Ulkomaat Eurooppa
Putin lensi Pekingiin – Kiinan ja Venäjän talousyhteistyö ei suju Kremlin toiveiden mukaisesti
Uutisanalyysi: Siperian kaasuputkihanke on osoittautumassa kannattamattomaksi.
Venäjän presidentti
Vladimir Putin seisoo torstaina 3. syyskuuta ryhdikkäänä Kiinan presidentin
Xi Jinpingin rinnalla, kun yli 10 000 Kansan vapautusarmeijan sotilasta marssii Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolla puhemies
Maon muotokuvan ohi.
Kyseessä on toisen maailmasodan päättymistä ja Japanin antautumista juhlistava sotilasparaati, johon osallistuu poikkeuksellisesti myös venäläisen Preobraženskin eliittirykmentin joukkoja. Pekingin taivaalla lentää samaan aikaan lähes 200 kiinalaishävittäjän muodostelma.
Paraatia on ilmoittautunut seuraamaan noin 30 valtion edustajia eri puolilta maailmaa. Paikalla ovat muun muassa Etelä-Korean, Vietnamin, Etelä-Afrikan, Pakistanin ja Tšekin presidentit. Pohjois-Korea on lähettänyt kommunistipuolueen politbyroon jäsenen.
Yhdysvaltain, Kanadan ja suurten EU-maiden valtionpäämiehet eivät ole mukana.
Kiina ja Venäjä ovat tiivistäneet sotilaallista yhteistyötään rajoittaakseen Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa Kaakkois-Aasiassa ja Tyynenmeren alueella. Myös taloudellista yhteistyötä pyritään lisäämään. Venäjä toivoo Kiinan korvaavan pikkuhiljaa EU-maat energian tärkeimpänä vientikohteena.
Putinilla on Pekingissä mukanaan laaja valtuuskunta, johon kuluvat muun muassa energiaministeri
Aleksandr Novak, varapääministerit
Igor Šuvalov ja
Dmitri Rogozin, ulkoministeri
Sergei Lavrov, puolustusministeri
Sergei Šoigu, Gazpromin ja Rosneftin pääjohtajat sekä miljardööri
Gennadi Timtšenko, joka on tunnettu Suomessa muun muassa jääkiekkojoukkue Jokereiden ja Hartwall Areenan yhtenä omistajana.
Vierailun aikana on tarkoitus allekirjoittaa yli 30 uutta
sopimusta.
Toukokuussa 2014 Kiina ja Venäjä juhlistivat näyttävästi ”kaikkien aikojen suurinta
kaasusopimusta”, jonka mukaan Venäjä toimittaa Kiinalle 30 vuoden ajan 38 miljardia kuutiometriä maakaasua vuodessa.
Sopimuksen yksityiskohtia ei julkistettu, mutta venäläisarvioiden mukaan sen hinta nousee 400 miljardiin dollariin.
Samaan aikaan sovittiin maiden välisen kaupan kaksinkertaistamisesta vuoteen 2020 mennessä. Tavoite näyttää mahdottomalta saavuttaa, sillä Kiinan ja Venäjän välinen kauppavaihto romahti tämän vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana lähes 30 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Venäjän suhteet länsimaihin ovat kiristyneet Ukrainan kriisin vuoksi, ja Putin on etsinyt venäläiselle öljylle ja kaasulle uusia markkinoita Kiinasta. Toistaiseksi yhteistyö ei ole kuitenkaan sujunut Kremlin toiveiden mukaan, sillä kiinalaiset näyttävät pitävän Venäjää lähinnä
raaka-ainevarastona.
Kiina on osoittautunut myös kovaksi neuvottelijaksi, joka pyrkii hyödyntämään monin tavoin Venäjän taloudellista ahdinkoa.
Alun perin kaasun toimitusten oli määrä alkaa Siperiasta vuonna 2018, mutta hankkeen toteutuminen näyttää nyt venyvän ainakin vuoteen 2021. ”Siperian voimaksi” ristitty hanke ei ole osoittautunut muutenkaan sellaiseksi kultakaivokseksi kuin Kremlissä alun perin toivottiin.
Sopimus sitoo maakaasutoimitusten hinnan öljyn hintaan, joka on romahtanut puoleen sopimuksen solmimisen jälkeen. Venäläisen Sberbankin asiantuntija
arvioivat elokuussa, että Siperian kaasuputki saattaa osoittautua ajan mittaan Gazpromin kaikkien aikojen suurimmaksi virheinvestoinniksi.
Kaasuputken rakentaminen edellyttää jopa 55 miljardin dollarin investointeja infrastruktuuriin, sillä Siperiasta joudutaan vetämään 4000 kilometriä uusia putkia Kiinan itärannikon kasvukeskuksiin.
Kiinalaiset kieltäytyivät viime vuonna maksamasta Venäjän pyytämää 25 miljardin dollarin etumaksua.
Hanke on herättänyt Kiinassa epäilyjä, sillä maan energiantarve uhkaa supistua talouskasvun hidastumisen myötä. Lisäksi Siperian kaasu joutuu kilpailemaan Kiinassa Turkmenistanin kaasun kanssa.
Putinin lähipiiriin kuuluvan Gennadi Timtšenkon ja Gazprombankin omistama Stroytransgaz-yhtiö aloitti kaikesta huolimatta kaasuputken rakennustyöt vuoden alussa.
Stroytransgaz sai hankkeen tavan mukaan ilman tarjouskilpailua, eikä sen hintaa ole paljastettu. Työt on aloitettu myös Kiinan puoleisessa päässä.
Venäjä on tarjonnut Kiinalle myös toista putkea, joka johtaisi maakaasua Länsi-Siperiasta Kiinaan.
Lehtitietojen mukaan kiinalaiset pitävät kuitenkin Venäjän pyytämää hintaa liian korkeana. Sitä paitsi putki johtaisi väärään paikkaan, tuhansien kilometrien päähän Kiinan teollisuusalueista.
Ušakov arvelikin 31. elokuuta, ettei hankkeesta keskustella Putinin vierailun aikana.
Venäläiset ovat seuranneet maan johdon lähentymistä Kiinaan ristiriitaisin tuntein. Monet pelkäävät, ettei Kiina tyydy öljyn ja kaasun ostamiseen, vaan pyrkii pikkuhiljaa valtaamaan osia Siperiasta.
Suurinta huolta on aiheuttanut yksityisen kiinalaisyhtiön Huae Xingbangin suunnitelma vuokrata Siperiasta 115 000 hehtaarin alue maanviljelyskäyttöön 49 vuodeksi 448 miljoonalla dollarilla. Internetissä on kerätty allekirjoituksia hanketta vastustavaan vetoomukseen, ja sitä on arvosteltu voimakkaasti myös duumassa.
Kansallismielisen liberaalidemokraattisen puolueen johtaja
Vladimir Žirinovski on vaatinut hallitusta puuttumaan tilanteeseen. Hän pelkää, että kiinalaiset alkavat asuttaa aluetta pikkuhiljaa ja vaativat sitä lopulta omakseen.
Venäjän Kiinan-vastainen raja-alue on erittäin harvaan asuttua. Rajavyöhykkeen viidessä läänissä on suurin piirtein saman verran asukkaita kuin Suomessa. Rajan takana Kiinan kahdessa maakunnassa asuu 63 miljoonaa ihmistä.
)