Venäjän talous

Ynnää yhteen kaikki niin voi helposti päätellä, että Putinin politiikka on kuitenkin Venäjän talouden kannalta helvetin typerää. Putin romauttaa Venäjän talouden, eikä edes saanut Ukrainaa, Georgiaa ja Moldovaa, kunhan tuotti kiusaa kaikille, myös Venäjän kansalle. Ei se varmaan kauaa vallassa istukaan. Ehkä jäljellä oleva vallassaoloaika on kuukausia.

Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ei ole koko maailma vaikka ne mahtavia ovatkin. Pakotteiden tehoa voi siis heikentää kilpailevat talousblokit. Venäjä ei kyllä pakotteita tarvitsisi lainkaan, sen talous on omastakin takaa pudotuksessa. Venäjän ei tarvitsisi mennä niin syvälle, jos ne toteuttaa vallanvaihdon Kremlissä ja muuttaa maan kurssia. Venäjän pitää vetää joukot Krimiltä, Donbassista, Etelä-Ossetiasta, Abhasiasta ja Transnistriasta niin voidaan palata päiväjärjestykseen ja alkaa korjaamaan Putinin tekemiä vahinkoja.

Venäjän talouden pitäisi integroitua Eurooppaan, mutta se ei olekaan enään niin helppoa koska Putin tuhosi luottamuksen. Saattaa olla, ettei enään ole niin kauheata intoa integroida Euroopan taloutta Venäjään. Venäjä siis joutuu varmaankin kulkemaan melkoisen kurimuksen varmaan vielä sen kera, että Eurooppa laittaa kapuloita rattaisiin, ettei se enään autakaan Venäjää nousuun. Putin teki pahan virheen.

Entiset neuvostotasavallat varmaankin pyrkivät integroitumaan Eurooppaan vaikka ne markkinat ovatkin kovia heikompaan laatuun ja moraaliin tottuneille. Georgia, Moldova ja Ukraina eivät tietenkään pyri integroitumaan Venäjän romahtavasta taloudesta riippuvaisiksi. Venäjän osuus taloudesta pyritään pudottamaan pienimmäksi mahdolliseksi koska sen poliittiseen johtoon ja liikemiesmoraaliin ei voi luottaa ollenkaan.

Periaatteessa se on ihan hyvä, että taistelut ovat Donbassissa, ettei ole ainakaan Kiovassa. Ehkä Putin arvelee, että vastarinta Donbassissa ei olisi niin kovaa kuin Kiovassa. Läntinen Ukraina on vihamielisempää aluetta kuin itäinen Ukraina. Putin saattoi yliarvioida hänen mahdollisuutensa edetä Donbassissa, tai hän ei ole edes todenteolla yrittänytkään edetä Donbassissa. Putin tekee sisäpolitiikkaa Donbassissa.

Minun kaksi pointtia on, että:

a) Entiset neuvostotasavallat integroituvat Eurooppaan koska niiden ei olisi mitään järkeä integroitua Venäjän romahdukseen ajautuvaan talouteen.

b) Venäjän talous on romahtamassa, Venäjä joutuu vetämään joukot, kun kansa alkaa riehua rahan loputtua ja moottoroituja osastoja tarvitaan kurinpalauttamisessa. Siellä on vallankumousta tekemässä kovia kavereita Afganistanin, Tsetsenian ja Donbassin taisteluista. Ei ole Kremlille helppo rasti nämä taisteluissa koulitut.


Putinin kiireellisin päälle kaatuva ongelma on öljyn hinta ja sen vaikutus kaasun hintaan ja Venäjän talouden riippuvuus öljyn ja kaasun hinnasta. Venäjän talouden yksipuolinen rakenne, öljyn ja kaasun myynti, ilman muita merkittäviä tuotannonaloja, paitsi tietysti aseiden ja ydinvoimaloiden myynti, heikentää Venäjän talouden edellytyksiä. Venäjällä kuitenkin kulkee miltei kaikki kaasu länteen. Sen näkee putkistoverkon rakenteesta, kun katsoo kartasta. Kaasun hinnan lasku ja Euroopan pyrkimys päästä eroon Venäjän kaasusta nesteytetyn kaasun satamia rakentamalla heikentää Venäjän otetta Euroopan kaasuhuollosta.

Venäläisiä tuotteita ei juurikaan näe lännen marketeissa, onko ne sitten suljettu pois vai onko niiden laatu niin heikko vai onko niitä edes olemassakaan. Uskon kyllä, että Venäjällä tuotetaan elintarvikkeita omastaviljasta ja lihasta ja maidosta, mutta riittääkö se oman väestön ruokkimiseen. Venäjän maatalous on koneistettu ja se pyörii ulkomaisilla maatalouskoneilla. Koneita pitää ostaa uusia ja ne tarvitsevat varaosia. Maatalouskoneet eivät ole pakotteiden piirissä. Koneiden ostaminen ja varaosahuolto on kuitenkin kalliimpaa, kun ruplan kurssi heikkenee. Toisaalta Venäjän pankkienkaan tilanne ei ole niitä parhaita. Pankkeja tarvitaan, kun on menoja, mutta tuloja asiakkailta ei ole vielä tullut eli tulevaisuudessa asiakkaalta tulevaa tuloa vastaan maatalous ottaa lainaa pankilta kattaakseen kulut.
Tuli Putin vauhdittaneeksi prosessia, jota ei voi enää pysäyttää. Hiilivetyjen käyttö tulee vähentymään kaikissa tapauksissa ja keskeisen toimittajan epävakaus varmasti vaikuttaa vaihtoehtojen kehittämisessä. Myös artin mainitsemat vaihtoehdot maakaasuhuollossa vaikuttavat Venäjän asemaan toimittajana.
 
Vaikka USA ja EU eivät olekaan koko maailma, ne edustavat kuitenkin about puolta koko maailman BKT:sta sekä suurinta osaa planeetan nettovarallisuudesta. Mitään kilpailevia talousblokkeja ei oikeasti ole muualla kuin länsimaiden perikatoa odottavien päiväunissa. Tämä ihan siitä yksinkertaisesta syystä että taloustaivaan nouseville tähdille kahdenväliset kauppasuhteet EU:n ja USA:n kanssa ovat keskinäistä yhteistyötä ja solidaarisuutta tärkeämpiä. Brasilialla voisi olla edellytyksiä rakentaa talouttaan ilman kytköksiä läsimaihin mutta sillä tuskin on mitään tarvetta tai haluja ryhtyä kokeilemaan miltä tuntusi olla saari. Sama koskee Etelä-Afrikkaa missä tuskin on haluja palata apartheid-hallinnon aikaisiin tunnelmiin.

Venäjä on täysin riippuvainen energiatuotteittensa viennistä ja tärkein asiakas on ja tulee olemaan vielä pitkään EU-maat. Kiinan kommunistisen puolueen valta on rakennettu jatkuvasti kohenevan elintason varaan eikä Kiina pysty ylläpitämään talouskehitystään ilman kauppaa länsimaiden kanssa. Intia tarvitsee tiivistä taloudellista ja teknologista yhteistyötä lännen kanssa nostaakseen yhteiskuntansa tälle vuosisadalle. Joten heikot ovat Putinin eväät jos laskee sen varaan että BRICS-maiden yhteisöstä muodostuisi ikinä minkäänlaista vastavoimaa USA-EU parivaljakolle. Ja jos muodostuukin, niin kuka lyö vetoa siitä että tätä blokkia johdettaisiin Kremlistä?

Pistin eilen tilaukseen kirjan imperiumin tuho jossa Jeltsinin ex-pääministeri Jegor Gaidar käy läpi tapahtumia jotka johtivat neuvostoimperiumin hajoamiseen. Vaikka historia ei koskaan toista itseään, tämän päivän tilanteen vertaaminen Neuvostoliiton viimeisiin päiviin on liian herkullinen ajatus sivuutettavaksi.

Tai verrata ruplan syöksykierrettä vuonna 2015 siihen myllerrykseen joka tuhosi Jeltsinin.
 
Venäjän ei tarvitse pudota niin syvälle, se pystyy keskeyttämään pudotuksen ja korjaamaan asiat alkamalla kunnioittamaan naapurimaiden suvereniteettia ja näin palaa päiväjärjestykseen naapuruussuhteissa ja kaupankäynnissä.

http://www4.rp.pl/Polityka/308119811-Wladimir-Putin-ma-jeszcze-trzy-lata.html

Puolalaisen uutissivuston voi kääntää suomeksi avaamalla sivu Google Chrome selaimella.

Putinin hallinnolla kuulemma loppuu valuuttavarannot 2-3 vuoden aikana. Valuuttavarannoilla on suojattu ruplan kurssia. Jos ruplan kurssi romahtaa ulkomaanvaluutassa olevat tuotteet kallistuvat. Venäjällä on vaikeuksia korvata ulkomailla valmistettuja osia. Jostain syystä Venäjällä ei kuulemma osata valaa moottoreissa tarvittavaa metallia, joka kestäisi meriveden korroosiota. Kuulostaa Venäjän tasoiselta suurvallalta aika ihmeelliseltä.

http://suomi.fontanka.fi/articles/547/

"Kolomenskin tehdas. Uralin dieselmoottoritehdas, jonka valmistamat moottorien kannet merivesi syövyttää kahdessa kuukaudessa. Ja sitten on vielä Zvezda -tehdas, se meidän suosikkimme. He ovat kehittäneet uuden moottorin. Kyllä, he tekivät suunnitttelutyöt. Mutta missä tapahtuu tuotanto? Taas ulkomailla! Tapasin heidät juuri eilen. Kysyin, voidaanko Venäjällä tuottaa sen laatuista metallia, joka kelpaisi moottorin tekemiseen? Entäs moottorin kuori ja elementit? Ei voida!"

["Varaosien tuotannon järjestäminen kotimaiselle laivarakennusteollisuudelle vaati miljardeja ruplia — mutta tulos oli tasan nolla, — myönsi Pietarissa Dmitrii Rogozin Venäjän merilautakunnan kokouksessa.

Merilautakunta kokoontui tämän vuoden ensimmäiseen kokoukseen Pietarissa meri- ja jokilaivastokorkeakoulun tiloissa 2 heinäkuuta 2015. Lautakunnan työhön osallistui muutama kymmenen jäsentä, muun muassa teollisuus- ja kauppaministeriön viranomaisia, laivanrakennusyhtiöiden johtajat sekä tutkimuslaitoksien edustajia. Tämä näyttävä kokous tuli yksimielisesti siihen päätökseen, että tuontituotteita korvaavaan tuotantoon investoidut miljardit ruplat eivät tuottaneet odotettua tulosta.

Kysyntä ei kohdistu tuotteisiimme

Dmitrii Rogozinin puheenvuoron sävy määritteli paljolti koko tilaisuuden ilmapiirin. Hänen mielestään Venäjän laivarakennustuotanto on teknisesti jäljessä muun maailman tasolta ja vaatii modernisointia. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että nykyisen tuotannon teknisten resurssien kulutusaste on 70%, yhden tuotantokappaleen tuontantoaika on 3-5 kertaa pidempi kuin ulkomailla ja alaa piinaa koulutetun henkilöstön kasvava puute, joka vuorostaan vähentää tuotantoa entisestään. Moni tuotantolaitos käyttää vain 20-30% potentiaalista. Rogozin mielestä on siis ymmärrettävää, miksi Venäjän laivanrakennusyhtiöt tekivät mieluummin kaikki mahdolliset hankinnat ulkomailta. Venäjällä tapahtuu parhaimmassa tapauksessa vain laivan kokoaminen ja ulkomailta hankittujen laitteistojen asennus.

Rogozinin mukaan ulkomaalaisten varaosien ja koko järjestelmien hankkiminen suunnitellaan yleensä jo koko laivan suunnittelun alkuvaiheessa, ja silloin kotimaiset tuottajat yleensä suljetaan pois. Sama kuvio toistuu jopa silloin kun kyseessä on kokonaisen uuden laivasarjan suunnittelu, vaikka kotimaiset kone- sekä laitejärjestelmät, joiden suunnittelua ja kehitystä valtio lähivuosina on tukenut, olisivat olemassa.

Ikuisesti ulkomaalaiset varaosat

Teollisuus- ja kauppaminosteriön varaministeri Andrei Dutov esitti esimerkit tilanteesta: sotalaivan hinta muodostuu 60-70% -prosenttisesti koneiden ja laitteiden kustannuksista. Venäjällä toimii vain 6 yhtiötä, jotka erikoistuvat laitteiden suunntteluun ja tuotantoon. Viimeisen 5 vuoden aikana niiden yhteinen panos teki 119 tilausta, joista maksettiin 7,1 miljardia ruplaa. Laitteiden valikoima oli Dutovin mukaan ”erittäin laaja”, mutta laitteiden olennaisimmat varaosat ovat peräisin Venäjän ulkopuolelta, joten Venäjän laivanrakennusteollisuus on täysin luotettavien yhteistyökumppaneiden käsissä. Mistä nämä luotettavat yhteistyökumppanit sitten saadaan?
Siinäpä pulma. Esimerkiksi, italialainen SORMEC S.r.L Unipersonale viivästytti puolen vuoden ajan nostureiden toimittamista kahden jäämurtajan rakentamishanketta varten. Taustalla olivat EU:n pakotteet. Jäämurtajat rakennetaan tällä hetkellä Baltiiskiin tehtaan telakoilla. Saman hankkeen yhteydessä ilmeni toinenkin este: telakka ei 158 päivän aikana pystynyt maksamaan suomalaiselle Prysmian -yritykselle sen toimittamasta laivojen sähköjärjestelmästä. Prysmianilla on tilit Nordessa, joka on pakotteiden alainen. Loppuratkaisu rahasiirtoon löydettiin siirtämällä summa Prysmianin Venäjällä toimivalle tytäryhtiölle.

Toinen merkittävä ongelma on sarjatuotannon puute. Jokainen tarvittava järjestelmä tai laite tuotetaan yhtenä kappaleena, joten kustannukset kasvavat mutta laatu on kyseenalaista. Ministeriö yrittää edistää venäläisten varaosatuottajien verkostointia tuotannon yhdenmukaistamista varten. Mikäli tämä onnistuu, kustannukset putoavat ja tuotanto käynnistetään paikallisesti, jolloin myös kuljetuskustannukset pienenisivät.

Me täällä tiedämme paremmin

Yhtenäisen laivanrakennusyhtiön johtaja Aleksei Rahmanov ei lämmennyt varaministerin ajatukselle yhdenmukaistamisesta. Rahmanovin mielestä ministeriön visiossa on paljon epäselvää, eikä se anna mitään kuvaa tuotantovastuualueiden jakamisesta tuotantokeskusten, tutkimuslaitosten sekä itse ministeriön välillä. Lopuksi Rahmanov vakuutti, että hän itse tietää paremmin, mihin hänen luotsaamansa yhtiö pystyy ja mitkä muutokset on tehtävä tuotannon tehostamiseksi.

Tällä hetkellä Yhtenäisessä laivanrakennusyhtiössä arvioidaan modernisoinnin mahdollisuuksia. Kyseessä on 3300 vanhentuneen koneen korvaaminen 80-100 tehokkaalla konelinjastolla sekä tilojen käytön uudelleensuunnittelu.

Turhat miljardit

Venäjän merivoimien komentaja amiraali Viktor Tširkov aiheutti kokouksessa kohun: hän sanoi suoraan, että valtion ajama suunnitelma ulkomaalaisten varaosien korvaamisesta kotimaisilla ei toteutunut. Hänen tietojensa mukaan eniten moitteita sotalaivojen sekä siviililaivojen tilaajilta saavat kotimaiset energiajärjestelmät, ei väliä, millä polttoaineella ne toimivat. Lisäksi kaikki kolme tuotantokeskusta, jotka keskittyvät laivojen energiajärjestelmien tuottamiseen, käyttävät edelleen tuotantoprosessissa runsaasti ulkomailta tuotuja varaosia.

”Katsokaa mitä tapahtuu: merivoimat tilaavat energiajärjestelmän ja sen yhteydessä teettävät kaikki tarvittavat tutkimukset sekä testit ja arviot, johon uppoaa valtion koko rahoitus. Rajavartiolaivasto käyttää rahaa samaan asiaan. Kalastajat käyttävät rahaa siihen samaan. Meri- sekä jokilaivastot käyttävät rahaa. Näin voi luetella loputtomiin. Gaspromista yksityisiin yrityksiin kaikki käyttivät rahansa siihen samaan asiaan. Venäjällä on tällä hetkellä tasan kolme energiajärjestelmien tuottajaa.

Kolomenskin tehdas. Uralin dieselmoottoritehdas, jonka valmistamat moottorien kannet merivesi syövyttää kahdessa kuukaudessa. Ja sitten on vielä Zvezda -tehdas, se meidän suosikkimme. He ovat kehittäneet uuden moottorin. Kyllä, he tekivät suunnitttelutyöt. Mutta missä tapahtuu tuotanto? Taas ulkomailla! Tapasin heidät juuri eilen. Kysyin, voidaanko Venäjällä tuottaa sen laatuista metallia, joka kelpaisi moottorin tekemiseen? Entäs moottorin kuori ja elementit? Ei voida! Kaikki teknologiapotentiaali on menetetty!

Sähköjärjestelmät? Ei voida! Kysyin kuka tuottaa painejärjestelmät? Itävalta, Sveitsi, Ruotsi ja näin pois päin. Ymmärrättekö te täällä istujat, että te käytätte valtion rahoitusta täysin turhaan?”

Lopuksi amiraali heitti ehdotuksen tarkastuslautakunnasta, joka selvittäisi kallisiin energiajärjestelmien tuotantotutkimuksiin liittyvät epäselvyydet.

Mitä tehdään? Varapääministeri Dmitrii Rogozin kannatti merivoimien komentajan ehdotusta tarkastuslautakunnan perustamisesta. Hän ennusti, että lautakunnalla on varmasti paljon tehtävää tutkimusten ja testien tuloksien tutkimisessa.

— Jos ryhdymme analysoimaan miljardikustannuksia, tulemme siihen tulokseen, että kaiken olisi tähän mennessä pitänyt olla valmiina näyte- sekä mallikappaleiden muodossa. Mutta todellisuudessa mitään ei ole. paperista löytyy kaikki, mutta kun tullaan konkretiaan, osoittautuu, että ”tutkimuksen” perusteella tutkimuslaitos vain haali itselleen rahoitusta perustoimintaan. Eli rahat on käytetty tuloksetta.

Kokouksen pöytäkirjan mukaan Dmitrii Rogozin antoi teollisuus- ja kauppaministeriölle, Yhtenäiselle laivarakennusyhtiölle sekä Kurs -keskustutkimuslaitokselle, tehtäväksi selvittää tarpeet Laivakoneteollisuus -nimisen tutkimus -ja tuotantokeskuksen perustamiseksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Tutkimus- ja tuotantokeskuksen tarkoitus on yhdistää organisaatiot modernien sekä kilpailukykyisten laivavarusteiden suunnittelua ja tuotantoa varten. Laivanrakennusalan vuoteen 2020 ulottuva strategia muutetaan tukemaan tutkimus- ja tuotantokeskuksen perustamista."]
"Kysyin, voidaanko Venäjällä tuottaa sen laatuista metallia, joka kelpaisi moottorin tekemiseen? Entäs moottorin kuori ja elementit? Ei voida!"
Veikkaan että voitaisiin jos kukaan ei osta tarvittavilla jalometalleilla rantahuvilaa tai jotain muuta kivaa.
 
päivitetty 17.8.2015 klo 20:26
Venäjän talous sukeltaa yhä syvemmälle halvan öljyn takia – Suomen viennille ei vetoapua vielä pitkään aikaan
Venäjän talous kurjistuu entistä pahemmin öljyn halpenemisen myötä. Maan talous supistui vuoden toisella neljänneksellä 4,6 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Myös ruplan arvo on uponnut tuntuvasti kesän mittaan.
Venäjän talouslama näkyy yhä selvemmin myös Suomessa. Rupla vahvistui vielä keväällä, mutta kesän aikana ruplan arvosta on taas haihtunut yli viidennes. Rupla halpenee, sillä Venäjälle virtaa aiempaa vähemmän dollareita öljykaupasta.

Heikon ruplan vuoksi tavarat ja palvelut ovat Suomessa kalliita venäläisille ostosmatkaajille. Venäläisten rajanylitykset ovatkin pudonneet lähes 30 prosenttia tammi-heinäkuussa, kertoo rajavartiolaitoksen tilasto.

Venäjän talouden alamäki jyrkkeni muutoinkin kevätkesällä. Ennakkotietojen mukaan maan bruttokansantuote laski 4,6 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä. Pudotus oli rajuin sitten vuoden 2009 talouskriisin.

– Venäjällä on paljon rakenteellisia ongelmia, jotka ovat hidastaneet talouskasvua jo pidemmän aikaa. Lisäksi viimeisen vuoden aikana Venäjän talouteen ovat iskeneet huomattava öljyn hinnan pudotus ja Ukrainan konfliktia seuranneet pakotteet, sanoo Venäjän talouteen perehtynyt Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola.

Alamäkeä monella rintamalla
Venäjällä kuluttajat eivät kuluta, eivätkä yritykset investoi entiseen malliin. Tullin mukaan Suomen Venäjän-vienti onkin pudonnut 35 prosenttia tammi-toukokuun aikana vuodentakaiseen verrattuna.

Suomi ei saa vetoapua Venäjältä vielä pitkään aikaan.

– Venäjän talouskehitys näyttää myös pidemmällä aikavälillä heikolta. Ja myös pidemmän aikavälin kasvun odotetaan jäävän aika heikoksi, Simola sanoo.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa, että Venäjän talous kasvaa ensi vuonna 0,2 prosenttia ja vuonna 2017 prosentin verran.

Alennustila on huomattava aiempaan verrattuna: Vielä 2000-luvun alkupuolella Venäjä nautti 5–10 prosentin vuotuisesta talouskasvusta.

Uudistuksia lykätty
Suhdanteista riippumatta Venäjän talouden ongelma on se, että valtionjohdon halukkuus talousuudistuksiin näyttää hiipuneen. Venäjän talous on tehoton, tuottavuus on heikkoa, työikäinen väestö vähenee ja korruptio on yleistä.

– Venäjän pitäisi ehdottomasti luopua talouden sulkeutumiseen liittyvästä politiikasta, tehdä rakenneuudistuksia, parantaa liiketoimintaympäristöä, että saataisiin houkuteltua investointeja ja esimerkiksi puuttua valtionyhtiöiden hyvin suureen rooliin taloudessa, Simola sanoo.

http://yle.fi/uutiset/venajan_talou...ille_ei_vetoapua_viela_pitkaan_aikaan/8228124
 
Ekonomistit myös arvioivat, että mittavaa talouskasvua ei ole näköpiirissä, jollei politiikka muutu. Öljyn hinnan nousu toki nostaisi taas Putinin lastua laineilla.

http://yle.fi/uutiset/pekka_sutela_venajalla_edessa_vuosien_talousahdinko/8234497

Pekka Sutela: Venäjällä edessä vuosien talousahdinko

– Ei ole mitään syytä uskoa, että Venäjän talous palaisi nopeaan kasvuun seuraavien 10-15 vuoden aikana, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Venäjän talouden professori Pekka Sutela sanoo.

Sutelan mukaan kasvun hyytymiseen itänaapurissa ei ole syynä pelkästään raakaöljyn hinnanlasku ja länsimaiset pakotteet.

– Siihen on monta syytä, jotka ovat vaikeasti kiistettäviä lähtien työvoiman supistumisesta ja investointien kutistumisesta, joka näkyy tulevassa tuotantokapasiteetissa, Sutela sanoo.

Sutelan mukaan, taloustieteilijöiden odotuksia Venäjän talouden näkymistä on viime aikoina reivattu selvästi alaspäin.

– Arvostamani venäläistutkijat olivat vielä keväällä sitä mieltä, että odotettavissa oleva vuosittainen talouskasvu Venäjällä on 2 prosentin tienoilla seuraavan 15 vuoden ajan. Nyt ainakin jotkut heistä odottavat korkeintaan yhden prosentin kasvua.
 
Venäjä on globaalissa taloudessa jäänyt raaka-aineiden ja matalan jalostusasteen tuotteiden tuottajamaaksi, mikä on tyypillinen rooli erityisesti kehitysmaille. Viime vuosina Venäjä on kyllä pyrkinyt kehittämään teollisuuttaan erilaisilla sinänsä ihan hienoilla kehitysohjelmilla ja nostamaan jalostusastettaan yrittämällä houkutella maahan ulkomaisia investointeja. Tällöin ulkomaiset yritykset olisivat tuoneet maahan korkeampaa teknologiaa ja osaamista, jota Venäjällä itsellään ei ole.

Venäjän bisnes on kuitenkin ulkomaisille yrityksille varsin haastava toimintaympäristö, koska sen toiminta ja pelisäännöt poikkeavat länsimaiden toiminnasta. Lisäksi korruptio, tehottomuus, epävakaus, sattumuksellinen sisäpolitiikka sekä oikutteleva byrokratia ja alati muuttuva lainsäädäntö lisäävät kannattavalle yritystoiminnalle haasteita. Monessa tapauksessa nämä tekijät ovat riittäneet nostamaan investointien riskitason sen verran korkeaksi, ettei Venäjä ole ollut tarpeeksi houkutteleva investointikohde ja yritykset ovat päättäneet jatkossakin keskittyä lähinnä ostamaan Venäjältä halpaa energiaa ja raaka-aineita.

Tähän kaupanpäälliseksi tulevat vielä hieman riidanhaluiseksi ryhtynyt valtionjohto sekä länsimaiden asettamat talouspakotteet. Varmasti tälläkin hetkellä moni vielä kymmenen vuotta sitten Venäjälle investoimista harkinnut yritys siunailee, ettei tullut aikoinaan sinne investoitua. Eihän sitä tiedä, vaikka Venäjä päättäisi yhtäkkiä sosialisoida ja kansallistaa ulkomaisten yritysten omistamat laitokset tai muuten merkittävästi vaikeuttaa niiden toimintamahdollisuuksia. Tämä on yksi osatekijä investoinnin riskien ja kannattavuuden arvioinnissa.

Venäjä on tienannut paljon rahaa öljyn ja maakaasun myymisellä, kunnes niiden maailmanmarkkinahinnat on ilmeisen tarkoituksella painettu alas. Tienattuja rahoja ei ole sijoitettu yhteiskunnan ja infrastruktuurin kehittämiseen, vaan venäläisten perinteiden mukaisesti ne on sijoitettu aseisiin ja oligarkkien taskuihin. Korruptoitunut byrogratia on myös ottanut pöydältä putoavista murusista oman osansa. Pian haalitut rahat on kuitenkin käytetty loppuun ja sen jälkeen koittaa taas paluu takaisin lähtöruutuun perusasioiden äärelle.

Jos Venäjän bisneksen saisi oikeasti toimimaan, olisi se todellinen kultakaivos. Siihen kannattaisi silloin suomalaistenkin todella panostaa, mikäli nykyisen kaltainen velkavetoinen elintaso halutaan säilyttää myös tulevaisuudessa.
 
https://www.neste.com/fi/fi/konserni/sijoittajat/markkinatietoa/raakaöljyn-hinta

Kun linkin käppyrää katsoo ja siitä yrittää päätellä Venäjän laskun määrää niin oleellinen tieto olisi öljyn ja kaasun tuotantokulut, joista voisi päätellä paljonko rahaa valtio saa tuotantokulut poistettua. Tuleeko sitä rahaa öljyn ja kaasun tuotannosta vai meneekö sitä rahaa öljyn ja kaasun tuottamisessa. Jos sitä rahaa menee öljyn ja kaasun tuottamisessa enemmän kuin tulee niin talous heillä on pulassa, kun keskeinen rahantulon lähde kuivui sen kustannuksiin.

Olisiko se Venäjän talouden laskun määrä prosenttien sijasta kymmeniä prosentteja verrattaessa ajankohtaan ennen kuin öljyn hinta alkoi laskea.

Onkohan se Venäjän maa ollut näille pelkkä ryöstön kohde, jonka kehittämiseen ei ole juurikaan satsattu. Pojilla on kuulemma rahat lännessä, eikä suinkaan ainakaan Venäjän infrassa koska eihän se sitten olisi poikien pankkitilillä.

Länsimaissa ihmisen itsekkyys on osattu suunnata kehitykseen, Venäjällä itsekkyys on ollut pelkkää varastelua. Sama juttu Kiinassa. Ja varmaan Intiassakin. Sosialismia ei ole ollutkaan, ne on kaiken aikaa olleet pelkkiä riistokapitalismeja. Näissä maissa ei ole luovaa tuhoa, niissä on vain totaalinen tuho.

Vesi virtaa heikomman vastuksen suuntaan.

Se on varmaan selvää, että kaikki valtiot eivät tietenkään ole hyvin hoidettuja. Osa valtioista on huonossa hoidossa, niitä johtaa varkaat. Hyvinhoidetuissa valtioissa on armeija siksi, että varkaat eivät pystyisi laajentamaan huonoa hoitoa hyvin hoidettuihin valtioihin. Sellainen yritys pysähtyy rajalle tai sen huonosti hoidetun valtion tuhoamiseen hyvin hoidetun valtion toimesta, jolla hyvän hoitonsa ja vaurautensa ansiosta onkin usein vahvempi armeija tai jopa Naton sotilasliitto turvaamassa niiden hyvin hoidetun valtion huonosti hoidetun valtion sisäpoliittisten ongelmien sodaksi kanavoimisen yrittämiseltä. Huonosti hoidettu valtio hyökkää mieluummin toiseen huonosti hoidettuun valtioon koska siinä menestymisen mahdollisuudet ovat paremmat kuin hyökätessä hyvin hoidettuun sotilaalliselta voimaltaan vahvaan valtioon.
 
Viimeksi muokattu:
"Karu arvio: Venäjän talous voi olla paljon luultua huonommassa jamassa
Ukrainan sodan takia asetetut pakotteet, ruplan heikkeneminen ja öljyn matala hinta ovat kurittaneet Venäjän taloutta, mutta analyytikoiden mukaan ongelma on jopa luultua pahempi, kirjoittaa Fiscal Times.
Venäjä jakautuu 83 itsehallinnolliseen alueeseen, joista jopa 60 arvioidaan olevan kriisitilassa. Alueiden velkojen arvioidaan kasvaneen viimeisten vuosien aikana 100-150 prosenttia.
Ruplan arvo dollaria vastaan heikkeni alle puoleen tammikuun 2013 ja tammikuun 2015 välillä. Venäjän keskuspankki on tukenut ruplaa kymmenillä miljardeilla dollareilla, mutta öljyn hinnan heilahtelujen vuoksi sen arvo on yhä varsin matalalla.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa Venäjän talouden supistuvan tänä vuonna 3,5 prosenttia, ja vuodelle 2016 odotetaan vain minimaalista kasvua.
Taloustilanne horjuttaa myös presidentti Vladimir Putininkannatusta, mikä horjuttaa samalla koko Venäjän valtarakennetta. Putinin valta perustuu pitkälti hänen persoonaansa, ja lehden mukaan huolestuttavaa on, että Putin on alkanut vetäytyä päivittäisestä päätöksenteosta.
Putinin kannatusta uhkaa etenkin se, että lähes koko hänen valtakautensa ajan noussut elintaso on kääntynyt laskuun, jolle ei näy loppua. Myös Ukrainan talous on romahtanut pitkittyneen kriisin myötä, ja Putinin suosio Krimin niemimaan eri etnisten ryhmien keskuudessa alkaa hiipua, lehti kirjoittaa.
"
http://www.talouselama.fi/uutiset/k...a+paljon+luultua+huonommassa+jamassa/a2319534
 
Venäjän talouden suurin onglma ja onnettomuus on venäläinen kulttuuri: Venäjän valtaeliitti on aina pitänyt Venäjää henkilökohtaisena omaisuutenaan ja ihanne on ollut saavuttaa asema jossa voi tehdä lähestulkoon mitä hyvänsä ilman edesvastuuseen joutumisen pelkoa.

Se, mitä oikeasti tapahtuu, piilotetaan kulisseihin. Ulospäin näkyvä toiminta on pelkkää hämäystä ja maskarovkaa jolla peitetään mitä todellisuudessa tapahtuu, mitkä ovat todelliset valtarakenteet ja miten rahat ja muut resurssit oikeasti virtaavat.

21. vuosisadalla pärjäämiseen ei näistä lähtökohdista löydy eväitä. Kansainvälinen pääoma, sijoittajat ja teknologiaosaaminen eivät pysty toimimaan ympäristössä jossa Orwellin ilmaisua lainaten "toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset". Pysyäkseen edes muun maailman kehityksen tahdissa Venäjän talouden ja teknologian pitäisi verkostoitua ja integroitua muun maailman kanssa mutta koska tuo integraatio vaatisi avoimmuutta joka repisi koko yhteiskunnan läpäisevän korruption eteen rakennetut Potemkinin kulissit auki, yhteistyö on ajatuksenakin mahdoton. Sehän johtaisi valtaeliitin ennennäkemättömässä mittakaavassa harrastaman kansallisomaisuuksien ryöstön paljastumiseen ja tätähän valtaeliitti viimeiseksi kaipaa.

Siksi Venäjä kulkee ikuista alamäkeä, välttämttömätkin uudistukset ovat mahdottomia koska se tietäisi valtaapitävien loismaisen elämäntavan loppua, todennäköisesti myös valaeliitin jäsenten elämän loppua.

Uudistuksia ei nähdä enne Putinin hallinnon romahdusta. Ja jos Putinin hallinto onnistuu löytämään Putinille samanmielisen seuraajan niin alamäki jatkuu Putinin jälkeenkin.
 
"Karu arvio: Venäjän talous voi olla paljon luultua huonommassa jamassa
Ukrainan sodan takia asetetut pakotteet, ruplan heikkeneminen ja öljyn matala hinta ovat kurittaneet Venäjän taloutta, mutta analyytikoiden mukaan ongelma on jopa luultua pahempi, kirjoittaa Fiscal Times.
Venäjä jakautuu 83 itsehallinnolliseen alueeseen, joista jopa 60 arvioidaan olevan kriisitilassa. Alueiden velkojen arvioidaan kasvaneen viimeisten vuosien aikana 100-150 prosenttia.
Ruplan arvo dollaria vastaan heikkeni alle puoleen tammikuun 2013 ja tammikuun 2015 välillä. Venäjän keskuspankki on tukenut ruplaa kymmenillä miljardeilla dollareilla, mutta öljyn hinnan heilahtelujen vuoksi sen arvo on yhä varsin matalalla.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa Venäjän talouden supistuvan tänä vuonna 3,5 prosenttia, ja vuodelle 2016 odotetaan vain minimaalista kasvua.
Taloustilanne horjuttaa myös presidentti Vladimir Putininkannatusta, mikä horjuttaa samalla koko Venäjän valtarakennetta. Putinin valta perustuu pitkälti hänen persoonaansa, ja lehden mukaan huolestuttavaa on, että Putin on alkanut vetäytyä päivittäisestä päätöksenteosta.
Putinin kannatusta uhkaa etenkin se, että lähes koko hänen valtakautensa ajan noussut elintaso on kääntynyt laskuun, jolle ei näy loppua. Myös Ukrainan talous on romahtanut pitkittyneen kriisin myötä, ja Putinin suosio Krimin niemimaan eri etnisten ryhmien keskuudessa alkaa hiipua, lehti kirjoittaa.
"
http://www.talouselama.fi/uutiset/k...a+paljon+luultua+huonommassa+jamassa/a2319534

"Venäjä jakautuu 83 itsehallinnolliseen alueeseen, joista jopa 60 arvioidaan olevan kriisitilassa. Alueiden velkojen arvioidaan kasvaneen viimeisten vuosien aikana 100-150 prosenttia."

Onkohan tässä alueiden viimeiset vuodet. Viimeisiä vetelee. Kohta tippuu. Keille alueet ovat velkaa. Miten se domino lähtee kaatumaan. Edellisten vuosien kestämätön politiikka tietysti kulminoituu jossain vaiheessa.
 
Viimeksi muokattu:
"Venäjä jakautuu 83 itsehallinnolliseen alueeseen, joista jopa 60 arvioidaan olevan kriisitilassa. Alueiden velkojen arvioidaan kasvaneen viimeisten vuosien aikana 100-150 prosenttia."

Onkohan tässä siis alueiden viimeiset vuodet. Viimeisiä vetelee. Kohta tippuu. Keille alueet ovat velkaa. Miten se domino sitten lähtee kaatumaan. Edellisten vuosien kestämätön politiikka tietysti kulminoituu jossain vaiheessa.

Nyt ei taitaisi edes auttaa öljyn hinnan nousu, jota ei tietääkseni ole tulossa pl. talven tulon aiheuttama hienoinen muutos. Oikeastaan ainoa mikä nähdäkseni voisi vaikuttaa öljyn hintaan huomattavasti, olisi se että EU katkaisee öljyntuonnin Venäjältä ja alkaa ostamaan muualta. Mutta sekään ei taitaisi auttaa, koska Venäjän öljyputki verkosto on tehty toimittamaan öljyä Eurooppaan, eikä siis kykene toimittamaan oikeastaan mihinkään muualle.
 
Niin, tätä Venäjän konkurssiahan tässä on koko ajan odotettu. Itsekin taisin viime keväänä ennustaa, että että noutaja tulee ennen vuoden 2016 loppua.

Nyt kesän aikana nämä synkät talousuutiset Venäjältä ovat - onneksi - olleet dramaattisesti lisääntymään päin. Toisin sanoen verkkaisesti alkanut kehitys kiihtyy ja kiihtyy. Näiden tämän tyylisten uutisten johdosta alkaa olla selvä asia - tai ainakin itse ajattelen niin - että ei Venäjän talouden (ja siten myös Putinin hallinnon) liito voi kyllä mitenkään kestää vuoden 2018 presidentin vaaleihin saakka. Sakkaus, syöksykierre ja maahan mätkähtäminen tulee tapahtumaan kyllä sitä ennen. Tästä seuraa kyllä se, että A) niitä presidentinvaaleja on pakko aikaistaa vuodella tai kahdella tai B) Putin julistaa itsensä tsaariksi sitä ennen - jolloin mitään vaaleja ei tietysti enää tarvitakaan...
 
Kyllähän meillä on taipumus ajatella positiivisin odotuksin että Venäjä kohta romahtaa ja talouspakote on hoitanut tehtävänsä. Saas nähdä kuinka nopeasti mustat ennusteet nyt sitten oikeasti toteutuvat. Ollaan ehkä hieman liiankin odottavaisia. Kummallista vaan, että aina se vaan jaksaa porskuttaa ja on sitkeä taipumaan. Tulee mieleen torakka joka myöskin on se viimeisin sinnittelijä vaikka ympärilla kaikki muu olisikin jo romahtanut.
Kattellaan nensi keväänä tilannepäivitys uudelleen. Ei turhaan hoputeta itseämme........
 
Silloin kun Krimin valtaus ja Itä-Ukrainan tapahtumat alkoivat keväällä 2014 ja länsimaat lätkäisivät pakotteet Venäjälle, niin silloin Venäjän tilanne ei vaikuttanut kovin huolestuttavalta (siis venäläisten kannalta). Länsimaiden pakotteet vaikuttivat kovin heppoisilta ja tuntui vähän siltä, että Venäjä pääsee tästä kuin koira veräjästä. Se talouden alamäki vaikuttaa alkaneen ensiksi loivana, mutta sitten jykkenevän ja jyrkkenevän. Öljyn hinnan romahdusta seurannut ruplan ensimmäinen syöksykierre oli tästä merkkinä. Viime keväänähän he saivat ruplan taas vahvistumaan ja Putinkin julisti pahimman olevan jo takana. Itse en usko pahimman olevan vielä takana, vaan alamäen jyrkentyvän entisestään. Nimittäin jos Kreikassa oltiin "hieman luovia" virallisten tilastojen kanssa, niin mikä mahtaa olla todellisuus Venäjällä? Jos yhtään tunnen sikäläistä kansakuntaa, niin vanha sanonta vale-emävale-tilasto voi hyvinkin pitää paikkaansa. Ja nyt kun valtiolla ei ole enää öljyrahoja jaettavaksi näillä valtionyhtiöille (mm. eilinen uutinen valtionrautateistä) tai näille aluehallintoviranomaisille. Kohta alkaa siis tulemaan taloudellisia ruumiita.

Loppu voi olla lähempänä kuin luullaankaan...
 
Kulmakertoimet kohillaan

upload_2015-8-20_13-30-15.webp
 

Liitteet

  • upload_2015-8-20_13-27-16.webp
    upload_2015-8-20_13-27-16.webp
    50.6 KB · Luettu: 4
Noista kahdesta käppyrästä voisi päätellä, että jos Venäjällä öljyn tuotantokustannukset ovat kiinteitä ruplina laskien, niin öljykaupasta saatava voittomarginaali ruplina laskien ei ole siellä pienentynyt öljyn hinnan laskusta huolimatta.
Jos rupla romahtaa, seurannee siitä jonkinasteinen inflaatio. Mikä ei välttämättä ole kansan mieleen. Ja vaikka kuinka vastapakotteet, tarvitsee Venäjä jonkin verran tuontituotteita, ehkä jopa enemmän kuin joku länsimaa joka saattaisi hyötyä valuutan devalvoitumisesta. Venäjällä tuo devalvoituminen ei myöskään lisää vientituotteiden (energia, sinkkiämpärit) menekkiä koska niitä menee maailmanmarkkinoille mikä menee.
 
Noista kahdesta käppyrästä voisi päätellä, että jos Venäjällä öljyn tuotantokustannukset ovat kiinteitä ruplina laskien, niin öljykaupasta saatava voittomarginaali ruplina laskien ei ole siellä pienentynyt öljyn hinnan laskusta huolimatta.

Helpointa on ajatella asiaa ilman valuuttakursseja. Venäjä vie öljyä ja ostaa käytännössä kaiken ulkomailta. Ennen ne saivat öljytynnyrillä tonnin vehnää. Nyt samalla tynnyrillä saa enää viisisataa kiloa. (luvut eivät välttämättä ole edes sinne päin, mutta tuo on idea)
 
Helpointa on ajatella asiaa ilman valuuttakursseja. Venäjä vie öljyä ja ostaa käytännössä kaiken ulkomailta. Ennen ne saivat öljytynnyrillä tonnin vehnää. Nyt samalla tynnyrillä saa enää viisisataa kiloa. (luvut eivät välttämättä ole edes sinne päin, mutta tuo on idea)
Aivan, noin siis tuonnin kannalta. Jos katsotaan sitä, miten paljon Putin voi kaataa rahaa aseisiin, niin ne ruplat ovat siinä se, johon katse kohdistuu. Sekä öljynporaajat että sotilaat/asetehtailijat saavat palkkansa ruplina. Jos öljystä saa ruplina edelleen yhtä paljon kuin ennenkin ja sen voi kaataa sotilaille ja asetehtailijoille, niin kaikki on hyvin, eikä valtion kassasta lopu rahat. Näin siis lyhyellä tähtäimellä. Sitten tietenkin peliin tulee tuo @YliKoo :n mainitsema inflaatio, joka luonnollisesti pidemmällä tähtäimellä saa sekä öljynporaajan että sotilaan vaatimaan korkeampaa palkkaa, koska sen vanhan palkan ostovoima on laskenut.

Pointtini oli se, että jos öljyn hinta laskisi, mutta ruplan kurssi ei laskisi siinä mukana, niin hyvin pian ollaan siinä tilanteessa, että öljyn tuotantokustannukset Venäjällä ylittävät myynnistä saatavan hinnan, mikä siis lopettaisi kyseisen touhun siihen paikkaan (koska kukapa tappiollista liiketoimintaa pyörittäisi).
 
...hyvin pian ollaan siinä tilanteessa, että öljyn tuotantokustannukset Venäjällä ylittävät myynnistä saatavan hinnan, mikä siis lopettaisi kyseisen touhun siihen paikkaan (koska kukapa tappiollista liiketoimintaa pyörittäisi).

Eikös niillä jotain haasteita jo olekin esim varaosien saannissa ja muuta sellaista nimeenomaan sinne tuotantopuolelle? En ole varma mutta sellaista muistelen. Eli hinnan lisäksi yksi elementti olisi "saatavuus" jotka molemmat kohdistuvat sinne homman pyörittämisen alueelle.

.
 
Back
Top