Venäjän ilmavoimista ja vähän Suomestakin

Ottoville

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Pitäisikö suomenkin hankkia jotain tutkaan hakeutuvaa? Naapurilla kuitenkin tutkia on vaikka millä mitalla... nykyään ei taida sellaista suomen valikoimissa kuitenkaan olla enkä tiedä onko ollut edes testeissä. Mahtaako noissa olla kantama sen verran lyhyt että on ajateltu koneen vaarantuvan liiaksi.
Onko lentokone ainoa toimitus tapa?
Jos on niin miksi?

Pitääkö meidän tilata näitä ”omaan käyttöön”, raketilla,lennokilla ja/tai risteilyohjuksella alkumatkan toimitettava malli.
 

Raveni

Respected Leader
En ole kuullut että noita olisi ainakaan mahdollista toimittaa muuta kuin ilmasta käsin laukaistuna... uav ja hävittäjä käytännössä... kantamat taitavat jäädä alle 100km kaikilla malleilla.??
 

Caveman

Luutnantti
Mutta kuinka kauan?

Ainakin minulla nuo tutkat ovat aika korkealla maalienlistalla.
Joten niiden käyttö saattaa olla aika rajoitettua.
Jos ne haluaa pitää ehjinä.


Kun laitta Saarenmaan tienoille AWACS, Suursaareen tutkan ohjuspatterin ja toisen Viipurin lähelle. Alkaa riskit kasvamaan noilla sinisillä nuolilla.

Suursaareen tuskin kannattaa venäläisten mitään laittaa. 20km Kotkasta niin tykistöllä saadaan kavereiden olo siellä epämukavaksi...
 

wings

Alikersantti
Entäs tykistöohjuksen kehittäminen? ATACMS kauppa peruuntui, mutta onko muita tahoja josta tällaista voisi ostaa. Kansainväliset sopimuksethan ilmeisesti kieltävät yli 300km kantaman omaavien ohjusten myymisen koska niitä voisi periaatteessa käyttää IRBM kategorian ydinaseena. Jos täällä on puhuttu Iskanderin hinnan olevan miljoonan luokkaa niin kuulostaisi äkkiseltään ettei tekniikka ole mitään aivan käsittämättömän monimutkaistakaan. Olisiko tällaisen kehittely mahdollista kotimaassa? Asetyyppinä olisi ainakin omasta mielestä paljon isompi pelote Suomen arsenaalissa kuin JASSM; Hornetit pystyy eri keinoilla paikantaa ja hoidella pois pelistä mutta entäs ohjuslavetit jotka voivat olla missä päin tahansa ja paikantaminen vaikeaa? Kymmeniä-noin sata tällaista asetta joissa rypälekärki, n 400-500km kantama, joutuu jo ottamaan aika paljon asioita huomioon toisella puolen rajaa. Nopeana tämmöinen ohjus olisi sielläkin hankalasti torjuttava ja ainakin lentokenttien lamauttamiseen hyvinkin sopiva.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Ongelmanahan ei ole koneiden säilyminen ehjänä luolassa vaan näiden saaminen ilmaan/laskeutuminen iskun jälkeen kun siroitteita on ympäri pitäjää ja liikenne ruuhka.
Haukat ovat "tuhonneet" hornetteja jotka eivät ehtineet/päässeet ajoissa ilmaan.
Voi olla. Tosin mitä minulle on väitetty, niin laskeutuminen ei ole ongelma: vaikka vaijeriin pikamatkalta, jos tarve on. Tai jonnekin ihan muualle kuin mistä on lähdetty liikkeelle. (Kyseenalaistin kyllä jo silloin jollekin harrastekäytössä olevalle hiekkakentälle laskeutumisen. Jos kone tuleekin alas ehjänä, ei se ainakaan nouse sieltä ehjänä vaan tarvitsee kuljetuksen maateitse.)

Ilmaan pääsy välittömästi ohjusiskun ja/tai ilmahyökkäyksen jälkeen on tosiaan hankalaa, mutta käsitykseni mukaan koneita on tarkoitus pitää jatkuvasti ilmassa lisäpolttoainesäiliöiden varassa. Tappioiden aiheuttaminen onnistuu tällöinkin hyvin, koska Amraamit ovat lukumääräisesti voimakkaammallekin viholliselle melkoinen pala väisteltäviksi, vaikka kaartotaistelu meneekin pipariksi neljän "rosvon" jahdatessa jokaista ilmassa olevaa Honetiamme. Tilanne on kuitenkin aina tämä, kun vihollisella on erittäin luultavasti käytettävissään suurempi konemäärä kuin meillä; BVR-taistelua kannattaa suosia.

Vihollisella taas tuskin on kykyä pitää jotakin lentotukikohtaa jatkuvan tulen alla, niin ettei siellä olevia koneita saada hyödynnettyä (/ilmaan). Maksaa paljon, jos pitää mäiskiä kerran tunnissa puolenkymmentä Iskanderia vaikka kolmeen tukikohtaan. Vuorokaudessa puhuttaisiin jo 360 ohjuksen määrästä. Jos sota kestää viikon-kaksi ilmankin ilmavoimia, on jo (taloudellisesti) kannattavampaa käydä perinteistä ilmasotaa kone konetta vastaan.

Mutta kuinka kauan?

Ainakin minulla nuo tutkat ovat aika korkealla maalienlistalla.
Joten niiden käyttö saattaa olla aika rajoitettua.
Jos ne haluaa pitää ehjinä.
Äkkiseltään arvelisin liikkuvan tutkan olevan sikäli ikävä maali, että sen saa uuteen asemaan suhteellisen nopeasti (julkisuudessa on kyllä esitetty ihmeellisen pitkiä aikoja...). Suomalainen maasto on muutenkin sellaista, että tutkan saanee aika hyvin "piiloon" toisin kuin aavikolla. Paikallaan kököttävän tutkan suunnilleen ainoa keino selviytyä on sammuttaa tutka ja toivoa sen riittävän.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Entäs tykistöohjuksen kehittäminen? ATACMS kauppa peruuntui, mutta onko muita tahoja josta tällaista voisi ostaa. Kansainväliset sopimuksethan ilmeisesti kieltävät yli 300km kantaman omaavien ohjusten myymisen koska niitä voisi periaatteessa käyttää IRBM kategorian ydinaseena.
Minun käsittääkseni ATACMS-episodi ei suinkaan johtunut mistään tuollaisesta. Jos viittaat MTCR:n, nin tässä Wikipediasta:

The Missile Technology Control Regime (MTCR) is an informal and voluntary partnership between 34 countries to prevent the proliferation of missile and unmanned aerial vehicle technology capable of carrying a 500 kg payload at least 300 km.
ATACMS:n hyötykuorma jää 230 kg luokkaan ja kantama 300 kilometriin. Meillä ei siis ole ongelmia hankkia sitä ainakaan tuon sopimuksen takia.

Jos täällä on puhuttu Iskanderin hinnan olevan miljoonan luokkaa niin kuulostaisi äkkiseltään ettei tekniikka ole mitään aivan käsittämättömän monimutkaistakaan.
Iskanderin hinta perustui tietoihin ATACMS:sta, joka on aika tarkkaan siinä miljoonan dollarin tienoilla. Iskander omaa kuitenkin kehittyneemmän ohjausjärjestelmän (optroelekroninen hakupää perus INS + satelliittipaikannus -kombinaation lisäksi) ja hieman paremman kantaman (400-500 km) ja hyötykuorman, joten hinta lienee aavistuksen enemmän. Joskin venäläinen työ on halvempaa kuin amerikkalainen. Mutta 1-2 miljoonaa oli tosiaan oma arvaukseni.

Olisiko tällaisen kehittely mahdollista kotimaassa? Asetyyppinä olisi ainakin omasta mielestä paljon isompi pelote Suomen arsenaalissa kuin JASSM; Hornetit pystyy eri keinoilla paikantaa ja hoidella pois pelistä mutta entäs ohjuslavetit jotka voivat olla missä päin tahansa ja paikantaminen vaikeaa? Kymmeniä-noin sata tällaista asetta joissa rypälekärki, n 400-500km kantama, joutuu jo ottamaan aika paljon asioita huomioon toisella puolen rajaa. Nopeana tämmöinen ohjus olisi sielläkin hankalasti torjuttava ja ainakin lentokenttien lamauttamiseen hyvinkin sopiva.
Mahdollista varmaan, mutta järjetöntä esittämilläsi tilausmäärillä. Kun aletaan puhua yli 500 ohjuksen tilauksesta, niin sitten ehkä. Ehkä.

10-100 asetta on lopulta aika vähän lentokentän kaltaisiin aluemaaleihin. Pari kertaa voi laukaista, mutta ei sitten sen enempää. Meillähän sitä paitsi on jo (tulossa) tuo kyky JASSM-hankinnan myötä. Lentokonelaukaisu mahdollistaa sitä paitsi myös syvemmälle iskemisen. Hornetilla tuskin on täysin mahdotonta ylittää valtakunnanrajaa sotatilanteessa, vaan yritäpä jollakin tykistöohjusta kuljettavalla raketinheittimellä (M270A1 MLRS).

Toistaiseksi lienee järkevintä pysytellä valmiissa tuotteissa. ATACMS on saatavilla, samoin JASSM. Ruotsalaisilla on nähtävästi kehitteillä maahyökkäyskykyinen RBS-15 Mk. IV, kantama yli 1 000 kilometriä.
 

SJ

Supreme Leader
Lahjoittaja
Pitäisikö suomenkin hankkia jotain tutkaan hakeutuvaa? Naapurilla kuitenkin tutkia on vaikka millä mitalla... nykyään ei taida sellaista suomen valikoimissa kuitenkaan olla enkä tiedä onko ollut edes testeissä. Mahtaako noissa olla kantama sen verran lyhyt että on ajateltu koneen vaarantuvan liiaksi.
Ihan alkuun alkaisin metsästää tutkia epäsuoralla tulella. Tykistön kyky ampua tarpeeksi kauas on toki hieman rajoittunut, mutta josko sitä joskus saataisiin kehitettyä.
 
Onko lentokone ainoa toimitus tapa?
Ei ole. Israelilaisilla on jo pitkään ollut tutkasäteilyyn hakeutuvia ohjuksia maa-ajoneuvoissa.

Järjestely ei hämmästytä. Kannattaa muistaa Yom Kippur sodan tapahtumat, silloinhan maavoimien hyökkäyksellä turvattiin ilmavoimien toimintaedellytykset.

Maavoimatkin varmasti hyötyisivät noista esim. pasi alustalle asennettavista tutkasäteilyyn hakeutuvista ohjuksista. Loppuisi aika nopeasti, se vastatykistö ja maavalvontatutkien jatkuva päälläpito vastapuolella!

Oikeastaan pasi kannattaisi muuntaa ELINT ajoneuvoksi, jossa olisi sitten aseena myös tutkasäteilyyn hakeutuvia ohjuksia. ELINT-upseeri voisi sitten osoittaa maaleja vaikka MLRS patteristolle jos tutka olisi omien ohjusten kantaman ulkopuolella. Tai sitten esim. pientä maavalvontatutkaa parin kilometrin päässä voisi murjoa kranaatinheittimillä. Luonnollisesti tietoa signaaliympäristöstä tuotettaisiin sekä maavoimien yhtymälle että ilmvoimille.
 
Viimeksi muokattu:

Jukkis

Eversti
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Öh, en nyt myönnä omalta osaltani väitettyä tappiomielialaa.

Koneet tuhotaan joko syvän rauhan tilassa (helppoa) tai sitten vasta sotatilassa (vaikeampaa). Ensimmäinen on kuitenkin aika hyvin estettävissä oikea-aikaisella valmiuden kohottamisella. Jälkimmäinen on se kysymysmerkki. Se on vaikeaa, jos ehdimme rakentamaan koneille riittävästi suojainfrastruktuuria. Tämä vaatii taas oikea-aikaista valmiuden kohottamista. Bunkkereita (kovitettu lentokonesuoja, ei maanalainen hangaari) ei rakenneta päivässä. Viikossa tai kahdessa voisi jo tullakin valmista ja niiden antama suojaus saattaa hyvinkin riittää, jos/kun vihollinen ei tiedä niiden sijainteja (reaaliaikaisen tiedustelun puuttuessa). Onko harmaa vaihe noin pitkä? Ehkä, ehkä ei. Sen vuoksi olisi äärimmäisen tärkeää, että meillä olisi jo rauhan aikana rakennettuna riittävä infrastruktuuri koneiden suojaamiseen. Vaikka vihollinen sitten olisi perillä sen sijainnista ja yksityiskohdista, se olisi erinomainen ratkaisu, kun ydinasetta vähemmällä ei saisi kattoon reikää.

Viikossa-parissa tulee näitä:



Kuukausissa ja vuosissa näitä:

Päivässä tulee näitä:



Tuostakaan ei näe läpi, että onko sisällä Hornet, valemaali vai tyhjää. Monta muunlaistakin nopeasti rakennettavaa suojatyyppiä toimii. Sitten vaan aletaan siirtelemään Hornetteja ja huudellaan naapurille, että "arvaa missä?" Kun vielä pidetään polttoaine- jne. täydennysten läpivientiaika hyvänä, niin voi käydä niinkin hassusti että naapuri ampui käytössä olevaa suojaa, mutta se olikin jo tyhjä kun osui.

Syvän rauhan aikana tapahtuvan kaikentuhoavan iskun onnistumiseen en vaan usko. Niin moni asia on tuollaisessa sattumasta kiinni, eikä sellaista ole ikinä historiassa tapahtunut.

Iskander on matalan lentoradan ballistinen ohjus joka ainakin nyky tietojen mukaan on vaikea torjuttava kaikelle ilmatorjunnalle. Naapurilla niitä on ja tulee tulevaisuudessa olemaan vielä enemmän. Kysymykseksi nousee että voimmeko piilottaa maalit? niin että oma toimintamme ja aloitteellisuutemme eivät kärsi kohtuuttomasti? Omasta mielestäni yksi ongelmista on se että armeijamme on suht ohut eli sitä kuranttia ensilinjan kamaa on todella vähän joka tarkoittaa että kansainvälisissä kovapanosammunnoissa sen käyttö aste (yksittäisen aseen/järjestelmän) on korkea, ehkä jopa liian korkea.
Juuri tuota piiloleikkiä ajoinkin takaa. Ei pidä jäädä valittamaan että vastapuoli on liian vahva, vaan pelata niillä korteilla mihin meillä on varaa naapurin heikkouksia vastaan. Hornetin ei tarvitse pysyä ikuisesti piilossa suojassaan, riittää että se on pois sieltä ennen kuin naapuri on sen paikantanut ja saanut suojan tuhottua. Oma aktiviisuus ja liike oikein käytettynä tuo suojaa. Naapurin narraaminen tuhoamaan tyhjiä suojia ja valemaaleja puolestaan vähentää heidän käytettävissä olevaa tulivoimaansa, sekä hetkellisesti (lataava lavetti ei ammu) että pitemmällä ajalla (ammutut ohjukset ovat pois varastosta).

Tosin en itse siihen apuun usko.

Olemme sanoneet muulle maailmalle että emme auta ketään. Niin miksi meitä autettaisiin?
Niinpä. Oma ehdokkaani ei päässyt eduskuntaan, miten sinun?
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Päivässä tulee näitä:



Tuostakaan ei näe läpi, että onko sisällä Hornet, valemaali vai tyhjää. Monta muunlaistakin nopeasti rakennettavaa suojatyyppiä toimii. Sitten vaan aletaan siirtelemään Hornetteja ja huudellaan naapurille, että "arvaa missä?" Kun vielä pidetään polttoaine- jne. täydennysten läpivientiaika hyvänä, niin voi käydä niinkin hassusti että naapuri ampui käytössä olevaa suojaa, mutta se olikin jo tyhjä kun osui.
Mitäköhän suojaa tuo teltta nyt muka tarjoaa? Kun sirpalekärkinen Iskander osuu tuohon, ei se pysäytä tuhovoimaa, vaan paineaalto tuhoaa viereisetkin "suojat". Tukikohdissa taas ei ole niin paljoa asfalttia, että sille voisi levitellä noita sadoittain turvallisen matkan päähän toisistaan. Mihinkään pellolle tuollaista on turha pykätä, koska kyllä hölmömpikin ymmärtää, ettei Hornet ole missään kelirikkoajan perunapellossa teltan alla.

Wikipedian mukaan on olemassa kevlarilla terästettyjä liikuteltavia suojia, mutta ne antanevat lähinnä välttävää suojaa kauemmas osuvilta ammuksilta. Edelleen menevät viereisetkin suojat, jos Iskander osuu kohdalle.

Syvän rauhan aikana tapahtuvan kaikentuhoavan iskun onnistumiseen en vaan usko. Niin moni asia on tuollaisessa sattumasta kiinni, eikä sellaista ole ikinä historiassa tapahtunut.
Onko kuuden päivän sota riittävästi?

Juuri tuota piiloleikkiä ajoinkin takaa. Ei pidä jäädä valittamaan että vastapuoli on liian vahva, vaan pelata niillä korteilla mihin meillä on varaa naapurin heikkouksia vastaan. Hornetin ei tarvitse pysyä ikuisesti piilossa suojassaan, riittää että se on pois sieltä ennen kuin naapuri on sen paikantanut ja saanut suojan tuhottua. Oma aktiviisuus ja liike oikein käytettynä tuo suojaa. Naapurin narraaminen tuhoamaan tyhjiä suojia ja valemaaleja puolestaan vähentää heidän käytettävissä olevaa tulivoimaansa, sekä hetkellisesti (lataava lavetti ei ammu) että pitemmällä ajalla (ammutut ohjukset ovat pois varastosta).
Tällainen tilapäissuojan tuhoaminenhan edellyttää reaaliaikaista tiedustelutietoa, koska se pystytetään vasta harmaassa vaiheessa ja siten sijaintia ei voi tiedustella etukäteen. Jos vihollinen on saanut UAV:n tai vakoilusatelliitin paikan päälle, niin eiköhän sitten ole sekin selvillä, että missä suojassa Hornet on. Ei hävittäjä minkään näkymättömyysviitan alla rullaile suojaan.
 

Jukkis

Eversti
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Mitäköhän suojaa tuo teltta nyt muka tarjoaa? Kun sirpalekärkinen Iskander osuu tuohon, ei se pysäytä tuhovoimaa, vaan paineaalto tuhoaa viereisetkin "suojat". Tukikohdissa taas ei ole niin paljoa asfalttia, että sille voisi levitellä noita sadoittain turvallisen matkan päähän toisistaan. Mihinkään pellolle tuollaista on turha pykätä, koska kyllä hölmömpikin ymmärtää, ettei Hornet ole missään kelirikkoajan perunapellossa teltan alla.

Wikipedian mukaan on olemassa kevlarilla terästettyjä liikuteltavia suojia, mutta ne antanevat lähinnä välttävää suojaa kauemmas osuvilta ammuksilta. Edelleen menevät viereisetkin suojat, jos Iskander osuu kohdalle.
Antaa se näkösuojan ja maalipisteen. Erilaisia pikasuojia, joista tuo pressuhalli on vain yksi esimerkki, on helppo pystyttää satoja ympäri Suomea, silloin alkaa Venäjälläkin jo loppua Iskanderit kesken jos haluaa jokaiseen ampua. Lavetit loppuvat jo paljon nopeammin jos haluaa osua kaikkiin samalla hetkellä. Eikä niitä ole mikään pakko laittaa vieri viereen, että naapuri saisi säästää Iskanderejaan. Niin, ja kyllä sen muuten voi pystyttää vaikka sinne perunapellolle, ja voi sinne perunapellolle pykätä vaikka kiitoradankin jos siltä tuntuu.

Onko kuuden päivän sota riittävästi?
Ei. Tilanne oli kiristynyt koko toukokuun ajan, ja erityisesti arabimaat olivat siirrelleet joukkojaan asemiin Israelin rajan lähelle. Israel oli myös varoittanut, että se katsoisi Tiraninsalmen sulkemisen sodan aiheeksi. Vaikka Israel saavutti merkittävän yllätyksen, se ei tapahtunut syvän rauhan aikana eivätkä Egyptin ilmavoimat myöskään tuhoutuneet täydellisesti, vaikka se osa mikä jäi jäljelle ei käytännössä sotaan enää osallistunutkaan. Vastaavassa tilanteessa meidän kohdallamme täytyy olettaa hajauttamisen ja muiden valmiustoimien olevan jo toteutetut, jos emme aio antautua taistelutta.

Tällainen tilapäissuojan tuhoaminenhan edellyttää reaaliaikaista tiedustelutietoa, koska se pystytetään vasta harmaassa vaiheessa ja siten sijaintia ei voi tiedustella etukäteen. Jos vihollinen on saanut UAV:n tai vakoilusatelliitin paikan päälle, niin eiköhän sitten ole sekin selvillä, että missä suojassa Hornet on. Ei hävittäjä minkään näkymättömyysviitan alla rullaile suojaan.
Ei se UAV myöskään minkään näkymättömyysviitan alla lentele. Jos sellainen pääsee kuvaamaan tukikohdan, ennen kuin ammutaan alas, niin tottakai silloin haetaan suojaa liikkeestä, eli siirretään koneita muihin tukikohtiin tai vähintäänkin eri suojiin jos ei lentokunnossa ole. Lämpöjäljestä voi toki yrittää päätellä, missä suojassa on Hornet ja mikä on tyhjä, siihen taas tarvitaan hämäystä: vaneria, viemäriputkea ja kynttilöitä käyttämällä saa aikaan hyvän hämäyslaitteen, kun laitteen ja hallin pinnan välimatka sumentaa kuvan vääjäämättä.

Satelliitti on hankalampi pala, mutta myös paljon rajoittuneempi kyvyiltään: Ne kulkevat ennustettavia ratoja, kuvaavat paljon korkeammalta kuin UAV:t ja ovat paljon kalliimpia ja siksi harvalukuisempia. Todella harvoin ne myöskään pääsevät kuvaamaan optimaalisesti suoraan ylhäältä, ja viistosta kuvatessa maastonmuodot ja puusto alkavat muodostaa merkittäviä katveita kuvattuun pintaan. Niitäkin meidän täytyy hyödyntää.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Antaa se näkösuojan ja maalipisteen. Erilaisia pikasuojia, joista tuo pressuhalli on vain yksi esimerkki, on helppo pystyttää satoja ympäri Suomea, silloin alkaa Venäjälläkin jo loppua Iskanderit kesken jos haluaa jokaiseen ampua. Lavetit loppuvat jo paljon nopeammin jos haluaa osua kaikkiin samalla hetkellä. Eikä niitä ole mikään pakko laittaa vieri viereen, että naapuri saisi säästää Iskanderejaan. Niin, ja kyllä sen muuten voi pystyttää vaikka sinne perunapellolle, ja voi sinne perunapellolle pykätä vaikka kiitoradankin jos siltä tuntuu.
Iskander on halpa. Sadat hallit eivät ole mikään este, vaikka niiden ympärille tehtäisiin maavallitkin. Tytärammukset läpäisevät katon helposti, eli kokonaista ohjusta ei edes tarvitse uhrata hallia kohti. Vaikka tarvitsisikin, on 300 kohteen mokaroiminen Iskanderilla halpaa verrattuna siihen, mitä esim. Su-35 laivue maksaa. Eli Iskanderien käyttö on viholliselle huomattavasti halvempaa kuin omien ilmavoimien tuhlaileva käyttö.

Asfalttia taas ei löydy varatukikohtien ympäristöstä niin paljoa, että sille saisi riittävän määrän halleja (satoja per tukikohta riittävän erillään, jotta vihollinen joutuu ampumaa jokaista hallia erikseen). Kun Iskandereja pitää ampua tuhansittain, olemme onnistuneet harhauttamaan riittävästi. Valitettavasti tukikohdissa ja niiden läheisyydessä on hyvin rajallisesti tilaa, keskimäärin muutama kymmenen hallia per tukikohta olisi ehkä jotenkin tehtävissä, sadat olisivat liikaa. Tällöin maaleja muodostuu kolme sataa. Jos sijainnit saadaan tietoon, olemme kusessa. Vaikka ei saataisikaan, voidaan kartoittaa etukäteen asfaltoidut alueet tukikohtien lähiympäristössä, siis mahdolliset paikat näille teltoillesi ja ampua niitä tytärammuskärkisillä Iskandereilla.

Realismia ei ole se, että Hornetteja rullaillaan kymmeniä kilometrejä valtatietä pitkin... alttiina kaikelle mahdolliselle ilmaiskuista erikoisjoukkojen kautta roskiin. Telttaa ei siis voi sijoittaa kovin kauas tukikohdasta.

Perunapellolle voinee tehdä kiitoradan, mutta huonosti siinä käy, kun imuriauto ei pääse putsaamaan paikkaa etukäteen. Asianmukainen perunapellon päällystäminen vienee päiviä, eli taas ollaan hyvin riippuvaisia harmaan ajan pituudesta. Sitten sinne voi minun puolestani pykätä suojan, mutta ihan oikean sellaisen (hardened aircraft shelter), ei mitään telttaa. Se oikeakin on toki riittämätön Iskanderin täysosumaa vastaan, mutta ainakin suoja tytärammuksia ja lentopommeja vastaan on hyvä, ja niitä voi tulla kentälle, vaikka vihollisella ei reaaliaikaista tiedustelutietoa olisikaan.

Ei. Tilanne oli kiristynyt koko toukokuun ajan, ja erityisesti arabimaat olivat siirrelleet joukkojaan asemiin Israelin rajan lähelle. Israel oli myös varoittanut, että se katsoisi Tiraninsalmen sulkemisen sodan aiheeksi. Vaikka Israel saavutti merkittävän yllätyksen, se ei tapahtunut syvän rauhan aikana eivätkä Egyptin ilmavoimat myöskään tuhoutuneet täydellisesti, vaikka se osa mikä jäi jäljelle ei käytännössä sotaan enää osallistunutkaan. Vastaavassa tilanteessa meidän kohdallamme täytyy olettaa hajauttamisen ja muiden valmiustoimien olevan jo toteutetut, jos emme aio antautua taistelutta.
Syvän rauhan aikaa se oli arabien kannalta, koska he eivät itse olleet aloittamassa sotatoimia eivätkä nähtävästi uskoneet juutalaistenkaan sellaista tekevän.

On helppo huudella "riittämättömistä valmiudenkorotuksista" Venäjän antaessa huolestuttavia signaaleja koko ajan. Olisi helppo varautua, jos Ruotsi yhtäkkiä alkaisi pyörittämään epätavallisen aktiivista toimintaa, jota ei ole koskaan aiemmin nähty, mutta kun vihollinen pyörittää koko ajan aktiivista toimintaa, on siihen reagoiminen paljon vaikeampaa. Mistä tietää, milloin on kyse hyökkäyksen valmistelusta ja milloin hyökkäyksen harjoittelusta? No ei oikein mistään. Kun valmius sitten on heikossa (l. rauhanajan) tilassa, ei tarvita valtavaa konearmadaa, vaan laivue monitoimihävittäjiä ja jokunen kymmenen Iskanderia aiheuttavat lentotoimintamme lamaantumisen varovaisesti arvioiden puoleksi vuorokaudeksi. Siinä voi vihollinen sitten tuoda rauhassa maahanlaskujoukkoja Ukrainan rintamalta tai mitä tekeekään.

Ei se UAV myöskään minkään näkymättömyysviitan alla lentele. Jos sellainen pääsee kuvaamaan tukikohdan, ennen kuin ammutaan alas, niin tottakai silloin haetaan suojaa liikkeestä, eli siirretään koneita muihin tukikohtiin tai vähintäänkin eri suojiin jos ei lentokunnossa ole. Lämpöjäljestä voi toki yrittää päätellä, missä suojassa on Hornet ja mikä on tyhjä, siihen taas tarvitaan hämäystä: vaneria, viemäriputkea ja kynttilöitä käyttämällä saa aikaan hyvän hämäyslaitteen, kun laitteen ja hallin pinnan välimatka sumentaa kuvan vääjäämättä.
Siirtoyritykset huollossa olevien koneiden osalta jäävät väistämättä aika lyhyiksi. Iskanderin saapumisaika mitattaneen minuuteissa (terminaalivaiheessa Iskander kulkee n. kaksi kilometriä sekunnissa, paljonko lentoratansa alkupäässä, en tiedä). Suoraan sanottuna epäilen rankasti, keritäänkö siinä ajassa alta pois. Sillä jos kone on paikannettu yhteen telttaan tai vaikka bunkkeriinkin, on se varma ja lihava maali, ja silloin myös bunkkerin lähiympäristöä kannattaa ampua ohjuksin siltä varalta, että kone satuttaisiin saamaan ulos bunkkerista ajoissa. Bunkkerin ulkopuolellakin on luultavasti tie tms., jota pitkin kone siirretään suojaan ja pois sieltä. Tie taas on yhtä lailla tiedossa kuin bunkkerikin, jos tiedustelu on tämän onnistunut paljastamaan. Tällöin ei tarvitse ampua koko karttaruutua täyteen Iskandereja, vaan ainoastaan tien suuntaisesti.

Satelliitti on hankalampi pala, mutta myös paljon rajoittuneempi kyvyiltään: Ne kulkevat ennustettavia ratoja, kuvaavat paljon korkeammalta kuin UAV:t ja ovat paljon kalliimpia ja siksi harvalukuisempia. Todella harvoin ne myöskään pääsevät kuvaamaan optimaalisesti suoraan ylhäältä, ja viistosta kuvatessa maastonmuodot ja puusto alkavat muodostaa merkittäviä katveita kuvattuun pintaan. Niitäkin meidän täytyy hyödyntää.
Geostationaarisella radalla oleva satelliitti kuvaa sitä yhtä maantietukikohtaa vaikka kuukauden yhteen putkeen.
 

Rannari

Greatest Leader
Jaahas, taas täällä lauotaan satojen Iskanderien yhteislaukauksia pitkin maita ja mantuja. Montakohan lavettia Venäjällä mahtaa olla käytössä?

Mitä tuohon HAS- tyypin konesuojaan tulee niin niihin ei todellakaan kannata sijoittaa pennin latia. Se kaiketi opittiin jo Desert Stormin aikoihin kun konesuojia poimittiin täsmäpommeilla kuin marjoja.
 

StmSvejk

Ylipäällikkö
Satelliitti on hankalampi pala, mutta myös paljon rajoittuneempi kyvyiltään: Ne kulkevat ennustettavia ratoja, kuvaavat paljon korkeammalta kuin UAV:t ja ovat paljon kalliimpia ja siksi harvalukuisempia. Todella harvoin ne myöskään pääsevät kuvaamaan optimaalisesti suoraan ylhäältä, ja viistosta kuvatessa maastonmuodot ja puusto alkavat muodostaa merkittäviä katveita kuvattuun pintaan. Niitäkin meidän täytyy hyödyntää.
USA:n TacSat-2 joka pysti metrin resoluutioon maksoi 2m USD, todennäköisesti nykyään vähemmän. Massaltaan tuollaisia mahtuu yhteen Protoniin noin 50kpl. PlanetLabsin 3m resoluution satelliittien hinta liikkuu muutamissa sadoissa tuhansissa ja resoluutio riittää useimpiin sotilastiedustelutarkoituksiin. Turha olettaa ettei Venäjä kykenisi käyttämään halutessaan COTS-tekniikkaa siinä missä muutkin.

Olemme myös yksinäisenä toimijana aika lailla avuttomia avaruustiedustelua vastaan.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Geostationaarisella radalla oleva satelliitti kuvaa sitä yhtä maantietukikohtaa vaikka kuukauden yhteen putkeen.
Periaatteessa, mutta se tekee sen Suomen oloissa todella viistosta, jolloin ei paljoa näy. Geostationaariset kiertävät samalla kulmanopeudella kuin maapallo päiväntasaajan ympäri. Lisäksi ovat 36.000 kilometrin päässä, mistä on aika ikävä tihrustaa isollakaan objektiivilla.

Venäläisillä sateliiteilla saattaa ainakin Suomea koskien olla vähän eri käyrästöt, esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Molnija-kiertorata
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Hyvää keskustelua teemasta. Iskanderit ja muut täsmäaseet ovat ilman muuta ikävä uhka. Niihin voi varautua sekä luolilla että hajautuksella ja hämäyksillä. Ehkäpä sen voisi todeta, ettei ilmavoimat ole laittamassa munia yhteen koriin, vaan koko keinoarsenaalia pyritään käyttämään.

Vastustajan häirintä myös esimerkiksi tutkiin hakeutuvilla laitteilla ja esim. maasta laukaistavilla risteilyohjuksilla sekä tykistöohjuksilla ja MLRS:eillä ilman muuta toisi lisää pelkoa myös vastustajan persiisiin.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Periaatteessa, mutta se tekee sen Suomen oloissa todella viistosta, jolloin ei paljoa näy. Geostationaariset kiertävät samalla kulmanopeudella kuin maapallo päiväntasaajan ympäri. Lisäksi ovat 36.000 kilometrin päässä, mistä on aika ikävä tihrustaa isollakaan objektiivilla.

Venäläisillä sateliiteilla saattaa ainakin Suomea koskien olla vähän eri käyrästöt, esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Molnija-kiertorata
Hyvä, että saatiin tekniset seikat mukaan. :) Anyway, tavalla tai toisella avaruudesta nähdään, ja se oli ja on sanomani taustalla.

Hyvää keskustelua teemasta. Iskanderit ja muut täsmäaseet ovat ilman muuta ikävä uhka. Niihin voi varautua sekä luolilla että hajautuksella ja hämäyksillä. Ehkäpä sen voisi todeta, ettei ilmavoimat ole laittamassa munia yhteen koriin, vaan koko keinoarsenaalia pyritään käyttämään.

Vastustajan häirintä myös esimerkiksi tutkiin hakeutuvilla laitteilla ja esim. maasta laukaistavilla risteilyohjuksilla sekä tykistöohjuksilla ja MLRS:eillä ilman muuta toisi lisää pelkoa myös vastustajan persiisiin.
Kaukovaikutuskyky on tosiaan nannaa, kun mietitään, kuinka ikävästi se koskee vihollistakin. Toisaalta sitä alkaa miettimään, että paljonko silläkin rahalla saisi lisää hävittäjiä. Yritämmekö kaukovaikuttaa mahdollisesti ilman reaaliaikaista tietoa 500 miljoonalla vai olisiko kyseinen raha käytetty paremmin vahvistamalla ilma- ja hävittäjätorjuntaa?

Olen joskus varoittanut siitäkin, että jos vihollisella on paljon koneita, joista on tunnit menossa loppuun kohtapuoliin muutenkin, niin niiden käyttäminen meidän rintamalla voi tulla edullisemmaksi kuin kaukovaikuttaminen sadoilla tai tuhansilla Iskandereilla. Itse en ainakaan laskisi paljoa rahallista arvoa neuvostoaikana valmistetulle päivittämättömälle Mig-29 tai Su-27 hävittäjälle. Kymmenen miljoonaa dollaria? Sillä rahalla ei irronne kuin maksimissaan kymmenen iskanderia, luultavasti vähemmän.

Kuinka helppoa muuten mahtaa olla paikantaa helikopterikenttiä? Ne olisivat ilmeisesti hyvin ATACMS:n kantaman ulottuvilla, harvoin paria sataa kilometriä kauempana rintamalinjasta. Samalle etäisyydelle asettuvat myös Su-25:n kentät, mikä on aika merkittävää, koska jos meillä olisi kyky sekä löytää nuo kentät että ampua niitä omilla kaukovaikutusaseillamme, tekisimme vihollisen ilmavoimien käytöstä maavoimien tukemisessa huomattavasti haasteellisempaa. Tällöin rynnäköintiin jäisi lähinnä Su-24 ja Su-34 - niitäkin on kohtuullisesti Venäjän maalla, mutta ei loputtomasti.

Tosin vähän rupeaa arveluttamaan, että olisiko halvempaa ja helpompaa ostaa yksinkertaisesti lisää Stingereitä ja muutakin ilmatorjuntaa joukoille kaukovaikutuskyvyn sijaan? Vaikka toisaalta asia lienee niin, että molempi parempi.
 
Top