Venäjän talous

Aivan, noin siis tuonnin kannalta. Jos katsotaan sitä, miten paljon Putin voi kaataa rahaa aseisiin, niin ne ruplat ovat siinä se, johon katse kohdistuu. Sekä öljynporaajat että sotilaat/asetehtailijat saavat palkkansa ruplina. Jos öljystä saa ruplina edelleen yhtä paljon kuin ennenkin ja sen voi kaataa sotilaille ja asetehtailijoille, niin kaikki on hyvin, eikä valtion kassasta lopu rahat. Näin siis lyhyellä tähtäimellä. Sitten tietenkin peliin tulee tuo @YliKoo :n mainitsema inflaatio, joka luonnollisesti pidemmällä tähtäimellä saa sekä öljynporaajan että sotilaan vaatimaan korkeampaa palkkaa, koska sen vanhan palkan ostovoima on laskenut.

Pointtini oli se, että jos öljyn hinta laskisi, mutta ruplan kurssi ei laskisi siinä mukana, niin hyvin pian ollaan siinä tilanteessa, että öljyn tuotantokustannukset Venäjällä ylittävät myynnistä saatavan hinnan, mikä siis lopettaisi kyseisen touhun siihen paikkaan (koska kukapa tappiollista liiketoimintaa pyörittäisi).

Öljynporaukseen ja tuotantoon käytetään paljon länsimaista teknologiaa ja osia (kuten @Rauhantekijä ) tuossa jo mainitsi. Lisäksi se öljynporaaja syö ulkomailta tuotua ruokaa.

Eli, kyllä se vain iskee Venäjään joka puolelta.

Kun valuuttakurssit ym sitten otetaan mukaan tuohon peruskuvioon, niin tilanne näkyy juuri ruplan kurssin romahtamisena ja korkeana inflaationa.
 
Jos rupla romahtaa, seurannee siitä jonkinasteinen inflaatio. Mikä ei välttämättä ole kansan mieleen. Ja vaikka kuinka vastapakotteet, tarvitsee Venäjä jonkin verran tuontituotteita, ehkä jopa enemmän kuin joku länsimaa joka saattaisi hyötyä valuutan devalvoitumisesta. Venäjällä tuo devalvoituminen ei myöskään lisää vientituotteiden (energia, sinkkiämpärit) menekkiä koska niitä menee maailmanmarkkinoille mikä menee.
Inflaatio kiihtyy ja tavan venäjäläinen köyhtyy.
 
Öljynporaukseen ja tuotantoon käytetään paljon länsimaista teknologiaa ja osia (kuten @Rauhantekijä ) tuossa jo mainitsi. Lisäksi se öljynporaaja syö ulkomailta tuotua ruokaa.

Eli, kyllä se vain iskee Venäjään joka puolelta.

Kun valuuttakurssit ym sitten otetaan mukaan tuohon peruskuvioon, niin tilanne näkyy juuri ruplan kurssin romahtamisena ja korkeana inflaationa.
Kuluttajan lisäksi inflaatio puree myös yrityksiin, kuten niihin asetehtaisiin tai öljyntuottajiin: tuotantopanokset kallistuvat. Jos tätä kompensoidakseen asetehdas nostaa lopputuotteen hintaa, saa tilaaja eli valtio vähemmän tankkeja ruplillaan.
 
Asia joka voi osoittautua ratkaisevaksi on pankkijärjestelmä. Jos se alkaa kompuroi maan kunnolla, voi monessa yrityksessä käydä kylmät. Se saattaa laukaista rajujakin reaktioita, luulemma.
 
Missähän vaiheessa Putin & Co alkaa ohjaamaan henkilökohtaisilta tileiltään rahaa Venäjän kansan hyödyksi ja hyvinvointiin?
Näen jotenkin aivan loogisen liikkeen edestakaisin siinä mielessä, että alkujaan ne rahat sinne private-tileille on menneet Venäjää kuppaamalla, niin eikös ne samoin voisi sieltä valua takaisinkin?
Saisihan sillä ostettua yhteiskuntarauhaa joksikin aikaa ja pätäkkäähän pojilla riittää kyllä. Tällai nokkelasti päättelin :)
 
Taisi olla jotain reilu vuosi sitten kun stratforin raportissa käytiin läpi Venäjän alueiden velkaantumisasteita ja todettiin että federaation pullistelut velattomuudella ja rahastoilla olivat ainakin osittain lumetta ja kirjanpitokikkailua. Jo tuolloin todettiin monen Venäjän hallinnollisen alueen olevan joko maksukyvytömiä tai heiluvan maksukyvyttömyyden partaalla. Tämän jälkeen puolittunut öljyn hinta ei ainakaan paranna luonnonvarojaan pumppaavien syrjäseutujen tilannetta.

Neuvostoliiton aikaan Moskova kuori alueiden tienesteistä vain kohtuullisen pienen siivun, olisiko ollut niin että Haapasalon Ville (pistää juttuihinsa vähintään puolet omiaan) puhui joskus 20/80 jaosta. Putinin aikaan suhdeluku on sitten käännetty päälaelleen ja alueiden luonnonrikkaudet hyödyttävät enimmäkseen Moskovaa, tuotantoportaalle jää vain rippeet.

Oma lukunsa ovat sitten Euro- tai dollarimääräisten lainojensa kanssa painiskelevat venäläisyritykset joilla tosiaan sisään tulee ruplia ja ulos pitäisi pystyä puristamaan kovaa valuuttaa. En muista viime päivinä nähneeni raportteja siitä, miten paljon länsivelkaa venäläisyrityksillä on lankeamassa maksuun lähiaikoina mutta eipä käy kateeksi venäläisfirmojen talousjohtajia. Suurten työllistäjien konkurssit aiheuttaisivat aivan varmasti arvaamatonta yhteiskunnallista liikehdintää joten eiköhän rahaa virtaa federaation rahastoista näidenkin länsivelkojen maksuun.

Sinänsä velkaantuminen ei ole niin hirveä juttu kuin mitä Suomen kaltaisessa syvällä agraariyhteiskunnan henkisessä perinnössä kahlaavassa maassa uskotellaan. Kiinallakin on yhteenlaskettua velkaa kahdeksan kertaa BKT:n verran (Valtion velkaantumisaste taisi olla jotain 35% luokkaa, loput 745% yritysten luottoja) mutta luotonantajat tuntuvat luottavan Kiinalaisten kykyyn hoitaa velvoitteensa tulevaisuudessa joten kiinalaiset voivat kuitata erääntyvät velkansa uusilla vipeillä joiden hinnat eivät edellisistä eroa. Viime päivien devalvaatiot luonnollisesti kasvattivat kiinalaisfirmojen taakka yaneissa laskettuna mutta sen uskotaan kuittaantuvan piristyvän viennin kautta.

Venäläisten mahdollisuudet jatkaa omaa vekselikierrettään taitavat olla paria kertaluokkaa heikommat kuin Kiinalaisilla. Muistelen Venäjän valtion velkakirjojen huidelleen 7-9% hinnoissa ja noita kai pidetään venäläisluotoista riskittömimpinä. Mikähän mahtaa olla jonkin siperialaisen oblastin tai öljynpumppaajan vekselin korkomarginaali?

Venäjällä(kin) yhteiskuntarauhaa ylläpidetään rahalla, ei se vanha neuvostomalli ole kokonaan kadonnut. Venäjänmielisten vakiokommentteja todistellessaan ihannevaltionsa erinomaisuutta on heittämällä pöytään paperilla ihan hienolta näyttävät työllisyysluvut mutta selvittämättä jää kuinka moni venäläistyöpaikasta on oikeasti lisäarvoa tuottava ja liiketaloudellisesti kannattava. Jos firman tulos on pitkään miinuksella, jostain pitää taloon virrata rahaa alijäämän täytteeksi tai sitten pitää karsia kustannuksia, eli pistää väkeä pihalle. Kremlin piikkikään ei loputtomiin veny joten siinä vaiheessa kun Venäjän työttömyysluvut kääntyvät jyrkkään nousuun, jemmarahat on syöty ja jänniä asioita alkaa tapahtua kiihtyvällä vauhdilla.

Venäjän makrotalouden todellisesta tilasta ei taida ottaa pirukaan selvää, asiat kun on kuorutettu paksulla maskarovkalla. Jotain analyyseja kaikkein yleisimmällä tasolla kuitenkin voi tehdä ja tätä hommaahan luottoluokittelijat tekevät kaiken aikaa. Jotain Putinin ahdingosta taitaa kertoa se, että jokin aika sitten Kreml pyöritteli ilmassa ajatusta oma luottoluokittajan perustamisesta.

Mietin vaan kukahan mahtaisi tehdä rahoituspäätöksiä Kremlin ohjauksessa olevan luottoluokittajan raporttien pohjalta? Stalinkin kun ratkaisi aikoinaan maatalouden pakkokollektivisoinnin aiheuttaman satojen romahduksen muuttamalla tilastointimenetelmää: Kun ennen vilja punnittiin vasta puinnin jälkeen, uudessa Stalinistisessa systeemissä sato arvioitiin silmämääräisesti ennen puintia. Ja kas kummaa, pellot alkoivat tuottaa viisivuotissuunnitelman mukaisia ennätyssatoja!
 
WTI-öljy laski alimmilleen sitten vuoden 2009
© Andrew Cullen / Reuters

Raakaöljyn hinta kääntyi iltapäivällä laskuun, kun Yhdysvaltain energiaministeriön julkistamat tilastot kertoivat maan öljyvarastojen yllättäen kasvaneen viime viikolla.
19.8.2015 19:13
Taloussanomat–Bloomberg

Yhdysvaltain raakaöljyvarastot kohosivat 2,6 miljoonalla tynnyrillä, kun uutistoimisto Bloombergin ennusteessa odotettiin päinvastoin varastojen pienentyneen 0,8 miljoonalla tynnyrillä.

New Yorkissa WTI-viitelaadun hinta putosi heti varastotasojen julkistuksen jälkeen noin kaksi prosenttia, ja lasku on jatkunut. Hieman kello seitsemän jälkeen Suomen aikaa tynnyrihinta oli noin 40,91 dollaria, kun hinta on tänään ollut korkeimmillaan 42,68 dollaria.


Öljyn hinta on pudonnut viime viikkoina reippaasti, ja tämän vuoden korkeimmasta hintatasosta kesäkuulta on tultu alas jo yli 30 prosenttia. Esimerkiksi WTI:n hinta on nyt alhaisimmillaan vuoden 2009 maaliskuun jälkeen.

Pohjanmeren Brent-laadun hinta on laskenut 47,26 dollariin, kun päivän korkein noteeraus oli 49,11 dollaria. Brent on ollut vielä hieman halvempaa tämän vuoden tammikuussa.

Öljyn hintaa laskee ylitarjontatilanne, jonka uskotaan kestävän pitkään. Esimerkiksi öljynviejämaiden järjestön Opecin jäsenmaat tuottavat nyt öljyä ennätysvauhdilla. Investointipankki Goldman Sachs on aiemmin arvionut, että öljyn päivittäinen ylitarjonta maailmanmarkkinoilla on nyt noin kaksi miljoonaa barrellia.

http://www.taloussanomat.fi/porssi/...mmilleen-sitten-vuoden-2009/201510595/170?n=1
 
Pikkuhijaa, pikkuhiljaa...

Venäjän-pakotteet iskivät: Rotenbergit köyhtyivät 2,3 miljardia euroa
1440037786314.jpg

Arkadi Rotenberg (oik.) yhdessä Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Kremlissä viime syksynä. Arkadi Rotenberg on joutunut Yhdysvaltain pakotelistalle ja lisäksi EU:n pakotteiden kohteeksi.
Julkaistu: 20.8. 13:16
B8514561.115150652;dc_trk_aid=288146107;dc_trk_cid=61348753;ord=[timestamp]

Rotenbergien venäläis-suomalainen perhedynastia on menettänyt asemansa Venäjän rikkaimpana perheenä, kertoo talouslehti Forbes omiin arvioihinsa perustuen.
Forbesin mukaan veljekset Arkadi ja Boris Rotenberg senior sekä Arkadin poika Igor Rotenberg ovat menettäneet asemansa vuodessa sen jälkeen, kun Arkadi ja Boris joutuivat Yhdysvaltain pakotelistalle Venäjän Ukraina-aggression vuoksi. Tämän lisäksi Arkadi Rotenberg joutui myös Euroopan unionin pakotteiden kohteeksi.

Vuonna 2014 Arkad, Igor ja Boris Roternberg senior hallitsivat yhdessä omaisuutta, jonka arvo oli Forbesin arvion mukaan 5,55 miljardia dollaria (4,94 miljardia euroa). Tällä hetkellä heidän omaisuutensa on Forbesin arvion mukaan 2,95 miljardia dollaria eli noin 2,65 miljardia euroa.

Pakotteiden vuoksi Arkadi ja Boris Rotenberg senior ovat siirtäneet omaisuuttaan myös perheen sisällä. Esimerkiksi Igor Rotenberg on saanut isältään Arkadilta hallittavakseen tämän aiemmin omistamia Mostotrestin, Gazprom burenijan ja TPS Nedvizhimostin osakkeita. Boris Rotenbergin vanhin poika Roman Rotenberg on puolestaan ostanut isältään ja sedältään heidän aiempia suomalaisomistuksiaan Långvik Capitalissa, Arena Eventsissä, Hartwall-arenassa ja Jokereissa.

Rotenbergien dynastian veljeksistä Arkadilla ei ole Suomen kansalaisuutta, mutta sen sijaan Boris Rotenberg seniorilla ja hänen pojillaan Romanilla ja Boris juniorilla on.

Forbes-lehden mukaan Venäjän rikkain perheklaani on tällä hetkellä BIN-ryhmän omistajaperhe, jonka omaisuuden yhteisarvoksi arvioidaan nyt 3,85 miljardia dollaria eli noin 3,46 miljardia euroa. Veljekset Mihail, Sait-Salam ja Hamzat Gutserijev sekä heidän sukulaispoikansa Mihail Shishhanov ovat kuitenkin myös köyhtyneet jonkin verran viime vuodesta, sillä tuolloin heidän omaisuutensa oli 4,85 miljardia dollaria.
Arja Paananen
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1440037562681.html
 
Laitetaanpas tämä tänne Venäjän talous -ketjuun. Kazakstan ja presidentti Nursultan Nazarbayev ovat olleet kohtuullisissa väleissä Venäjän kanssa (millään Venäjän naapurimaalla kun tuskin täysin ongelmattomia välejä Venäjään).

Kazakstan on myös vahvasti energianviennistä riippuvainen. Samoin Azerbaidzan. Molempien maiden valuutat ovat nyt devalvoituneet voimakkaasti. Molemmissa maissa on myös kohtalaisen itsevaltiaat johtavat. Ei ole täysin mahdotonta, vaikka kansannousua näkyisi myös niissä.

http://yle.fi/uutiset/kehittyvissa_talouksissa_puhkesi_valuuttasota__nyt_kaatui_kazakstan/8243015

Kehittyvissä talouksissa puhkesi valuuttasota – nyt kaatui Kazakstan
 
Venäjän talouden tehottomuudesta kertoo paljon se, että kun yhdysvaltalainen työntekijä tuotaa reilut 67 $ BKT:tä työntuntia kohden ja talousahdingossa kärvistelevä kreikkalainenkin karvan verran päälle 36 taalaa, niin venäläisen iskurityöläisen kohdalla vastaava summa on himpun vajaa 26 dollaria. Lähde (kohta 4):

http://time.com/3998248/these-5-facts-explain-russias-economic-decline/

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta öljy/kaasukentallä ei kai ihan käden käänteessä tuosta noin vaan väännetä hanoja kiinni korkeampia hintoja odotellessa? Vrt. tapaus Talvivaara: tappiota tulee nikkelin maailmanmarkkinahinnan romahdettua, mutta kaivos täytyy silti pitää pyörimässä.

Ja jotta ei oltaisi pelkästään katalan länsipropagandan varassa mitä tulee Venäjän talouskehitykseen, otetaanpa pari artikkelia TASS:ilta (omaa sukua ITAR-TASS)

Vararahastojen hassaamiselle suunnitellaan stoppia:

http://tass.ru/en/economy/814921

Mielenkiintoista, että Venäjä osti hiljattain lisää USA:n joukkovelkakirjoja, kun vielä jokin aika sitten toitotettiin kovasti, kuinka Venäjä "dumppasi" niitä. Tuostahan jotkut tahot innostuivat ja olivat sitä mieltä, että kohta USA:n "velkavetoinen" talous sortuu. Hassua, kuinka Venäjää nyt taas kiinnostaa pistää hynät kiinni moiseen riskibisnekseen.

http://tass.ru/en/economy/815026

Toisaalta The Daily Beastin artikkelissa toissa keväältä epäiltiin, dumppasiko Venäjä velkakirjoja ensinkään. Lainaus:

"Either Russia sold the bonds, and converted the cash back into rubles, Euros, or another currency. Or, it simply moved the bonds away from the Fed to a different custodial account—in Russia, or in the Cayman Islands, or in some offshore banking center where it would be impossible for the U.S. to freeze it."

http://www.thedailybeast.com/articl...mp-a-huge-amount-of-u-s-government-bonds.html
 
Ynnää yhteen kaikki niin voi helposti päätellä, että Putinin politiikka on kuitenkin Venäjän talouden kannalta helvetin typerää. Putin romauttaa Venäjän talouden, eikä edes saanut Ukrainaa, Georgiaa ja Moldovaa, kunhan tuotti kiusaa kaikille, myös Venäjän kansalle. Ei se varmaan kauaa vallassa istukaan. Ehkä jäljellä oleva vallassaoloaika on kuukausia.

Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ei ole koko maailma vaikka ne mahtavia ovatkin. Pakotteiden tehoa voi siis heikentää kilpailevat talousblokit. Venäjä ei kyllä pakotteita tarvitsisi lainkaan, sen talous on omastakin takaa pudotuksessa. Venäjän ei tarvitsisi mennä niin syvälle, jos ne toteuttaa vallanvaihdon Kremlissä ja muuttaa maan kurssia. Venäjän pitää vetää joukot Krimiltä, Donbassista, Etelä-Ossetiasta, Abhasiasta ja Transnistriasta niin voidaan palata päiväjärjestykseen ja alkaa korjaamaan Putinin tekemiä vahinkoja.

Venäjän talouden pitäisi integroitua Eurooppaan, mutta se ei olekaan enään niin helppoa koska Putin tuhosi luottamuksen. Saattaa olla, ettei enään ole niin kauheata intoa integroida Euroopan taloutta Venäjään. Venäjä siis joutuu varmaankin kulkemaan melkoisen kurimuksen varmaan vielä sen kera, että Eurooppa laittaa kapuloita rattaisiin, ettei se enään autakaan Venäjää nousuun. Putin teki pahan virheen.

Entiset neuvostotasavallat varmaankin pyrkivät integroitumaan Eurooppaan vaikka ne markkinat ovatkin kovia heikompaan laatuun ja moraaliin tottuneille. Georgia, Moldova ja Ukraina eivät tietenkään pyri integroitumaan Venäjän romahtavasta taloudesta riippuvaisiksi. Venäjän osuus taloudesta pyritään pudottamaan pienimmäksi mahdolliseksi koska sen poliittiseen johtoon ja liikemiesmoraaliin ei voi luottaa ollenkaan.

Periaatteessa se on ihan hyvä, että taistelut ovat Donbassissa, ettei ole ainakaan Kiovassa. Ehkä Putin arvelee, että vastarinta Donbassissa ei olisi niin kovaa kuin Kiovassa. Läntinen Ukraina on vihamielisempää aluetta kuin itäinen Ukraina. Putin saattoi yliarvioida hänen mahdollisuutensa edetä Donbassissa, tai hän ei ole edes todenteolla yrittänytkään edetä Donbassissa. Putin tekee sisäpolitiikkaa Donbassissa.

Minun kaksi pointtia on, että:

A) Entiset neuvostotasavallat integroituvat Eurooppaan koska niiden ei olisi mitään järkeä integroitua Venäjän romahdukseen ajautuvaan talouteen.

B) Venäjän talous on romahtamassa, Venäjä joutuu vetämään joukot, kun kansa alkaa riehua rahan loputtua ja moottoroituja osastoja tarvitaan kurinpalauttamisessa. Siellä on vallankumousta tekemässä kovia kavereita Afganistanin, Tsetsenian ja Donbassin taisteluista. Ei ole Kremlille helppo rasti nämä taisteluissa koulitut.

Putinin kiireellisin päälle kaatuva ongelma on öljyn hinta ja sen vaikutus kaasun hintaan ja Venäjän talouden riippuvuus öljyn ja kaasun hinnasta. Venäjän talouden yksipuolinen rakenne, öljyn ja kaasun myynti, ilman muita merkittäviä tuotannonaloja, paitsi tietysti aseiden ja ydinvoimaloiden myynti, heikentää Venäjän talouden edellytyksiä. Venäjällä kuitenkin kulkee miltei kaikki kaasu länteen. Sen näkee putkistoverkon rakenteesta, kun katsoo kartasta. Kaasun hinnan lasku ja Euroopan pyrkimys päästä eroon Venäjän kaasusta nesteytetyn kaasun satamia rakentamalla heikentää Venäjän otetta Euroopan kaasuhuollosta.

Venäläisiä tuotteita ei juurikaan näe lännen marketeissa, onko ne sitten suljettu pois vai onko niiden laatu niin heikko vai onko niitä edes olemassakaan. Uskon kyllä, että Venäjällä tuotetaan elintarvikkeita omasta viljasta ja lihasta ja maidosta, mutta riittääkö se oman väestön ruokkimiseen. Venäjän maatalous on koneistettu ja se pyörii ulkomaisilla maatalouskoneilla. Koneita pitää ostaa uusia ja ne tarvitsevat varaosia. Maatalouskoneet eivät ole pakotteiden piirissä. Koneiden ostaminen ja varaosahuolto on kuitenkin kalliimpaa, kun ruplan kurssi heikkenee. Toisaalta Venäjän pankkienkaan tilanne ei ole niitä parhaita. Pankkeja tarvitaan, kun on menoja, mutta tuloja asiakkailta ei ole vielä tullut eli tulevaisuudessa asiakkaalta tulevaa tuloa vastaan maatalous ottaa lainaa pankilta kattaakseen kulut.
Sekava kirjoituksesi jossa sekoitat faktaa, suosituksia ja arvailuja on hieman oikean suuntainen.

1) Energian alentunut ja nähtävästi aleneva hinta aiheuttaa Venäjän kansantaloudelle ongelmia vientitulojen alenemisena.
2) Ruplan hinta alenee, koska kansainvälisillä valuttamarkkinoilla tiedetään, että vientitulojen tyrehtyessä, maassa tullaan turvautumaan setelirahoitukseen. Kotimaisen ruplabudjetin osalta tosin ruplan arvon aleneminen helopttaa ongelmaa, koska alenevista dollari/eurotuloista huolimatta, rupliksi vaihdettavia valuuttoja tulee ulkomailta ja ruplia riittää, kun ne ovat niin halpoja/arvottomia.
3) Yritysten investointien osalta tilanne on katastrofi. En nyt tarkoita suoraan ulkomaalaisten yritysten investointeja, jotka ovat käytännössä pysähtyneet, vaan venäläisomisteisten yritysten investoinnit menevät jäihin, koska yhtäkkiä kaikenlaisten investointituotteiden (koneiden ja laitteiden yms) hinnat ovat monikertaistuneet. Lisäksi energiateollisuudelle on asetettu sanktioita, ja uusia tuotantolaitteita ei saa Venäjälle viedä. Tämä tarkoittaa, että Venäjän energiateollisuus ei pysty avaamaan uusia kenttiä ja vanhojenkin ylläpito muosiostuu ongelmaksi.
4) Venäjän kotimainen elintarviketuotanto ei todellakaan toimi hyvin. Suuri osa Venäjän elintarvikkeista on tuontitavaraa, muistaakseni joku 30-40%. Putinin klikin päätös kieltää länsimaisen tuonnin markkinoitiin kotimaisen tuotannon suosimisena. Nyt ei kuitenkaan elintarviketuotantoa lisätä rajusti vaan sillä että herra toivoo. Peltopinta-alaa pitää lisätä. Koneita pitää lisätä. Säilytysteknologiaa pitää lisät ja tässä Venäjä on oikein erinomaisen huono. Siellä mätänee vielä suuri osa. Jalostusketjuja on lisättävä, ja venäläinen teknologia ei oikein ole kilpailukykyistä tai laadukasta ja länsituotteet ovat nyt musikoille aivan liian kalliita. Venäjällä on lisääntynyt neljä asiaa
1) Salakuljetetut tuotteet á la valkovenäläinen lohi ja katkaravut
2) Feikkituotteet, kuten kasvirasvasta väsätty feikkijuusto
3) Kremlin herrojen erioikeuksilla maahantuotu läntinen tuotanto
4) Bännin ulkopuolelta tuotettujen elintarvikkeiden määrä, jotka usein ovat kakkoslaatua länsimaisiin elintarvikkeisiin verrattuna
Venäjän oman tuotannon lisäämisessä on ongelmia. Osa on tuontikoneiston kalleus. Osa on tulevaisuudennäkymien epävarmuus . Kuka investoi jollei tiedä että investoinnit tuottavat vuosikymmmenen ja enemmän.

Muuta kansainvälistä vientiteollisuutta, raaka-aineviennin lisäksi, kuin aseteollisuutta, ei Venäjä ole saanut aikaiseksi.
 
Sekava kirjoituksesi jossa sekoitat faktaa, suosituksia ja arvailuja on hieman oikean suuntainen.

1) Energian alentunut ja nähtävästi aleneva hinta aiheuttaa Venäjän kansantaloudelle ongelmia vientitulojen alenemisena.
2) Ruplan hinta alenee, koska kansainvälisillä valuttamarkkinoilla tiedetään, että vientitulojen tyrehtyessä, maassa tullaan turvautumaan setelirahoitukseen. Kotimaisen ruplabudjetin osalta tosin ruplan arvon aleneminen helopttaa ongelmaa, koska alenevista dollari/eurotuloista huolimatta, rupliksi vaihdettavia valuuttoja tulee ulkomailta ja ruplia riittää, kun ne ovat niin halpoja/arvottomia.
3) Yritysten investointien osalta tilanne on katastrofi. En nyt tarkoita suoraan ulkomaalaisten yritysten investointeja, jotka ovat käytännössä pysähtyneet, vaan venäläisomisteisten yritysten investoinnit menevät jäihin, koska yhtäkkiä kaikenlaisten investointituotteiden (koneiden ja laitteiden yms) hinnat ovat monikertaistuneet. Lisäksi energiateollisuudelle on asetettu sanktioita, ja uusia tuotantolaitteita ei saa Venäjälle viedä. Tämä tarkoittaa, että Venäjän energiateollisuus ei pysty avaamaan uusia kenttiä ja vanhojenkin ylläpito muosiostuu ongelmaksi.
4) Venäjän kotimainen elintarviketuotanto ei todellakaan toimi hyvin. Suuri osa Venäjän elintarvikkeista on tuontitavaraa, muistaakseni joku 30-40%. Putinin klikin päätös kieltää länsimaisen tuonnin markkinoitiin kotimaisen tuotannon suosimisena. Nyt ei kuitenkaan elintarviketuotantoa lisätä rajusti vaan sillä että herra toivoo. Peltopinta-alaa pitää lisätä. Koneita pitää lisätä. Säilytysteknologiaa pitää lisät ja tässä Venäjä on oikein erinomaisen huono. Siellä mätänee vielä suuri osa. Jalostusketjuja on lisättävä, ja venäläinen teknologia ei oikein ole kilpailukykyistä tai laadukasta ja länsituotteet ovat nyt musikoille aivan liian kalliita. Venäjällä on lisääntynyt neljä asiaa
1) Salakuljetetut tuotteet á la valkovenäläinen lohi ja katkaravut
2) Feikkituotteet, kuten kasvirasvasta väsätty feikkijuusto
3) Kremlin herrojen erioikeuksilla maahantuotu läntinen tuotanto
4) Bännin ulkopuolelta tuotettujen elintarvikkeiden määrä, jotka usein ovat kakkoslaatua länsimaisiin elintarvikkeisiin verrattuna
Venäjän oman tuotannon lisäämisessä on ongelmia. Osa on tuontikoneiston kalleus. Osa on tulevaisuudennäkymien epävarmuus . Kuka investoi jollei tiedä että investoinnit tuottavat vuosikymmmenen ja enemmän.

Muuta kansainvälistä vientiteollisuutta, raaka-aineviennin lisäksi, kuin aseteollisuutta, ei Venäjä ole saanut aikaiseksi.

Lisään vielä yhden kohdan. Jos venäjällä olisi joku pätevä henkilö, noilla ongelma-aloilla, niin nyt se olisi oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Siis jos mentäisiin länsimaisen markkinatalouden säännöillä. Sillä henkilöllä saattaisi olla tilaisuus nousta jopa Venäjän rikkaimpien ja vaikutusvaltaisempien joukkoon pelkästään omilla ansioillaan. Mutta koska kyseessä on Venäjä, niin tyyppi ryöstettäisiin puhtaaksi ihan vain siksi, että tyyppi teki hyvää bisnestä. Paljon ennen kuin tyyppi pääsisi juurikaan laajentamaan bisnestään. Hyvällä tuurilla tyypin bisnes vain siirrettäisiin jonkun siloviikin nimiin ja tyypin annettaisiin jatkaa työtään jonkun toisen piikkiin.
 
Sekava kirjoituksesi jossa sekoitat faktaa, suosituksia ja arvailuja on hieman oikean suuntainen.

Adamin viesteistä ei useinkaan käy ilmi, onko tarkoituksena vittuilla toiselle kirjoittajalle, vai kehua häntä. Ehkä tarkoitus oli vain rehellisesti kehua, ja tässä oli paras mihin Adam venyi? :) Eli, otetaanpas pieni asenteen reivaus.

2) Ruplan hinta alenee, koska kansainvälisillä valuttamarkkinoilla tiedetään, että vientitulojen tyrehtyessä, maassa tullaan turvautumaan setelirahoitukseen. Kotimaisen ruplabudjetin osalta tosin ruplan arvon aleneminen helopttaa ongelmaa, koska alenevista dollari/eurotuloista huolimatta, rupliksi vaihdettavia valuuttoja tulee ulkomailta ja ruplia riittää, kun ne ovat niin halpoja/arvottomia.

On hyvin tyypillistä, että ihmiset puhuvat taloudessa sijoittajista ja johdannaisista ja spekuloivat tulevaa. Ja inflaatiota pelätään erityisesti.

Ruplan hinnan alenemiseen on yksinkertainen syy. Valuuttakurssit (valuutan hinta) määräytyvät, kuten mikä tahansa hinta, kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kun Venäjä vie öljyä, käytännössä jossain väleissä joudutaan dollareilla ostamaan ruplamääräistä tuotetta. Kun öljyn hinta on romahtanut dollareissa, tarvitsee myydä paljon vähemmän dollareita, jotta saa ostettua saman määrän rupla-pohjaista tuotetta. Suhteessa dollariin, rupla-pohjaisen valuutan kysyntä on siis romahtanut. Silloin hinta laskee.

Se on totta, että toki Venäjällä voi olla halua paikata valtion budjettia seteleillä. Se on käytännössä kuitenkin piilovero kansalaisille eikä käytännössä auta kokonaistalouden tilaan. Sen merkitys on kuitenkin pieni verrattuna ihan pelkän kaupankäynnin vaikutuksiin.

Tuossa esim. makroteoriaa: http://numeroidentakana.blogspot.fi/2013/01/taloustiede-osa-7.html

Muuta kansainvälistä vientiteollisuutta, raaka-aineviennin lisäksi, kuin aseteollisuutta, ei Venäjä ole saanut aikaiseksi.

Siinäkin taustalla lienee enemmän se, että Venäjällä on omat "captive markets". Länsimaisia aseita ei saada tai haluta poliittisista syistä tai niihin ei vain ole varaa.

bi_graphics_usrussiaarmsrace-3.png
 
Vanhan toistoa, mutta molempien syöksy jyrkkenee vauhdilla. Kuinka kauan naapuri katselee toimettomana? Mitä vastatoimia näille on yleensä tehtävissä, muuta kuin löytää syyllinen ahdinkoon ja ruveta sitä ruimimaan?

upload_2015-8-21_16-40-49.webp
 
Öljyn ja kaasun hinnanvaihtelut aiheuttavat koko ajan pientä värinää. Kaikki liikahtelut taitavat johtaa aina samaan: öljyn ja kaasun hinta.
 
Öljyn ja kaasun hinnanvaihtelut aiheuttavat koko ajan pientä värinää. Kaikki liikahtelut taitavat johtaa aina samaan: öljyn ja kaasun hinta.
Tuo on pointtini, värinä käy enempi alaviistoon. Milloin värinä muuttuu pärinäksi ja tärinäksi.
 
Mitä vastatoimia näille on yleensä tehtävissä, muuta kuin löytää syyllinen ahdinkoon ja ruveta sitä ruimimaan?

Katso liite: 5736
Niinpä. Ja kun tähän yhdistetään jyrkkevistä käyristä johtuneet valtion työntekijöiden irtisanomiset, kansan ostovoiman heikkeneminen, köyhyyden lisääntyminen, investointien mahalasku, ruplan heikkeneminen, oligarkkien omaisuuden sulaminen pikku hiljaa, ulkomaisten elintarvikkeiden tuhoamisen aiheuttama tyytymättömyys ja mitä vielä...

Jotkut täällä ovat sitä mieltä, että kaikki on vain sisäpolitiikkaa, eikä Putinin Venäjä merkitse uhkaa ulkovalloille, koska se on vain sisäpolitiikkaa.
Minusta mahdollisimman huonoa sisäpolitiikkaa, ja voiko kaiken korvata ulkovaltoja kohtaan suunnatulla, pelkästään retoriikkaa käyttävällä vihamielisyydellä. Yleensä keskiluokka pidetään tyytyväisenä, eikä sitä köyhdytetä omin toimin.
Jonkinlainen ruimiminen on pakko olla edessä. Parhaimmat syntipukit eivät Venäjän rajojen sisältä löydy.
 
Sekava kirjoituksesi

Se oli hybridi!!

Ei tämä niin ollut kuin tuo missä kirjoitin Ruotsin politiikasta. Taustalla oli tuo yougovin totaalisti vääristelty galluppi, jonka nielaisin kerralla. Luulin jo, että ruotsalaiset ovat alkaneet joukolla rasisteiksi, että jee, hei me ollaan rasisteja, me ollaan tultu kaapista.

http://maanpuolustus.net/threads/pakolaisuus.4592/page-11#post-255261

http://maanpuolustus.net/threads/uutisia-ruotsista.3832/page-25#post-255295


Tämä mitä kommentoit oli alunperin tarkoitettu Ukrainan konflikti-ketjuun. Aloitin sitä kirjoittamaan siinä ruudussa. Päätin sitten siirtää sen talous-aiheeseen ja tarkka kun olet niin huomasit sen tästä, että siinä oli Ukrainan konflikti-osuus.


Tässä on tämä, jotta suomalainen ei välttämättä edes toivo Kremlin käsissä olevan toimivaa järjestelmää. Venäjä voisi olla liiankin mahtava. Se on varmaankin parempi, että homma menee näin. Muttei sitä kuitenkaan toivo, että siitä mitään Lähi-itää tulisi.

Voi olla, että toivottava asia, kun niillä on pienempi talous mitä vastaavan kokoinen sivilisaatio lännessä olisi. Se olisi kauheata, jos Kremlin kulloisenkin diktaattorin käsissä oleva BKT per capita kohti olisi sama kuin Yhdysvalloilla. Oltaisiin varmaan ihan eri tavalla kyykyssä varmaan koko planeetta.
 
Viimeksi muokattu:
Talous 21.8.2015 klo 16:44 | päivitetty 21.8.2015 klo 17:40
Ruplan arvo putosi alemmas kuin viime syksyn romahduksessa

Ruplan arvo laskee jatkuvasti öljyn hinnan halvetessa. Venäjän valuutan heikkous haittaa myös Kiinan vientiä Venäjälle. Vienti on vähentynyt yli kolmanneksella.


Venäjän ruplan arvo jatkaa laskuaan. Tänään perjantaina Yhdysvaltain dollarista joutui enimmillään maksamaan 68,62 ruplaa, kertoo valuuttakursseja seuraava xe.com -sivusto.

Ruplan arvo romahti viime vuoden syksyllä nopeasti. Alimmillaan arvo oli 16. marraskuuta, jolloin dollarin hinta oli 68,46 ruplaa.

Marraskuun jälkeen ruplan arvo hieman koheni, mutta laski tammi-helmikuun vaihteessa vieläkin alemms, xe.comin mukaan dollarin hinta oli 1.helmikuuta 69,65 ruplaa.

Myös euroa vastaan rupla heikkenee, mutta ennätyksiä ei vielä ole tehty. Tänään eurosta piti maksaa 77,51 ruplaa, kun syksyllä hinta oli enimmillään 85,65 ruplaa.

Dollaria vastaan ruplan arvo on tämän vuoden aikana laskenut 22 prosenttia. Suurin syy valuutan heikkenemiseen on raakaöljyn hinnan lasku.

Kauppa Kiinan kanssa kärsii
Uutistoimisto Tassin haastattelema Kiinan kauppaministeriön virkamies Ling Zhi arvelee, että ruplan heikkeneminen vähentää Kiinan halukkuutta osallistua suuriin rakennusprojekteihin Venäjällä.

Kiinan hallitus on suunnitellut, että kiinalaiset yritykset osallistuisivat mm. Moskovan-Kazanin rautatiem rakentamiseen.

Ruplan arvonlasku on myös rajusti vähentänyt Kiinan vientiä Venäjälle. Alkuvuonna vienti väheni 36 prosenttia.

– Tämä on hyvin vakava haaste kiinalaisille yrityksille. Ruplan vaihtokurssin lasku vaikuttaa vakavasti vientiimme, Ling Zhi totesi.
 
  • Tykkää
Reactions: krd
Back
Top