Venäjän merivoimat-yleisketju

Santa Fetä vastaan hyökättiin pinnalla, San Luisia vastaan ammuttiin yksi torpedo edes jonnekin suuntaan oikeaa kontaktia päin.

Käsittääkseni tuosta San Luisin tapauksestakin ollaan eri mielisiä, oliko se kontakti edes San Luis. Ilmeisesti jälkimmäisen lokikirjamerkintöjen perusteella tämä olisi ollut kaukana tapahtumapaikalta hyökkäyksen ajankohtana. Tietääkseni myös San Luis suoritti sodan aikana yhden torpedohyökkäyksen mielestään brittien tukialusosastoa vastaan. Tosin briteiltä jäi koko hyökkäys kokonaan huomaamatta, joten kohteena lienee ollut yhtä "varma" havainto kuin briteilläkin.

Kaiken kaikkiaan kertoo siitä, miten vaikea ympäristö avomerikin on vedenalaiselle sodankäynnille.
 
Käsittääkseni tuosta San Luisin tapauksestakin ollaan eri mielisiä, oliko se kontakti edes San Luis. Ilmeisesti jälkimmäisen lokikirjamerkintöjen perusteella tämä olisi ollut kaukana tapahtumapaikalta hyökkäyksen ajankohtana. Tietääkseni myös San Luis suoritti sodan aikana yhden torpedohyökkäyksen mielestään brittien tukialusosastoa vastaan. Tosin briteiltä jäi koko hyökkäys kokonaan huomaamatta, joten kohteena lienee ollut yhtä "varma" havainto kuin briteilläkin.

Kaiken kaikkiaan kertoo siitä, miten vaikea ympäristö avomerikin on vedenalaiselle sodankäynnille.

Kyllä, jotenkin tuo Tom Clancyn Red Storm Rising tuntuu kaukaiselta tieteisfiktiolta kun lukee kuvauksia Falklandin sodasta sekä amerikkalaisten tötöilystä Persianlahdella 1980-luvulla. Tulee muutakin todellisuutta kuin selkeitä symboleita NTDS-näytöllä...

1112px-USS_Vincennes_%28CG-49%29_Aegis_large_screen_displays.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Käsittääkseni tuosta San Luisin tapauksestakin ollaan eri mielisiä, oliko se kontakti edes San Luis. Ilmeisesti jälkimmäisen lokikirjamerkintöjen perusteella tämä olisi ollut kaukana tapahtumapaikalta hyökkäyksen ajankohtana. Tietääkseni myös San Luis suoritti sodan aikana yhden torpedohyökkäyksen mielestään brittien tukialusosastoa vastaan. Tosin briteiltä jäi koko hyökkäys kokonaan huomaamatta, joten kohteena lienee ollut yhtä "varma" havainto kuin briteilläkin.

Kaiken kaikkiaan kertoo siitä, miten vaikea ympäristö avomerikin on vedenalaiselle sodankäynnille.

Britit ruuttasivat torpedoja ja syvyysraketteja epävarmoihin havaintoihin sillä ihan fiksulla perusteella että torpedo on halvempi kuin lentotukialus. Siltikin Mk 46 ei tainnut tehdä heihin vaikutusta: etenkin Santa Fe olisi pitänyt olla aivan triviaali kohde, vanhentunut ja vaurioitunut dieselvene pintakulussa. Takavuosina sci.military.navalissa vieraili eräs britti joka oli osallistunut Spearfishin kehitystyöhön ja tiemmä Falklandin kokemukset erityisesti vakuuttivat Royal Navyn että kannatti panostaa kunnolla omaan torpedojen kehitystyöhön.
Suomessahan tietysti on omaakin kokemusta siitä ettei torpedon kehitys niin helppoa ole.
 
Kieltämättä kummallinen tieto. Kyllä ne kiinni siinä Signaalin laskimessa ainakin oli (tai toimittaja sen oli siten sinne asentanut) ja sieltä suunnattavissa -- mutta varmaan niitä sai veivatakin jos kovasti veivautti. Saahan tietenkin johdon aina irroitettua - jos joku on halunnut sellaisen ratkaisun tehdä.
Kyse oli siis Turunmaan Bofors it-aseistuksesta, joka Sotamuseon laivatykkikirjan mukaan ei ollut "kiinni keskustulenjohdossa". Tutkin lähteitä lisää ja kyllä olet oikeassa, vaikka sitä ei ihan suoraan sanoata kun on kirjoittajille niin selvä asia. Samalla löytyi tieto, että Tykkiveneiden Taisteluohjeen luonnos on päivätty joulukuulle 1970. Sana luonnos tarkoittaa tässä, että se on käytössä mutta ei vielä virallisesti hyväksytty ohjesäännöksi. Siten Turunmaa-lk saavutti ns. operatiivisen valmiuden purjehduskauden 1971 tai 1972 päätteeksi. Tätä ei pidä ymmärtää miksikään moitteeksi; laiva oli täpötäynnä uutta omaksuttavaa sekä koulutettavaa tekniikkaa ja resursseista oli varmaan vielä enmmän pulaa kun nykyisin.

Wikipediastakin löytyvä OGD-suuntain oli nimellisesti varamenetelmä mutta tämä sana on hiemnan väheksyvä. Aluksen tutka ei ollu päällä 24/7 sillä sitä eivät tuon ajan (ainakaan itä-) tutkat olisi kestäneet. Joskus haluttiin välttyä paljastumasta tutkan käynnistämisellä tai oltiin matalan (ilma)uhan alainena. Näiden m58 Boforsien veivit olivat ainoastaan huoltotöitä varten.
 
Viimeksi muokattu:
"Ei ollut kiinni keskustulenjohdossa." Panssarilaivojen sabotöörin inkarnaatio?
 
Laitetaanpa nyt neuvostolaivaston hienoja aluksia... Kashin-luokka, ensimmäinen isompi kaasuturbiinien voimalla toiminut sota-alus. Ensimmäinen otettiin käyttöön 1962. Ainakin teoriassa aikakautenaan suorituskykyinen alus modernilla aseistuksella, 2x S-125 tuplalaukaisinta, 2x 2 AK-76mm automaattitykkiä, 1x 5x 533mm TT, 2x RBU-6000... Mutta ennen kaikkea, jotenkin omalla tavallaan kaunis alus.

Näitä rakennettiin myös Intialle, jossa neljä Rajputia on edelleen käytössä.

Kashinit on kyllä fiinejä aluksia, hoikka profiili muistuttaa 2. maailmansodan aikaisia hävittäjiä. Myös aika edistyksellisiä, maailman ensimmäisiä kaasuturbiinilla varustettuja alueilmatorjuntaohjushävittäjiä ja tyyppinä ilmeisen onnistunut mistä kertoo pitkät palvelusajat. MP-versio eli 'Kashin Mod' alaluokka sai Termit-ohjukset jotka kuten kuvasta näkyy, laitettiin osoittamaan taaksepäin:
brk03.jpg


Miksi näin? No näiden tarkoitus oli Välimerellä varjostaa Naton tukialusosastoja kaiken aikaa. Jos sota syttyisi yllättäen, Kashinit kääntyisivät, ampuisivat ohjuksensa tukialuksiin ja nopeuden ja vahvan puolustusaluksensa kanssa voisivat teoriassa päästä pakoon. Vahva painotus 'teoriassa' -sanassa. Red Storm Rising -pelissä muuten upotin näitä vehkeitä vaikka kuinka! :giggle: Udaloit oli työläämpiä.

Intian Rajputit ovat neuvostolaiselle sotateollisuudelle harvinainen tilaustyö, ne on varusteltu intialaisten spekseihin. Oma lukunsa on sitten viimeinen veteraani Smetlivij joka modernisoitiin ysärin alussa ja siirtyi viime kuussa lopultakin telakalle museoalukseksi muuntamista varten 50 vuoden terhakkaassa iässä.
 
Viimeksi muokattu:
Totuus on, että tuo onnistui käsin ladattavalla vain kun alusta saatiin pysymään suhtkohta vakaana ja miehistö oli todella hyvin treenannut. Vielä sinne 127 mm saakka se pelittää jotenkin, 133 millinen brittien risteilijöillä taas perustui siihen, että alusta oli isompi ja vakaampi. Saksalaiset ajautuivat vaikeuksiin hävittäjillä 150-millisillä, ammukset oli liian raskaita käsitellä eikä hävittäjä ilmeisesti mahdollistanut täyttä koneellistamista. Nykyään kaikki laivatykit ovat automaatteja ja jonkinlaisella lipas/syöttöjärjestelmällä varustettuja.

Yleensä keskiverto-olosuhteisiin taidettiin laskea, että 6 - 10 ls/min lähtee per putki, jos muistan oikein.

Tästä olen joskus nähnyt tiukkoja vääntöjä etenkin jenkkikeskustelijoiden kanssa, jotka ovat vakuuttuneet legendaarisen 5"/38kal -tykin hämmästyttävästä tulinopeudesta (16-25lks/minuutti) verrattuna muihin saman ajan käsinladattaviin tykkeihin. Itse olen ollut hiukan skeptinen...Toki siinä oli latausmoottori apuna mutta ei se ollut tuolloin ainutlaatuista.
Ilmatorjunnassa sulkua ammuttaessa on toki voitu hetkellisesti ruutata kuulaa hyvinkin nopeasti.

Kokonaisuutena tykkiveneiden 120:nen on edelleen paras laivatykki, mitä Suomessa on koskaan ollut käytössä kun kaikki asiat lasketaan. Se oli tarpeeksi raskas kantaakseen tarpeeksi pitkälle, ja kuitenkin tarpeeksi kevyt sopiakseen myös ilmatorjuntaan. Jos muistan oikein, ei nykyiset 5-tuumaiset sitä tee.

Viisituumaisten tulinopeus on aika vaatimaton, kai ne muuten it:hen pystyy...Otobredan tykeissä on kohtuullinen 30-40 laukauksen minuuttivauhti, mutta vastaava jenkkitykki on hitaasti ampuva. Siellä tykki on pääasiassa tulituki- ja sekundäärinen pintataisteluase eikä ilmatorjuntasovelluksia ole pidetty tärkeinä. Aikaisemmin linkattu venäläinen 130mm kaksoistykki sen sijaan pystyy jopa ohjustorjuntaan, ainakin mainospuheiden mukaan.

On harmi, että tämäkin on Suomelle liian kallista. Jos rahaa olisi, olisi uusiin "Pohjanmaihin" pitänyt teettää uusi versio ko aseesta, tietenkin modernisoituna versiona. Sen kuulankin olisi saanut lentämään ainakin yli 50 km ja ohjautumaan maaliin. Mutta rahaa hommaan olisi mennyt PALJON. Jopa 5-tuumaiset tulisi halvemmiksi, mutta sitten ilmatorjuntaan pitäisi ostaa toinen tykki....

Nykyään tykit valitaan sen perusteella millaista älyammusta niihin saa ja koska kehittely on kallista, ei niitä kaikille kalipeereille ole. Tykit ovat useimmissa laivastoissa lapsipuolen asemassa ja sellainen osa-alue mistä on helppo säästää valitsemalla minimi. Huomattavaa että USN valitsi LCS:ään ja FFG(X):ään saman viispilkkuseiskan kuin mekin, kuulemma siksi että perinteinen 76-millinen olisi ollut vain vähän tehokkaampi mutta paljon kalliimpi. LCS:ässä venytettiin taaloja vielä sillä ettei laitettu edes tulenjohtotutkaa!

Valitettavasti länsimaissa ei enää ole tarjolla modernia 100mm tykkiä, joka olisi hyvä välikoko tehon ja tulinopeuden suhteen keskikokoisille aluksille. Venäläisten uusi A 190 näyttää ainakin päällepäin mainiolta:
 
Nykyajan sulavalinjaiset alukset ovat reilusti kauniimpia kuin kylmän sodan ajan kauhut. Esim. Pohjanmaa-luokka näyttää havainnekuvissa oikein kauniilta.
 
Nykyajan sulavalinjaiset alukset ovat reilusti kauniimpia kuin kylmän sodan ajan kauhut. Esim. Pohjanmaa-luokka näyttää havainnekuvissa oikein kauniilta.

USS Albany -luokan ohjusristeilijä 1960-luvulta on kanssasi eri mieltä... Nykyajan sotalaivat ovat ulkonäkönsä puolesta tylsiä, aivan kuten autot. Ennen oli kaikki paremmin ;)

1510833744882.jpg
 
USS Albany -luokan ohjusristeilijä 1960-luvulta on kanssasi eri mieltä... Nykyajan sotalaivat ovat ulkonäkönsä puolesta tylsiä, aivan kuten autot. Ennen oli kaikki paremmin ;)

1510833744882.jpg

Kyllähän Albany näyttää työkalulta johonkin kliiniseen Zumwaltiin verrattuna.
 
Jos mennään takaisin hienoon neuvostoteknologiaan, niin Nanuchka-luokka oli ainakin paperilla oikein tehokas peli. 6x P-120 Malakhit (SS-N-9 Siren) merimaaliohjusta 120km kantamalla, 57mm kaksoistykki, 4K33 kohdetorjuntaohjukset (SA-N-4 Gecko). 3x 10000hv diesel, 32kts, 2500nm 12kts vauhdilla, 670tn. Käyttöön 1970. Neuvostoliitto oli ohjusveneissäkin yhden askeleen edellä, vastaavanlaiset isommat ohjusveneet yleistyivät länsimaissa vasta 1980-luvulla. Verrattuna pienempiin ohjusveneisiin isompi alusluokka tarjosi parempaa merikelpoisuutta ja pitkän matkan operointikykyä, paremman omasuojan ja paremmat sensorit. Nanuchkoja tehtiin yhteensä 47, osa vietiin Termitein varustettuna Libyalle, Algerialle ja Intialle.

Ylipäätään neuvostolaivasto oli altavastaajana teknologisesti erittäin innovatiivinen. Tuotantokoneisto ja henkilöstö eivät vain pysyneet lennokkaiden konseptien perässä...
BTCOi6AyEXgmgm_AT2M1A491ObH0kdyn-42yfm7MItOu1AOY2jLIFfvLUqLg3ppFM5xO1Nvh-hD49iXZ6glEUSNQn-ZayTKVVPe4y0FJOAQsz2e0GIUmmDnkgZEjt0kZBnUPnB1a8g

1234.gif


Soviet_Nanuchka_class_guided_missile_corvette.JPEG
 
Viimeksi muokattu:
Jos mennään takaisin hienoon neuvostoteknologiaan, niin Nanuchka-luokka oli ainakin paperilla oikein tehokas peli. 6x P-120 Malakhit (SS-N-9 Siren) merimaaliohjusta 120km kantamalla, 57mm kaksoistykki, 4K33 kohdetorjuntaohjukset (SA-N-4 Gecko). 3x 10000hv diesel, 32kts, 2500nm 12kts vauhdilla, 670tn. Käyttöön 1970. Neuvostoliitto oli ohjusveneissäkin yhden askeleen edellä, vastaavanlaiset isommat ohjusveneet yleistyivät länsimaissa vasta 1980-luvulla. Verrattuna pienempiin ohjusveneisiin isompi alusluokka tarjosi parempaa merikelpoisuutta ja pitkän matkan operointikykyä, paremman omasuojan ja paremmat sensorit. Nanuchkoja tehtiin yhteensä 47, osa vietiin Termitein varustettuna Libyalle, Algerialle ja Intialle.

Ylipäätään neuvostolaivasto oli altavastaajana teknologisesti erittäin innovatiivinen. Tuotantokoneisto ja henkilöstö eivät vain pysyneet lennokkaiden konseptien perässä...
BTCOi6AyEXgmgm_AT2M1A491ObH0kdyn-42yfm7MItOu1AOY2jLIFfvLUqLg3ppFM5xO1Nvh-hD49iXZ6glEUSNQn-ZayTKVVPe4y0FJOAQsz2e0GIUmmDnkgZEjt0kZBnUPnB1a8g

1234.gif


Soviet_Nanuchka_class_guided_missile_corvette.JPEG
Niin, en enää nimittäisi tuota ohjusveneeksi, vaan kyseessä on pieni korvetti. Ainoastaan sukellusveneentorjuntakyky puuttuu.
 
Niin, en enää nimittäisi tuota ohjusveneeksi, vaan kyseessä on pieni korvetti. Ainoastaan sukellusveneentorjuntakyky puuttuu.

Neuvostotermein (MRK), Malyy Raketny Korabl, Osat, Tarantulit, Komarit sitten Raketnyy Kater (RKA). Sutostahan huolehtivat samaan aikaan Project 1124 Albatros (Grisha) luokan korvetit, Malyy protivolodochnyy korabl (MPK). Grisha I -luokan alusten pääaseena oli RBU-6000 sutoraketinheitin, joiden osalta tarkoitus oli käyttää useiden alusten samanaikaista tulta mahdollisimman hyvän peiton aikaansaamiseksi.

Pienin sutoalusluokka taisi olla Projekt 205 Tarantul, eli sutoversio Osasta, 245tn, 4x 40cm TT, 12 syvyyspommia, syvyytettävä (? dipping sonar) ja aktiivikaiku. Nämä olivat KGB:n rivissä.
 
Neuvostotermein (MRK), Malyy Raketny Korabl, Osat, Tarantulit, Komarit sitten Raketnyy Kater (RKA). Sutostahan huolehtivat samaan aikaan Project 1124 Albatros (Grisha) luokan korvetit, Malyy protivolodochnyy korabl (MPK). Grisha I -luokan alusten pääaseena oli RBU-6000 sutoraketinheitin, joiden osalta tarkoitus oli käyttää useiden alusten samanaikaista tulta mahdollisimman hyvän peiton aikaansaamiseksi.

Pienin sutoalusluokka taisi olla Projekt 205 Tarantul, eli sutoversio Osasta, 245tn, 4x 40cm TT, 12 syvyyspommia, syvyytettävä (? dipping sonar) ja aktiivikaiku. Nämä olivat KGB:n rivissä.

Tuossa saakin olla tarkkana ettei mene neukkulalainen Tarantul ja Naton Tarantuliksi nimeämä uudempi ohjusvene/korvetti sekaisin.
 
Typhoon ja Akula on sillä lailla jänniä (ei varmaan ainoa) Nato nimiä, että ne ei noudata Naton neukkuveneille useimmin antamaa nimeämiskäytäntöä, joka on perustunut phonetic alphabet systeemiin; siis Oscar Hotel jne. Loppuiko kirjaimet vai oliko tuossa jokin toinen syy?
 
Kirjaimet loppui. Tuolla koko lista. Tai no X-Ray puuttuu mutta sekin oli olemassa, kasarina havaittu Nelma-minisukellusvene.
Akula-nimimoka oli tietysti huvittava mutta ehkä vakavakin sekaannuksen mahdollisuus. Ei olisi pitänyt valita nimiä joita neukut itsekin olisivat voineet antaa.
 
Projekti 748 - eli maihinnoususukellusvene. Näille olisi epäilemättä käyttöä esim. Suomen sisävesillä... mekanisoitu taisteluosasto piileksisi Saimaan pohjassa odottamassa koukkausmahdollisuutta... ;)Valitettavasti edes neuvostoresurssit eivät riittäneet tämän projektin rahoittamiseen.



IbkLq1B.gif



Length160 m
Width21 m
Displacement11.000 m
Submersion depth300 m
Max. speed underwater17 knots.
Independence80 days
In all were provided for to assume onboard to 1,200 people landing with ammunition or instead of them to 20 units of wheeled or tracked armament (as the version of load - one strong battalion of marines (i.e. 470 people) with the regular armament, three PT-76 amphibious tanks, two BTR-60 armored carriers and six company mortars with ammunition.

 
Viimeksi muokattu:
Jos mennään takaisin hienoon neuvostoteknologiaan, niin Nanuchka-luokka oli ainakin paperilla oikein tehokas peli. 6x P-120 Malakhit (SS-N-9 Siren) merimaaliohjusta 120km kantamalla, 57mm kaksoistykki, 4K33 kohdetorjuntaohjukset (SA-N-4 Gecko). 3x 10000hv diesel, 32kts, 2500nm 12kts vauhdilla, 670tn. Käyttöön 1970. Neuvostoliitto oli ohjusveneissäkin yhden askeleen edellä, vastaavanlaiset isommat ohjusveneet yleistyivät länsimaissa vasta 1980-luvulla. Verrattuna pienempiin ohjusveneisiin isompi alusluokka tarjosi parempaa merikelpoisuutta ja pitkän matkan operointikykyä, paremman omasuojan ja paremmat sensorit. Nanuchkoja tehtiin yhteensä 47, osa vietiin Termitein varustettuna Libyalle, Algerialle ja Intialle.
Olin tähän asiaan tulossa eli otteluun Turunmaat vs Nanucha-luokka, kun viikoloppuna juututtiin hedelmättömään ammattilaiset vastaan amatöörit keskusteluun. Nyt kun ammattilaisten kehänurkassa näyttää olevan paperit hukassa niin jatketaan me "nettiä selaavat amatöörit" koska asiasta on olemassa lähdekritiikin kestävän kirjallisuuden lisäksi arkistolähteitäkin. Ja pitää ne nettitiedotkin vääriksi osoittaa tyhjänpäiväisen leimaamisen sijasta.

Kuten muistaakseni jäsen @fulcrum kirjoitti, niin tykkiveneitä olis pitäny tulla 6 kpl. Kun ei tullu niin syypää ei yllättäen olekaan vasemmisto (oliko ylläri?) vaan maalaisliiton (=keskustapuolueen) K-linja. Ei kuitenkaan mennä nyt siihen. Kaksi saattajaa ei oo mitään korvikkeita niiden alkeellisen analogisen tulenjohtojärjestelmän johdosta. En nyt mee siihen vaikka lähteitä on olemassa. Yksinkertaisuuden vuoksi aloitetaan ihan 1:1 eli Turunmaa vastaan meille tuttu Osa sekä tämä vaarallisempi Nanucha. Jäsen @Analysti huomautti kyllä ihan oikein, että tykkivene on osa laivasto-osastoa, mutta voihan niitä hyökkääjiäkin olla useampia. Useamman laivan skenaario vaatisi jo tietokoneita ellei jostain pelistä löytyisi samankaltaisia aluksia Osan ja N:n vastustajiksi. Ehkä joku tietää?

Haluuko joku jatkaa kun mä en viitsisi yksin käydä keskustelua?

1596645235051.png
1596645253070.png
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top