Venäjän merivoimat-yleisketju

Katos, Suomessa aikanaan valmistunut kuljetusalus kuskaa venäläisten pari vuosikymmentä vanhoja ydinsukellusveneitä modernisoitavaksi. Kai tuo hinku modernisoida kalliilla rahalla Neuvostoliiton aikaisia aluksia jotain kertoo Venäjän telakkateollisuuden nykytilasta.

Mainittakoon että länsimaiden merivoimien aluskannan runko on määrällisen ylivoimansa lisäksi vieläpä rakennettu kylmän sodan jälkeen. Kykyä rakentaa lisää aluksia olisi, rahat vain puuttuvat.
 
Mainittakoon että länsimaiden merivoimien aluskannan runko on määrällisen ylivoimansa lisäksi vieläpä rakennettu kylmän sodan jälkeen. Kykyä rakentaa lisää aluksia olisi, rahat vain puuttuvat.

Kyllä, näin on laita etenkin eurooppalaisissa laivastoissa. Jenkeillä pintalaivastoa rupeaa vaivaamaan jo lievä vanhanaikaisuus: päätaistelualukset Burket ja Ticonderogat edustavat kylmän sodan aikaisia perusratkaisuja ja uutta Zumwalttia tehdään vain kolme kappaletta. Ticojen keski-ikä on 24 vuotta ja vanhimpia aluksia pikkuhiljaa poistellaan. Burket ovat sentään kohtuu uusia. Viimeiset fregatit poistuvat ensi vuonna ilman suoraa korvaajaa.
Toisaalta, sukellusvenelaivasto jenkeillä on hyvässä kuosissa ja uusien veneiden rakennus on hoitunut paljon sujuvammin kuin pinta-alusten.

Ukrainan kriisi voi muuten pahasti haitata Venäjän laivaston modernisointiohjelmaa: venäläisaluksissa käytettävät kaasuturbiinit tulevat nimittäin Ukrainasta, Zorya-Mashproektin tehtailta. Venäjällä itsellään ei ole juuri ollenkaan meritoiminta-kaasuturbiinien valmistusta. No, ehkä vastaavia voi ostaa Kiinalta joka lie jo saanut kopioitua ukrainalaiset turbiinit...

Sovremenny-luokan hävittäjä Rastoropni: poistettiin käytöstä 2009 ja hinataan tiettävästi romutukseen:
attachment.php


Sovremennyiden höyryturbiineissa on ollut paljon ongelmia. Kiinalaisilla on noita aluksia neljä eivätkä nekään paljon purjehdi.
 
Yllätysharjoitukset Kaukoidän sotilaspiirissä

Mukana ainakin Varyag, Bystryy, sukellusveneitä jne. Videolla mm. varsin vaikuttava Moskit-ohjuksen osuminen kohteeseen (n. minuutin kohdalla). Itse asiassa näyttää kuin maaliin osuisi kaksi ohjusta?

Nuuskin vähän ja videossa ammutaan maalialukseen kaksi ohjusta, SS-N-12 (Bazalt) Varyagilta ja SS-N-22 (Moskit) Bystryyltä. Jälkimmäinen on sea-skimmer ja tulee pinnassa (kuten näkyy, ohjuksesta jää vana veteen), SS-N-12 tulee loivassa syöksyssä. Ohjukset osuvat liki yhtä aikaa, liekö jonkunlainen saturaatiohyökkäyksen mallinnos? Erikoista myös että ohjukset tulevat edestä jolloin maalin profiili on pienempi. Yleensä maalialuksia ammutaan kylkeen. Ohjuksissa ei ollut taistelukärkiä: pahaa jälkeä ne tekevät silti, Bazaltin kappaleet lentävät koko aluksen läpi pituussuunnassa. Huomatkaa myös videon loppupuoli jossa nähdään Moskitin lentoa kopterista tai lentokoneesta lämpökameralla kuvattuna. Osumahetki on pilvien peitossa, mutta juuri ennen sitä on nähtävissä Moskitin terminaalivaiheen 'tanssi', väistöliikkeet joita ohjus tekee torjunnan harhauttamiseksi.

Maalialus on PKZ-35, 111m pitkä, 3500 tonnin asuntolaiva jonka Valmet rakensi Pansiossa 1986.
 
Aika moista jälkeä ilman taistelukärkeä... Meni koko laivan läpi pituus suunnassa....
 
Aika moista jälkeä ilman taistelukärkeä... Meni koko laivan läpi pituus suunnassa....
Olisikohan tuo maalialus entinen matkustajalaiva, vähän sen näköinen. Silloinhan se oletettavasti on sisätiloilta paljon avarampi kuin esim. sotalaiva. Ja täten räjähdysvoima pääsee laivan läpi paljon helpommin.
Onhan useassa nyt liikenteessä olevilla laivoilla melkein koko laivan pituussunnassa kulkeva käytävä.
 
Olisikohan tuo maalialus entinen matkustajalaiva, vähän sen näköinen. Silloinhan se oletettavasti on sisätiloilta paljon avarampi kuin esim. sotalaiva. Ja täten räjähdysvoima pääsee laivan läpi paljon helpommin.
Onhan useassa nyt liikenteessä olevilla laivoilla melkein koko laivan pituussunnassa kulkeva käytävä.

fulcrum tuon jo tunnisti asuntolaivaksi:

Maalialus on PKZ-35, 111m pitkä, 3500 tonnin asuntolaiva jonka Valmet rakensi Pansiossa 1986.
 
http://yle.fi/uutiset/komentaja_venaja_vahvistaa_mustanmeren_laivastoaan_80_aluksella/7487624
23.9.2014 klo 15:23 | päivitetty 23.9.2014 klo 15:23
Komentaja: Venäjä vahvistaa Mustanmeren laivastoaan 80 aluksella
Mustallemerelle tarvitaan toinen tukikohta sotilasliitto Naton laajenemisen takia, sanoo venäläinen vara-amiraali Aleksander Vitko.
Venäjä aikoo vahvistaa Mustanmeren laivastoaan vuoteen 2020 mennessä 80 uudella sota-aluksella. Lisäksi se aikoo perustaa toisen laivastotukikohdan Novorossiiskin kaupungin lähistölle vuoteen 2016 mennessä. Asiasta kertoi laivaston komentaja Aleksander Vitko vieraillessaan Novorossiiskin satamakaupungissa tiistaina.

– Vuoteen 2020 mennessä Mustanmeren laivastolla on yhteensä 206 alusta, venäläinen uutistoimisto Interfax kertoi Vitkon sanoneen Venäjän presidentille Vladimir Putinille.

Vara-amiraali Vitkon mukaan Mustallemerelle tarvitaan Krimin päätukikohdan lisäksi toinen tukikohta sotilasliitto Naton laajenemisen takia.

Vitkon mukaan Naton aluksia on Mustallamerellä jatkuvasti, ja Nato suunnitelee laivastotukikohdan perustamista Mustallemerelle.

Sotilasliitto Nato on järjestänyt sotaharjoituksia Mustallamerellä erityisesti sen jälkeen kun Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä. Uutistoimisto Reutersin haastattelema, nimettömänä pysyttelevä Nato-lähde sanoi, ettei hän ole tietoinen uuden laivastotukikohdan perustamisesta. Hän kuitenkin sanoi, että sotilasliiton jäsenvaltiolla Bulgarialla on alueella tukikohta, jota Naton alukset voivat käyttää. Myös kaksi muuta Naton jäsenvaltiota, Romania ja Turkki, sijaitsevat Mustanmeren rannikolla.

Lähteet:

Reuters
 
Mustanmeren laivaston tila onkin jo pitkään ollut surkea ja käynnissä on hätäohjelma sen parantamiseksi. Tällä hetkellä kun merkittäviä taistelualuksia on käytössä seuraavasti (suluissa palvelukseenottovuosi):

Moskva/Slava-luokan risteilijä (1983). Peruskorjaus ja modernisointi kaavailtu vuodelle 2016.
Kerch/Kara-luokan sutoalus (1974). Peruskorjauksessa jotta voi korvata Moskvan lippulaivana sitten kun em. menee itse huoltoon.
Smetlivi/Kashin-luokan hävittäjä (1969). Purjehtinut aktiivisesti mm. Syyrian rannikolla.
Ladnii/Krivak I (1980). Huollossa, pitäisi olla tänä syksynä valmis.
Pytlivyi/Krivak II (1981). Huollossa?
Alrosa/Kilo (1990). Huollossa.

Eli ei ole yhtään operatiivista sukellusvenettä ja ainoa käyttökelpoinen sota-alus joka ei ole täysin vanhanaikainen on Moskva. Grishoja, Nanuchkoja jne on kyllä kohtuullinen määrä ja rannikkopuolustusta niillä voi hoitaa, mutta ei nekään uusinta hottia enää ole, eikä avomerellä pärjää kovin hyvin.

Kiintoisaa että puhuvat edelleen Novorossiiskin tukikohdan laajentamisesta. Sehän on kuitenkin kallis pieti, lisäksi satama kärsii usein yllättävistä Bora-tuulista.
 
Mainittakoon että länsimaiden merivoimien aluskannan runko on määrällisen ylivoimansa lisäksi vieläpä rakennettu kylmän sodan jälkeen. Kykyä rakentaa lisää aluksia olisi, rahat vain puuttuvat.

Pinta-alusten suhteen tuossa voi olla jotain perääkin, mutta sukellusveneissä länsimaat ja Venäjä on aika pitkälti samalla viivalla. Esimerkiksi Britannian hyökkäyssukellusveneistä 4/6 on kylmän sodan aikana rakennettuja, kaikki Ranskan hyökkyssukellusveneet on kylmän sodan peruja ja Yhdysvalloillakin Los Angeles-luokka muodostaa edelleen massiivisen enemmistön heidän hyökkäyssukellusvenekalustosta ja se on 70-luvulla kehitetty ja puolet nykyisistä veneistä 80-luvulla rakennettuja. Suurin osa Venäjän vastineista eli Akulat, Oscarit ja kumppanit on rakennettu 90-luvun alussa ja loput 80-luvun viimeisinä vuosina.

Mustanmeren laivaston tila onkin jo pitkään ollut surkea ja käynnissä on hätäohjelma sen parantamiseksi.

Joo, Mustanmeren laivasto olisi ilman tuota pelastusohjelmaa lakannut hyvin pitkälti olemasta muutamien vuosien kuluttua. Se on selvästi vanhin ja heikoimassa kunnossa Venäjän laivastoista. Mutta sen priorisointi ei johdu ainoastaan sen hälyyttävästä tilasta, vaan Mustanmeren laivastolle on muutenkin tarjolla isompaa roolia mm. pääasiallisena voimavarana Välimeren läsnäololle, jonka Venäjä ilmoitti taas pysyväksi prioriteetiksi. Muutenkin Mustaltamereltä on kätevin projisoida voimaa mm. Lähi-Itään ja aikeet sijoittaa toinen Mistraleista alueelle kertoo osaltaan siitä. Näyttäisi siltä, että Venäjän laivastojen voimasuhteet on vähän muuttumassa tulevaisuudessa. Ennenhän Pohjoinen laivasto oli kiistaton ykkönen, Tyynenmeren laivasto selvä kakkonen, Itämeren ja Mustanmeren laivastot suht tasavahvat ja sitten Kaspian flotilla pienin. Tulevaisuudessa vaikuttaisi siltä että Tyynenmeren laivasto tulee vahvistumaan lähemmäksi Pohjoista ja Itämeren laivasto tulee heikkenemään suhteessa Mustanmeren laivastoon, vaikka tällä hetkellä onkin paremmassa kunnossa. Esim. noita paranneltuja paranneltuja Kiloja on saatu jo 3 vesille ja näyttää vahvasti siltä että kaikki 6 tulee valmistumaan aikataulussa, mikä tarkoittaa sitä että 2017 Mustallamerellä on 7 sukellusvenettä, kun tällä hetkellä vain 1, joka sekin huollossa vähän väliä. Se on raju muutos. Kun ajatellaan, että esim. Ranskan ja Britannian, jotka on jonkinnäköisinä merivoimina yrittäneet esiintyä, koko hyökkäyssukellusvenelaivastot käsittää sen 6 venettä.
 
Pinta-alusten suhteen tuossa voi olla jotain perääkin, mutta sukellusveneissä länsimaat ja Venäjä on aika pitkälti samalla viivalla. Esimerkiksi Britannian hyökkäyssukellusveneistä 4/6 on kylmän sodan aikana rakennettuja, kaikki Ranskan hyökkyssukellusveneet on kylmän sodan peruja ja Yhdysvalloillakin Los Angeles-luokka muodostaa edelleen massiivisen enemmistön heidän hyökkäyssukellusvenekalustosta ja se on 70-luvulla kehitetty ja puolet nykyisistä veneistä 80-luvulla rakennettuja. Suurin osa Venäjän vastineista eli Akulat, Oscarit ja kumppanit on rakennettu 90-luvun alussa ja loput 80-luvun viimeisinä vuosina.

Toisaalta, jenkeillä kuitenkin Virginia-luokkaa on valmistunut tasaisesti 1-2 kappaleen vuosivauhtia, joten vanhempia LA-veneitä voi huoletta poistella sitä mukaa kun tulee tiimat täyteen. Vastaavasti taas Jasenien kehitys on edennyt hyvin hitaasti. Tosin nyt sen luvataan nopeutuvan kun uusia veneitä on laitettu alulle. Sanoisin että jenkeillä nimenomaan hyökkäyssukellusveneissä on erinomainen tilanne, pintalaivaston pääosat sen sijaan edustavat osin vanhanaikaisia ratkaisuja verrattuna muun maailman uusimpiin tuotoksiin vaikka aluskannan ikä onkin vielä kohtuullisella tasolla.

Esim. noita paranneltuja paranneltuja Kiloja on saatu jo 3 vesille ja näyttää vahvasti siltä että kaikki 6 tulee valmistumaan aikataulussa, mikä tarkoittaa sitä että 2017 Mustallamerellä on 7 sukellusvenettä, kun tällä hetkellä vain 1, joka sekin huollossa vähän väliä. Se on raju muutos. Kun ajatellaan, että esim. Ranskan ja Britannian, jotka on jonkinnäköisinä merivoimina yrittäneet esiintyä, koko hyökkäyssukellusvenelaivastot käsittää sen 6 venettä.

Mustalla merellä (ja Kaspialla) luonnollisesti aseellisen konfliktin todennäköisyys on paljon suurempi kuin vaikka Pohjois-Euroopassa, joten kyllähän nuo tarvitsevat uutta kalustoa jo senkin vuoksi. 6 Kiloa on tehokas vahvistus, mutta pitää muistaa että Turkin laivastolla on 14 sukellusvenettä (tosin osaksi suunnattu Kreikkaa vastaan).
Pohjoisella laivastolla tullee kuitenkin yleensä säilymään jonkunasteinen prioriteetti sen vuoksi että suurin osa ballistisista ohjusveneistä on sijoitettu sinne. Lisäksi ilmastonmuutos on hiukan helpottanut laivojen siirtämistä Pohjoisen- ja Tyynenmeren laivastojen välillä koillisväylän kautta.

Video Vostok 2014-harjoituksista. Paljon pyrotekniikkaa palaa, loppupuolella pari uutta laivanupotuspätkää, ilmeisesti Oniksia kokeiltu.
 
Kohta joulu, lahjan voi aukaista:
4037639.jpg


Gorshkovilla viimeinkin päätykki asennettuna ja demagnetisointi käynnissä. Olkaapa Suomenlahdella tarkkoina, kohta tuokin varmaan siellä seilaa.

Toinen vähemmän näkyvä mutta omalla tavallaan yhtä tärkeä projekti etenee pikkuhiljaa myös: tiedonkeruualus Juri Ivanov:

attachment.php
 
Elektronisen sodankäynnin varustus on varsin mittava. Selite siitä mitä mikin on:
http://2.bp.blogspot.com/-4GAbKi7cv...00/22350+reflex_yu+forumsairbaseru+ingles.jpg

Tutkat ei ainakaan heti lopu kesken. 'Poliment' on uusi ilmavalvonta/tulenjohtotutka. Suomenlahden molemmin puolin oltaneen korvat höröllään, niin paljon uutta elektroniikkaa ja järjestelmiä tuossa on.
Ilmapuolustusjärjestelmää on kokeiltu Steregushijssa joissa on Furken pienempi versio, mutta ainakaan aluksi se ei ole toiminut kovin hyvin.
 
Elektronisen sodankäynnin varustus on varsin mittava.

Se on mukava kohde tussauttaa ohjustimella, taikka kahdella ja on melko varmaan naapurin CIWSen suojeluksessa. Toisaalta Suomen Lahti on siitä kiva, että se ei ole mahdottoman iso joten murkuloilla tuollaista tohtisi roimia ihan mielellään.
 
http://www.bairdmaritime.com/index....on-of-military-icebreakers&catid=73&Itemid=65

A shipyard in St. Petersburg will begin production on the first in a series of military icebreakers in March, under the Russian Navy’s special project 21180. According to representatives of the Russian Ministry of Defence, the technical and detailed designs of the new vessels have been undertaken by Admiralty Shipyards.

It is expected that the new types of icebreakers will be on duty in the Arctic and the Far East, which is crucial for the Russian fleet, which in the coming year plans to launch large-scale exploration of its Arctic territory.
According to the developers, the icebreaker will have a modern energy rigging out, steerable propeller, and variable frequency speed drive. Displacement will be 6,000 tonnes, and the vessels will measure in at 84 metres in length, 20 metres in beam and 10 metres in depth. The vessels will have a range of 60 days and 10,500 nautical miles.

It is still unclear what weaponry the new ship will have. The designs of all Russian icebreakers constructed in the times of the Soviet Union were very flexible, allowing for the rapid installation and re-installation of various different fit outs, in case of large-scale war. However, the new types of icebreakers will be permanently equipped with some weaponry.

According to Russian analysts, icebreakers will probably be equipped with a number of self-defence armaments, in particular small-calibre anti-aircraft artillery and heavy machine guns, which do not take up much space. They may be also installed with missile launchers.

Allekirjoitettu mietityttää. Maailmassa on kolme firmaa, jotka voivat toimittaa jäänmurtajakäyttöön tarkoitettuja potkurilaitteita: Rolls-Royce (Rauma), Steerprop (Rauma) ja ABB (Helsinki). Merivoimien jäänmurtaja taas taitaa olla sanktioiden alainen tuote...

edit: Tässä artikkelissa on myös artistin näkemys aluksesta:

http://en.portnews.ru/news/193768/

Muistuttaa MPSV06-luokan pelastusaluksia, joita on kaksi rakenteilla Saksassa.
 
Back
Top