Venäjän merivoimat-yleisketju

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fulcrum
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
300 krh on ollut sota-aikana täysin idioottimainen hanke, kuten myös suomalaisen kopion rakentaminen saksalaisesta Nebelwerferistä...
 
Mark 8 tuli palvelukseen 1971, en nyt pitäisi Nelsonin aikaisena, kuten en myöskään edeltäjä Mark 6:sta joka tuli palveluskäyttöön 1947. Maalin ampuminen alas harjoituksissa on ollut perinteisesti helpompaa kun taistelussa, muutenhan yksikään lentokonekaan ei selviäisi ehjänä ilmatorjunnan vaikutusalueelta.

HMS Nelsonin aikainen hyvinkin ;)
Mk8 ei missään nimessä ollut moderni edes valmistusaikanaan, tykin suunnittelussa painotettiin edullisuutta ja keveyttä (ainaisessa rahapulassa painivalle RN:lle välttämättömyys). Siinä ei ollut esimerkiksi putken vesijäähdytystä ja tulinopeus on vaatimaton 20-25 laukausta/min, vain vähän parempi kuin vanhemmissa käsin ladattavissa tykeissä. Falklandin sodassa vielä paljastui paljon luotettavuusongelmia. Samanlaisia häiriöitä toki olisi voinut paljastua suomalaisaluksissa, ei sen puoleen. Jotenkin kummasti oikeassa sodassa sellaisia ongelmia alkaa manifestoitua joista ei rauhan ajan harkoissa mitään tiedetty. Esimerkiksi Rapierilla piti olla suorastaan mahdotonta ampua ohi, niinpä sellainen mitätön ominaisuus kuin herätesytytin jätettiin 'turhana' pois...

Sea Catista puheenollen, ei ole varmaa saiko se yhtään pudotusta Falklandeilla. Mahdollisesti sillä pudotettiin kaksi argentiinalaiskonetta, ehkä kolmekin, mutta luku voi olla yhtä hyvin nolla. Matalalla ja kovaa tulevia argentiinalaisia ammuttiin kaikilla putkilla eikä ollut aina selvää mikä laite aikaansai kohteen tuhon. Argentiinalaiset samalla tavoin ehkä saivat Tiger Catilla yhden Harrier-pudotuksen.
 
Sea Catista puheenollen, ei ole varmaa saiko se yhtään pudotusta Falklandeilla. Mahdollisesti sillä pudotettiin kaksi argentiinalaiskonetta, ehkä kolmekin, mutta luku voi olla yhtä hyvin nolla. Matalalla ja kovaa tulevia argentiinalaisia ammuttiin kaikilla putkilla eikä ollut aina selvää mikä laite aikaansai kohteen tuhon. Argentiinalaiset samalla tavoin ehkä saivat Tiger Catilla yhden Harrier-pudotuksen.

Hyvä pointti. Pudotuksista Falklandin kaltaisen härdellin keskellä kirjoittaessa olisi varmasti hyvä lisätä aina sana väitetysti tms. Tiedot ovat parhaimmillaankin epävarmoja ja saattavat vaihdella eri lähteissä.

Mainospuheet tietysti keskittyvät yleensä uusimpiin ja vielä myytävissä oleviin välineisiin eikä niinkään reliikkeihin. Taisivat brititkin hyödyntää väitettyjä Falklandin kokemuksia Tigerfish-torpedonsa markkinoinnissa vaikka k.o. väline ei kummoista roolia sodassa näytellyt.
 
Hyvä pointti. Pudotuksista Falklandin kaltaisen härdellin keskellä kirjoittaessa olisi varmasti hyvä lisätä aina sana väitetysti tms. Tiedot ovat parhaimmillaankin epävarmoja ja saattavat vaihdella eri lähteissä.

Mainospuheet tietysti keskittyvät yleensä uusimpiin ja vielä myytävissä oleviin välineisiin eikä niinkään reliikkeihin. Taisivat brititkin hyödyntää väitettyjä Falklandin kokemuksia Tigerfish-torpedonsa markkinoinnissa vaikka k.o. väline ei kummoista roolia sodassa näytellyt.

Olisihan se kieltämättä huonoa myynninedistämistä, jos kertoisi, että upotimme aluksen maailmansodan aikaisilla reliikkitorpedoilla, kun uudempien älytorpedojen toimintavarmuus epäilytti. Argentiinalaiset tekivät nähtävästi oman osansa tiedottamalla kahden Tigerfishin upottaneen kenraali Belgranon.

No, vielä nolompaa olisi ollut myöntää tulleensa vanhan romun upottamaksi. Vähän kuin Sergei ampuisi jotakin alas - miehekkäämpää olisi väittää, että se oli NASAMS.
 
Hyvä pointti. Pudotuksista Falklandin kaltaisen härdellin keskellä kirjoittaessa olisi varmasti hyvä lisätä aina sana väitetysti tms. Tiedot ovat parhaimmillaankin epävarmoja ja saattavat vaihdella eri lähteissä.

Mainospuheet tietysti keskittyvät yleensä uusimpiin ja vielä myytävissä oleviin välineisiin eikä niinkään reliikkeihin. Taisivat brititkin hyödyntää väitettyjä Falklandin kokemuksia Tigerfish-torpedonsa markkinoinnissa vaikka k.o. väline ei kummoista roolia sodassa näytellyt.

Tigerfish oli kymmenien vuosien surullinen saaga. Britannian ydinsukellusveneet olivat ja ovat sinänsä ilmeisesti teknisesti kohtalaisen hyviä, mutta Tigerfish-torpedoa ei saatu toimimaan oikein kunnolla koko elinkaarensa aikana. Myöskään edeltäneessä Mark 20 ja Mark 23 torpedoissa ei ollut hurraamista. Ehkä säästöä vähän väärästä paikasta, kun tositilanteessa hienot suklarit eivät olisi kyenneet toimimaan.... Ylpeys ei taipunut hankkimaan torpedoja muualta. Alla oleva lainaus on Wikistä, mutta tullut vastaan muuallakin.

The Mark VIII had no homing system but, despite the design being over 50 years old at the time, was far more reliable and carried a greater high-explosive payload. In a test carried out by submarines returning to the UK after the war two of five Mod 1 Tigerfish fired at a target hulk failed to function at all and the remaining three failed to hit the target.

 
Viimeksi muokattu:
Olisihan se kieltämättä huonoa myynninedistämistä, jos kertoisi, että upotimme aluksen maailmansodan aikaisilla reliikkitorpedoilla, kun uudempien älytorpedojen toimintavarmuus epäilytti. Argentiinalaiset tekivät nähtävästi oman osansa tiedottamalla kahden Tigerfishin upottaneen kenraali Belgranon.

No, vielä nolompaa olisi ollut myöntää tulleensa vanhan romun upottamaksi. Vähän kuin Sergei ampuisi jotakin alas - miehekkäämpää olisi väittää, että se oli NASAMS.

Olivathan laiva ja sen upottaneet torpedot sentään saman aikakauden tuotteita.
 
Laitetaanpa nyt neuvostolaivaston hienoja aluksia... Kashin-luokka, ensimmäinen isompi kaasuturbiinien voimalla toiminut sota-alus. Ensimmäinen otettiin käyttöön 1962. Ainakin teoriassa aikakautenaan suorituskykyinen alus modernilla aseistuksella, 2x S-125 tuplalaukaisinta, 2x 2 AK-76mm automaattitykkiä, 1x 5x 533mm TT, 2x RBU-6000... Mutta ennen kaikkea, jotenkin omalla tavallaan kaunis alus.

Näitä rakennettiin myös Intialle, jossa neljä Rajputia on edelleen käytössä.

kashin.jpg


Tässä sitten Kashin siitä perspektiivistä mistä pitää, eli tähtäimessä:


kashin.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Laitetaanpa nyt neuvostolaivaston hienoja aluksia... Kashin-luokka, ensimmäinen isompi kaasuturbiinien voimalla toiminut sota-alus. Ensimmäinen otettiin käyttöön 1962. Ainakin teoriassa aikakautenaan suorituskykyinen alus modernilla aseistuksella, 2x S-125 tuplalaukaisinta, 2x 2 AK-76mm automaattitykkiä, 1x 5x 533mm TT, 2x RBU-6000... Mutta ennen kaikkea, jotenkin omalla tavallaan kaunis alus.

Näitä rakennettiin myös Intialle, jossa neljä Rajputia on edelleen käytössä.

kashin.jpg


Tässä sitten Kashin siitä perspektiivistä mistä pitää, eli tähtäimessä:


Katso liite: 42688

Nuo itänaapurin laivat ovat omalla omituisella tavallaan hienoja. Omaa silmää hivelevät erityisesti Krestat 1 ja 2 mutta voin hyväksyä myös Karan ja Kashinin.
 
Nuo itänaapurin laivat ovat omalla omituisella tavallaan hienoja. Omaa silmää hivelevät erityisesti Krestat 1 ja 2 mutta voin hyväksyä myös Karan ja Kashinin.

Ennen oli kaikki paremmin, sotalaivojen ulkonäkökin. Henkilökohtaisesti silmää miellyttävät juurikin 1950-1960 -luvun alukset. Vaikka Turunmaata moitinkin, ulkonäköpisteitä sille sataa 11 Pohjanmaan 6:n nähden ;)
 
Olisihan se kieltämättä huonoa myynninedistämistä, jos kertoisi, että upotimme aluksen maailmansodan aikaisilla reliikkitorpedoilla, kun uudempien älytorpedojen toimintavarmuus epäilytti. Argentiinalaiset tekivät nähtävästi oman osansa tiedottamalla kahden Tigerfishin upottaneen kenraali Belgranon.

Heh, luin joskus tuonaikaisen lehtiartikkelin Belgranon upotuksesta ja päiviteltiin huippumodernien Tigerfish-torpedojen tehoa...

Torpedojen kehityksessä oli tietenkin ongelmia muuallakin. Jenkkien Mk46, jolla piti laitettaman neukkujen sukellusveneet nippuun, oli legendaarisen kehno ase.
 
Heh, luin joskus tuonaikaisen lehtiartikkelin Belgranon upotuksesta ja päiviteltiin huippumodernien Tigerfish-torpedojen tehoa...

Torpedojen kehityksessä oli tietenkin ongelmia muuallakin. Jenkkien Mk46, jolla piti laitettaman neukkujen sukellusveneet nippuun, oli legendaarisen kehno ase.

Varmasti anekdootteja löytyy, mutta löytyykö tilastoja? Mark 46:sta myytiin menestyksellä ympäri maailmaa, kilpailevia asejärjestelmiä oli, samoin kuin ihan ok edeltäjä. USA on ollut myös sangen avoin asejärjestelmiensä ongelmista, jopa itseruoskintaan asti, olipa kyse Polaris-ohjusten ydinkärjistä, varhaisista Sparroweista ym.
 
Ennen oli kaikki paremmin, sotalaivojen ulkonäkökin. Henkilökohtaisesti silmää miellyttävät juurikin 1950-1960 -luvun alukset. Vaikka Turunmaata moitinkin, ulkonäköpisteitä sille sataa 11 Pohjanmaan 6:n nähden ;)
Juu. Ihan samaa mieltä oli haastattelemani ohjuksen hakupää. Tykkää huomattavasti enemmän Turunmaan muodoista kuin (uuden) Pohjanmaan oikein suunnitelluista pinnoista...
 
Varmasti anekdootteja löytyy, mutta löytyykö tilastoja? Mark 46:sta myytiin menestyksellä ympäri maailmaa, kilpailevia asejärjestelmiä oli, samoin kuin ihan ok edeltäjä. USA on ollut myös sangen avoin asejärjestelmiensä ongelmista, jopa itseruoskintaan asti, olipa kyse Polaris-ohjusten ydinkärjistä, varhaisista Sparroweista ym.

Kylmän sodan aikana kiireessä otettiin käyttöön asejärjestelmiä jotka eivät toimineet ihan kunnolla sitten palveluksessa, näin kävi puolin ja toisin. 70-luvulla Mk46 oli melko uusi ase. Briteillähän oli noita Falklandilla ja niihin oltiin ilmeisen tyytymättömiä. Niitä pudotettiin noin 50 kappaletta Santa Fetä ja San Luisia vastaan saamatta yhtään osumaa. Argentiinalaisten omat torpedot toimivat vielä huonommin.
 
Kylmän sodan aikana kiireessä otettiin käyttöön asejärjestelmiä jotka eivät toimineet ihan kunnolla sitten palveluksessa, näin kävi puolin ja toisin. 70-luvulla Mk46 oli melko uusi ase. Briteillähän oli noita Falklandilla ja niihin oltiin ilmeisen tyytymättömiä. Niitä pudotettiin noin 50 kappaletta Santa Fetä ja San Luisia vastaan saamatta yhtään osumaa. Argentiinalaisten omat torpedot toimivat vielä huonommin.

Saako tuolla Combat proven -mainesanan prosyyreihin?
 
Kylmän sodan aikana kiireessä otettiin käyttöön asejärjestelmiä jotka eivät toimineet ihan kunnolla sitten palveluksessa, näin kävi puolin ja toisin. 70-luvulla Mk46 oli melko uusi ase. Briteillähän oli noita Falklandilla ja niihin oltiin ilmeisen tyytymättömiä. Niitä pudotettiin noin 50 kappaletta Santa Fetä ja San Luisia vastaan saamatta yhtään osumaa. Argentiinalaisten omat torpedot toimivat vielä huonommin.

Mark 1946 otettiin käyttöön 1963. Ihmease se ei kuitenkaan ole, kun se pudotetaan haamukontaktin kimppuun ei osumiakaan tule. ;) En tiedä, mikä oli Etelä-Atlantin valaskannan tilanne Falklandin sodan jälkeen...

Santa Fetä vastaan hyökättiin pinnalla, San Luisia vastaan ammuttiin yksi torpedo edes jonnekin suuntaan oikeaa kontaktia päin.
 
Juu. Ihan samaa mieltä oli haastattelemani ohjuksen hakupää. Tykkää huomattavasti enemmän Turunmaan muodoista kuin (uuden) Pohjanmaan oikein suunnitelluista pinnoista...

Tuolla kriteerillä voittaja on kai tämä.... :)

Onko tuolla Pohjanmaan kaltaisen ison aluksen muotoilulla enää oikein merkitystä? Jos ei mennä kunnon häiveoptimointiin, onko loppujen lopuksi kyse vain funktionaalisuudesta jolla saadaan minimoitua ilmanvastus ja helpotettua huoltotöitä?


vanguard1.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Jännä käännöskukkanen tuossa twiitissä, tai oikeastaan siinä alla seuravassa Zubr'ia koskevassa twiitissä:
englanninkielinen käännös "25 BTR-82A from the brigade's air assault battalion as well as UR-77 MICLIC were delivered to shore by the Evgeniy Kocheshkov Zubr LCAC and BTR-82A swam to shore from the Dyugon landing craft. Ka-27PS helicopters dropped sappers on the beach. "

Lauseenvastikkeet kohtalaisen haastavia konekääntäjälle, eli tuosta saa käsityksen että Zubr Evgeniy Kocheskov laski maihin 25 BTR-82A'ta ...
Siis -- 25 BTR-82A:aa ja UR-77 :aa toimitettiin maihin näillä maihinlaskualuksilla.
 
ON. Ilmanvastuksella taas sota-aluksen osalta ei ole mitään merkitystä. Huoltotöitä yleensä tämä muotoilu vain vaikeuttaa.

Jokainen desibeli, minkä saa tutkaan palaavaa kaikua pienennettyä supistaa havaintoetäisyyttä sekä helpottaa vastatoimien toimintaa. Käytännössä kaikki uudet sota-alukset ovat tästä samasta syystä melko samannäköisiä. Se desimaalien (eli sen desibelin murto-osien) hieronta, johon taas esim Visbyssä on sorruttu, ei tuota muuta kuin harmaita hiuksia ja "palannutta" rahaa.
 
Back
Top