssarointi koostuu useammasta raskaammasta modulista, mahdollisesti olisi myös olemassa erilaisia torniversioita eri aseistuksella etc.

Vaikka liikkeellä erilaisia videoita siitä millainen torni kevyen panssaroinnin alla on, niin näihin on tietty suhdauduttava varauksella, koska kaikki taitavat olla jonkin sortin harrastelijoiden tekemiä spekulaatioita - virallista versiota ei liene julkisessa levityksessä?

vlad.
 
Kaksi kysymystä Armatasta:
  1. Videon perusteella siinä oli automaattinen maalinseuranta lämpökamerakuvassa. Onko Leossa tai CV:ssä vastaavaa? Sinänsä tuo nyt ei varmaan kovin vaikea hahmotunnistuksen ja signaalinprosessoinnin haaste ole, mutta silti ihan hyvälle vaikuttava.
  2. Onko Armataan vihdoinkin saatu pitkä nuoli? The Vacuum-1 sabot round which is currently being developed for the 2A82-1M cannon has a penetrator which is 900 mm long, https://en.wikipedia.org/wiki/T-14_Armata
 
Kaksi kysymystä Armatasta:
  1. Videon perusteella siinä oli automaattinen maalinseuranta lämpökamerakuvassa. Onko Leossa tai CV:ssä vastaavaa? Sinänsä tuo nyt ei varmaan kovin vaikea hahmotunnistuksen ja signaalinprosessoinnin haaste ole, mutta silti ihan hyvälle vaikuttava.
  2. Onko Armataan vihdoinkin saatu pitkä nuoli? The Vacuum-1 sabot round which is currently being developed for the 2A82-1M cannon has a penetrator which is 900 mm long, https://en.wikipedia.org/wiki/T-14_Armata
1. CV:ssä Leo A4:ssä eikä BMP-2M ole automaattista maalinseurantaa. A6 Leossa ymmärtääkseni on. AMV:n kongsberg protectorista en tiedä?
2. Hyvä kysymys. Jos automaattilataus pystyy käsittelemään ohjukset, niin todennäköisesti teknistä estettä pitkälle nuolelle ei ole... ja sitten se on vain ajan kysymys, että venäläisillä sellainen on.
 
Viimeksi muokattu:
Ja kun sivulliset eivät kuitenkaan tiedä millainen se tornin ytimen rakenne (kevyen panssaroinnin alla) on, niin on todella vaikea päätellä mitä kaikkea sinne on asennettaissa ja millainen lopullisen tuotantoversion torkin ulkoinen rakenne on. Muistuttaako se nykyistä eli päällä tämä kevyehkö panssarointi ja sensorit eri moduleissa vaiko onko tuotantoversio kovinkin erilainen? Panssarointi koostuu useammasta raskaammasta modulista, mahdollisesti olisi myös olemassa erilaisia torniversioita eri aseistuksella etc.

Vaikka liikkeellä erilaisia videoita siitä millainen torni kevyen panssaroinnin alla on, niin näihin on tietty suhdauduttava varauksella, koska kaikki taitavat olla jonkin sortin harrastelijoiden tekemiä spekulaatioita - virallista versiota ei liene julkisessa levityksessä?

vlad.

Minä ainakin olisin huolestunut tuosta pinnasta.
Näyttää että koko vaunu on päällystetty helposti vaihdettavilla/päivitettävillä levyillä.
Suojaa voidaan kasvattaa helposti.
Enää katonkaan läpäisy ole itsestään selvyys.
Muutenkin omasuojaan on panostettu.
hbIMq.jpg
 
Viimeksi muokattu:
1. CV:ssä Leo A4:ssä eikä BMP-2M ole automaattista maalinseurantaa. A6 Leossa ymmärtääkseni on. AMV:n kongsberg protectorista en tiedä?
2. Hyvä kysymys. Jos automaattilataus pystyy käsittelemään ohjukset, niin todennäköisesti teknistä estettä pitkälle nuolelle ei ole... ja sitten se on vain ajan kysymys, että venäläisillä sellainen on.

En ota kantaa Armatan uusiin a-tarvikkeisiin sinänsä, mutta kyky ampua PSTOHJ pääaseen putkesta oli jo T-72:ssa ja T-80:ssä. Ohjuslaukauksen voi tehdä kaksiosaiseksi siten, että sen saa matkaan vaunusta joka ampuu vain 'lyhyttä' neukkutekniikkaa edustavaa nuolta. Armatassa voi ihan hyvin olla sellainen automaattilataaja ja tykki että pisin nuoliammus joka sinne menee on pitempi kuin aiemmissa vaunuissa, mutta tuo seikka ei sitä vielä takaa.
 
Viittaatko tähän videoon:

Sanoisin, että tuo RSW:n sensori on erillinen kk:sta lähinnä vakautuksen takia. Tähtäin yksinään on helpompi vakauttaa, kuin siihen liitetty ase ja tähtäin. Toki kaikki tuo mitä sanot on varmaankin teknisesti mahdollista, mutta edelleenkin ampujan koaksiaali konekivääri olisi hyödyllisempi.

En viittaa siihen videoon joka on täysin epävirallinen mallinnus joka perustuu jonkun harrastelijan oletuksiin. Siitä olen samaa mieltä että coax-kk olisi hyödyllinen, vaikka sitten putken varteen pultattuna josta sitä on helppo huoltaa vaikka johtajan luukusta. Jostain syystä ovat jättäneet sen pois, oletan että siihen on joku suht järkevä selitys.

Kaksi kysymystä Armatasta:
  1. Videon perusteella siinä oli automaattinen maalinseuranta lämpökamerakuvassa. Onko Leossa tai CV:ssä vastaavaa? Sinänsä tuo nyt ei varmaan kovin vaikea hahmotunnistuksen ja signaalinprosessoinnin haaste ole, mutta silti ihan hyvälle vaikuttava.
  2. Onko Armataan vihdoinkin saatu pitkä nuoli? The Vacuum-1 sabot round which is currently being developed for the 2A82-1M cannon has a penetrator which is 900 mm long, https://en.wikipedia.org/wiki/T-14_Armata

Vacuum-1:een en ota kantaa. Wikin lähde vie vpk.name sivulle missä olevissa/olleissa kirjoituksissa on vähintään yhtä paljon arvailua kuin tietoakin.

http://vpk.name/library/f/armata.html

Gur Khan blogissa vacuumista sanotaan 1000mm. Liian paljon liian sekavaa infoa että tuosta ottaa selvää. Todennäköisesti perustuu johonkin konkreettiseen mutta onko kyseessä oikeasti uusi ammus vai joku vanha neuvostoliiton prototyyppi josta joku on keksinyt että sehän varmaan on T-14 ammus, en tiedä.

http://gurkhan.blogspot.fi/2014/07/blog-post_14.html

Automaattisen seurannan lisäksi näyttää olevan jonkinlainen automaattinen etsintä/analysointi. Pakun edessä seisovan henkilön päähän osoittaa joku ristikko ja sitä ennen se ristikko pyörii pitkin ruutua, oletan että etsiessä algoritmiin sopivaa kohdetta.

13966731.jpg


Otvaga2004:ssä ihmetellään kun T-14:sta on käytetty T-90 elektroniikkaa. Joko se elektroniikka on niin hyvää että se kelpaa myös uudempaankin vehkeeseen tai sitten osaaminen/rahat loppuneet.

6JqtjG9MC78.jpg

pkuz1a.jpg
 
Toi on automaattinen säteily/kaasuilmaisin, ei ne vaihdu joka vaunumallin välissä! Nyt on aika pitkälle menevää päättelyä ilmassa... On sekin näköjään T-72:n jälkeen vaihtunut vähän moternimpaan suuntaan, mutta yleensä nuo vehkeet ovat aika alhaalla tärkeysjärjestyksessä paitsi varsinaisissa suojelutieduteluvaunuissa.
 
Toi on automaattinen säteily/kaasuilmaisin, ei ne vaihdu joka vaunumallin välissä! Nyt on aika pitkälle menevää päättelyä ilmassa... On sekin näköjään T-72:n jälkeen vaihtunut vähän moternimpaan suuntaan, mutta yleensä nuo vehkeet ovat aika alhaalla tärkeysjärjestyksessä paitsi varsinaisissa suojelutieduteluvaunuissa.

Eli kyseessä on vaihtoehto yksi. Kiitän.
 
T-14:n RCWS lienee sukua T-90AM:n 'T05BV UDP-1':lle (kyrillinen merkintä «УДП Т05БВ-1»)

"Основными особенностями модернизации вооружения стали новый автомат заряжания и модернизированная пушка 2А46М-5, а также дистанционно управляемая 7,62-мм зенитная установка «УДП Т05БВ-1». Особое внимание было уделено улучшению возможностей командира по поиску целей и управлению огнём вооружения, которые теперь одинаково эффективны и днём и ночью."

https://ru.wikipedia.org/wiki/Т-90АМ

"The commander was equipped with a RCWS, armed with a Pecheneg 7.62 mm machine gun. It is installed over the panorama. Panoramic sight is the two-plane stabilized, it has thermal imaging and television channels, and the laser rangefinder. Through this sight commander can fire from main gun and RCWS T05BV UDP-1."

T-90MC-asdfddh0006.JPG


http://www.army-guide.com/eng/product4630.html

T-14:n koaksiaali-kk:sta jatkaakseni, en ymmärtänyt, miksi sen pitäisi olla piipusta ankkuroitu tai miksi se olisi olennaisesti vaikeampi huoltaa kuin muissakaan vaunuissa. Koaksiaali-kk voi ampua joko tykin manttelin läpi (nykyiset länsivaunut noin yleensä) tai sitten tornirungon(mikä lienee virallinen termi?) läpi (esim. T-72). Tykki on laakeroitu (koro) tornirungon aivan etureunaan, jolloin tykkiin kiinnitetty kk tulee laakeroiduksi samasta kohtaa, eikä siis tarvitse tornirunkoon kovin isoa reikää läpiviennilleen.

Tietysti T-14:ssa voi koaksiaali-kk olla olemattakin, ainakin kunnes muuta osoitetaan. Tornissahan on edullista olla mahdollisimman vähän läpivientejä. Nuo harrastajien tekemät kuvat ovat oletettavasti enemmän tai vähän viitteellisiä. Se vaununjohtajan luukun yläpuolella oleva läpivienti T-14:ssa kuitenkin on. Onko sillä tarkoitus vai onko se hämäystä.

Alla King Tigerin tykki/kk-yhdistelmä ja sen alapuolella kuva, miltä se näyttää edestäpäin.

home-interior-tiger-picture-amazing-king-tiger-production-turret-schw-pzabt.jpg



King%20Tiger.JPG



Alla Merkava 4:n tornirunko, jonka etuosassa tykin laakerointi näkyy selvästi. Tykin vasemmalla puolella oleva reikä lienee kk:ta varten. Sivuhuomiona tuosta kuvasta, että nykyvaunujen hitsatut tornit ovat pohjimmiltaan heikosti panssaroituja, suoja tulee tornirunkoon kiinnitetystä panssaroinnista. Alimmassa kuvassa sitten sama valmiissa vaunussa. Kk (jos se nyt on tuossa) ampuu tornin vasemmalla puolen olevan hahlon läpi, joka on aika korkea, koska ollaan aika kaukana laakerointipisteestä.


6af3e1291ba2.jpg



1024px-Merkava-Mk4m-whiteback01.jpg
 
ria.ru Armata T-14:sta (venäjäksi, mutta käänsin muutamia olennaisia kohtia):

http://ria.ru/radio_brief/20150915/...915811441826015&fb_action_types=og.recommends

Armata T-14:sta hinta tulisi olemaan sarjatuotannossa n. 250 000 000 ruplaa eli 3,7 milj. dollaria (aiemmin esitetty hinta ½-miljoonaa ruplaa perustui kertaluontoisen tuotteen - tarkoittanevat vaunua - hintaa, joka oli "kosminen"). Hinnan pitäisi siis olla merkittävästi aiempaa n. 7 milj. ruplaa alhaisempi - jos esitetyt tiedot pitävät paikkansa.

Oleg Sienkon mukaan Venäjän asevoimille toimitettaisi 2300 Armataa (ei yksilöity tyyppiä) vuoteen 2025 mennessä. Oma huomioni: aiemmin on ollut puhetta kyseisestä tuotantotavoitteesta v. 2020 mennessä. Toukokuussa paraatissa esiintyneet vaunut luovutettaisi asevoimille ensi vuoden kuluessa.

Artikkelissa mainitaan Armata T-14:sta kilpailijan Abrams M1A2 maksavan syyskuussa (olettaen tämä vuosi) 8,5 miljoonaa dollaria (summan oikeellisuuteen en ota kantaa kun en ole tarkastanut sitä muista lähteistä).

Hallituksen teknisen asiantuntijakomission asiantuntijajäsen Viktor Murakhovskin mukaan Armata T-14:sta tekniset parametrit ylittävät selvästi amerikkalaisen kilpailijansa vastaavat parametrit. Armata ylittäisi tietyiltä teknisiltä parametreiltä (hyötysuhde, tulivoima, panssarointi etc.) Abramsin 30-40 prosentilla. Artikkelin mukaan Abramsin koko käyttökustannukset (vaunun hinta + muut kulut) olisi n. 10-11 miljoonaa dollaria per vaunu, Armata T-14 olisi täten selkeästi halvempi vaunu. Aiemmin mainittu Armatan hinta 3,7 milj. dollaria per vaunu on hinta, jonka Venäjän asevoimat vaunusta maksaa. Vientimarkkinoille vaunua tarjotaan eri kokoonpanossa ja eri hinnalla.

Miehittämätön torni tehtiin osaltaan tarpeesta suojella miehistö peremmin. Torniin on sijoitettu tekniikaa ja automation keinoin on mahdollista suorittaa tehtäviä joihin aiemmin tarvittiin ihminen, joten on parempi turvautua tekniikkaan.

Asiantuntijoilla (esim. Murakhovskilla) näyttää olevan vankka luottamus venäläiseen teknologiaan ja kykyyn suojata vaunumiehistö. Samoin artikkelissa painotetaan kykyä torjua panssarintorjunta-aseet.


***

Eihän tässä artikkelissa nyt suuremmin uutta noussut esille. Hinta on olennaisesti pudonnut, jos hintatieto pitää paikkansa ja jos se pysyy vakiona tulevaisuudessa. Tuotantoaikataulun viivästyminen on huomioitu 2020 -> 2025. Mutta sitten ylisanoihin tekniikan ja teknologian sekä taistelukestävyyden suhteen suhtautuisin edelleen kohtuullisen suurella varauksella - ei olisi ensimmäinen kerta jolloin venäläiset lausuvat ylisanoja vaunuistaan/aseistaan. Taistelutilanne paljastaa sitten sen kuinka tehokas, kestävä ja kykeneväinen vaunu on - osaavalla miehistöllä varustettuna. Sen miehistön roolia kun ei voi koskaan väheksyä - osaltaan Irakin sodat opettivat tämän.

vlad.
 
ria.ru Armata T-14:sta (venäjäksi, mutta käänsin muutamia olennaisia kohtia):

http://ria.ru/radio_brief/20150915/...915811441826015&fb_action_types=og.recommends

Armata T-14:sta hinta tulisi olemaan sarjatuotannossa n. 250 000 000 ruplaa eli 3,7 milj. dollaria (aiemmin esitetty hinta ½-miljoonaa ruplaa perustui kertaluontoisen tuotteen - tarkoittanevat vaunua - hintaa, joka oli "kosminen"). Hinnan pitäisi siis olla merkittävästi aiempaa n. 7 milj. ruplaa alhaisempi - jos esitetyt tiedot pitävät paikkansa.

Oleg Sienkon mukaan Venäjän asevoimille toimitettaisi 2300 Armataa (ei yksilöity tyyppiä) vuoteen 2025 mennessä. Oma huomioni: aiemmin on ollut puhetta kyseisestä tuotantotavoitteesta v. 2020 mennessä. Toukokuussa paraatissa esiintyneet vaunut luovutettaisi asevoimille ensi vuoden kuluessa.

Artikkelissa mainitaan Armata T-14:sta kilpailijan Abrams M1A2 maksavan syyskuussa (olettaen tämä vuosi) 8,5 miljoonaa dollaria (summan oikeellisuuteen en ota kantaa kun en ole tarkastanut sitä muista lähteistä).

Hallituksen teknisen asiantuntijakomission asiantuntijajäsen Viktor Murakhovskin mukaan Armata T-14:sta tekniset parametrit ylittävät selvästi amerikkalaisen kilpailijansa vastaavat parametrit. Armata ylittäisi tietyiltä teknisiltä parametreiltä (hyötysuhde, tulivoima, panssarointi etc.) Abramsin 30-40 prosentilla. Artikkelin mukaan Abramsin koko käyttökustannukset (vaunun hinta + muut kulut) olisi n. 10-11 miljoonaa dollaria per vaunu, Armata T-14 olisi täten selkeästi halvempi vaunu. Aiemmin mainittu Armatan hinta 3,7 milj. dollaria per vaunu on hinta, jonka Venäjän asevoimat vaunusta maksaa. Vientimarkkinoille vaunua tarjotaan eri kokoonpanossa ja eri hinnalla.

Miehittämätön torni tehtiin osaltaan tarpeesta suojella miehistö peremmin. Torniin on sijoitettu tekniikaa ja automation keinoin on mahdollista suorittaa tehtäviä joihin aiemmin tarvittiin ihminen, joten on parempi turvautua tekniikkaan.

Asiantuntijoilla (esim. Murakhovskilla) näyttää olevan vankka luottamus venäläiseen teknologiaan ja kykyyn suojata vaunumiehistö. Samoin artikkelissa painotetaan kykyä torjua panssarintorjunta-aseet.


***

Eihän tässä artikkelissa nyt suuremmin uutta noussut esille. Hinta on olennaisesti pudonnut, jos hintatieto pitää paikkansa ja jos se pysyy vakiona tulevaisuudessa. Tuotantoaikataulun viivästyminen on huomioitu 2020 -> 2025. Mutta sitten ylisanoihin tekniikan ja teknologian sekä taistelukestävyyden suhteen suhtautuisin edelleen kohtuullisen suurella varauksella - ei olisi ensimmäinen kerta jolloin venäläiset lausuvat ylisanoja vaunuistaan/aseistaan. Taistelutilanne paljastaa sitten sen kuinka tehokas, kestävä ja kykeneväinen vaunu on - osaavalla miehistöllä varustettuna. Sen miehistön roolia kun ei voi koskaan väheksyä - osaltaan Irakin sodat opettivat tämän.

vlad.

Venäjällä on laskettu että Tagilin ja Omskin tehtaiden kapasiteetti on riittävä korvaamaan kaikki Venäjän nykyisessä aktiivisessa käytössä olevat 2300 vaunua seuraavan viiden vuoden aikana. Kuitenkin tähän ei nähdä mitään varsinaista tarvetta vaan todennäköisesti suuri osa vaunuista rakennetaan "varastoon" parempaa taloustilannetta, export-myyntiä tai tuomionpäivää odottamaan. Myös tämä 2300 vaunun määrän lasketaan tippumaan kun Venäjä muodostaa uuden suurikokoisen panssariosaston (http://in.rbth.com/news/2015/07/29/tank_army_to_be_formed_near_moscow_by_wintertime_source_44473) ja keskittää resurssejaan. Todennäköistä on että tämä uusi osasto tulee syömään sisäänsä kaikki uudet vaunutyypit jotka seuraavan parin vuoden aikana tulevat tehtailta ulos.
 
"We’re testing three types of paint, i.e. with de-icing, radar-absorption and decontamination /radiation reduction/ capabilities. These varieties of new paint are suitable for all types of armor, including the Armata family," he noted.

For a month, the new coating was undergoing tests on the Central Military District’s /CMD/ proving ground. Taking part in the experiment were T-72 tank and BMP-2 and BMP-1KSh infantry fighting vehicles. "During the night trials the paint was tested by using reconnaissance systems, such as unmanned aerial vehicles and foreign-made night vision systems. Two out of three samples have demonstrated a virtually complete reflection both in the light range and in the infrared spectrum. The painted equipment was also tested on the cross country, including pits with water and mud," the CMD press service reported. It noted that the color assortment of the materials meets the Russian Armed Forces standards.

The developers don’t conceal the chemical formula of the paint. "These tests are very important in that they help us adjust the coating composition and add some elements. It takes 25 to 50 kg of paint for coating one unit of equipment. In half a year we’ll check the paint adhesion to the equipment surface and its performance," Lachikhin added.

Previously, in Jane’s Defence Weekly, the US experts with many years’ experience in the development of modern armor and their Russian counterparts versed in the Soviet radiation reduction systems, expressed some doubt over the T-14 Armata platform tank’s low signature allegedly imperceptible by radars and thermal imager.

The family of equipment based on the Atmata heavy tracked unified platform includes the T-14 tank, T-15 heavy infantry fighting vehicle and T-16 armored recovery vehicle. It is expected that based on the Armata, other vehicles will also be built, for instance, transportation and loading vehicle, mine dispenser and bridge layer. The first examples of the advanced armored vehicle will be available to the troops in 2016. -
http://www.armyrecognition.com/octo...d_on_armata_tank_platform_tass_114101510.html
 
Panssari 3/2015 lehdessä on sivuilla 16-22 kattava artikkeli Armata T-14:sta.

Koska luin lehden kirjastossa, en nyt pahemmin ryhdy siteeramaan sitä, mutta sanotaanko, että kyseessä on vähintäänkin laadukkain suomeksi kirjoitettu artikkeli tästä Venäjän uusimmasta panssarivaunusta. Tietty artikkelissa tuosiin esille ne venäläisten kertomat edistysaskeleet mitä vaunuun tulee ja mainittiin julkaistuihin lähteisiin perustuen (mahdollisia) faktoja vaunusta. Mutta tämän vaunun tekniikan käsittelyn ohella artikkelissa pureuduttiin itse vaunuun ja projektiin ja tuosiin selkeällä tapaa esille tietyt haasteet jo yksin siinä, että venäläisten aikataulu on hyvin tiukka samoin kriittisemmin tarkasteltiin vaunun mahdollista suorituskykyä ja todettiin, että loppujen lopuksi siinä ei mitään todella mullistavaa ole mukana - ei sellaista mitä ei länsivaunuissa välttämättä ole tarjolla tai sellaista mitä ei vähintäänkin ole suunnittelupöydällä. Itse asiassa mainittiin, että lännessä on hyvin pitkällä kehitysasteella teknisiä tarkkailuun ja tilannekuvan luontiin liittyviä välineitä/laitteita joita vastaavien sijoittelusta Armataan venäläiset eivät ole maininneet mitään.

Artikkeli oli mielestäni oivallisella tavalla jalat maassa kirjoitettu, huomioitu kehitysaskeleet mutta uskallettu tarkastella projektia kriittisesti ja haasteellisesti - ei siis ole tyydytty pelkästään venäläisen mantran toistoon vaunun ylivertaisuudesta. Paljon paljon parempi artikkeli mihin esim. Suomen sotilas on tähän mennessä pystynyt, kyseinen aviisi on ikävällä tapaa lähestynyt vaunua lähes täysin venäläisten välittämän aineiston pohjalta juurikaan kritisoimatta ja tarkastelematta asiaa kriittisemmin. Jos suinkin saatte käsiinne Panssari-lehden 3/2015 niin artikkeliin Armata T-14:sta kannattaa ehdottomasti perehtyä.

vlad.
 
Back
Top