Ulkomaat Eurooppa
Mitä Putin aikoo? Venäjä rohmunnut kultaa jo vuosia
Presidentillä on nationalistinen tavoite.
Venäjä on ostanut kultaa systemaattisesti jo vuodesta 2007 alkaen. Kahdeksan vuoden aikana se on yli kolminkertaistanut kultavarantonsa.
Kultakaivosten etujärjestön World Gold Councilin uusien tilastojen mukaan Venäjä omisti elokuun alussa 1 275 tonnia kultaa. Verrattuna esimerkiksi Suomen kultavarantoihin Venäjän holveissa on kultaa 26-kertaisesti.
Venäjän lisäksi kultavarantojansa on tilastollisesti merkittävästi nostanut Turkki, joka on lähes viisinkertaistanut varantonsa yli 500 tonniin kuluneen neljän vuoden aikana.
Maailman suurin kullan omistaja on edelleen Yhdysvallat, mutta se ei ole nostanut varantojansa tilastojen perusteella juuri lainkaan 2000-luvulla. Yhdysvaltojen hallussa on yli 8 100 tonnia kultaa.
Myös Kiina ja Intia ovat pitäneet kultareservinsä suhteellisen muuttumattomana ainakin tilastojen mukaan. Todellisuudessa esimerkiksi Kiina ei ole kertonut kultansa määrää moneen vuoteen. Nyt se kuitenkin tiedetään: noin 1 650 tonnia.
Venäjän kultavarantojen kasvattamista on selitetty markkina-asiantuntijoiden analyyseissä yleensä siten, että Venäjä suojaa talouttaan valuuttojen hinnan vaihteluilta erityisesti dollariin ja euroon.
Suomen pankin siirtymätalouksien tutkimuspäällikkö
Iikka Korhosen mukaan Venäjän kultavarantojen nousu johtunee myös siitä, että maan keskuspankin varantojen kasvaessa se on sijoittanut osan varallisuudestaan kultaan.
”Venäjän varsinainen valuuttavaranto on vähentynyt erittäin paljon, ja heinäkuun 2015 lopussa kullan osuus kokonaisvarannosta oli 12,5 prosenttia”, Korhonen sanoo. Vuonna 2007 kullan osuus oli 2,5 prosenttia.
Venäjän valuuttavarannot muodostuvat pääasiassa dollareista ja euroista, jotka hupenivat etenkin viime vuonna länsimaiden asettamien talouspakotteiden seurauksena.
Venäläiset yritykset maksoivat ulkomaisia lainoja takaisin, koska ne eivät ole pystyneet uudelleenrahoittamaan niitä. Myös kansalaisten eläkkeitä ja muita sosiaalimaksuja katettiin hätäkeinona suoraan varannoista.
Yksi selittävä tekijä Venäjän kullan hamstraamiselle on todennäköisesti myös se, että maa on yksi maailman suurimmista kullantuottajista. Venäjä siis ostaa omaa kultaansa.
Taustalla voi siis olla nationalistisia motiiveja, joilla presidentti
Vladimir Putinin hallinto suojaa maansa kaivosteollisuutta kullan hinnan ollessa matalalla.
Nyt kullan hinta on laskenut reilun kolmen vuoden aikana lähes 1 900 dollarista (troy-unssi) noin 1 100 dollariin unssilta.
Tätä ennen kullan hinta nousi koko 2000-luvun melko tasaisesti. Vauhti kiihtyi Yhdysvaltojen finanssikriisin vaikutuksesta. Tuolloin Venäjä oli jo aloittanut kultareserviensä kasvattamisen.
Kullan hintaan puolestaan vaikuttavat markkinoita järisyttävät kriisit, jotka kulkevat yleensä myös poliittisten kriisien kanssa käsi kädessä: ja kriisejähän on tullut säännöllisin väliajoin.
Kulta on sinänsä ”helppo” sijoituskohde, sillä se menee aina kaupaksi. Sijoitusinstrumenttina se on siis likvidi.
Myös kullan kysyntä jatkunee, sillä Kiinan ja Intian talouskasvun hidastumisesta huolimatta maat keskiluokkaistuvat ja kullan kysyntä kasvaa. Esimerkiksi koruteollisuuteen menee nyt noin 50 prosenttia kaikesta kullasta.
Kultaa on tuotettu kaivoksista kuluneen kymmenen vuoden aikana noin 2 700 tonnia vuosittain, selviää Word Gold Councilin (WGC) tilastoista. Määrät ovat nousseet viime vuosina hivenen, vaikka kullan hinta on ollut matalalla. Yhden troy-unssin (31,1 g) hinta on vaihdellut tänä vuonna noin 1 100–1 280 dollaria.
Eniten kultakaivoksia ja kultatuotantoa on Kiinassa, jossa louhitaan vuodessa noin 460 tonnia keltaista jalometallia. Venäjä on tilastossa kolmantena Australian jälkeen noin 270 tonnin vuosituotannollaan.
Suomessa kultaa tuotetaan WGC:n mukaan 7,5 tonnia vuodessa eli maailmanmittakaavassa vähäisesti. Euroopan tilastoissa Suomi kuitenkin on ykköspaikalla, sillä ruotsalaisten hakut iskevät 6,5 tonnia ja bulgarialaisten 4,4 tonnia kultaa vuosittain.
Muualla Euroopassa kultaa ei tuoteta lainkaan.
Suomessa kultakaivoksia sijaitsee muun muassa Lapissa ja Pohjois-Karjalassa – Kittilässä, Sodankylässä ja Ilomantsissa.
- ehkäpä sen asian voi nyt jättää vähäksi aikaa rauhaan?
