Venäjän ilmavoimista ja vähän Suomestakin

Iso-Mursu

Respected Leader
Mahtoiko nopeus olla lähemmäs 7mach? No joka tapauksessa tuo on tarkoitettu pistemaaleja vastaan (unitaari) ja lentokenttä on aika alue maali. Toki lennonjohto välineistö, tutkat ja itse koneet ovat suht arvoikkaitakin pistemaaleja. Vaatinee kuitenkin tiedustelutietoa että niitä lamautetaan.
Ja mitä on Dorian sivuilta Maanpuolustusorkeakoulun lopputöitä lukenut niin lääniäkin on melkoisesti.
 

Samses

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Pointti nyt oli osoittaa että niistä määristä ei ole tällä puolen rajaa ainakaan mitään julkista tietoa. Ei siitä voida määriä päätellä että prikaatiin kuuluu tietty määrä ajoneuvoja. Pointtina on ollut myös se että tänään on tänään ja huomenna on huomenna. Jos niitä on vuonna 2014 vaikka 200kpl niin vuonna 2024 niitä voi olla 2000 tai enemmän tai jotain siltä väliltä joka tapauksessa niitä on sen verran että se on otettava huomioon meidän toiminnassa. Eikä iskandet ole ainoa ohjus tuolla. Siellä on myös muuta lentävää ja räjähtävää. Tietenkään se tieto ei saa estää suomea ja armeijaa tekemästä päätöksiä mutta mielelläni näkisin että kun turvallisuus ympäristö muuttuu vakavampaan suuntaan ja naapuri lisää rautaa ns. Rajalle että sillä olisi tälläkin puolella rajaa jotain muutakin taphtumaa kuin että pv:n budjettia pienennetään ja lupallaillaan jotain indeksi korotusta kun rahaa täytyisi tulla rekka-autollinen.
No tästä voimme olla yhtä mieltä.
 

tjmies

Kersantti
Lahjoittaja
Kun tuossa aiemmin puhuttiin satelliitti-tiedustelusta niin tulipa mieleen seuraavaa: mahtaisiko olla että ne eivät sittenkään ole mitään autuaaksitekeviä juttuja. Olen uutisointia seuratessani ollut huomaavani sellaisen ilmiön että vaikuttaa siltä että Natokaan ei täysin tiedä että mitä joukkoja venäjällä on rajan takana saatikka että mitä ylittää rajaa milloinkin. Jos satelliitit olisivat jotain kaikkinäkeviä silmiä niin "savuava ase" olisi varmaan jo useaan kertaan nähty. Tokihan tässä saattaa olla jossain määrin sitäkin että tarkat kyvyt halutaan pitää piilossa.

Hiukka samaa ilmiötä mielestäni oli aiemmin Georgia-Venäjä mittelössä. Jenkeillä olisi siellä joukkoja kouluttamassa Georgialaisia joten voisi olettaa että olisivat saaneet satelliiittipohjaista tiedustelutietoakin mutta kyllä vaikutti siltä että Georgialaiset eivät olleet "kartalla" siitä että mitä sieltä on tulossa, mistä ja milloin.

Mikökän tässä on taustalla? Jos sulla on vaikkapa (huonohko) neliömetrin resoluutio niin ei siitä vielä kovin tarkkoja yksittäisiä objekteja löydetä. Jos sulla on vaikkapa 100 pikseliä neliölle niin datamäärät muuttuu ihan hirveiksi. Siis että voit saada isolta alueelta yleiskuvaa tai pieneltä tarkkaa kuvaa. Mutta jos nyt vaikka tommonen yksittäinen karttaruutu (1000m*1000m) haluttaisiin kuvata tarkalla resoluutiolla niin raakadatamääränähän se olisi tolla 100 px / m2 resolla 10000*10000*100 kertaa pikselin tarkkuus. Jos vaikka 24 bittiä per pikseli niin siis pyöreesti hiukka alle 40 gigatavua per karttaruutu (tämä siis still-kuva). Tuollainen resoluutio/tarkkuus olisi siis joitain satoja tai tuhansia kertaa tarkempi kuin nykyiset digikamerat kuluttajapuolella. Voihan noin ollakin mutta veikkaan että veli venäläisen nykyinen avaruudessa oleva tekniikka ei välttämättä ole ihan tuolla tasolla kun olen ymmrätänyt että niitä ei suunniteltu viime vuonna.... Optiikan ongelmat tuolta etäisyydeltäkin on hiukka toista luokkaa ja ihan oma matopurkkinsa aukaistavaksi mutta kompetenssi on nolla ton suhteen.

Vai onko ongelma sittenkin datan hankinnan sijaan datan käsittelyssä ja analysoinnissa? Kaipa kaikilla tuollaisia satelliitteja operoivilla mailla on softaa tuohon tarkoitukseen ja laskentatehoa ihan tarpeeksi mutta joku tässä nyt täytyy olla kun kerran noi lennokit tuntuvan hoitavan tiedustelua sen sijaan että satelliitista saatava info riittäisi.

Tietty satelliitteja on rajallinen määrä ja saadakseen tarkkaa kuvaa on kuvattava pienehköä aluetta ja kuvatakseen pienehköä aluetta täytyy tietää että mikä on se alue mitä pitää kuvata.

Mutta onko jollain tietoa tuosta satelliittien kyvyistä ja ongelmista, eritoten miten ne liittyy a) suomen puolustamisen problematiikkaan b) itä-ukrainan tilanteeseen tai c) tuohon menneeseen georgia-venäjä sotaan?


p.s. ei taida ihan kauheasti enää liittyä venäjän ilmavoimiiin mutta tuon Iskander-tangentin kautta tänne nyt päädyttiin. Toivottavasti taas pian oikeille raiteille.
 
Jos satelliitit ja avaruussodankäynti kiinnostaa niin kannattaa lukaista seuravaa kirja.

Sota avaruudessa : tarua vai uhkaa?
Eva Isaksson (toim.)
Hki : Rauhankirjallisuuden edistämisseura, 1985 (Gummerus)
159 s. : kuv., kartt. ; 21 cm
ISBN: 951-9457-20-8 (nid.)

Ikävä kyllä teos on edelleenkin paras suomenkielinen perusesitys sotilaallisesta avaruuspuolesta. (Kirjassa on kuvattu mm. erilaisten sateliittien kuten sääsatelilittiien, varhaisvaroitus- ja tiedustelusatelliittien käyttöperiaatteita.)
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Jos Irakin sodassa USA on ampunut ATACMS-ohjuksia 414 kpl. niin kuinka monta Venäjällä on varastoissa Iskandereita?

Saman hintaluokan vehje, vähän sama käyttötarkoitus jne.
Ja nekö sitten ammuttaisiin pois yhdessä operaatiossa?
Tuhansia? Riippuu tilanteesta. 2020- tai 2030-luvulla voi odottaa optimistisestikin meitä vastaan tulevan satoja. Tuhatkaan Iskanderia ei ole vielä mikään aivan järjetön määrä.

Yhdysvaltojen (kuluttamien) ja Venäjän (tulevaisuudessa kulutettavien) ohjusmäärien vertaaminen on hieman erikoista, kun amerikkalaisilla on viime vuosina ollut lähinnä suhteellisen heikon ilmatorjunnan ja ylipäätään heikon ilmapuolustuksen omanneita valtioita. Näitä vastaan on voinut hyökätä laserohjatuilla pommeilla ja muilla edullisilla täsmäaseilla. Suomi ei ole kuten nämä valtiot. Meillä on ihan kohtalainen ilma-ase ja välttävä moderni ilmatorjunta, joilla voimme aiheuttaa mittavia tappioita hyökkääville lentokoneille.

Kysymys kuuluu, kannattaako venäläisen syöttää ennemmin suuri määrä lentokoneita vai Iskandereja? Edelleen se sellainen vinkki, että yksi Su-35 (jolla voisi ehkä saavuttaa 1:1 kill ration Horneteja vastaan) maksaa karkeasti 50 miljoonaa dollaria. Jos noita pitää käyttää 62 Hornetien lamauttamiseen, saa samalla hinnalla aika monta Iskanderia (1000+).

Kyllä niitten V2kin pykäämiseen olisi mennyt aivan yhtä kauan, jos niissä olisi ollut sama elektroniikat sun muut modernit haitekit, kuin iskanderissa.
V2-ohjus edusti oman aikansa huipputeknologiaa, ja n. 70 miljoonainen kansa tuotti niitä yli 3 000 kappaletta alle vuodessa. Iskanderia, jota ehkä voisi pitää tämän ajan huipputeknologiana, on tuottamassa kaksi kertaa suurempi kansa.
 
Ilmatorjunta kylmässä sodassa kirjassa oli arvio jonka mukaan Neuvostoliitto ja Kabulin hallitus käyttivät 500-2000 tykistöohjusta Afganistanin sodassa vuosina 1979-1992.

Toisaalta kyllä niitä ohjuksia voidaan säästääkin esim. ydinkärkien kuljettamiseen, jos vaikka kolmas maailmansota yllättää. Toisaalta iskanderissa on mahdollisuus vaihtaa taistelukärki ja sitä ohjusta ei tarvitse "jyvittää" johonkin tiettyy käyttöön (HE, FAE, kaasu, sirote tai ydinkärki). Tietysti pitää myös säästää 3-5 ohjusta museoitaviksi.:)
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Tiivistetään nyt vielä kerran yksinkertaisesti:

Suomen sotilasmenot olivat vuonna 2012 3,662 miljardia dollaria. Venäjän puolustusmenot vuonna 2012 olivat 90,749 miljardia dollaria. Venäjän puolustusbudjetti on siis 25 (tai tarkemmilla arvoilla n. 24,78) kertainen Suomeen nähden.

Hiljattain meillä oli tarkoitus ostaa 70 ATACMS-tykistöohjusta. Sittemminhän osto peruuntui budjettileikkausten takia. Nyt pitää huomioida, että Venäjällä on resursseja ostaa 25 kertaa niin paljon ohjuksia kuin meillä oli tarkoitus ostaa. Mihin lukuun päädytään, jos Venäjä tekee suhteessa yhtä suuren Iskander-hankinnan? 1 750. Halutessaan voi vähentää kolmanneksen tuosta korruption takia, jää edelleen yli 1 000 ohjusta.
 

Caveman

Luutnantti
Tiivistetään nyt vielä kerran yksinkertaisesti:

Suomen sotilasmenot olivat vuonna 2012 3,662 miljardia dollaria. Venäjän puolustusmenot vuonna 2012 olivat 90,749 miljardia dollaria. Venäjän puolustusbudjetti on siis 25 (tai tarkemmilla arvoilla n. 24,78) kertainen Suomeen nähden.

Hiljattain meillä oli tarkoitus ostaa 70 ATACMS-tykistöohjusta. Sittemminhän osto peruuntui budjettileikkausten takia. Nyt pitää huomioida, että Venäjällä on resursseja ostaa 25 kertaa niin paljon ohjuksia kuin meillä oli tarkoitus ostaa. Mihin lukuun päädytään, jos Venäjä tekee suhteessa yhtä suuren Iskander-hankinnan? 1 750. Halutessaan voi vähentää kolmanneksen tuosta korruption takia, jää edelleen yli 1 000 ohjusta.
RPG83 seisoo tiukasti poterossa mielipiteineen. Mitä tulee budjettivertailuun, niin se on kyllä täysin irrallaan kontekstista. Laskeppa huviksesi onko Venäjän armeijan kiinteät toimintamenot linjassa suomen armeijan kanssa. Siellä kummiskin on yli 25 kertainen laivasto, ydinasejoukot, avaruusjoukot, ilmavoimat, helikopterijoukot yms, jotka kuluttavat x-siivun tuosta potista. Lisäksi fakta on että kaverit oikeasti sotivat ties missä ukrainan aroilla kuluttaa sievoisen summan rahaa. Tähän vielä lisätään armeiajn uudistamisohjelma, joka sisältää paljon muutakin kuin pelkästään iskandereita. miski muuten Venäjä hankkisi noita kalliita SU-35 hävittäjäpommittajia, jos kerta pelkät iskanderit tulisivat halvemmiksi? Uutta rompetta tulee ties minkämoista, niin uskoisin että iskandereita ei todellakaan tuoteta 4 numeroisia määriä varastoon.

Mitä tulee V-2 vertaukseen, niin minusta on huono verrata totaalista sotaa käyvää valtiota rauhanajan valtioon. Saksassa oli orja jos toinenkin työssä, joten massatuotanto oli mahdollista järjestää kun resurssit olivat mittavat sotatilanteesta huolimatta. Varmasti Venäjä pystyy lisäämään tuotantokapasiteettia, en sitä kiellä, mutta tuskin kovin suurta panostusta siihen tehdään, ellei kylmäsota oikeasti ala uudestaan.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
K

p.s. ei taida ihan kauheasti enää liittyä venäjän ilmavoimiiin mutta tuon Iskander-tangentin kautta tänne nyt päädyttiin. Toivottavasti taas pian oikeille raiteille.
Joo kyllähän sitä jotenkin miettii että kaikkea ei voi nähdä sateliiteistäkään kerralla.
 

SJ

Supreme Leader
Lahjoittaja
Tiivistetään nyt vielä kerran yksinkertaisesti:

Suomen sotilasmenot olivat vuonna 2012 3,662 miljardia dollaria. Venäjän puolustusmenot vuonna 2012 olivat 90,749 miljardia dollaria. Venäjän puolustusbudjetti on siis 25 (tai tarkemmilla arvoilla n. 24,78) kertainen Suomeen nähden.

Hiljattain meillä oli tarkoitus ostaa 70 ATACMS-tykistöohjusta. Sittemminhän osto peruuntui budjettileikkausten takia. Nyt pitää huomioida, että Venäjällä on resursseja ostaa 25 kertaa niin paljon ohjuksia kuin meillä oli tarkoitus ostaa. Mihin lukuun päädytään, jos Venäjä tekee suhteessa yhtä suuren Iskander-hankinnan? 1 750. Halutessaan voi vähentää kolmanneksen tuosta korruption takia, jää edelleen yli 1 000 ohjusta.
Ja nekö edelleenkin ammuttaisiin siinä yhdessä operaatiossa?
 

Samses

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
V2-ohjus edusti oman aikansa huipputeknologiaa, ja n. 70 miljoonainen kansa tuotti niitä yli 3 000 kappaletta alle vuodessa. Iskanderia, jota ehkä voisi pitää tämän ajan huipputeknologiana, on tuottamassa kaksi kertaa suurempi kansa.
Venäjä on taloudeltaan raaka- aineita ja energiaa tuottava 3. maailman valtio, siinä missä sodanajan Saksa oli aikansa teknologisen kehityksen kärkikahinoissa lähes alalla kuin alalla. Se on toki totta, että se yksi ja ainoa teollisuudenala jolla Venäjä kykenee kilpailemaan korkean teknologisen tason tuotteissa, on nimenomaan aseet. En kuitenkaan ole lainkaan vakuuttunut, kykeneekö Venäjä esim. tuottamaan kaikki Iskanderin komponentit itse. Jos seassa on yksikin esim. taiwanilainen osa, jenkeistä puhumattakaan, voipi olla että loppuu kriisin aikana Iskanderien tuotanto melko lyhyeen.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Venäjä on taloudeltaan raaka- aineita ja energiaa tuottava 3. maailman valtio. Se on toki totta, että se yksi ja ainoa teollisuudenala jolla Venäjä kykenee kilpailemaan korkean teknologisen tason tuotteissa, on nimenomaan aseet. En kuitenkaan ole lainkaan vakuuttunut, kykeneekö Venäjä esim. tuottamaan kaikki Iskanderin komponentit itse. Jos seassa on yksikin esim. taiwanilainen osa, jenkeistä puhumattakaan, voipi olla että loppuu kriisin aikana Iskanderien tuotanto melko lyhyeen.
Tässä on hyvin aikaa opetella tekemään itse ennen kuin lähdetään puolta Euraasiaa valloittamaan. Moottoreiden tuotantokin käynnistyy, kunhan Ukrainasta tuodut linjastot on saatu kasattua. Oma tuotanto maksaa ehkä enemmän kuin ulkomailta ostaminen, mutta ainakin huoltovarmuus on turvattu.
 

Iivo

Kersantti
V2-ohjus edusti oman aikansa huipputeknologiaa, ja n. 70 miljoonainen kansa tuotti niitä yli 3 000 kappaletta alle vuodessa. Iskanderia, jota ehkä voisi pitää tämän ajan huipputeknologiana, on tuottamassa kaksi kertaa suurempi kansa.
Huolimatta siitä, että se edusti oman aikansa huipputeknologiaa, olisiinä oleva "äly" hieman "yksinkertaisempaa" kuin moderneissa ohjuksissa, mikä suunnattomasti helpottaa rakentamista.
Epäilen suuresti sitä, että mitään moderniin huipputeknologiaan perustuvaa laitetta tuotettaisiin edes totalisen sodan asetelmissa lähellekkään samoja määriä, kuin mitä vastaavia tuotettiin toisessa maailman sodassa.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Huolimatta siitä, että se edusti oman aikansa huipputeknologiaa, olisiinä oleva "äly" hieman "yksinkertaisempaa" kuin moderneissa ohjuksissa, mikä suunnattomasti helpottaa rakentamista.
Epäilen suuresti sitä, että mitään moderniin huipputeknologiaan perustuvaa laitetta tuotettaisiin edes totalisen sodan asetelmissa lähellekkään samoja määriä, kuin mitä vastaavia tuotettiin toisessa maailman sodassa.
Nykyaikainen teollisuus on nähdäkseni melko hyvin tuollaiseen valmistukseen sopeutunutta. Elektroniikkaa tuotetaan edullisesti, metalleja muotoillaan ja käsitellään koko ajan, ohjelmistoja kehitetään... Kuinka paljon tuohon maailman aikaan valmistettiin gyroskooppeja? Kuinka helposti metallit saatiin kestämään tuhansien asteiden lämpötiloja?

Totaalisessa sodassa ei varmaankaan saisi rakennettua noin montaa, siinä olet oikeassa. Ydinaseet meinaan voivat lähteä hyvin livakkaan taivaalle, jos puhutaan kolmannesta maailmansodasta...
 

Iso-Mursu

Respected Leader
Tiivistetään nyt vielä kerran yksinkertaisesti:

Suomen sotilasmenot olivat vuonna 2012 3,662 miljardia dollaria. Venäjän puolustusmenot vuonna 2012 olivat 90,749 miljardia dollaria. Venäjän puolustusbudjetti on siis 25 (tai tarkemmilla arvoilla n. 24,78) kertainen Suomeen nähden.

Hiljattain meillä oli tarkoitus ostaa 70 ATACMS-tykistöohjusta. Sittemminhän osto peruuntui budjettileikkausten takia. Nyt pitää huomioida, että Venäjällä on resursseja ostaa 25 kertaa niin paljon ohjuksia kuin meillä oli tarkoitus ostaa. Mihin lukuun päädytään, jos Venäjä tekee suhteessa yhtä suuren Iskander-hankinnan? 1 750. Halutessaan voi vähentää kolmanneksen tuosta korruption takia, jää edelleen yli 1 000 ohjusta.
Tuntuu että vedät nyt hernettä nenään aiheetta.

Tässä porukka kokeilee haarukoida minkä kokoisesta uhkasta on kyse.

V2 vertaus on kyllä sinäänsä hyvä, mutta Saksa oli silloinkin teollisuusmahti, Venäjä tänään kykenee tuottamaan öö... mitä?
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
RPG83 seisoo tiukasti poterossa mielipiteineen. Mitä tulee budjettivertailuun, niin se on kyllä täysin irrallaan kontekstista. Laskeppa huviksesi onko Venäjän armeijan kiinteät toimintamenot linjassa suomen armeijan kanssa. Siellä kummiskin on yli 25 kertainen laivasto, ydinasejoukot, avaruusjoukot, ilmavoimat, helikopterijoukot yms, jotka kuluttavat x-siivun tuosta potista. Lisäksi fakta on että kaverit oikeasti sotivat ties missä ukrainan aroilla kuluttaa sievoisen summan rahaa. Tähän vielä lisätään armeiajn uudistamisohjelma, joka sisältää paljon muutakin kuin pelkästään iskandereita.
Venäjän laivastolla on 203 sotalaivaa ja 71 sukellusvenettä. (Lähde.) Suomella on 25 sotalaivaa. (Lähde (laskin itse)) 203/25=8,12 , eli Venäjällä on vain kahdeksan kertaa enemmän sotalaivoja Jokainen venäläinen pinta-alus saa siis olla kolme kertaa kalliimpi käytettävä kuin suomalainen vastineensa (mitä ne tuskin ovat, vaikka iso osa onkin isompi kuin Suomessa), ja merivoimien toimintamenot pysyvät silti hallussa. Sukellusveneet toki vaativat oman osansa, mitä en nyt huomioinut, kun minulla ei ole niiden kustannuksista suhteessa pinta-aluksiin hajuakaan.

Ilmavoimat lentävät käsittääkseni vähän vähemmän per pilotti kuin Suomessa, ja heitä lienee vähemmän suhteessa konemäärään. (Wikipedia arvailee 80-100 tuntia keskivertopilotille Venäjällä) Ainakin hiljattain läntisessä sotilaspiirissä lennettiin keskimäärin 125 tuntia vuodessa per pilotti. Kuitenkin läntinen sotilaspiiri on ymmärtääkseni sitä eliittiä noin yleisesti ottaen... Ilma-alusten määrässä ([url=http://www.globalfirepower.com/aircraft-total.asp]tässä lienee otettu mukaan Suomen maavoimien helikopterit ja Venäjän laivaston ilma-alukset) tilanne näyttäisi olevan 145 vs. 3082, Venäjällä on siis vain n. 21 kertainen ylivoima määrässä. (Vs. 25 kertainen budjetti.) Vaikka huoltokulut ovat idässä pääsääntöisesti suuremmat, kompensoi pienempi konemäärä ja (tod. näk.) pienempi lentäjämäärä ilma-aseen toimintamenoja aika kivasti.

Jos aktiivihenkilöstöä varusmiehineen päivineen on Venäjällä 766 000 ("active personnel") ja Suomessa joku runsas 20 000 (8 000 ammattilaista + varusmiehet + harvalukuiset siviilit), niin ei se niin suhteettoman suuri ero ole, 38 kertainen (vs. budjetti 25 kertainen). (766 000 / 20 000 = 38,3) Palkkaero Suomen ja Venäjän välillä on sitä paitsi aika iso, jos en ihan väärin ole käsittänyt. Kokonaisbudjetista henkilöstökulut vienevät Venäjällä pienemmän prosentuaalisen osuuden kuin Suomessa. En tiedä, onko Venäjällä paikallinen Millog ja Jellona Pitopalvelu, mutta jos ei ole (ja siten niiden henkilöstö on suoraan asevoimien palkkalistoilla), niin erotus kapenee taas Suomen hyväksi.

Semmoinen pikkujuttu kannattaa myös huomata, että Suomessa on aika törkeän kokoiset kiinteistömenot, kiitos Senaatti kiinteistöt. Tuollakin siivulla budjetista rahoittanee aika monen ydinaseen huollot.

Ukrainassa sotimisen kustannuksiin en ota kantaa muuten, mutta suorat kustannukset lienevät minimaalisia. Sinne lähetettävä kalusto on pitkälti ikivanhaa(, mitä ei ole edes laskettu korvattavan tai on käyttöiän päässä ja korvattaisiin joka tapauksessa lähivuosina) ja käyttäjille tuskin maksetaan satojen eurojen päivärahoja. Ukrainan sodan kustannukset tulevat epäsuorasti talouspakotteiden kautta. Se voi vaikuttaa siihen, paljonko asevoimat saavat rahaa, vaikka veikkaankin niitä rahoja otettavan muilta valtionhallinnon momenteilta.

miski muuten Venäjä hankkisi noita kalliita SU-35 hävittäjäpommittajia, jos kerta pelkät iskanderit tulisivat halvemmiksi? Uutta rompetta tulee ties minkämoista, niin uskoisin että iskandereita ei todellakaan tuoteta 4 numeroisia määriä varastoon.
Tilanteenmukainen ratkaisu, kenties? Hävittäjiä käytetään, mikäli olosuhteet suosivat niitä. Jos taas olosuhteet suosivat ohjuksia, sitten käytetään niitä. Todennäköisesti aina käytetään molempia, mutta suhde vaihtelee tilanteen mukaan.

Toistan varoitukseni siitä, että Venäjä voi käyttää myös suurta ilma-asettaan suhteellisen edullisesti hyökkäämällä meitä vastaan lähivuosina käytöstä poistuvilla hävittäjillä. Rahallinen menetys on pieni, ja tuskin Mig-27 tai Su-27 on täysin harjoitusmaali Hornetille. Mutta toisaalta, jos konflikti Naton kanssa häämöttää horisontissa, voi se vaikuttaa noihinkin arvioihin ja meitä vastaan käytettävään aseistukseen. Iskanderilla kun on paha ampua 700 kilometrin päässä olevaa lentotukikohtaa. Suomalaisten lentotukikohtien ampuminen onnistuu.

Mitä tulee V-2 vertaukseen, niin minusta on huono verrata totaalista sotaa käyvää valtiota rauhanajan valtioon. Saksassa oli orja jos toinenkin työssä, joten massatuotanto oli mahdollista järjestää kun resurssit olivat mittavat sotatilanteesta huolimatta. Varmasti Venäjä pystyy lisäämään tuotantokapasiteettia, en sitä kiellä, mutta tuskin kovin suurta panostusta siihen tehdään, ellei kylmäsota oikeasti ala uudestaan.
En mene itse tuotantoon, siitä voi olla niin montaa mieltä. Joka tapauksessa katsoisin kylmän sodan alkaneen, kun Putin aloitti mittavat modernisointiohjelmansa vuosia sitten. Nyt länsi on havahtumassa tilanteeseen. Venäjän rahalliset resurssit kalustohankintoihin ovat huomattavasti paremmat kuin[/url]
 

Tähystäjä

Eversti
Lahjoittaja
Tiivistetään nyt vielä kerran yksinkertaisesti:

Suomen sotilasmenot olivat vuonna 2012 3,662 miljardia dollaria. Venäjän puolustusmenot vuonna 2012 olivat 90,749 miljardia dollaria. Venäjän puolustusbudjetti on siis 25 (tai tarkemmilla arvoilla n. 24,78) kertainen Suomeen nähden.

Hiljattain meillä oli tarkoitus ostaa 70 ATACMS-tykistöohjusta. Sittemminhän osto peruuntui budjettileikkausten takia. Nyt pitää huomioida, että Venäjällä on resursseja ostaa 25 kertaa niin paljon ohjuksia kuin meillä oli tarkoitus ostaa. Mihin lukuun päädytään, jos Venäjä tekee suhteessa yhtä suuren Iskander-hankinnan? 1 750. Halutessaan voi vähentää kolmanneksen tuosta korruption takia, jää edelleen yli 1 000 ohjusta.
Kyllä tässä tyhmemmänkin pitäisi pikkuhiljaa alkaa ymmärtämään, että yksin sotilaalliset mahdollisuutemme Venäjää vastaan ovat pyöreä nolla. Zero. Nada. Ei mitään.

Vain sotilaallisesti liittoutuneina (lue NATO) meillä voi olla jotain mahdollisuuksia mahdollisessa Venäjän vastaisessa konfliktissa.

Tämän Venäjä tietää itsekin hyvin, siksi se pyrkiikin niin voimakkaasti kaikin keinoin estämään Suomen NATO-jäsenyyden.

Tottakai meiltä tulee löytyä sitä "omaakin rautaa lahkeesta", mutta yksin se ei vain voimassaolevien taloudellisten realiteettien vallitessa tule riittämään edes uskottavan ennaltaehkäisevän pelotteen luomiseen.

Tässä tulee huomioida se tosiseikka, että sodankäynti teknistyy kiihtyvää vauhtia koko ajan. Se mikä onnistui 1940-luvulla, ei ole enää nykypäivänä mahdollista.

Meidän taloudelliset resurssimme eivät vain enää riitä tässä taloudellisessa kilpajuoksussa, saman on todennut suurin osa eurooppalaisista valtioista jo paljon meitä ennen huolehtimalla siitä, etteivät ne sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi joutuessaan jää aivan yksin hyökkääjää vastaan.

On merkillepantavaa, että vielä 1990-luvulla itsenäisen puolustuksen konsepti oli melko uskottava. Venäjä oli taloudellisesti ja sotilaallisesti heikkouden tilassa, kun taas meillä oli varaa varustaa suuri määrä kohtuullisesti varustettuja sodanajanjoukkoja.

2010-luvulle tultaesssa kaikki nämä trendit ovat kääntyneet, Venäjä on vuosi vuodelta sijoittanut suuremman määrän rahaa asevoimiinsa, korruptiosta ja epäpätevyydestä huolimatta kasvavat panostukset alkavat väistämättä näkyä ajan myötä jossain. Meillä taas suhteellisesti maanpuolustukseen käytettävissä olevat varat ovat jatkuvasti vähentyneet.

Huomionarvoista on sekin, että vaikka puolustusmenojen osuus BTK:stamme on pysynyt suunnilleen samalla tasolla, niin BKT:mme ei ole kasvanut viime vuosina ollenkaan Venäjän ja monen muun maan BKT:n tahtiin. Oikeampi mittari olisikin siis inflaatiokorjatut puolustusbudjetit.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Top